652/2017 37 Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivien järjestäminen Helsingissä keväällä 2019 Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto 1) päättää kutsua Jaetut eväät jumalanpalvelupäivät Helsinkiin keväällä vuonna 2019; 2) pyytää päiviä toteuttaneen kansanliikkeen yhteistoimintaan päivien järjestämisessä; 3) edellyttää, että Helsingin tuomiokapituli ja Kirkkohallitus omalta osaltaan ovat mukana järjestelyissä; 4) edellyttää, että päivien sisällössä ja toteutuksessa tulee selkeästi ottaa huomioon Helsingin toimintaympäristön erityishaasteet ja toteuttaa päivät seurakuntapainotteisesti yhteisten työmuotojen tuella; 5) edellyttää, että päivistä tehdään vaikuttavuusarvio, jossa voidaan todentaa niiden todellinen vaikuttavuus tavoitteisiin nähden; 5) päättää varata päivien järjestelyitä varten 85.000 euron määrärahan, johon summaan ei sisälly yhtymän ja seurakuntien omien työntekijöiden antamaa työpanosta (tästä on tehty arvio liitteenä olevan budjetin yhteyteen); 6) valtuuttaa yhteisen seurakuntatyön johtajan Pentti Miettisen yhdessä seurakuntien kanssa käynnistämään valmistelut. Käsittely Jäsen Asikanius esitti Mithikun kannattamana, että Jaetut eväät- jumalanpalveluspäiviä ei järjestetä Helsingissä keväällä 2019. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät Jaa ja ne, jotka kannattavat Asikaniuksen muutosesitystä, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin. Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi, että esittelijän esitys sai viisi ääntä (Heltelä, Hyvärinen, Kopponen, Perret, Vuorinen) ja muutosesitys kahdeksan ääntä (Asikanius, Jalovaara, Laiho, Leppiniemi, Mithiku, Pontela, Sihvonen, Stenman). Kaksi jäsentä oli poissa (Laisaari, Sundberg). Päätösehdotus hylättiin äänin viisi puolesta, kahdeksan vastaan, kaksi poissa.
Päätös Päätösehdotus hylättiin äänin 8-5, poissa 2. Selostus Tausta Jaetut eväät jumalanpalveluspäivät on järjestetty kaksi kertaa, Jyväskylässä 2015 ja Oulussa 2017. Ne ovat olleet jatkoa kirkossa eri otsikoiden alla järjestetyille jumalanpalveluspäiville (mm. Seinäjoella vietettiin 2014 jumalanpalveluspäivät Tiellä På väg -hankkeeseen liittyen). Päiville osallistuvista suurin osa on tullut lähialueilta, jolloin niiden alueellinen vaikuttavuus on ollut suurta. Seurakuntalaiset ovat osallistuneet näille päiville varsin aktiivisesti. Oulun päiviä olivat toteuttamassa Jaetut eväät kansanliike, Oulun hiippakunta ja Oulun seurakuntayhtymä seurakuntineen. Kansanliikesana viittaa nykymuotoisten Jaetut eväät päivien syntyhistoriaan, jossa muutamat aktiiviset seurakunnat ottivat jumalanpalvelupäivien järjestämisen hoitoonsa. Tämä aktiivisuus johtui halusta kokoontua jumalanpalveluksen kehittämisen ympärille useammin kuin Kirkkohallituksen suunnitelmissa oli. Päivät kokosivat Ouluun maaliskuun lopussa 2017 tuhatkunta henkeä, joista noin puolet oli seurakuntien vapaaehtoisia. Seurakunnat osallistuivat laajasti tuomalla päiville kehittämisestä kiinnostuneet työntekijät, luottamushenkilöt ja seurakuntalaiset. Seurakunnat myös ottivat suuren vastuun ohjelmasta. Useimmat Suomen kirkon piispat olivat paikalla, vieraina myös piispoja Ruotsista sekä kansainvälisiä vieraita. Järjestetyt Jaetut eväät -päivät ovat siis olleet laajalti seurakuntavetoisia. Muuramen seurakunnan kirkkoherra Simo Lampela ja Haapajärven seurakunnan kirkkoherra Kari Tiirola ovat olleet keskeisiä vaikuttajia. Jumalanpalveluksen kehittäminen on ollut yhteistä työntekijöille ja seurakuntalaisille. Tämä on Jaettujen eväiden perusidea. Seurakuntalaiset edellä Kansanliikkeen kantavana teologisena ajatuksena ja voimana voi pitää eukaristista seurakuntanäkemystä, jossa huomio ohjautuu siihen, mikä on keskeistä sen sijaan, että pohdittaisiin, missä on raja meidän ja muiden välillä. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden ajatukset ovat yhteisiä ihanteita, joiden toteuttamisessa on monenlaisia tapoja. Yksi eväiden jakamiseen liittyvä idea on jakaa juuri sitä, miten eri tavoin seurakunnissa toteutuvat yhteisöllisyys ja osallisuus. Oulun Jaetut eväät jumalanpalveluspäivien 2017 järjestäjät esittävät, että päivät voitaisiin seuraavan kerran, vuonna 2019, viettää Helsingis-
sä. Alustaviksi päivämääriksi on suunniteltu viikonvaihdetta 29.- 31.3.2019, kaksi- tai kolmipäiväisinä. Jaetut eväät Helsingissä? Helsingissä on otettava kantaa päivien järjestämiseen. Helsingin tuomiokapituli on alustavasti omasta puolestaan vastannut myöstävästi. Kirkkoherrainkokous käsitteli kokouksessaan 2.5.2017 päivien järjestämistä Helsingissä vuonna 2019. Jumalanpalveluksen kehittämistä pidettiin keskustelussa keskeisen tärkeänä kirkolle ja Helsingin seurakunnille. Kaikissa kasvavissa seurakunnissa jumalanpalvelus on todennetusti keskeisenä asiana. Myös Helsingissä jumalanpalveluksen kehittämiseen on syytä panostaa ja käydä siitä yhteistä keskustelua. Samaan aikaan kuitenkin huomautettiin, että pääkaupungin tilanne poikkeaa monin tavoin muun maan tilanteesta. Täällä kehittäminen tulisi siksi kytkeä tiiviisti kaupungin omaan toimintaympäristöön sekä muuhun kehittämiseen ja toimintakulttuurimme muuttamiseen. Muun maan tilanteen soveltaminen Helsinkiin tai muualla olevien hyvien käytänteiden tuominen tänne ei välttämättä sellaisenaan ole mahdollista. Keskustelussa kyseltiin, palveleeko tapahtuma pääkaupunkia riittävän hyvin siihen annettavaan resurssiin nähden. Tässä kohdin kirkkoherrojen mielipiteet jakaantuivat ja päivien kutsumisesta Helsinkiin äänestettiin. Äänin 12 puolesta ja 5 viisi vastaan päätettiin puoltaa päivien järjestämistä Helsingissä. Kirkkoherrainkokous palasi vielä päivien järjestelyihin kokouksessaan 5.12.2017. Mikäli päivät tullaan järjestämään Helsingissä, niin muodostettavaan valmisteluryhmään kirkkoherrojen edustajiksi valitaan kirkkoherrat Timo Pekka Kaskinen ja Johan Westerlund. Kirkkohallituksen jumalanpalvelusasioista vastaava asiantuntija Terhi Paananen on luonnostellut mm. seuraavia näkökohtia, jotka hahmottavat mahdollisten Helsingin päivien toimenpiteitä: 1. Seurakuntien mukana olemista. Päivät eivät ole hallintorakenteesta syntyvä muodollisuus, vaan niiden on tarkoitus rakentaa elämää seurakunnissa antamalla virikkeitä seurakunnille. Seurakuntien mukana oleminen tarkoittaa vastuunottoa ohjelmista. 2. Vapaaehtoisia seurakuntalaisia mukaan laajasti toteuttamaan tapahtumaa. 3. Tukea viestinnästä ja tapahtumakoordinoinnista. 4. Talkoohenkeä.
Vapaaehtoisten/seurakuntalaisten panosta siis alleviivataan. Tämä vaatii uusiutuvaa työotetta, johon myös Helsingin toimintakulttuurin muutoksessa tähdätään. Tätä taustaa vasten olisi perusteltua, että päivien projektipäällikkö tulisi seurakunnasta (osa-aikainen projektipäällikkö) ja että suunnitteluryhmän puheenjohtajana toimisi helsinkiläinen kirkkoherra. Yhteinen seurakuntatyö ja yhteiset työmuodot tukevat valmisteluita ja toimintaa sekä antavat kaiken tarvittavan avun järjestelyihin. Helsingin päivien kohdalla on myös otettava huomioon paikkakunnan ja yhtymän kaksikielisyys. Tämä merkitsee Porvoon hiippakunnan kutsumista mukaan heti alusta pitäen. Käytännön järjestelyt voisivat olla seuraavat: Pääjärjestäjänä toimisivat Helsingin seurakunnat, jota yhteiset työmuodot tukevat. Päätapahtumien paikat olisivat Agricolan ja Johanneksen kirkot (alustavat varaukset on tehty). Tutustumiskäynnit ja työpajat pidetään kirkkojen tiloissa ja muissa tarvittavissa oheistiloissa. Bussikuljetukset järjestetään tarpeen mukaan. Majoituksen osallistujat järjestävät itse (tehdään sopimus joidenkin hotellien kanssa). Ruokailut järjestää Helsinki. Ilmoittautuminen sovitusti. Järjestelyiden haasteena olisivat tilojen riittävyys, liikkuminen kaupungissa, ruokailuiden järjestäminen suurelle joukolle, ilmoittautumisen tekniikka ja hinta. Resurssit Oulun päivien järjestelyiden vaatimat resurssit olivat karkeasti seuraavat: Oulussa 2017 päätapahtumat järjestettiin Rauhanyhdistyksen tiloissa, jotka saatiin käyttöön ilman veloitusta ja ruokailut toteutettiin talkootyöperiaatteella. Muut tapahtumat olivat seurakuntien tiloissa. Osallistumismaksu oli 70 henkilöltä (yhteensä n. 800 kpl) ja majoituksesta vastasivat osallistujat itse. Merkittävimpiä kuluja päivillä olivat projektityöntekijän 4 kuukauden palkka (13.000 ), ruokailut (16.000 ), kuljetukset ja tekniikka (12.000 ), ulkopuoliset luennoitsijat ja sekalaiset kulut (19.100 ). Kuluja Oulussa yhteensä 60.100 (alustava arvio). Tuloja puolestaan kertyi pääsymaksuista, Oulun yhtymän ja kirkkohallituksen suorista tuista ja edellisen kirkkopäivän säästöistä siten, että laskennal-
lisesti seuraavia kirkkopäiviä varten näyttää olevan säästössä n. 14.000. Helsingissä sekä kulujen että tulojen kohdalla ollaan hyvin eri tilanteessa. Esimerkiksi sekä ruokailut ja kuljetukset että ohjelma ja tekniikka tulevat olemaan pääkaupungissa kalliimpia. Vastaavasti osallistumismaksujen suhteen on vaikea ennakoida maksavien osallistujien määrää. Projektisihteeriä on alustavasti ajateltu tarvittavan puolitoimisesti syksyllä 2018 ja kokoaikaisesti keväällä 2019. Hänen tehtävänsä on ennen muuta sisällön luomisessa, kun taas tapahtumaosaaminen on jo olemassa yhtymässä. Budjetti tarkentuu sisällönsuunnittelun edetessä, mutta on suunniteltu loppusummaltaan riittäväksi (budjetti liitteenä). Päivien suunnittelu vaatii toteuttavan työryhmän ja sille riittävät resurssit. Seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön yhteistoiminnalla voidaan valmisteluun saada resurssia paljolti virkatyönä (tästä on tehty arvio budjetin yhteyteen). Päivien vaatimat tilat tulisi löytää pääsääntöisesti seurakuntien omista tiloista. Mikäli päivät toteutetaan Helsingissä vuonna 2019, on suunnittelu aloitettava vuoden 2018 alussa. Lopuksi Päivien järjestämistä Helsingissä voidaan perustella Helsinkiä hyödyttävillä syillä. Tällä hetkellä jumalapalvelukset hoidetaan pääosin kunkin seurakunnan tai seurakunta-/kirkkopiirin toimesta varsin itsenäisesti. Jokaisessa jumalanpalveluspaikassa on luotu ja kokeiltu erilaisia toteutustapoja ja löydetty runsaasti hyviä ja puhuttelevia käytäntöjä. Yhteistä keskustelua tai kokemusten jakamista yli seurakuntarajojen on kuitenkin ollut varsin vähän sekä työntekijöiden että vapaaehtoisten kesken. Yhteistä laajempaa foorumia ei olla nimenomaan jumalanpalveluksen kehittämiseksi luotu. Helsingissä (ja muuallakin pääkaupunkiseudulla) toimii lukuisia ainutlaatuisia luterilaisia jumalanpalvelusyhteisöjä (mm. Tuomasmessu, Puls-jumalanpalvelukset). Tämän lisäksi eri kirkkokuntien läsnäolo kaupungissa on arkista todellisuutta ja ekumeeninen yhteisöllisyys voisi olla yhtenä elementtinä jossain kohdin päiviä. Helsinki on niin ikään keskeinen kirkollisen koulutuksen kaupunki, jossa eri kirkollisten alojen opiskelijoiden laajamittainen mukanaolo olisi rikastuttavaa jumalanpalveluksen tulevaisuuden kannalta. Päivillä voisi olla positiivinen vaikutus koko pääkaupunkiseudun jumalanpalveluselämälle. Jumalanpalvelupäivät tarjoaisivat helsinkiläisille seurakunnille hyvän alustan kehittää yhdessä jumalanpalvelusta. Muun Suomen mukanaolo tulee epäilemättä innostamaan Helsingin työtä ja Helsingissä on vuorostaan paljon luovia toteutuksia ja ajattelua sekä annettavaa muualle maahamme. Liitteet 22 Jaetut eväät_budjetti 011217