Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Tieteellinen opiskelu Opetuksen ja tutkimuksen - ja opiskelun - ykseys = sivistysyliopiston idea Tieteellinen keskustelu KYSYMINEN! ns. Reflektio: On tunnettava asia, jota tutkii / opiskelee Kasvatus on kaikille tuttu helppo tehdä kysymyksiä! 1 2 Kasvatustiede Tutkii kasvatukseen liittyviä ongelmia: varhaisja kotikasvatuksesta yliopisto-opetukseen ja aikuiskasvatukseen; koulu keskeisenä esimerkkialueena Kasvattajan ja erityisesti opettajan ammatin professionaalinen tiedeperusta! Tarjottava: Kasvatustiede 2 YLEINEN teoreettinen ymmärrys ammattitoiminnan yhteisestä perusrakenteesta ja perusongelmista Yhteinen kieli keskustella ja koordinoida yhteistyötä 3 4
Kurssin osaamistavoitteet Tavoite Kurssin suoritettuaan opiskelija: ymmärtää kasvatustieteen tiedeluonteen tärkeimmät erityispiirteet tuntee alustavasti kasvatustieteen historiaa ja sen pääsuuntaukset hallitsee alustavasti kasvatustieteen ja pedagogiikan peruskäsitteet ja tuntee niihin liittyviä ongelmia osaa suhteuttaa kasvatustieteen osa-alueiden lähtökohtia toisiinsa hahmottaa kasvatusalan käytännöllisten ja ammatillisten tehtävien kenttää ja tuntee niihin liittyvää problematiikkaa Kurssimateriaali Luento Siljander: Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen: Ensisijainen! Johdatus pedagogisen ajattelun peruskysymyksiin ja kasvatustieteen perussuuntauksiin Rinne ym: Johdatus kasvatustieteisiin: Esittelee suomalaista kasvatustiedettä: tilannetta ja historiaa. Myös katsauksia klassikkoihin 5 6 Kurssin pääkysymykset Teorian ja käytännön suhde 1. Mikä on kasvatustieteen tutkimuskohde? (Kohdeteoria, mitä tutkii?) 2. Millainen tiede kasvatustiede on? (Metateoria, miten tutkii?) Kohdeteoreetikko Metateoreetikko Kasvattaja Kasvatettava Kasvatustiede Pedagoginen toiminta 7 8
Pedagogiikka teoriana Tieteellinen pedagogiikka = kasvatustiede Hajanainen, deskriptiivinen Käytännöllinen pedagogiikka = arkiteoria Moninainen, preskriptiivinen Yleinen pedagogiikka, pedagogisen toiminnan teoria: teorian ja käytännön eri puolien yhteydet ja yhteinen perusta Opintokokonaisuuden rakenne 1. Johdanto-osa: Peruskurssi (opiskellaan aluksi!) 2. Osa-alue-kurssit (4 kpl) 3. Soveltava ja yhteen vetävä lopputyö-kurssi: Pedagoginen tutkimusseminaari (suoritetaan lopuksi!) 9 10 Kasvatustieteen osa-alueet Perusopintojen osa-aluekurssit: Didaktiikka: opettamiseen liittyvät kysymykset Kasvatuspsykologia: yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä Kasvatussosiologia: kasvatuksen yhteiskunnallisia sidoksia Kasvatusfilosofia: mm. käsitteellisiä ja päämääräkysymyksiä Opintojen yleiset tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön teoreettinen ymmärrys -> Pedagoginen keskustelu ja yhteistyö -> Kasvatustieteen tulosten ymmärrys ja arviointi 11 12
Kohdeteoria Modernisaatio taloudellis-tuotannollisen toiminnan kehitys tieteiden kehitys (tutkimus) moraalisen varmuuden häviäminen demokratian kehitys yksilöllisyyden idea aikaperspektiivin murros: determinismi / indeterminismi -> epävarmuuden ja varmuuden ongelma 13 14 Kasvatuksen kuilut lapsuuden kyvyt vs. aikuisuuden vaatimukset menneisyyden selkeys vs. tulevaisuuden riskit Kasvatus = uusien aikuisten = uuden ihmisen ja uuden yhteiskunnan tuottaminen; tulevaisuuden hallinta. Ihmisyyden tuottaminen? IHMISYYS Inhimillinen subjekti (modernina ideana): yksilöllisyys, vastuullisuus, itsemäärääminen, ihmisoikeudet, ihminen itseisarvona jne. inhimillinen toiminta 15 16
Moderni pedagogiikka 1 J. A. Comenius (1592-1670): mm. peruskoulun isä (Didactica Magna), kuvakirjan kehittäjä (Orbis Pictus) kasvatuksen tehtävä parantaa yhteiskunta (valmistaa taivasten valtakuntaa); kunnollinen kasvatus ihmisyyden edellytys Ihmisen tultava Jumalan kuvaksi Moderni pedagogiikka 2 Valistus (n. 1700-l): Hyvän maallistuminen, järki (usko ihmis- ja/tai universaaliin järkeen) J. J. Rousseau (1712-1778) Edistysuskon kriitikko (-> romantiikka) "luonnonmukaisen kasvatuksen" idea (EI "vapaan kasvatuksen!) (teos: Émile, eli kasvatuksesta) Vapaaksi tuleminen! 17 18 Moderni pedagogiikka 3 I. Kant (1724-1804): Filosofi / Pedagogiikan luennot (ns.) "PEDAGOGINEN PARADOKSI : "Ihminen tulee ihmiseksi vain kasvatuksen kautta. "Kuinka voin edistää vapautta pakolla? Miten pedagoginen toiminta voi olla mahdollista? (Teoriassa ei voi ) Moderni pedagogiikka 4 J.F.Herbart (1776-1841) systemaattisen kasvatustieteen perustaja kotoperäisten käsitteiden ohjelma Ei hyväksynyt Kantin dualismia: Järki / vapaus <--> Luonto / pakko pedagoginen vaikuttaminen = kasvattava opetus 19 20
Pedagoginen paradoksi 1 Sivistys = subjektin vapaata spontaania itsensä tuottamista (Bildung): [Prosessi] Kasvattava vaikuttaminen = ulkoista puuttumista subjektin toimintaan, (Erziehung - 'kasvatus') [Toimintaa] -> kasvatus- ja sivistysteoreettiset näkökulmat Pedagogiikan perusongelma! Pedagoginen paradoksi 2 Individualisaatio = yksilö(llise)ksi tuleminen VS. Sosialisaatio = yhteiskuntaan ja yhteisöön sopeutuminen ( Sosialisaatioparadoksi ) 21 22 Pedagogisen paradoksin jännitteet Vapaus Pedagogisen toiminnan teoria Pedagogisen toiminnan (ja ajattelun) perusrakenne, neljä perusperiaatetta (D.Benner, K.Mollenhauer, A.Kivelä) Yksilö Yhteisö (yleisyys) 1. Sivistyskykyisyys 2. Vaatimus itsenäiseen toimintaan 3. Kontekstuaalisuus 4. Sivistyneempi tulevaisuus Pakko 23 24
Pedagogisen toiminnan rakenne Pedagogisen toiminnan ja ajattelun periaatteet (D. Benner) Osa-alueiden kohdeteoreettinen jäsennys A Kasvatuksen (Erziehung) teoria (2) : (3) Yksilöllisen puolen periaatteet (2) Vaatimus itsenäiseen toimintaan B Sivistyksen teoria (1) Sivistyskykyisyys (1) : (4) (määräytyneisyytenä vapauteen, kieleen ja historiallisuuteen) Yhteiskunnallisen puolen periaatteet (3) Kontekstuaalisuus (Yhteiskunnallinen määräytyneisyys / pedagoginen määräytyminen) (4) Sivistyneempi tulevaisuus (yhteiskunnallinen kokonaiskäytäntö) C Pedagogisten instituutioiden ja niiden kehittämisen teoria (1) / (2) : (3) / (4) kasvatusteoria sivistysteoria Yksilöllinen Vaatimus itsenäiseen toimintaa: yksilöllinen vaikuttaminen -> didaktiikka Sivistyskykyisyys: yksilöllinen kehittyminen -> kasvatuspsykologia Yhteis(ö/kunna)llinen Kontekstuaalisuus: yhteisölliset vaikutukset -> kasvatussosiologia Sivistyneempi tulevaisuus: yhteisöllinen vapaus -> kasvatusfilosofia 26 25 26 Sivistys ja oppiminen Osaaminen: subjektin kompetenssi toimia jollakin tavalla Oppiminen: kompetenssin muutos, jossa subjekti saavuttaa jonkin osaamisen; tapahtuu subjektin oman toiminnan kautta. Sivistys: oppimista, jossa ihminen saavuttaa inhimillisen toiminnan vaatimia kompetensseja ( tulee ihmiseksi, kasvaa ihmisenä ) Prosessi! Kasvatus ja opetus Opettaminen: (Suunnitelmallista) toimintaa, jonka tavoitteena on tietty oppiminen Jos subjektit ovat samat, kyseessä on opiskelu Mikäli ko. oppiminen on sivistystä, on opettaminen kasvatusta. (kasvattava opetus) Koulutus: Suunnitelmallista ja institutionaalista opetusta ja opiskelua (OPS, tutkinnot yms.) 27 28
Metateoria: Kasvatustiede tieteenä Mitä ongelmia tutkimukselle ja sen tulosten luotettavuudelle ja tulkinnalle seuraa siitä, että tutkitaan pedagogista toimintaa? Kaksi pääorientaatiota Kasvatustiede omana (itsenäisenä) tieteenään Oma kohde, kohdeteoria ja metateoriaa Saksankielinen perinne Kasvatustiede perustieteitä soveltavana tutkimusalueena Sovellettua psykologiaa, sosiologiaa, filosofiaa jne. -> ei kasvatustiedettä oman tieteenään! Englanninkielinen perinne HUOM: Suomessa molemmat sekaisin! 29 30 Kasvatustieteen suuntauksia (ks. Siljander) Huom: sekä meta- että kohdeteoreettisia eroja 1) hermeneuttinen, 2) empiirinen, 3) kriittinen, 4) pragmatistinen 5) intraktionistinen ja 6) konstruktivistinen. tärkeys- ja osittain aikajärjestyksessä Kasvatustieteen pääsuuntaukset Hermeneuttinen: kulttuuritieteellinen, ymmärtävä, (enemmän) sivistysteoreettinen Empiristinen: luonnontieteen malli, teknologinen, (enemmän) kasvatusteoreettinen Kriittinen: yhteiskuntatieteellinen ja -kriittinen, helposti epä-pedagoginen 31 32
Hermeneuttinen kasvatustiede 1700-1800 luvulta, F. Schleiermacher; kasvatustutkimus kulttuuritieteenä erotukseksi luonnontieteestä (erityisesti W. Dilthey 1800-l.lop.) Ymmärtävä menetelmä, hermeneuttinen kehä (spiraali), kasvatuksen ja kasvatustieteen suhteellinen autonomia, historiallisuus, ainutkertaisuus Kohdeteoria: kasvatustodellisuus (kasvatuksen suht. autonominen asema); pedagoginen suhde: kasvattajan, kasvatettavan ja kulttuurin suhde, kasvattaja välittäjänä. Käytännön teoreettinen ymmärtäminen Empiristinen kasvatustiede 1800-luvun lopulta, luonnontieteen ja psykologian esimerkki. 1900-l alussa kokeellinen ja deskriptiivinen kasvatustiede. 1900-l pv empiiris-analyyttinen. Analyysi: ongelman teoreettinen jakaminen osiinsa -> Osien tutkiminen empiirisesti. Arvovapausvaatimus; Teknisen normin ajatus: jos haluat, että x niin tee y (empiirisesti osoitettu, että y:stä seuraa x). Käytännön auttaminen teknologisesti. 33 34 Kriittinen kasvatustiede Eurooppalainen 1900-l. pv. jälkeen, amerikkalainen 1900-l. lopulla. mm. marxilaiset juuret, yhteiskunnallisten olojen kritiikki, vaatimus tutkia kasvatusta yhteiskuntatieteellisesti. Kohdeteoria: kasvatus on poliittista (ja kapinallista) toimintaa. 35