Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin ja vaikutukset kuntien rahoitukseen. Verojaosto Markku Nissinen Finanssineuvos, VM

Samankaltaiset tiedostot
Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Valtiovarainvaliokunta Markku Nissinen Finanssineuvos, VM

Rahoituksen siirto ja kunnan peruspalvelujen valtionosuus. Eduskunnan hallintovaliokunnan infotilaisuus

Kunnan talous ja omaisuus soteja maakuntauudistuksessa säätämisjärjestyksen näkökulmasta

Kunnan talous ja omaisuus soteja maakuntauudistuksessa. Hallintovaliokunta Minna-Marja Jokinen Ville Salonen Valtiovarainministeriö

Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

Sote- ja maakuntauudistus

Kuntien tehtävien siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen. Sote-siirron muutosrajoitin

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto

Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittäminen Paasitorni, Helsinki

Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten

Maakunnan talous ja omaisuus

Miten maakuntauudistus vaikuttaa kuntien talouteen? Mediatilaisuus

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen - erityistarkastelussa Pohjois-Pohjanmaan kunnat

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely

Kannattaako sote-menoja lisätä vai vähentää vuosina 2018 ja 2019?

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Maakuntien perustaminen ja sote-uudistus (HE 15/2017) Perustuslakivaliokunta Osastopäällikkö Auli Valli-Lintu, VM

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki

Orimattilan maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntaliiton maakuntakierros

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kunnan kannattaa hankkia hyviä veronmaksajia. juha kemppinen

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö

Sote- ja maakuntauudistus: Kuntien ja maakuntien rahoitus

Valtuustoseminaari

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Hämeenlinnan talous ja investointikyky nyt ja maakuntauudistuksen jälkeen / Jussi Oksa

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Kuntien talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kaupungistuminen ja kannustimet

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.

Kuntien talous ja valtionosuusjärjestelmä sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Rahoitusmalli

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.

Verot ja valtionosuudet

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

SOTE-LAKILUONNOS-MUUT LAIT LYHYESTI HALLINTOPÄÄLLIKKÖ JAANA VENTO,

Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa. Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntamarkkinat

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2016, mrd.

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue Heikki Miettinen

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2017, mrd. Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto)

Talousnäkymät maakunta- ja soteuudistuksen Raija Vaniala

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous

Kuntiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset soteja maakuntauudistuksen yhteydessä

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Valtionosuudet

Verot ja valtionosuudet

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen

Valtionosuudet Sanna

Vuoden 2015 valtionosuudet Kuntamarkkinat Jouko Heikkilä kehittämispäällikkö

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Sote ja maakuntauudistuksen vaikutuksista Espoon taloudelle Valtuustoseminaari Pia Ojavuo

Valtionosuudet. Sannalle tulleita kysymyksiä. Taloustorstai. Sanna

Talousarvioesitys 2016

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2015, mrd.

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2015, mrd.

Valtion talousarvio 2018 erityisesti kuntien näkökulmasta. Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto

Muutokset päivityksessä (1/2)

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Kuntiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Suomi ikääntyy ja kaupungistuu samanaikaisesti - millä eväillä kuntatalous kestää?

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Valtion talousarvio 2018

Työryhmän työsuunnitelma. Talous ja tukipalvelut Keski Suomen Sote valmistelu

Talousarvioesitys 2016

Maakuntauudistus. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Aluetilaisuus Keski-Suomi

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

TULOSLASKELMAOSA

Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano

Maakunta- ja soteuudistus

HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018

Kuntatalouden tilannekatsaus

Vuoden 2018 talousarvioesitys

Kuntien talous. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys. Hannu Joensivu, Markku Vehmas & Eero Laesterä. Kuntalaistilaisuudet

Kuntatalouden syyskuulumiset

Valtionosuudet Ennakolliset valtionosuuslaskelmat FCG Talous- ja veroennustepäivät Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö

Hallintovaliokunta Valtion vuoden 2018 talousarvio ja kunnat - maakuntauudistuksen valmistelu. Reijo Vuorento Annukka Mäkinen

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Transkriptio:

Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin ja vaikutukset kuntien rahoitukseen Verojaosto 29.3.2017 Markku Nissinen Finanssineuvos, VM 1 28.3.2017 Etunimi Sukunimi

Rahoituksen siirto kunnista maakuntiin LÄHTÖKOHTA: Jotta kokonaisveroaste ei nousisi, vastaavan suuruinen rahoitus tulee siirtää kunnilta > kustannusten ja tulojen siirto on koko maan tasolla kustannusneutraali Siirtyvät kustannukset 17,42 mrd. euroa Siirrettävät valtionosuudet 5,8 mrd. euroa soten osuus 2/3 laskennallisista kustannuksista, valtionosuuksina 4,7 mrd. euroa loput 1,1 mrd. euroa vähennetty laskennallisten sotekustannusten osuuden mukaisesti lisäosista ja muista voslisäyksistä ja vähennyksistä ( esim. tuloverokevennysten kompensaatioista) Siirrettävät verotulot 11,14 mrd. euroa merkittävä osa kunnallisverosta siirto n. 12,47 %yksikköä tuloverotukseen asteikkomuutos kuntien efektiiviset veroprosentit nousevat (lievästi) Yhteisöverosta siirretään n. 0,5 mrd. REUNAEHTONA: Kuntien väliset kunnallisveroprosenttien vaihteluvälit ja kuntalaisten veroasteet pysyvät ennallaan 12,47 %:n siirron jälkeen Yhteisöveron kuntaosuuden alennus 10,54 %yks. * Peruste epävakaus, suhdanneherkkyys ja vähentää vastaavasti kunnallisveron leikkaustarvetta 2 28.3.2017 VM Kunta ja aluehallintoosasto

Tulojen siirron seurauksena kuntatalouden tulorakenne muuttuu Nykyisin (vuonna 2017) Osuus verorahoituksesta Siirron jälkeen Osuus verorahoituksesta Kunnallisvero 18,6 mrd. e 61 % 7,5 mrd. e ~58 % Yhteisövero 1,6 mrd. e 5 % 1,0 mrd. e ~8 % Kiinteistövero 1,8 mrd. e 6 % 1,8 mrd. e ~14 % Verotulot YHT 21,9 mrd. e 72 % 10,2 mrd. e ~79 % Peruspalvelujen valtionosuus +okm 8,5 mrd. e 28 % 2,7 mrd. e ~21 % Verorahoitus YHT 30,4 mrd. e 100 % 13,0 mrd. e 100 % Kunnallisvero on tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde Valtionosuuksien suhteellinen osuus alenee Yhteisöveron suhteellinen osuus nousee, mutta sitä hillitään alentamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuottoon Kiinteistöveron suhteellinen osuus nousee oleellisesti 3 28.3.2017 VM Kunta ja aluehallintoosasto

Yksittäisen kunnan rahoituksen muutos Kuntakohtaiset muutokset talouden tasapainotilaan ovat lähtökohtaisesti merkittävät eli siirtyvät kustannukset poikkeavat siirtyvistä tuloista Nykyisellä valtionosuusjärjestelmällä tasapainotilan muutosten vaihteluväli olisi 1 101 +1 651 /asukas > kestämätön lopputulema Suuret muutokset johtuvat: sotekustannusten vaihteluväli suuri (2 391 6 175 /as) kunnallisveron tuoton vaihteluväli suuri (109 369 /as) siirtyvissä tuloissa ja menoissa suuria eroja (2 045 1 063 /as) kuntiin jäljelle jäävien kustannusten vaihteluväli suuri (1 112 3 831 /as) lisäksi yhteisöveron määrän vaihtelee verotulojen alenema vaikuttaa merkittävästi verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen > järjestelmä ei enää toimi 4 28.3.2017 VM Kunta ja aluehallintoosasto

Esitykset muutosten kohtuullistamiseksi Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausprosenttien muutos: tasauslisäprosentti (80 % > 90 %) ja tasausvähennysprosentti (30 % + lieväprogressio > 15 %) Kiinteistöveron palauttaminen tasaukseen (50 %:n osuudella, poikkeuksena voimalaitosten kiinteistövero esitetään jätettäväksi pois ydinvoimalaitoksia lukuunottamatta) Uusi määräytymisperuste hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskerroin (hytekerroin) Ns. automaattimuutosten rajoitin, jolla rajoitetaan siirtyvien kustannusten ja tulojen erotusta > hyötyjen ja menetysten rajoittaminen 60 %:sesti > lisää tai vähentää valtionosuutta Järjestelmämuutoksen tasaus, muutos +/ 100 euroa/as viidessä vuodessa

Vaikutukset kuntien rahoitusasemaan ja kuntatalouden kestävyys jatkossa Pysyvän muutospaineen (vuodesta 2023) vaihteluväli on suhteutettuna kunnallisveron tuottoon 0,89 %yksikön laskuvarasta +0,85 %yksikön korotuspaineeseen Talouden ennakoitavuuden ja kestävyyden kannalta tilanne paranee sotekustannusten kasvupaineiden poistumisen myötä Kunnan budjetti keskimäärin puoliintuu, mutta kunnallisveron tuotto pysyy ennallaan (efektiivisyys eli absoluuttinen tuotto paranee hieman) Oleellista kunnan talouden tasapaino lähtökohtatilanteessa > mikäli jo ennestään talousvaikeuksissa, talouden tasapainottamiskeinot rajallisemmat kuin nykyisin > ongelmia tiedossa 6 28.3.2017 VM Kunta ja aluehallintoosasto