Suomi ikääntyy ja kaupungistuu samanaikaisesti - millä eväillä kuntatalous kestää?

Transkriptio

1 Suomi ikääntyy ja kaupungistuu samanaikaisesti - millä eväillä kuntatalous kestää? Suomen Yrittäjät kuntajohtajapäivät , Lappeenranta Ylijohtaja Jani Pitkäniemi, kunta- ja aluehallinto-osasto, VM

2 1. Julkisen talouden kestävyys - sukupolvien välistä taakanjakoa - varautumista epävarmaan tulevaisuuteen 2

3 Hyväkään suhdanne ei ole kääntänyt julkista taloutta ylijäämäiseksi kasvu hidastumassa, työllisyyskehitys ratkaiseva hyvinvointipalvelujen kannalta Julkisyhteisöjen nimellinen ja rakenteellinen rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, % Rakenteellinen rahoitusjäämä Nimellinen rahoitusjäämä Laskelmat perustuvat EU-komission tuotantofunktiolähestymistapaan Lähde: Tilastokeskus, VM VM Työllisyys % Työttömyysaste (vasen asteikko) Työllisyysaste (oikea asteikko) Työttömyysaste = työttömät / työvoima (15 74-vuotiaat) Työllisyysaste = työlliset / työikäinen väestö (15 64-vuotiaat) Lähde: Tilastokeskus, VM VM Kansantalousosasto 3

4 Huoltosuhteen heikkeneminen ei pysähdy suurten ikäluokkien jälkeen pitkäaikaiset paineet terveys- ja hoivamenoissa Ikäsidonnaisten menojen muutos vuodesta 2018, suhteessa BKT:een, % Eläkkeet Terveydenhuolto Pitkäaikaishoito Opetus Työttömyys Yhteensä Kuvio on laadittu STM:n kehittämällä SOME-mallilla Lähde: VM VM

5 75 täyttäneet ydinryhmä julkisen talouden kannalta 65 täyttäneiden hoivamenot, /asukas Lähde: THL 5

6 Julkisen talouden tuottavuuden nousu- tai sopeutustarve n. 0,5 mrd. /v - Kuntien velka uhkaa nousta, huomioitava myös valtio/kunta vastuunjako finanssipolitiikassa 140 Julkinen velka ja paikallishallinnon velka suhteessa BKT:hen, % Julkisyhteisöt yhteensä Paikallishallinto

7 Onko fataalein haaste kuitenkin henkilöstön saatavuus? Kunta-alan laskennallinen henkilöstötarve kasvaa vuoteen 2033 mennessä henkilöllä, ja samanaikaisesti työikäisten määrä supistuu henkilöllä. 7

8 2. Kuntatalouden uhkana pysyvä tulojen ja menojen epätasapaino

9 Ilman uusia sopeutustoimia uhkana veronkorotukset & lainakannan kasvu Kuntatalouden vuosikate vahvistuu vuonna 2020, mutta heikkenee sen jälkeen tasaisesti. Vuosikate ei riitä yhtenäkään vuonna kattamaan nettoinvestointeja. Milj. euroa Kuntatalouden menojen kasvu jatkuu reilun 3 prosentin vuosivauhdilla mm. kasvavista sote-menoista, ansiotason noususta ja investointitarpeista johtuen. Kuntatalouden toimintatuottojen arvioidaan kasvavan noin 2 prosentin vuosivauhdilla, mikä ei riitä kattamaan menojen kasvua Vuosikate Käyttöomaisuuden poistot Nettoinvestoinnit Ilman uusia rakenteellisia uudistuksia ja menopainetta hillitseviä toimia kuntatalouden lainakanta uhkaa kasvaa nopeasti (v n. 19,4 mrd. v n. 27,2 mrd. ) ja kunnallisveroprosentteihin kohdistuu jo lähivuosina huomattava korotuspaine. 9

10 Tekninen JTS: kuntien ja kuntayhtymien valtionavut nousevat Kuntien ja kuntayhtymien valtionavut, milj. euroa Laskennalliset valtionosuudet VM, peruspalvelujen valtionosuus OKM Muut valtionavut Valtionavut yhteensä Peruspalvelujen valtionosuus nousee vuonna 2020 noin 1,0 mrd. euroa, mikä johtuu: lomarahojen leikkaukseen liittyvän valtionosuuden vähennyksen päättymisestä vuoteen 2019; kevään 2018 JTS:ssa päätetystä kilpailukykysopimukseen liittyvästä kompensaatiosta; valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta; indeksikorotuksesta; verotulomenetysten kompensaatioiden kasvusta Kehyskauden viimeisinä vuosina valtionosuuksia nostavat erityisesti indeksikorotukset ja verotulomenetysten kompensaatioiden kasvu. Ansiotason nousu ja suotuisa työllisyyskehitys kasvattavat palkkatuloja ja sitä kautta kunnallisveron tuottoa. Veroennusteeseen sisältyy tekninen oletus veroperusteiden tarkistuksesta siten, ettei ansiotason tai kuluttajahintojen nousu kiristä verotusta.

11 Talouden sopeutuspaine vaihtelee merkittävästi kuntakokoryhmittäin (Kuntatalousohjelman painelaskelma) Yli as. Yli as., pl. Helsinki Helsinki Helsinki, Espoo ja Vantaa Yli as., pl. Helsinki, Espoo ja Vantaa as as as as. Kuntatalouden rahoituksen tasapainotilaa ja lainanottotarvetta heijastavan toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan pysyvän negatiivisena koko kehyskauden kaikissa kuntakokoryhmissä. Vuoteen 2018 verrattuna toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee kaikissa kuntakokoryhmissä, yli asukkaan lukuun ottamatta. Toiminnan ja investointien rahavirta vahvistuu vuoden 2019 jälkeen erityisesti pääkaupunkiseudulla Alle as. Manner-Suomi Vaikein tilanne on pienimmillä, alle asukkaan kunnilla. 11

12 Ilman merkittäviä tasapainotustoimia kriisikuntien määrä kasvaa Kuntatalousohjelman painelaskelmassa negatiivisen vuosikatteen ja alijäämäisten kuntien määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina. Tämä kehitys heijastuu myös ns. kriisikuntien määrään, jonka arvioidaan kasvavan merkittävästi. Alustavan arvion mukaan kriisikuntia voisi olla vuonna 2020 noin kymmenen Negatiivinen vuosikate, kuntien lkm Taseessa kertynyttä alijäämää, kuntien lkm

13 3. Kuntien toimintaympäristö muutoksessa: Väestörakenteen muutos (ikääntyminen ja syntyvyyden aleneminen) ja kaupungistuminen tapahtuvat samaan aikaan Kunnat eriytyvät ja erilaistuvat voimakkaasti toisistaan väestökehityksen ja talouden kantokyvyn suhteen

14 Väestö keskittyy suuriin kaupunkeihin Asukasmäärä alle yli

15 Suuri vanhusväestön osuus ja pienet lapsi-ikäluokat yleistyvät kunnissa Kunnat, joissa vähintään 65-vuotiaita yli kolmannes (2015 väestöennuste) 51 kunnassa syntyi alle 15 lasta v kuntaa kuntaa

16 Vieraskielisten määrä kasvaa erityisesti pk-seudulla Vieraskielisten laskennalliset kustannukset valtionosuuksissa, Vieraskielisten lukumäärä, henkilöä Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Jyväskylä Lahti Kuopio 16

17 Sote-menoista yli 50 % tulee yli asukkaan kunnista 100% yli % % 70% 60% 50% 36% 19% alle 6000 Kuntakokoryhmä Kuntia yhteensä Asukkaita yhteensä 40% 15% yli % 20% 10% 0% 11% 9% 10% Sosiaali- ja terveydenhuollon menot alle

18 Kuntien tulorakenteessa merkittäviä eroja Pienillä kunnilla valtionosuuksien osuus tuloista selvästi suurempi Suurilla kaupungeilla merkittävin tulonlähde on kunnallisvero Myös muut verotulot (yhteisö- ja kiinteistöverot) suuremmat Suurten kaupunkien tuloista vain pienehkö osuus valtionosuuksia Kaupunkien ohjaaminen valtionosuusjärjestelmän kautta haasteellista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % alle Kuntien tulonlähteet yli Kuntakokoryhmä Toimintatuotot Valtionosuudet Verotulot 18

19 Eriytymiskehitys näkyy myös kuntien veroprosenteissa Vuosina verotuloilla painotettu keskiarvo noussut 16,88 % -> 19,84 % Mediaani noussut 17,5 % -> 21 % Ääripäiden erotus nyt 5,5 % yksikköä - sama kuin vuonna Erotus on hieman vaihdellut vuosien välillä, mutta systemaattista eriytymistä ei ole tapahtunut Veroprosenttien kasvaessa lähes kaikissa kunnissa tuloveroprosentti on jo vähintään 20 % 2000-luvun alussa yhdessäkään kunnassa ei ollut näin korkea veroprosentti - Veroprosenttien tuotoissa suuria eroja Koko maassa mediaani 138,2, minimi 94,3 ja maksimi 382,2 19

20 Kuntien yhteisövero /asukas vuonna 2019 (arvio) 20 kuntaa (7 % kunnista) saa 40 % kuntien yhteisöverotuotosta vuonna

21 Helsingin osuus yhteisöveron tuotosta huomattava 21

22 Valtionosuuksien verotuloihin perustuva tulopohjan tasaus - suuret kaupungit hyvin eri asemassa 22

23 4. Kunnat ovat erikokoisia ja erityyppisissä tilanteissa kuntapolitiikan keinovalikoimassa tämä otettava huomioon 23

24 VM:n virkamiespuheenvuoro: sote Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista on oltava koko maassa riittävän vahvoilla toimijoilla, joilla taloudellisesti ja toiminnallisesti (ml. ohjaus) riittävät edellytykset palveluiden järjestämiseen Palvelut on koottava asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi kokonaisvoimavarojen tehokas käyttö Sote Vahvistettava perustason palveluja, ennaltaehkäisevää työtä, tiedon integraatiota ja tiedolla johtamisen edellytyksiä ja digitalisaation luomien mahdollisuuksien hyödyntämistä kansallisesti Peruspalvelujen turvaaminen ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen edellyttää sotepalvelujen kustannusten hillintää tukevia mekanismeja (rahoitus & ohjaus) erikoissairaanhoidon päältälaskutus -asetelma tulisi saatava muuttumaan 24

25 VM-virkamiespuheenvuoro: kuntapolitiikassa monia eri lääkkeitä koordinoidusti Tarvitaan kansallinen kuntien tilannekuva-arvio: Kuntien tulevaisuuden näkymistä laaditaan syksyllä 2019 kokonaisvaltainen, tuoreimpiin väestöennusteisiin sekä erillisiin selvityksiin ja tutkimuksiin perustuva yhtenäinen kansallinen tilannekuva-arvio, jonka pohjalta tulisi arvioida parlamentaarisesti tarvittavien jatkotoimenpiteiden tarve. Voivatko kuntien tehtävät eriytyä? Käynnistyneessä TEAS-hankkeessa selvitetään vuoden 2019 loppuun mennessä, mitkä ovat perustuslain reunaehdot lakisääteisten peruspalvelujen järjestämiselle eri tavoin erilaisissa kunnissa ja voisiko kunnilla olla jatkossa erilaisia tehtäviä. KUNTAPOLITIIKKA Valtionosuusjärjestelmä perusteiltaan toimiva, ja sen lyhyen aikavälin muutostarpeet ovat pientä hienosäätöä. Laajempien selvitysten pohjalta on arvioitava myös kuntien rahoituksen kokonaisuuden toimivuutta eriytymiskehityksen hallinnan kannalta. - Kuntarakennekysymykset - Monimuotoinen kaupunkipolitiikka - Kuntien arviointiin ennaltaehkäisevämpi ote - Kuntien toimitilojen kustannuspaineet - Pidättyväisyys uusien menojen suhteen 25

26 Merkityksellinen itsehallinto, riittävät ja laadukkaat palvelut sekä kestävä julkisen talouden kokonaisuuteen sovitettu rahoitus kaikkien toimittava samaan aikaan kyse myös kunnallisen itsehallinnon tulevaisuudesta Itsehallinnon huomiointi YKSI JA YHTEINEN ASIAKAS Palvelujen parantamin en Julkisen talouden kestävyys 26

27 Jani Pitkäniemi Osastopäällikkö, ylijohtaja Puh (vaihde) Lisätieto: Valtiovarainministeriön viestintä Mediapalvelunumero (arkisin 8 16)