Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja Juha Metso Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Arja Juvosen ja 23 muun valtuutetun 27.2.2012 jättämään valtuustokysymykseen suolistosyövän seulonnoista sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustokysymys 27.2.2012 Arja Juvonen ja 23 valtuutettua kysyvät, miksi Espoossa ei tehdä suolistosyövän seulontaa ja onko Espoossa tarkoitus käynnistää seulonnat uusien ja yhä vain lisääntyvien suolistosyöpien löytämiseksi. Suolistosyövällä tarkoitetaan sekä paksunsuolen että peräsuolen syöpiä. Vuosittain Suomessa todetaan uusia suolistosyöpiä n. 2 700 tapausta ja tautiin kuolee n. 1 000 henkeä. Kyseessä on miesten kolmanneksi yleisin ja naisten toiseksi yleisin syöpä. Tauti on erityisesti teollistuneiden maiden tauti. Suolistosyöpätapauksia ilmaantuu eniten 65-75-vuotiailla. Paksusuolen syövän ilmaantuvuus kasvaa, peräsuolisyövän vähenee. Suolistosyöpä kehittyy usein hyvänlaatuisen rauhaskasvaimen kautta. Suolistosyöpää voidaan seuloa ulostetestillä. Positiivinen testitulos johtaa paksunsuolen tähystykseen, joka tulee järjestää julkisen terveydenhuoltojärjestelmän toimesta. Vuonna 2004 alkoi valtakunnallinen tutkimus suolistosyövän seulonnasta, jonka tulokset saadaan 2014, minkä jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö ottaa kantaa suolistosyövän seulontaan. Vastauksessa esitetään, että Espoossa odotetaan tutkimuksen tuloksia ja kansallisia linjauksia, ennen kuin tehdään päätöksiä seulonnan käynnistämisestä. Suolistosyövän seulonta ei sisälly seulonta-asetuksessa määriteltyyn valtakunnalliseen seulontaohjelmaan. Jos kunta järjestää muun kuin
Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 2 / 2 valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisen seulonnan, sen tulee ennen seulonnan aloittamista arvioida, minkälaisia vaatimuksia seulonta asettaa terveydenhuollon palvelujärjestelmälle ja miten seulonta siihen vaikuttaa. Arvioon tulee sisällyttää seulottavaa tautia, sen esiintyvyyttä ja hoitoa, seulontamenetelmiä, seulonnan vaikuttavuutta, organisoimista, kokonaiskustannuksia sekä seulontaan liittyviä eettisiä kysymyksiä koskeva tarkastelu. Suolistosyöpää voidaan seuloa yksinkertaisella ulostetestillä, joka otetaan kolmesta eri ulostuskerrasta. Testillä ulosteesta etsitään piilevää verta, testi vaatii lihattoman ja verettömän ruokavalion noudattamista kolme päivää ennen näytteiden ottoa ja näytteiden oton aikana. Jos ulostetesti on positiivinen, jatkotutkimuksena suositellaan paksunsuolen tähystystutkimusta (kolonoskopia), joka tulee järjestää julkisen terveydenhuollon toimesta. Suolistosyövän seulontaan liittyy monia vaikutukseltaan epäselviä tekijöitä. Sekä oikeat että väärät positiiviset ulostetestitulokset askarruttavat potilaan mieltä ja aiheuttavat pelkoa. Negatiivinen tulos luo valheellisen turvallisuuden tunteen, joka liittyy yleisesti seulontoihin. Sen seurauksena seulontaan osallistunut ei motivoidu syöpää ehkäiseviin elintapamuutoksiin. Suolistosyövän ehkäisystä on olemassa tutkimusnäyttöä. Kuitupitoinen ravinto, kalan syönti, liikunta ja normaalipainossa pysyminen ehkäisevät suolistosyöpää. Jos kunta haluaa aloittaa suolistosyövän seulonnan, helpointa on lähteä mukaan käynnissä olevaan valtakunnalliseen vuonna 2004 alkaneeseen suolistosyövän seulontatutkimukseen. Tutkimuksessa selvitetään, soveltuuko ulostetestiin perustuva suolistosyövän seulonta suomalaiseen väestöön ja mitkä ovat seulonnan vaikutukset kuolleisuuteen, kustannuksiin ja elämänlaatuun. Tutkimuksessa seulonnan kohdeväestö on 60 69-vuotiaat miehet ja naiset. Seulonta aloitetaan nuorimmista ikäryhmistä ja laajenee asteittain niin, että kahtena ensimmäisenä vuonna seulotaan 15 % kohdeväestöstä, 6 vuoden kuluttua 50 % ja 10 vuoden kuluttua koko kohdeväestö. Tutkimusasetelman mukaisesti seulontaan kutsuttavat satunnaistetaan, jotta seulottuja ja seulomattomia väestöryhmiä voidaan verrata keskenään. Ulostetestit uusitaan 2 vuoden välein ja ihminen pysyy siinä ryhmässä, johon hänet alun perin on satunnaistettu. Seulonta-verrokkiasetelma on käytössä ainakin vuoteen 2014 saakka, jolloin sosiaali- ja terveysministeriössä otetaan seuraavan kerran kantaa suolistosyöpäseulontaan. Kunnilla on ollut mahdollisuus liittyä seulontatutkimukseen vuodesta 2004 alkaen. Tällä hetkellä seulonnassa on mukana 153 kuntaa, mikä on yli puolet nykyisen kuntajaon mukaisista kunnista, mutta kohdeväestöstä alle puolet. Suurista kaupungeista vain Tampere ja Turku ovat lähteneet mukaan. Osa seulonnan aloittaneista kunnista on luopunut seulonnasta. Pääkaupunkiseudun kunnista Kauniainen seuloo suolistosyöpää. Valtakunnallisena seulontakeskuksena toimii Pirkanmaan Syöpäyhdistys, joka organisoi väestörekisteripoiminnat, satunnaistamisen, kutsu-, näyteja vastausjärjestelyt. Seulontamaksu on tätä nykyä 9,48 euroa kutsuttavaa
Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 3 / 3 kohden. Lisäksi kustannuksia tulee tähystystutkimuksista, tätä nykyä n. 420 euroa/ tutkimus. Pirkanmaan syöpäyhdistyksestä saadun tiedon mukaan viime vuosina n. 70 % kutsutuista on osallistunut seulontaan. Ulostetesti on ollut positiivinen n. 4 %:lla. Kaikille positiivisen testituloksen saaneille on suositeltu tähystystutkimusta. N. 17 %:lle tähystystä ei kuitenkaan ole tehty, useimmiten syynä se, että tutkimus on tehty äskettäin. N. 4 % tähystykseen ohjatuista kieltäytyy tutkimuksesta. Syöpälöydöksiä tähystykseen lähetetyillä on ollut 3 8 %:lla sen mukaan, monesko seulontakierros on menossa. Eriasteisia rauhaskasvaimia on löytynyt n. 30 %:lla, näistä aiheutuu uusintatähystyksien tarvetta. Seulonnalla löytyneiden syöpien levinneisyysjakauma on ollut suotuisampi kuin ilman seulontaa löytyneiden, mutta kuolleisuusvaikutusta ei vielä voida arvioida. Suolistosyövän seulonta ei alustavan tiedon mukaan näyttäisi lisäävän terveydenhuollon kokonaiskustannuksia verrokkiryhmään verrattuna. Tutkimusasetelman mukaisesti seulontaa aloitettaessa ensimmäisenä vuonna kutsuttaisiin 60-,62- ja 64 -vuotiaista puolet, kutsuttavia olisi n. 4 500. Kustannukset olisivat tällöin n. 110 000 euroa. Jos heti kutsuttaisiin kaikki parillisia vuosia täyttävät 60 69 -vuotiaat, kutsuttavia olisi n. 15 000 ja kustannukset n.330 000 euroa, mitä luokkaa jatkossa vuosittaiset seulonnan kustannukset tulisivat olemaan. Espoo ostaa nykyään ruuansulatuskanavan tähystykset Hyksiltä. Hyks pystyisi lisäämään tähystyskapasiteettia n. 200-250:lla, joka kattaisi Espoon ensimmäisten vuosien tarpeen. Nykyinen tähystyskapasiteetti ei kuitenkaan riittäisi, mikäli Espoon koko 60 69 -vuotias kohdeväestö otettaisiin kerralla seulonnan piiriin tai jos myös Helsinki ja Vantaa käynnistäisivät seulonnan. Suolistosyövän seulonnasta on alustavasti neuvoteltu myös Helsingin ja Vantaan kanssa. Helsinki ja Vantaa eivät ole käynnistämässä suolistosyövän seulontaa. Suolistosyövän seulonnasta on konsultoitu myös Finohtaa, joka tutkii terveydenhuollon menetelmien vaikuttavuutta. Finohtan mukaan suurten kaupunkien ei ole syytä tässä vaiheessa käynnistää seulontaa, koska suositukset käynnissä olevan tutkimuksen pohjalta annetaan viimeistään 2014. Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta 24.4.2012 49 Päätösehdotus Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinänen Sosiaali- ja terveyslautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena
Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 4 / 4 Arja Juvosen ja 23 muun valtuutetun 27.2.2012 jättämään valtuustokysymykseen koskien suolistosyövän seulontaa sekä toteaa valtuustokysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Terveyspalvelujen johtaja Tuula Heinäsen estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Aulis Majuri. Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi
Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 5 / 5