LAPSEN JA HÄNEN LÄHEISTENSÄ OSALLISUUS ARVIOINNEISSA

Oulunsalo 11.10.2018 LAPSEN JA HÄNEN LÄHEISTENSÄ OSALLISUUS ARVIOINNEISSA Kehittäjäsosiaalityöntekijä Hanna Torvinen, Pesäpuu ry

PESÄPUU ry Valtakunnallinen lastensuojelujärjestö Perustettu v. 1998 Toimintamme on yleishyödyllistä ja sitä tukee sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuella (STEA) Visiomme: Jokainen lapsi lastensuojelussa on turvassa, osallinen ja arvokas Työmme koostuu käytännön tarpeista nousevasta kehittämistyöstä kehittämistyön juurruttamisesta monimuotoisten koulutusten avulla sekä jatkuvasta arviointi-, seuranta- ja tutkimustyöstä Tuotamme myös konkreettisia työvälineitä lastensuojelutyöhön

LAPSILÄHTÖISYYS JA LAPSEN OSALLISUUS Kansainvälinen Lapsen oikeuksien sopimus Perusta Suomen kansainväliselle lainsäädännölle 12 artikla: Osallisuus on yksi kaikkea viranomaistoimintaa läpäisevä perusoikeus Lasten kohdalla viranomaisilla on erityinen velvoite kohdella heitä tasa-arvoisesti yksilöinä ja antaa heille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on vahvistaa lasten ja lapsiperheiden tuen saantia varhaisessa vaiheessa. Lapsi tai nuori on asianosainen sosiaalihuoltoprosessin kaikissa vaiheissa Kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen mielipiteisiin ja toivomuksiin Kaikenikäisten lasten mielipide on aina selvitettävä Työskentely lähtee lapsesta ja lapsen tarpeista

Virittäytyminen lapsilähtöisyyteen Miten lapsen tuen tarve tulee huomatuksi? Millainen on lapsilähtöinen arviointi? Miten lapsen kanssa työskennellään?

Lapsen ääni tarkoittaa, että on valinnanvapautta ja sitä, että saa puhua Niilo, 11 vuotta Lapsen ääni kuuluu kurkusta. Aatu, 5 vuotta Jos ei olis ääntä, ei pystyis sanomaan, mitä haluaa. Onni, 5 vuotta

LAPSILÄHTÖISEN ARVIOINNIN TUKIJALAT 1. Lapsilähtöisyys 5. Monitoimijaisuus 2. Yhteinen ja auttava arviointi 4. Kontekstisidonnaisuus 3. Suunnitelmallisuus ja avoimuus

1. TUKIJALKA: LAPSILÄHTÖISYYS Lapsen kanssa työskentely ja lapsen osallisuuden varmistaminen lapsilähtöisessä arvioinneissa LAPSEN OIKEUDET omaan työntekijään tietoon aikaan hyvään kohtaamiseen päättää omasta osallisuudestaan apuun Lapsen kanssa työskentelyn tulee olla suunnitelmallista, eikä satunnaisia pyrähtelyjä lapsen elämään. Lahtinen & Pynnönen (2018)

2. TUKIJALKA: YHTEINEN JA AUTTAVA ARVIOINTI Yhteinen arviointi lapsilähtöisessä arvioinneissa Lapsen ja vanhempien sitouttaminen / osallisuus Myös muiden tarvittavien tahojen osallisuus Perustuu avoimuuteen ei ennakolta tietämiseen Kysytään, ei tulkita kuunnellaan ja tarkennetaan Jokaisen oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi Tasavertainen keskustelu vrt. dialogi Kerätään ja analysoidaan tietoa, joka koostetaan kokonaiskuvaksi lapsen ja perheen tilanteesta Esillä aina sekä vahvuudet että kehittämistarpeet Lahtinen & Pynnönen (2018)

Arvioinnin periaatteita (Tulensalo & Kumpulainen) KOKOAVA JA OIKEA-AIKAINEN SUUNNITELMALLISUUS EETTISYYYS: asiakas keskiössä, lapsen oikeudet ja etu, lapsi on aktiivisena toimijana tiedon tuottamisessa, sen tulkinnassa kuin ratkaisujen etsimisessäkin, muiden tiedon tulisi liittyä lapsen tarinaan ja omaan tietoon, tietoa pitäisi koota lapsen kanssa KOHTAAMINEN: turvallisuus, luottamus ja kunnioitus, vuorovaikutuksessa yhdessä tapahtuvaa AUTTAVA: suora apu, arkea lähellä, luottamuksellinen yhteistyösuhde, lisää lapsen turvallisuutta, toimijuutta ja myönteistä minäkuvaa PERHEEN KOKONAISHYVINVOINTI JA TOIMIJUUS: lapsen tilanteeseen, tarpeisiin, vahvuuksiin ja suhteisiin perehtyminen TIETO: saatu tieto käyttöön/hyöty asiakkaille, arviointi on yhteinen ja tietoa kumuloivasti tuottavaa, yhteinen dialogi, yhteinen kieli ja tavoitteet, kaikille selkeää mitä arvioidaan ja miksi, PALVELUN ARVIOINNIN SISÄLTÄVÄ Lahtinen & Pynnönen (2018)

3. TUKIJALKA: SUUNNITELMALLISUUS Arviointi on aina suhteellista, suhteessa johonkin, esim. Ennen - jälkeen Ilman tukea - tuen avulla Arviointi voi olla yhdessä tehty tutkimusmatka, Jolle lähdetään tietämättä päämäärää iloiten jokaisesta löydetystä mahdollisuudesta. Lahtinen & Pynnönen (2018)

4.TUKIJALKA: KONTEKSTISIDONNAISUUS Tavoitteena on kokonaisvaltaisen ymmärryksen rakentuminen lapsen tilanteesta. Arviointi etsii vastausta siihen, millainen lapsen elämäntilanne kokonaisuudessaan ja hänen kokemanaan on sekä millaista tukea hän ja koko perhe tarvitsee. Yksilöllisesti ratkaistava, keitä tarvitaan mukaan Lahtinen & Pynnönen (2018)

5. TUKIJALKA: MONITOIMIJAISUUS Muita näkökulmia? Läheisten näkökulma Näkökulmien yhteensovittaminen? Toimijoiden roolit? Miltä tämä näyttää lapsesta? Lahtinen & Pynnönen, 2018.

Monialainen yhteistyö Sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava, että hänellä on käytössään, palvelutarpeen arvioinnin, päätösten teon ja sosiaalihuollon toteuttamisessa, riittävästi asiantuntemusta ja osaamista Muilla toimijoilla on velvollisuus sosiaalihuollon viranomaisen pyynnöstä osallistua palvelun tarpeen arviointiin tai asiakassuunnitelman laadintaan Asiakkaan suostumus Lapsiperheiden palvelujen yhteensovittaminen Voit ladata netistä ilmaiseksi! Luo luottamusta Suojele lasta : Opas yhteistyöstä lapsia ja perheitä työssään kohtaaville, THL.

Millainen arviointi hyödyttää lasta ja nuorta? Kaiken lähtökohta: Lapsen tai nuoren täytyy ymmärtää, että on arvioinnin kohteena, kuka arvioi, mitä arvioidaan ja miksi. Arvioinnin tekemiseen pitää varata tarpeeksi aikaa Arvioinnissa pitää olla monialaisesti mukana ihmisiä, mutta niin, että ne palvelevat sitä, mitä arvioidaan Arvioinnin täytyy olla asiakaslähtöistä ja asiakasta osallistavaa, läpinäkyvää ja avointa Lapset ja nuoret tulee valmistella arviointiin: viestit ja vuorovaikutus Ei arviointia yhden totuuden varaan, mietitään vaihtoehtoja! Voima vaikuttaa! Nuorten kokemusasiantuntijoiden verkosto

Ammattilaisten ajan puute heijastuu nuorten puheesta Ne on niin asiallisia. Ja sitte ne pistää liian tiukan tahdin päälle.. MO: Mikä niistä tekee ahdistavia kuraattorien, psykologien ja näitten huoneista? Sulla on puoli tuntia kertoo asias.. Ne on niinku puolella korvalla mukana siinä jutussa. Ja sitte ne kirjoittaa koko ajan. Kerro, kerro, kerro.. Kerro kaks minuuttia tätä ja tää ja tätä ja sitten hypätään seuraavaan. (Hotari ym. 2009, 129.)

Nuorten puhetta luottamuksen rakentamisesta Liian nopeasti Keskustella jostain ensin muusta asiasta. Ois helpompaa jos tekis jotain yhessä Ehkä ei kumminkaan ihan heti kannata mennä ihan asiaan. Jutella vaikka jostain ihan muusta asiasta. Sitte se niinku tavallaan tulis jonku tason ystäviä, silleen tyhmästi. Saa sitä luottamusta, tutustuu siihen paremmin. Luottaa paremmin siihen ihmiseen. Pystyy kertomaan paljon paremmin ja silleen... (Hotari ym. 2009, 129.)

Mitä vanhemmat ajattelevat arvioinneista? Ajantasaista tietoa mitä tapahtuu Selkeää aloitusta ja lopetusta Tarvittavat toimijat tulee määrittää jokaisen lapsen kohdalla yksilöllisesti yhteistyössä lapsen ja perheen kanssa Organisaatiossa pitää määrittää yhteistyön tekemisen rakenteet, vaikka kussakin tapauksessa ne määritellään yksilöllisesti

Osallisuus Oikeus saada tietoa itseä koskevista suunnitelmista, päätöksistä, ratkaisuista, toimenpiteistä ja niiden perusteluista Mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja vaikuttaa näihin asioihin Osallistuminen antaa mahdollisuuden rakentaa ymmärrystä siitä, kuka minä olen, mihin minä kuulun ja miten minä elän Tavoitteena rohkaista, kannustaa, antaa lapselle voimaa ja toivoa

Miksi on tärkeää kuulla ja osallistaa lasta? Vahvistaa lapsen itsetuntoa Kasvattaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta Vähentää huolta, syyllisyydentunnetta Vähentää ahdistusta ja häpeää Lisää toiveikkuutta omaan elämään voi vaikuttaa Mahdollistaa avun saamisen ja vapauttaa energiaa normaaliin kehitykseen Lisää lapsen itseymmärrystä ja empatiakykyä

Keskustelua lapsilähtöisyydestä Toteutuuko yhteinen, monitoimijainen arviointi lapsen arjen ja elämäntilanteen selvittämiseksi? Onko lapsen kohtaaminen ja lapsen kanssa työskentely suunnitelmallista?

Jyväskylän toimisto Ilmarisenkatu 17 A, 40100 JYVÄSKYLÄ Helsingin toimisto Pohjoinen Hesperiankatu 15 A 11, 00260 HELSINKI Tampereen toimipiste Central Officen tiloissa, tapaaminen sovittava etukäteen Hämeenkatu 14 C 25, 33100 TAMPERE toimisto(at)pesapuu.fi

Lähteet: Bardy, M. (2014) toim. Lapsen osallisuus ja ikäsensitiivinen lastensuojelu teoksessa: Lastensuojelun ytimissä. Lahtinen, Pia & Pynnönen, Jaana, 2018. Lapsilähtöinen palvelutarpeen arviointi koulutusmateriaali. Pesäpuu ry. STM (2016) Sosiaalihuoltolaki. Soveltamisopas. THL (2016) Julkari. STM:n hallinnonalan avoin julkaisuarkisto. Luo luottamusta. Suojele lasta. Opas yhteistyöstä lapsia ja perheitä työssään kohtaaville. THL (2017) Poislähettämisen kulttuurista kohti aitoa osallisuutta! Vertikaalinen integraatio lasten, nuorten ja perheiden erityis- ja vaativan tason palvelujen LAPE-työpajoissa 2016. Teoksessa: Erityis- ja vaativan tason palvelujen työpajaprosessin raportit. Osana Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaa. Kumpulainen, Kirsti & Tulensalo, Hanna (2016). Monitoimijainen arviointi. Lape erityistason palveluiden mallinnusvaiheen päätösseminaari. In Slide share.