Päällekkäinen ohjaus energiasektorilla Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ilmasto- ja päästökauppaseminraari Helsinki 15.3.2012 29.2.2012 1
Energiatavoitteet ja ohjauskeinot EU:n tavoitteiden kautta katsottuna Uusiutuva energia Ilmastotavoite Energiatehokkuus Markkinat EU:n päästökiintiökauppa Muut sektorit Kansalliset tukijärjestelmät Markkinaregulaatio Valtiontukisäännöt Energiatehokkuusdirektiivi Normit, energiaverot... 29.2.2012 2
Energiatavoitteet ja ohjauskeinot - joitakin päällekkäisyyksiä ja ristikkäisyyksiä EU:n päästökiintiökauppa Muut sektorit Normit, energiaverot... Ilmastotavoite Kustannustehokkuus/ kilpailukyky kilpailu, markkinat, markkinasääntely Järjest. joustavuus, monipuolisuus Valtiontukisäännöt Energiaomavaraisuus Energiavarmuus Luonnonvarat Uusiutuvien tuet ja tavoitteet Sitovat energiatehokkuustoimet 29.2.2012 3
EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka keskeisessä roolissa Yhteiset tavoitteet vuodelle 2020 Ilmastotavoitteet (-20% vs. 1990) Uusiutuvan energian tavoitteet (20 % osuus energiankäytöstä) Energiatehokkuustavoitteet (20 % tehostuminen) Yhteiset keinot Yhteiset, avoimet energiamarkkinat Kiintiöintiin perustuva päästökauppajärjestelmä laitenormit ympäristövaatimukset Toisaalta yksinomaan kansalliset uusiutuvan energian edistämiskeinot Muodostaa jatkossa suuren ongelman 7.3.2012 4
Pääasiallinen uusiutuvan sähkön tukimuoto teollisen mittakaavan tuotannolle eri EUmaissa syöttötariffi (ml. takuuhinta) hintapreemio syöttötariffi tai preemio sertifikaattijärjestelmä investointituki investointituki + preemiotuki 7.3.2012 5
Päästökaupalle tilaa toimia Päästöoikeuksien alhainen hintataso on nostattanut keskustelun järjestelmän toimivuudesta Tosiasiassa päästöt vähenevät ja itse järjestelmä toimii Eri tahot haluavat vedettäväksi oikeuksia markkinoilta (nk. set-aside menettely), syitä on monia Päästökaupan ohjaus lisääntyy heti, jos muuta ohjausta vähennetään Set-aside toisi todennäköisesti huomattavia riskejä markkinoille Avaa mahdollisuuden hintamanipulaatioon jatkossakin, hyvin vaikeasti hallittava riski Tekijä 21.10.2011 6
Käytännön case: Suomen CO2-verotus Suomi verottaa tuontipolttoaineita hiilidioksidipohjaisella verolla päästökaupan piirissä Tuontipolttoaineiden käyttö vähenee, energian hinta nousee Päästöt vähenevät Suomessa EU:n päästökiintiö ei muutu, joten päästöt syntyvät muualla Suomen ansiosta muualla EU:ssa päästäminen vähän halvempaa Lopputulos: Suomessa maksetaan energiasta enemmän, jotta muissa maissa voidaan päästää enemmän ja halvemmalla Korjaava liike: päästökaupan piiristä pois CO2-pohjainen verotus 29.2.2012 7
Lisävivahde tulossa? Nyt samaa pohditaan myös energiaturpeen osalta EU ei edellytä turpeen energiaverotusta, täysin kotimainen toimenpide Verolla ei olisi myönteistä ilmastovaikutusta Sen sijaan korkeampien energiakulujen lisäksi menettäisimme vielä runsaasti työpaikkoja ja turveliiketoiminnan tuottamia verotuloja 29.2.2012 8
Veroilla on toki muitakin tarkoituksia kuin ohjata energiapolitiikkaa Näiden tarkoitusten kanssa olisi hyvä olla läpinäkyvä EU:n energiaverodirektiiviesitys lähtee siitä, että polttoaineilta peritään maltillista energiasisältöveroa (fiskaali komponentti) ja reipasta CO2-komponenttia CO2-komponenttia ei sovellettaisi päästökaupan piirissä Myös energiapoliittisesti täysin tavoitteiden vastakkaisia veroja pohditaan fiskaalisten tarpeiden pohjalta Harkinnassa olevat windfall- ja uraaniverot 29.2.2012 9
Voitaisiinko moninaisia tavoitteita saavuttaa yksinkertaisemmalla ohjauksella Riittäisikö esimerkiksi CO2-pohjainen ohjaus tuomaan riittävät tulokset myös... omavaraisuuden, luonnonvarojen kestävän käytön, kilpailukykyisen energian hinnan, hyvän toimitusvarmuuden ja Valtiontalouden kannalta? Mitä muuta tämä edellyttäisi? 29.2.2012 10
Energiamuutos Suomen näkökulmasta 29.2.2012 11
EU:n energiankäyttö 1990 ja 2009 29.2.2012 12
Uusiutuvan energian osuus ja tavoitteet EU:ssa vuoteen 2020 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Ranska Espanja Kreikka Saksa Italia Iso-Britannia Puola Alankomaat Tshekinmaa Belgia 2005 % Kasvu %-yks. 0 10 20 30 40 50 60 22.11.2011 13
Sähköntuotanto energialähteittäin EU-27, yhteensä 3210 TWh (2009) 19 % 26 % 3 % 28 % 24 % JUL 31.1.2012 14
Sähkön tuotanto Suomessa energialähteittäin 2011 (70,6 TWh) Kivihiili 14,1 % Öljy 0,6 % Vesivoima 17,4 % Maakaasu 13,0 % Tuulivoima 0,7 % Turve 7,4 % Biomassa 14,3 % Uusiutuvat 33 % Hiilidioksidivapaat 64 % Ydinvoima 31,6 % Jäte 0,9 % 19.1.2012 15
CO2-päästöt tuotettua sähköä kohti eräissä Euroopan maissa Tiedot 2007-2008, lähde Eurelectric Power Statistics 2010 Puola Tanska Romania Saksa Iso-Britannia Italia Slovenia Unkari Espanja Belgia Suomi Ranska Ruotsi 0 200 400 600 800 1000 g CO2 / kwh 29.2.2012 16
Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös lämmönjakolaitteiden käyttämän sähkön sekä kiukaiden sähkön Puu: sisältää myös kiukaiden käyttämän puun 19.1.2012 17
Kaukolämmön tuotanto 2011 33,4 TWh Kaukolämmön tuotannon yhteydessä tuotettu yhteistuotantosä hkö 14,9 TWh 19.1.2012 18
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 19.1.2012 19
Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2011 - polttoaine-energia yhteensä 56,6 TWh 19.1.2012 20
Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 29.2.2012 21
Asetetut tavoitteet Tukea kansalaisten hyvinvointia ja kansallista kilpailukykyä Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Lisätä energiatehokkuutta Tukea kotimaisen energian hyödyntämistä Löytää kustannustehokkaita ratkaisuja 22
Teknologian kehittyminen tuo mahdollisuuksia Energian käyttö tehostuu Älykäs sähköverkko Tuotantoteknologiat kehittyvät sähkön ja lämmön yhteistuotanto uusiutuvat pientuotanto ydinvoiman 4. sukupolvi Liikenteen sähköistyminen Lämpöpumput Kaukojäähdytys, jäähdytyksen lämpöenergian hyödyntäminen Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) 23
Sähkön kysyntä Sektori Sähkön käyttö (TWh/a) 2007 2030 2050 Asuminen 23 24-26 24-27 Kotitaloussähkö 11 13 13-14 Rakennusten lämmitys Rakennnusten jäähdytys 12 11 9-11 0,2 1 2 Teollisuus 48 49-56 48-58 Palvelut & julkinen 15,5 22 30-40 Liikenne 0,5 3 8-10 Häviöt 3 3 4 Yhteensä 90 100-111 113-138 24
Yhtenevä tulos Eurelectricin skenaarion kanssa: Vähemmän energiaa... Eurelectricin Power choices skenaario Euroopan energiankulutuksesta 29.2.2012 25
on enemmän sähköä! 2050 / EU Uusiutuvat 1800 TWh (38 %) Tuuli: 56% uusiutuvasta Ydinvoima 1300 TWh (27%) CCS: 1400 TWh (30%) Muu fossiili (ei CCS): 230 TWh (5%) Eurelectricin Power choices skenaario Euroopan sähkönkulutuksesta 29.2.2012 26
Sähköntuotanto2050 Hiilidioksidin talteenotto kattaa reilun kolmanneksen polttoaineista vuonna 2050. 27
Kaukolämpö 2050 Hiilidioksidin talteenotto on yleisesti käytössä kivihiiltä ja maakaasua samoin kuin suurimmissa turvetta ja puuta käyttävissä voimalaitoksissa vuonna 2050. Lämpökeskuksissa käytettävä öljy on bioöljyä. 28
Tarvitaan paljon investointeja Nykyisistä tuotantolaitoksista käytössä 2050 nyt rakenteilla oleva ydinvoimayksikkö nykyistä vesivoimatuotantoa tuotanto yhteensä 27-28 TWh Tuotantotarve 2050 115-150 TWh Uutta tarvitaan n. 90 120 TWh Juha Naukkarinen 29
Sähköntuotantokapasiteetti 2050 Tuotantokapasiteetti 24 000 32 000 MW vuonna 2050 tarvitsemme uutta kapasiteeettia 19 000 27 000 MW. 30
Vähäpäästöistä tuotantoa Sähköntuotanto kasvaa n. 50 prosenttia Sähkön päästöt 280 g/kwh 30 40 g/kwh Kaukolämmön päästöt 220 g/kwh 25 g/kwh Sähkön ja kaukolämmön kokonaispäästöt 5 7 Mt CO 2, nykyisin 30 Mt Päästövähennys 25 Mt 31
Sähköntuotannon ominaispäästöjen arvioitu kehitys 2007-2050 450 400 350 300 CO2 g/kwh 250 200 150 100 50 0 2007 2020 2030 2050 2007 EU-27 2030 EU-27 Lähteet: Samuli Honkapuro, LTY ET Visio 2050 Eurelectric: Power Statistics 2010 29.2.2012 32
Sähkö ja kaukolämpö korvaavat fossiilisia Sähkö ja kaukolämpö korvaavat fossiilisia polttoaineita ja vähentävät päästöjä Liikenne: -8 milj. tonnia Lämmitys: -3 milj. tonnia Teollisuus: -1 milj. tonnia Sähkön tuonti korvautuu pienellä viennillä Päästövaikutus -6 milj. tonnia Päästövähennys yhteensä 12-18 MtCO 2 33
Energiankulutus 2050 Energian kulutus vähentyy Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa nykyisestä 28 %:sta noin 46 %:iin Kaukolämmön osuus kasvaa lievästi (11 %), vaikka lämmöntarve rakennuksissa pienentyy Sähkön ja kaukolämmön tuotannon CO 2 -päästöt vähenevät noin 80 % samalla kun sähköä ja kaukolämpöä käytetään noin puolet enemmän Energiatehokkuuden parantumisen myötä energian loppukäyttö on 30 % pienempi kuin perusuralla (jolloin energiatehokkuus sekä sähkön ja kaukolämmön tuotanto ja polttoaineet olisivat nykyiset eikä ydin- ja vesivoimaa voi rakentaa lisää). 34
Vision toteutuminen vahvistaa kauppatasetta Lähde: Honkapuro, Jauhiainen, Partanen ja Valkealahti. 35
Energiateollisuus: Täysin mahdollista Suomessa Hiilineutraali energiantuotanto Omavaraisuus paranee Energiatehokkuus lisääntyy Uusiutuvat ja kotimaiset energialähteet kasvavat Kansantalous vahvistuu; hyvinvointi ja bruttokansantuote kasvavat Ostovoima nousee sähkön ja kaukolämmön hintoja nopeammin 36
EU:n energiatiekartan mallinnusskenaario tulee samankaltaiseen tulokseen 2005 NYKYPOLITIIKKA VÄHÄHIILISET SKENAARIOT (-85% vuoteen 2050) Cref CPol EnEf DivT RES CCS NUC Prim energian vähennys vuoteen 2050 (vrt. 2005) Sähköistyminen (%) vuoteen 2050-3.5-11.6-40.6-33.3-37.9-32.2-37.7 20.2 29.1 29.4 37.3 38.7 36.1 38.7 38.5 RES % FEC 2050 8.6 25.5 29 57.3 54.6 75.2 55.7 57.5 RES-E % 2050 14.3 40.3 48.8 64.2 59.1 86.4 60.7 64.8 CCS-E % 2050 0 17.8 7.6 20.5 24.2 6.9 19.0 31.9 NUC-E % 2050 30.5 26.4 20.6 14.2 16.1 3.6 19.2 2.5 DivT ei teknologiarajoituksia, vain CO2- hintaohjaus Pia Oesch 14.11.2011 37
Energiatulevaisuuden toteuttamisen edellytyksiä Ilmastotavoitteeseen sitoudutaan pitkällä aikajänteellä Hiilidioksidille maailmanlaajuinen hinta Hiilidioksidikustannuksen kohdistuminen päästöjä aiheutuviin toimintoihin Ei päällekkäisiä tai ristikkäisiä ohjuskeinoja päästökaupan kanssa Avoimet ja yhtenäiset eurooppalaiset sähkömarkkinat Energiainvestoinneille varmistetaan vakaa ja ennustettava investointiympäristö Kaavoitus-, YVA- ja lupajärjestelmiä nopeutetaan 38 38
Energia-ala on ylivoimaisesti pääomaintensiivisin teollisuutemme Teollisuuden pääomaintensiivisyys Teollisuus yhteensä = 100 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 29.2.2012 39 39
Investoinnit ja suunnitelmat eri teollisuudenaloilla Suomessa 2005-2011 (milj. euroa) 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 Teva Graafinen Rakennus Elintarvike Elektroniikka ja sähköteoll. Metallinjalostus Metsä Kone- ja metallituote Kemia Sähkö, kaasu, vesi 200 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lähde: EK:n investointitiedustelut 2007, 2008, 2009, 2010 ja 2011 22.11.2011 40
Energia-ala on investoinut paljon 2000-luvulla Kotimaisten polttoaineiden suosio kasvanut 53 uutta sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitosta 2090 MW sähkötehoa Pääosin kotimaisiin polttoaineisiin perustuvia laitoksia, joitakin maakaasuun perustuvia laitoksia Vesivoiman tehonkorotuksia 300 MW uutta säätövoimaa Ydinvoimaa Rakenteilla 1600 MW ydinvoimayksikkö, tehonkorotuksia 90 MW 300 uutta lämpökeskusta Biopolttoaineilla korvattu erityisesti öljyn käyttöä Tuulivoiman investoinnit käynnistyivät 197 MW tuulivoimaa 2010-luvulla odotetaan yli kymmenkertaista määrää uutta kapasiteettia Lähde: Pöyry 2010, (tuulivoimakapasiteetti, VTT) 22.11.2011 41 5
Investoinnit mittavia jatkossakin Suomessa Sähkö- ja kaukolämpöalan investoinnit seuraavan 15 vuoden aikana arviolta 25-30 miljardia euroa Mm. Tuulivoima Ydinvoima Älykkäät sähköverkot Kantaverkko Yhteistuotanto Kaukolämpökeskukset ja verkot 22.11.2011 42
Suorat työllisyysvaikutukset yhteensä ET:n vision mukainen energiatulevaisuus Energiateollisuuden vision mukaisella kehityksellä ja nykyisellä työn tuottavuudella energia-alan suora työllisyysvaikutus kasvaa yli 50% Työllisyysvaikutus kasvaa hieman nykyisestä, mikäli työn tuottavuuden kasvulle oletetaan keskimääräinen 1 %:n vuotuinen kasvu. Työn tuottavuuden kasvu ei jakaannu tasaisesti eri alojen kesken. Työllisyys kasvaa mm. tuulivoimassa ja hiilidioksidin talteenotossa Energiateollisuuden vision mukaisella kehityksellä on positiivinen vaikutus energia-alan työllistävyyteen Kuvan luvut eivät sisällä sähkökauppaa, koulutusta, tutkimusta ja viranomaishallintoa Kokonaistyöllisyysvaikutus, htv/a 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Lähde: ÅF Consult 2011 0 Nykyhetki 2050, nykyisellä työn tuottavuudella Kaukolämmön jakelu, suora Polttoaineiden tuotanto ja jakelu, suora Sähkön siirto ja jakelu, suora Energian tuotanto, suora Laitosrakentaminen, suora 43
Suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset yhteensä ET:n vision mukainen energiatulevaisuus Välilliset vaikutukset arvioitu Tilastokeskuksen panos-tuotostaulukon työpanoskertoimien perusteella Kertoimien kokonaistyöllisyysvaikutus koostuu kolmesta tekijästä: Välitön työpanos Välituotepanosten (toiminnan aikaansaamiseksi käytetyt tuotteet ja palvelut) työllisyysvaikutukset Kulutuksen kautta lisääntyvän tuotantotoiminnan työllisyysvaikutukset Käytetyt panos-tuotoskertoimet ovat vuodelta 2007 Eri arvioiden mukaan panos-tuotostaulukon kokonaistarkkuus pysyy luotettavana noin 5-10 vuotta Polttoaineiden tuotannon ja jakelun suorat työpaikat on vähennetty energiantuotannon välillisistä työllisyysvaikutuksista päällekkäisyyksien välttämiseksi Välilliset työllisyysvaikutukset karkeasti suorien työllisyysvaikutusten suuruiset Nykyisellä työn tuottavuudella energia-alan työllisyysvaikutus kasvaa yli 50 % Energia-alan työllisyys kasvaa hieman, mikäli huomioidaan työn tuottavuuden 1 %:n vuosikasvu Kokonaistyöllisyysvaikutus, htv/a 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 Lähde: ÅF Consult 2011 0 Nykyhetki 2050, nykyisellä työn tuottavuudella Kaukolämmön jakelu, välillinen Kaukolämmön jakelu, suora Polttoaineiden tuotanto ja jakelu, välillinen Polttoaineiden tuotanto ja jakelu, suora Sähkön siirto ja jakelu, välillinen Sähkön siirto ja jakelu, suora Energian tuotanto, välillinen Energian tuotanto, suora Laitosrakentaminen, välillinen Laitosrakentaminen, suora 44
Kiitos! Lisätietoa: www.energia.fi Jukka Leskelä Energiateollisuus ry E-mail jukka.leskela@energia.fi p. 09-53052201 29.2.2012 45