Sähkömarkkinat Suomessa lähivuosikymmeninä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Sähköurakoitsijapäivät Turku

Transkriptio

1 Sähkömarkkinat Suomessa lähivuosikymmeninä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Sähköurakoitsijapäivät Turku

2 Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää nopeita ja laajamittaisia toimia CO 2 -päästöt (GtC) Kehittyneet maat Päästöjen perusura Kehitysmaat Päästöjen vakautustaso 550 ppm 5 0 Päästöjen vakautustaso 450 ppm Lähde : UK DEFRA

3 Onnistunut ilmastopolitiikka edellyttää toimia kaikissa maissa - Kiinan ja USAn rooli keskeinen IEA:n ilmastopolitiikkaskenaariossa 50 % päästövähennyksistä USA:ssa ja Kiinassa Lähde: IEA: World Energy Outlook

4 Lämpötila nousee, mutta valinnoillamme on vaikutusta Vertailuvuosina on vuosien keskiarvo Lähde: IPCC:n neljäs arviointiraportti 4

5 5

6 6

7 Maailman energiantarve kasvaa nopeasti Lähde: IEA: World Energy Outlook

8 8

9 9

10 10

11 Kehityksen painopiste Kiinassa Lähde: IEA: World Energy Outlook

12 Tuulivoima maailmalla

13 Energiahaasteet Ilmastonmuutoksen torjunta Muutos fossiiliperusteisesta järjestelmästä matalahiilitalouteen Energian saatavuus ja toimitusvarmuus Energiankäytön kasvu, energialähteiden ja muiden luonnonvarojen riittävyys, infrastruktuuri-investoinnit, voimalaitoskapasiteetti Taloudellisuus Taloudellinen kestävyys, markkinoiden toimivuus, energiaköyhyys, kyky investoida ja saada rahoitusta 13

14 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen vientiteollisuus, EU:n kylmin maa, pitkät etäisyydet EU:n suurin sähkönkulutus / asukasluku ja toiseksi suurin kokonaisenergian käyttö / asukas Tehokas energiajärjestelmä = tuotanto, siirto ja käyttö EU:n suurimpia bioenergian hyödyntäjiä Huomattava energiateknologian viejä Viennin arvo 5 miljardia Edullinen sähkö ja kaukolämpö ovat luoneet edellytyksiä hyvinvoinnille 14

15 Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio

16 Asetetut tavoitteet Tukea kansalaisten hyvinvointia ja kansallista kilpailukykyä Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Lisätä energiatehokkuutta Tukea kotimaisen energian hyödyntämistä Löytää kustannustehokkaita ratkaisuja 16

17 Teknologian kehittyminen tuo mahdollisuuksia Energian käyttö tehostuu Älykäs sähköverkko Tuotantoteknologiat kehittyvät sähkön ja lämmön yhteistuotanto uusiutuvat pientuotanto ydinvoiman 4. sukupolvi Liikenteen sähköistyminen Lämpöpumput Kaukojäähdytys, jäähdytyksen lämpöenergian hyödyntäminen Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) 17

18 Liikenne sähköistyy Lähde: Honkapuro, Jauhiainen, Partanen ja Valkealahti. 18

19 Lämmitysenergian käyttö 2050 Lähde: Honkapuro, Jauhiainen, Partanen ja Valkealahti. Kaukolämmön kysyntä TWh vuonna 2050 (2010: 36 TWh). 19

20 Älykäs sähköverkko Kaksisuuntainen sähkön siirto ja kommunikointi Hajautettu pientuotanto mukaan Aurinko, tuulivoima, biopolttoaineet Joustavuutta järjestelmään Kysyntä joustaa tuotannon mukaan Mahdollistaa energian varastoinnin Kasvava tehokkuus ja markkinoiden toimivuus 20

21 Sähkön kysyntä Sektori Sähkön käyttö (TWh/a) Asuminen Kotitaloussähkö Rakennusten lämmitys Rakennnusten jäähdytys ,2 1 2 Teollisuus Palvelut & julkinen 15, Liikenne 0, Häviöt Yhteensä

22 Vähemmän energiaa Euroopassa Eurelectricin Power choices skenaario Euroopan energiankulutuksesta 22

23 = n. 50 % enemmän sähköä! 2050 / EU Uusiutuvat 1800 TWh (38 %) Tuuli: 56% uusiutuvasta Ydinvoima 1300 TWh (27%) CCS: 1400 TWh (30%) Muu fossiili (ei CCS): 230 TWh (5%) Eurelectricin Power choices skenaario Euroopan sähkönkulutuksesta 23

24 Sähkönkulutus Pohjoismaissa kasvaa pitkällä aikavälillä Energian kokonaiskulutus Sähkönkulutus nykyinen 2050 Source: Nordenergi: A CO2-neutral vision for the Nordic countries for

25 Uutta tuotantoa tarvitaan Nykyisistä tuotantolaitoksista käytössä 2050 nyt rakenteilla oleva ydinvoimayksikkö nykyistä vesivoimatuotantoa tuotanto yhteensä TWh Tuotantotarve TWh Uutta tarvitaan n TWh Juha Naukkarinen 25

26 Sähköntuotanto2050 Hiilidioksidin talteenotto kattaa reilun kolmanneksen polttoaineista vuonna

27 Sähköntuotantokapasiteetti 2050 Tuotantokapasiteetti MW vuonna 2050 tarvitsemme uutta kapasiteeettia MW. 27

28 Vähäpäästöistä tuotantoa Sähköntuotanto kasvaa n. 50 prosenttia Sähkön päästöt 280 g/kwh g/kwh Kaukolämmön päästöt 220 g/kwh 25 g/kwh Sähkön ja kaukolämmön kokonaispäästöt 5 7 Mt CO 2, nykyisin 30 Mt Päästövähennys 25 Mt 28

29 Sähköntuotannon ominaispäästöjen arvioitu kehitys CO2 g/kwh EU EU-27 Lähteet: Samuli Honkapuro, LTY ET Visio 2050 Eurelectric: Power Statistics

30 Sähkö ja kaukolämpö korvaavat fossiilisia Sähkö ja kaukolämpö korvaavat fossiilisia polttoaineita ja vähentävät päästöjä Liikenne: -8 milj. tonnia Lämmitys: -3 milj. tonnia Teollisuus: -1 milj. tonnia Sähkön tuonti korvautuu pienellä viennillä Päästövaikutus -6 milj. tonnia Päästövähennys yhteensä MtCO 2 30

31 Energiateollisuus: Täysin mahdollista Suomessa Hiilineutraali energiantuotanto Omavaraisuus paranee Energiatehokkuus lisääntyy Uusiutuvat ja kotimaiset energialähteet kasvavat Kansantalous vahvistuu; hyvinvointi ja bruttokansantuote kasvavat Ostovoima nousee sähkön ja kaukolämmön hintoja nopeammin 31

32 32

33 Kansallisista eurooppalaisiin markkinoihin Towards a Pan-European market Integration at European level Coordination between regions Development within regions Complete liberalisation of national markets source: Eurelectric 33

34 Keski- ja Pohjois-Euroopan markkinaintegraatio on jo edennyt Nordic UK/IE Baltic IPS/UPS CWE CEE SWE CSE SEE 34

35 Ranskan, Saksan ja Pohjoismaiden tuotantorakenne RANSKA n. 570 TWh/a SAKSA n. 550 TWh/a FI SE NO DK n. 400 TWh/a lämpövoima ydinvoima vesivoima tuuli- ja aurinkovoima 35

36 Pohjolan ja Saksan hintaero (viikkokeskiarvot) EUR / MWh Erotus Pohjola Saksa Lähde: SKM Syspower 36

37 Vaihto Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä (viikkotaso) Tuonti Pohjoismaihin GWh/vko Vienti Pohjoismaista viikko Pohjoismaat - Saksa Pohjoismaat - Puola Pohjoismaat - Hollanti 37

38 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka keskeisessä roolissa Yhteiset tavoitteet vuodelle 2020 Ilmastotavoitteet (-20% vs. 1990) Uusiutuvan energian tavoitteet (20 % osuus energiankäytöstä) Energiatehokkuustavoitteet (20 % tehostuminen) Yhteiset keinot Yhteiset, avoimet energiamarkkinat Kiintiöintiin perustuva päästökauppajärjestelmä laitenormit ympäristövaatimukset Toisaalta yksinomaan kansalliset uusiutuvan energian edistämiskeinot Muodostaa jatkossa suuren ongelman 38

39 Uusiutuvan sähkön tuotanto Pohjois-Euroopassa* Uusiutuvan sähkön tuotanto 2009 ja 2020 Pohjois-Euroopassa Twhe/a Kasvu 360 TWh*) *Pohjoismaat, Baltian maat, Puola, UK, Saksa, Alankomaat, Belgia Koko sähkömarkkinan koko n TWh Lähde: Pöyry, kansalliset uusiutuvan energian suunnitelmat Muut Tuulivoima Vesivoima Biokaasu Biomassa (kiinteä) 39

40 Uusiutuvan sähkön lisääminen perustuu tukiin Päätukimuodot ovat Syöttötariffi- tai takuuhintajärjestelmät Tuottajalle taataan tietty myyntihinta Hintapreemiotuet Tuottaja saa tuotantotukea markkinahinnan lisäksi Sertifikaattijärjestelmät Tuottaja saa sertifikaatteja uusiutuvan sähkön tuotannosta, yleensä asiakkailla ostovelvoite Investointituet Valtio tukee uusiutuvan energian investointeja 40

41 Pääasiallinen uusiutuvan sähkön tukimuoto teollisen mittakaavan tuotannolle eri EUmaissa syöttötariffi (ml. takuuhinta) hintapreemio syöttötariffi tai preemio sertifikaattijärjestelmä investointituki investointituki + preemiotuki 41

42 Vaikutukset sähkömarkkinoille Jos uusiutuvan suunnitelmissa edetään, vaikutukset sähkömarkkinoille ovat huomattavat Lähes kaikki investoinnit tehdään tukijärjestelmää, ei markkinahintaa vastaan Tuotanto sijoittuu tukien mukaan Vaihtelevatuotantoinen uusiutuva valtaa markkinat Kaikki muut tuotantomuodot joustavat Erityisesti lauhdevoima tulee kannattamattomaksi Sähkön siirrolle hurjat haasteet Säätövoimasta tulee pula Pöyry on tehnyt erittäin kiinnostavan mallinnuksen Pohjois- Euroopan sähkömarkkinoista vuonna

43 43

44 44

45 45

46 Miten järjestelmä saadaan toimimaan? Tärkeimmät lääkkeet Kysyntäjoustot Säätövoiman lisääminen Vesivoiman tehonkorotukset, pumppuvesivoima, kaasuturbiinit, ehkä dieselmoottoritkin Sähkön siirtoinvestoinnit (todella hitaita) Erilaiset tehomarkkinat tai tehoreservijärjestelmät Tuetaan säätävän kapasiteetin säilymistä markkinoilla helpoin toteuttaa 46

47 Useissa maissa kapasiteettitukikeskustelu käynnissä: Markkinaintegraatio vaikeutuu jos eri mailla on eri markkinamallit UK: Based on consultation on strategic reserve or capacity market alternatives during autumn 2011, government to make its proposal by end Introduction targetted for 2015 IE: Capacity payments since 2005 FR: NOME Law requiring capacity obligations. Consultation ongoing during autumn 2011 and decisions due in Implementation by SE&FI: Capacity reserves for spot market deficits only (in SE reserves to be gradually phased out by 2020) DE: Study for the government on possible market design changes to be ready spring 2012 EE: Consumer market still regulated RU: Capacity tariff / market with different price levels. Prices for existing capacity set so far only annually. LV: State aid possible for new coal power, but no activity LT: Support for backup generation PL: Nodal pricing system and capacity market planned Free energy-only market Partial capacity mechanisms Proposals for new capacity elements Major capacity mechanism PT: Capacity payments aligned with ES since 2010 ES: Capacity payments for new units. Temporary priority dispatch for domestic coal plants CH: Consumer market still regulated IT: Minor payments since New proposal based on reliability options published July 2011 GR: Capacity obligation mechanism since 2005 Lähde: Fortum team analysis 2011 Regulated market restrictions

48 Belgia: Käynnissä 7 yksikköä Suunnitteilla ja rakenteilla: 0 Bulgaria: Käynnissä 2 yksikköä Rakenteilla 2 yksikköä Tsekki: Käynnissä 6 yksikköä Suunnitteilla 2 yksikköä Hollanti: Käynnissä 1 yksikkö Suunnitteilla 1 yksikkö Suomi: Käynnissä 4 yksikköä Rakenteilla 1 yksikkö Suunnitteilla 2 yksikköä Ranska: Käynnissä 58 yksikköä Rakenteilla 1 yksikkö Suunnitteilla 1 yksikkö Saksa: Käynnissä 9 yksikköä Käynnissä olevat laitokset ajetaan alas vuoden 2022 loppuun mennessä Unkari: Käynnissä 4 yksikköä Suunnitteilla kapasiteetin kaksinkertaistaminen vuoteen 2025 mennessä Ydinvoima EU:ssa: Käynnissä 127 yksikköä (28 % sähköstä) Rakenteilla 6 yksikköä Suunnitteilla n. 30 yksikköä Italia: Käynnissä 0 yksikköä Perui 10 suunniteltua yksikköä kansanäänestyksen seurauksena Iso-Britannia: Käynnissä 18 yksikköä Suunnitteilla ~ 8 yksikköä Romania: Käynnissä 2 yksikköä Suunnitteilla 2 yksikköä Slovakia: Käynnissä 4 yksikköä Rakenteilla 2 yksikköä Slovenia: Käynnissä 1 yksikkö Rakenteilla ja Suunnitteilla 0 yksikköä Espanja: Käynnissä 8 yksikköä Rakenteilla ja Suunnitteilla 0 yksikköä Ruotsi: Käynnissä 10 yksikköä Suunnitteilla nykyisten yksiköiden korvaaminen niiden saavuttaessa sallitun käyttöiän Sveitsi: Käynnissä 5 yksikköä Luopui uusien hankkeiden toteuttamisesta kansanäänestyksen perusteella Nykyiset laitokset alas 2035 mennessä Ukraina (ei EU): Käynnissä 15 yksikköä Rakenteilla 2 yksikköä 48

49 Energia-ala on ylivoimaisesti pääomaintensiivisin teollisuutemme Teollisuuden pääomaintensiivisyys Teollisuus yhteensä = 100 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 49 49

50 Investoinnit tarvitsevat paljon rahoitusta Suomessa Sähkö- ja kaukolämpöalan investoinnit seuraavan 15 vuoden aikana arviolta miljardia euroa Mm. Tuulivoima Ydinvoima Älykkäät sähköverkot Kantaverkko Yhteistuotanto Kaukolämpökeskukset ja verkot 50

51 Yhteenveto Sähköllä on keskeinen rooli tulevaisuudessa Energiatehokkuudessa, ilmastotavoitteessa Sähkömarkkina eurooppalaistuu Laaja markkina vakaampi ja tehokkaampi kuin pieni Uusi tuotantokapasiteetti tulee muokkaamaan sähkömarkkinaa Vaihtelevatuotantoinen uusiutuva (tuuli + aurinko) Ydinvoiman tulevaisuus Tarvitaan kysyntäjoustoja, verkkoja, säätövoimaa Investoinneista valtaosa perustuu tukiin Investointien rahoituskysymykset voivat hidastaa muutosta ja kehitystä 51

52 Suomella huippuosaamista menestyä energiamuutoksessa Tietoliikennetekniikka Sähkötekniikka Automaatiotekniikka Energiatekniikka 52

53 Kiitos! Lisätietoa: Jukka Leskelä Energiateollisuus ry p