SOTE-LAKILUONNOS-MUUT LAIT LYHYESTI HALLINTOPÄÄLLIKKÖ JAANA VENTO,

Transkriptio

1 SOTE-LAKILUONNOS-MUUT LAIT LYHYESTI HALLINTOPÄÄLLIKKÖ JAANA VENTO,

2 MUUT LAIT Maakuntajakolaki Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta VN:n asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta Vuoden 2019 tuloveroasteikkolaki Tuloverolaki Laki verotusmenettelystä Verontilityslaki Laki verohallinnosta

3 MUUT LAIT Laki kunnallisesta viranhaltijasta Laki kunnallisista työehtosopimuksista Kunnallinen virkaehtosopimuslaki Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa Laki kuntien ja maakuntien työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä Laki Kevasta

4 MUUT LAIT Vaalilaki Laki ehdokkaan vaalirahoituksesta Puoluelaki Laki neuvoantavasta kunnallisissa kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä

5 MUUT LAIT Hallintolaki Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki Hallintolainkäyttölaki Kielilaki Laki julkisyhteisön henkilöstön kielitaidosta Viittomakielilaki Laki Ahvenanmaan maakunnan itsehallintolaissa tarkoitetun tasoitusperiaatteen muuttamisesta

6 MAAKUNTAJAKOLAKI Suomi jakaantuu maakuntiin, joilla on itsehallinto siten kuin maakuntalaissa säädetään. Maakunnan on muodostuttava yhtenäisestä alueesta, joka muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Maakuntajaosta maakuntia perustettaessa säädetään sote järjestämislain voimaanpanolaissa. Valtiovarainministeriö voi määrätä tehtäväksi maakuntajakoselvityksen. Maakuntajaon muuttaminen on laissa mainituin edellytyksin mahdollista valtionvarainministeriön esityksestä valtioneuvoston päätöksellä. VN voi päättää maakuntien yhdistymisestä myös vastoin maakuntavaltuustojen tahtoa, jos muutos tehtäisiin maakuntalain tarkoittaman maakunnan arviointimenettelyn kautta

7 KUNTIEN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUSLAKI Voimassa oleva laki kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta kumottaisiin ja kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta säädettäisiin uusi laki. Järjestelmän päätehtävänä kuntien rahoitusjärjestelmän sopeuttaminen maakuntauudistukseen. Luetellaan tehtävät, joihin myönnetään valtionosuutta. Kunnan peruspalvelujen laskennallisiin kustannuksiin perustuvasta valtionosuusrahoituksesta siirrettäisiin maakunnille sairastavuuteen perustuvat kustannukset täysimääräisesti, ikärakenteeseen perustuvista kustannuksista 64 % ja muista kustannuksista 35 %. Kunnan peruspalvelujen laskennalliset kustannukset saadaan laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla ikäluokittaiset perushinnat asianomaisiin ikäluokkiin kuuluvien kunnan asukkaiden määrillä (0-5 v., 6 v., 7-12 v., v, yli 16-vuotiaat). Näin saatuun summaan lisätään kunnan vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, asukastiheyden, koulutustaustan perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. Lisäksi syrjäisyyden lisäosa, työttömyyden lisäosa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa. Tasausmekanismit (tehtävien ja kustannusten siirtoa koskeva muutosrajoitin sekä asteittain toteutettava siirtymätasaus) rajoittavat uudistuksesta kuntiin aiheutuvia taloudellisia muutoksia. Uudistuksen kuntakohtainen muutos rajoitetaan +/- 100 euroa per asukas 4 vuoden siirtymäajan kuluessa. Kuntaliitto lausuntoluonnos: Valtionosuusjärjestelmästä tulossa vaikeaselkoinen. Uuden järjestelmän valmistelu pitää aloittaa heti

8 VEROTUKSEEN LIITTYVÄT LAIT Verotuksen painopiste siirtyy kunnilta valtiolle. Tuloveroasteikkolaissa asteikon alarajaa alennetaan nykyisestä eurosta euroon. Nykyistä useampi maksaa valtion tuloveroa. Tuloluokkia 7 nykyisen 4 sijaan. Laki verohallinnosta: Verotuskustannusten jako muuttuu: kuntien osuus pienenee 15 %:lla ja valtion osuus kasvaa 15 %:lla. Verontilityslain mukaiset yhteisöveron jako-osuudet muuttuvat: Kuntien osuus pienenisi nykyisestä 30,34 %:sta 19,28 5:iin ja valtion osuus kasvaisi 69,69 %:sta 80,72 %:iin. Kiinteistövero säilyy kunnallisena verona. Kuntien oikeus yhteisöveron tuottoon säilyy. Esityksessä ei ole käsitelty sote-uudistukseen liittyviä ALVkysymyksiä. (huom. omaisuuden siirrot)

9 F) TULOJEN SIIRRON SEURAUKSENA KUNTATALOUDEN TULORAKENNE MUUTTUU Nykyisin (vuonna Osuus verorahoituksesta Siirro n Osuus verorahoituksesta 2016) jälkee n Kunnallisvero 18,9 mrd. e 61,4 % 7,7 mrd. e ~58 % Yhteisövero 1,3 mrd. e 4,2 % 0,8 mrd. e ~6 % Kiinteistövero 1,7 mrd. e 5,5 % 1,7 mrd. e ~13 % Verotulot YHT 21,9 mrd. e 71,1 % 10,2 mrd. e 77,3 % Peruspalveluje n valtionosuus 8,9 mrd. e 28,9 % 3,0 mrd. e 22,7 % Verorahoitus YHT 30,8 mrd. e 100 % 13,2 mrd. e 100 % - Kunnallisvero tason laskusta huolimatta edelleen merkittävin tulonlähde - Valtionosuuksien suhteellinen osuus alenee - Yhteisöveron suhteellinen osuus nousee, mutta sitä hillitään alentamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuottoon - Kiinteistöveron suhteellinen osuus nousee oleellisesti

10 HENKILÖSTÖÄ JA VIRKA&TYÖEHTOSOPIMUS SEKÄ ELÄKEJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT LAIT Arviolta n sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen työntekijää siirtyy liikkeen luovutuksen periaatteita noudattaen maakuntien, maakuntien julkisoikeudellisten laitosten/palvelulaitosten tai maakuntiin perustettavien yhtiöiden palvelukseen (voimaanpanolaki) Siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Maakuntien henkilöstöön ehdotetaan sovellettavaksi kuntasektorin työ- ja virkasuhdelainsäädäntöä muun muassa yhteistoiminnan ja viranhaltijan palvelussuhteen ehtojen osalta. Kunnallisesta viranhaltijasta annettuun lakiin sisältyy säännös karenssisopimuksesta, jolla rajoitetaan viranhaltijan oikeutta siirtyä toisen työnantajan palvelukseen tai aloittaa elinkeinon- tai ammatinharjoittamisen tai muun toiminnan. Rajoitusaika enintään 12 kk. KT olisi jatkossa myös maakuntatyönantajien edunvalvoja. Lisäksi kunta- ja maakuntakonsernin yhtiöt voivat valita työnantajajärjestökseen KT:n. Keva huolehtisi maakuntien ja maakuntien julkisoikeudellisten palvelulaitosten henkilöstön eläketurvan toimeenpanosta. Kevan jäsenyhteisöksi voi liittyä lakisääteisen jäsenyhteisön määräämisvallassa olevat osakeyhtiöt tai säätiöt eli maakuntakonsernin yhtiöt

11 VAALEJA KOSKEVA LAIT Maakuntavaaleissa vaalipiirinä on maakunta. Ensimmäiset maakuntavaalit vuoden 2018 presidentinvaalien yhteydessä Väliaikainen maakuntahallinnon toimielin asettaa maakuntavaalilautakunnan, jatkossa maakuntavaltuusto asettaa. Jatkossa vuodesta 2021 eteenpäin vaalipäivä huhtikuun kolmantena sunnuntaina samanaikaisesti kuntavaalien kanssa. Ehdokkaan vaalirahoituslakia sovelletaan myös maakuntavaaleissa. Maakunnalle kuuluvasta asiasta voidaan järjestää koko maakunnan alueelle neuvoa antava kansanäänestys

12 HALLINTOMENETTELYÄ JA JULKISUUTTA KOSKEVAT LAIT Maakuntiin sovelletaan hallintolakia, julkisuuslakia ja hallintolainkäyttölakia. Laajan valinnanvapauden piirissä olevia palveluja tuottavan sosiaali- ja terveydenhuollon yksikön ylläpitäjän toimintaan sovelletaan hallintolakia järjestämislain mukaisessa toiminnassa, myös silloin kun palvelun tuottaja on osakeyhtiö, yhdistys tai muu yhteisö. Hallintolain esteellisyyssäännöksiä noudatetaan kaikessa palvelutuotannossa tietyin rajauksin. Muutosta sote-yrityksen päätöksiin haetaan hallintooikeudessa, kun päätös liittyy maakunnan järjestämisvastuulla olevan tehtävän hoitoon. Em. toimintaan sovelletaan myös julkisuuslain viranomaisia koskevia säännöksiä

13

14 KIELELLISET OIKEUDET Kielellisiin oikeuksiin ei lähtökohtaisesti muutoksia. Tulossa viisi kaksikielistä maakuntaa mukaan lukien Uusimaa Kielilakia ja viittomakielilakia sovelletaan maakuntiin. Asiakkaalla ja potilaalla on oikeus käyttää kansalliskieliä eli suomen ja ruotsin kieltä, tulla kuulluksi ja saada asiakirjat hallintoasioissa suomeksi ja ruotsiksi. Kuntaliitto lausuntoluonnos: Miten kielelliset oikeudet turvataan valtakunnallisissa palvelukeskuksissa?

15 LAKIKOKONAISUUDEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI? Kuntaliitto: Valmistelussa ei synny missään vaiheessa ennen eduskuntakäsittelyä tilannetta, jossa sote- ja maakuntauudistusta koskeva peruslainsäädäntö (nyt lausunnolla, valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö (lausunnolla loppuvuodesta) ja maakuntien muita tehtäviä koskeva lainsäädäntö (lausunnoille keväällä 2017) olisivat arvioitavana samalla kertaa. THL: Lainsäädäntökokonaisuuden vaikutukset ovat vielä vaikeasti ennakoitavissa, koska kokonaisuus olennaisilta osin keskeneräinen