Eduskuntavaalit 2011
Julkaisija Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Teksti Juho Nyman Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö C9:2011 ISSN-L 1799-7011 ISSN 1799-7569 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-357-0
Esipuhe Vuoden 2011 eduskuntavaalit toimitettiin edelleen 65 äänestysalueella kaupunginvaltuuston 1.2.2010 5 päätöksen mukaisesti. Vantaalla on viime vuosina lisätty omia ennakkoäänestyspaikkoja, joita on tällä hetkellä kymmenen: Tikkurilan kirjastotalossa (kaupungintalon remontin ajan), kauppakeskus Jumbossa, monitoimikeskus Lumossa, Myyrmäkitalossa ja kirjastoissa eri puolilla kaupunkia. Lisäksi uutena Helsinki-Vantaan lentoaseman paikka kokeiluluonteisesti, joka sijainnistaan huolimatta sai varsin paljon kiitosta niiltä, jotka sinne löysivät. Oikeusministeriö toteutti näissä vaaleissa ns. pilottihankkeen, jossa äänioikeuden käyttäminen kirjattiin vaalipäivän äänestyksessä suoraan äänioikeusrekisteriin. Vantaa oli hankkeessa mukana ja kokeilu toteutettiin Tikkurilan äänestysalueen vaalilautakunnassa (312). Kokemukset ovat oikeusministeriön mukaan olleet positiivisia kaikissa kokeilussa mukana olleissa kunnissa ja sähköisten järjestelmien käyttö äänestysalueilla tulleekin lähivuosina laajenemaan ja tämä mahdollistaa mm. sen, että vaalien tulos on selvillä entistä nopeammin. Mediassa näitä vaaleja luonnehdittiin protestivaaleiksi ja mielipidekyselyt ennustivat perussuomalaisille huikeaa äänisaalista. Monessa kunnassa tämä toteutui ja Vantaallakin tässä raportissa nähtävin tuloksin. Vantaan kokonaisäänestysprosentti nousi mukavasti vuoden 2007 eduskuntavaaleista ollen nyt 70,4 %, joten nousua vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna oli 3,9 prosenttiyksikköä. Valitettavasti edelleenkin vantaalaisista suuri osa äänestää naapurikunnan Espoon ehdokkaita, joka mm. aiheuttaa sen, ettei meiltä eduskunnassa ole montakaan edustajaa ajamassa Vantaan asioita. Seuraavaksi nelivuotiskaudeksi Vantaalta valittiin kuusi kansanedustajaa: Tapani Mäkinen (KOK), Antti Lindtman (SDP), Pietari Jääskeläinen, Johanna Jurva ja Mika Niikko (PS), Jouko Jääskeläinen (KD). Seuraavaksi on vuorossa presidentinvaali tammikuussa 2012. Kiitokset keskusvaalilautakunnalle, vaalitoimikuntien ja -lautakuntien jäsenille, sekä ennakkoäänestyksessä, laskennassa ja muissa tehtävissä mukana olleille. Kiitokset myös Juho Nymanille tämän raportin laatimisesta. Vantaalla 19.5.2011 Päivi Kimpimäki vaalitoimiston päällikkö
2 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1. Johdanto... 3 2. Äänioikeutettujen määrä ja äänestysvilkkaus... 3 2.1. Vantaalaisten äänestysaktiivisuus... 3 2.2. Erot äänestysvilkkaudessa edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna... 4 2.3. Äänestysaktiivisuuden alueelliset erot... 5 3. Puoluekohtaiset tarkastelut vaalien tuloksista Vantaalla... 8 3.1. Puolueiden kannatus... 8 3.2. Vaalituloksen vertailu edellisiin eduskuntavaaleihin Vantaalla... 9 3.3. Vantaan vaalituloksen vertailu Uudenmaan vaalipiiriin, Helsingin vaalipiiriin ja koko maan tuloksiin... 10 3.4. Puolueiden kannatus ja kannatuksen muutos Vantaan äänestysalueilla... 11 4. Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaiden menestys Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä... 15 4.1. Ehdokasasettelu ja eduskuntaan valitut kansanedustajat Uudenmaan vaalipiiristä... 15 4.2. Eniten ääniä saaneet ehdokkaat Vantaalla...16 4.3. Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin äänten jakautuminen ehdokkaiden kotikuntien mukaan... 17 4.4. Vantaalaisten ehdokkaiden menestys vaaleissa... 18 4.5. Vantaalaisten ehdokkaiden merkitys puolueiden menestykselle Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä 19 4.6. Suosituimpien ehdokkaiden merkitys puolueiden menestykselle Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä20 4.7. Tarkastelu eduskuntaan valittujen vantaalaisten ehdokkaiden äänestämisen alueellisista eroista Vantaalla... 21 LÄHTEET... 26 LIITTEET: LIITE 1. Kartta Vantaan äänestysaluejaosta ja äänestysalueiden nimet ja aluekoodit. LIITE 2. Lista viidestä suurimmasta puolueesta äänestysalueittain ja kyseisten puolueiden ääniosuudet. LIITE 3. Puolueiden ääniosuudet ja osuuden muutos äänestysalueittain eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 4. Lista viidestä suosituimmasta ehdokkaasta äänestysalueittain ja ehdokkaiden äänimäärät. LIITE 5. Pylväskaaviot puolueiden äänimääristä Myyrmäen ja Kivistön suuralueiden äänestysalueilla. LIITE 6. Pylväskaaviot puolueiden äänimääristä Aviapoliksen, Tikkurilan ja Koivukylän suuralueiden äänestysalueilla. LIITE 7. Pylväskaaviot puolueiden äänimääristä Korson ja Hakunilan suuralueiden äänestysalueilla sekä Lummetien äänestysalueella. LIITE 8. Kartat kokoomuksen kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 9. Kartat perussuomalaisten kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 10. Kartat sosiaalidemokraattien kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 11. Kartat vihreiden kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 12. Kartat vasemmistoliiton kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 13. Kartat keskustan kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 14. Kartat kristillisdemokraattien kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 15. Kartat ruotsalaisen kansanpuolueen kannatusosuuksista äänestysalueilla ja kannatusosuuksien muutoksista äänestysalueilla eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. LIITE 16. Viralliset Vantaan äänestysalueiden tulostaulut: KT11 Äänestysaktiivisuus äänestysalueilla ja koko kunnassa sukupuolen mukaan, KT29 Ryhmittäin ehdokkaiden äänet, KT32 Ryhmien kannatus ja muutos edellisistä vaaleista, KT36 Ryhmittäin äänet äänestysalueilla.
3 1. Johdanto Vuoden 2011 eduskuntavaalien ennakkoäänestys järjestettiin 6.4.-12.4 välisenä aikana ja varsinainen äänestyspäivä oli 17.4.2011. Koko maan äänioikeutettujen määrä oli vaaleissa 4 387 701 (kotimaassa asuvat 4 159 857), joista vantaalaisia äänioikeutettuja oli hieman yli 3 prosenttia. Uudenmaan vaalipiirin äänioikeutettujen osuus koko maan vastaavasta oli vajaat 16 prosenttia ja vantaalaisten äänioikeutettujen osuus Uudenmaan vaalipiirin 693 213 äänioikeutetuista oli 21 prosenttia. Vantaa oli vaalipiirissään väestön ja äänioikeutettujen määrältään toiseksi suurin kunta heti Espoon jälkeen. Vaalipiirissä on yhteensä 27 kuntaa, joista annettiin 505 429 ääntä. Uudenmaan vaalipiiristä valitaan 35 kansanedustajaa 200 edustajan eduskuntaan. Edustajien määrä on Suomen vaalipiireistä suurin. Käydyissä vaaleissa poikkeukselliseksi tekijäksi osoittautui Perussuomalaisten (Ps) historiallisestikin merkittävä nousu suurien puolueiden joukkoon 15 prosenttiyksikön ääniosuuden kasvulla. Kaikkiaan puolue sai kolmanneksi eniten edustajia (39 kpl) ja ääniä koko maassa 560 075, mikä oli 447 819 ääntä enemmän kuin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Myös Vantaalla puolueen ääniosuus kohosi merkittävästi nostaen Perussuomalaiset äänimäärältään toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Koko maassa Kansallinen Kokoomus (Kok) nousi suurimmaksi puolueeksi, Suomen Sosiaalidemokraattisen puolueen (SDP) saadessa toiseksi suurimman ääniosuuden. Edellisten, vuoden 2007 vaalien suurin puolue Suomen Keskusta (Kesk) menetti selvästi asemiaan ja jäi neljännelle sijalle. Vantaalla kokoomus säilytti edellisten eduskuntavaalien tapaan suurimman puolueen aseman, sosiaalidemokraattien jäädessä perussuomalaisten jälkeen kolmanneksi suurimmaksi. Tässä raportissa tarkastellaan äänestystietoja ja vaalin tuloksia Vantaan näkökulmasta. Raporttiin on kerätty tietoa Vantaan äänestysvilkkaudesta sekä puolueiden ja vantaalaisten ehdokkaiden menestyksestä. Näitä tietoja tarkastellaan työssä ajallisesta ja alueellisesta näkökulmasta. Työn liiteosuudesta löytyvät puolueiden alueittaiseen kannatukseen liittyvät kaaviot, taulukot ja kartat sekä yksityiskohtaiset vaalitilastot, joihin tämä raportti perustuu. 2. Äänioikeutettujen määrä ja äänestysvilkkaus 2.1. Vantaalaisten äänestysaktiivisuus Eduskuntavaaleissa 2011 äänioikeutettuja oli Vantaalla 151 194 henkilöä, joista Suomessa asuvia vantaalaisia oli 146 161 henkilöä. Äänioikeutettujen määrä kasvoi 6 925 henkilöllä vuoden 2007 eduskuntavaaleista. Äänioikeuttaan vaaleissa käytti lopulta 103 574 henkilöä, eli 68,5 prosenttia äänioikeutettujen kokonaismäärästä. Suomessa asuvien vantaalaisten äänestysprosentiksi tuli 70,4. Uudenmaan vaalipiirissä Suomessa asuvien äänioikeutettujen äänestysprosentti oli 72,9, kun taas koko maassa vastaava äänestysprosentti oli 70,5. Vantaalaisten äänestysprosentti oli siis koko maahan verrattuna keskitasoa, kun taas Uudenmaan vaalipiirissä Vantaan äänestysprosentti oli keskimääräistä matalampi. Suomen kuntien äänestysprosentteja vertailtaessa Vantaan äänestysprosentti 70,4 oli keskitason yläpuolella kuntien mediaanin ollessa 68,8 prosenttia. Korkein äänestysaktiivisuus kunnista oli Kauniaisissa (85,9 %) ja alhaisin Hammarlandissa (45,2 %). Taulukko 1. Äänestysaktiivisuus (myös ulkomailla äänestäneet) sukupuolen mukaan Vantaalla 1999, 2003, 2007 ja 2011 eduskuntavaaleissa. Äänioikeutetut (lkm) Äänestäneet (lkm) Äänestysaktiivisuus % Ero 2007-2011 1999 2003 2007 2011 1999 2003 2007 2011 1999 2003 2007 2011 prosenttiyksikköä Miehet 63 080 66 143 69 252 72 400 39 376 42 628 43 390 48 822 62,4 64,4 62,7 67,4 4,7 Naiset 68 326 71 645 75 017 78 794 45 033 49 372 50 119 54 752 65,9 68,9 66,8 69,5 2,7 Yhteensä 131 406 137 788 144 269 151 194 84 409 92 000 93 509 103 574 64,2 66,8 64,8 68,5 3,7 Ennakkoon vantaalaisista kävi äänestämässä 38 881 henkilöä eli 37,5 prosenttia äänestäneistä. Vaalipäivän äänestäjämäärä oli 64 693 henkilöä (62,5 %). Hyväksyttyjä ääniä annettiin Vantaalla yhteensä 103 106 ääntä
4 ja ääniä mitätöitiin 468 kappaletta. Naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin, edellisten eduskuntavaalien tapaan. Naisilla äänestysprosentti oli 69,5 ja miehillä hieman alempi 67,4. Äänestäneiden vantaalaisten kokonaismäärästä naisia oli 52,8 prosenttia. Ulkomailla asuvia vantaalaisia äänioikeutettuja oli yhteensä 5 033 henkilöä, joista 12,3 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Kyseinen luku nousi vuoden 2007 eduskuntavaaleista 2,6 prosenttiyksiköllä. 2.2. Erot äänestysvilkkaudessa edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna Menneissä eduskuntavaaleissa äänestysprosentti nousi Vantaalla 3,7 prosenttiyksikköä vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna. Suomessa äänestäneiden vantaalaisten äänestysprosentti nousi 3,9 prosenttiyksiköllä. Äänestysvilkkaus oli korkeampi kuin yhdessäkään vuoden 1995 jälkeen käydyissä eduskuntavaaleissa. Nousseesta äänestysaktiivisuudesta huolimatta vuoden 2011 vaaleissa ei pystytty ylittämään viimeksi yli kaksikymmentä vuotta sitten, eduskuntavaaleissa 1987, ollutta yli 70 prosentin äänestysaktiivisuutta. Eduskuntavaalien äänestysprosentit Vantaalla 1945-2011 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 81,0 82,5 74,8 76,7 69,3 83,8 84,8 79,7 79,0 77,8 79,5 79,1 72,9 68,3 69,8 64,2 66,8 64,8 68,5 65,0 60,0 55,0 50,0 1945 1947 1951 1954 1958 1962 1966 1970 1972 1975 1979 % 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 eduskuntavaalit Kuva 1. Kaikkien vantaalaisten (myös ulkomailla äänestäneet) äänestysprosentit eduskuntavaaleissa 1945-2011. Ennakkoon äänestäneiden osuus on kasvanut 2000-luvun eduskuntavaaleissa Vantaalla. Kotimaassa asuvista äänioikeutetuista vantaalaisista vuoden 2003 eduskuntavaaleissa äänesti ennakkoon 18,1 prosenttia, vuoden 2007 vaaleissa 23,7 prosenttia ja vuoden 2011 vaaleissa 26,2 prosenttia. Suomessa asuneiden äänestysaktiivisuus koko maassa ja Vantaalla 1983-2011 % 90 85 80 75 70 65 60 81,0 76,4 79,1 72,1 71,9 68,3 69,7 67,9 70,5 72,9 68,3 69,8 68,4 65,7 66,5 70,4 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 eduskuntavaalit Koko maa Vantaa Kuva 2. Äänestysaktiivisuuden erot eduskuntavaaleissa koko maan ja Vantaan välillä.
5 Koko maahan verrattaessa Vantaan äänestysprosentti on kehittynyt samansuuntaisesti muun maan äänestysaktiivisuuden kanssa kaikissa 1980-luvulta lähtien käydyissä eduskuntavaaleissa. Äänestysprosentti on seurannut aktiivisuuden laskevaa trendiä, muutamia yksittäisten vaalien tuomia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kokonaisuudessaan Vantaan äänestysaktiivisuus on ollut koko maan äänestysaktiivisuutta hieman laimeampaa. Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa oltiin lähimpänä koko maan tasoa. Uusimpien vaalien äänestysaktiivisuus nousi lähes samalle tasolle kuin koko maassa. 2.3. Äänestysaktiivisuuden alueelliset erot Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa äänestettiin vuoden 2007 vaalien tapaan 65 äänestysalueella. Aluejako (Liite 1) otettiin käyttöön vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Eniten ääniä, 2 635 kappaletta, annettiin Veromiehessä ja vähiten, 734 ääntä, Hakkilassa. Kyseisillä äänestysalueilla oli myös suurimat ja pienimmät äänioikeutettujen määrät. Vuoden 2011 vaaleja verrataan äänestysalueittain edellisiin vuoden 2007 vaaleihin, mutta ei aikaisempiin vaaleihin, joissa äänestysaluejako oli erilainen. Yksi 65 alueesta (aluekoodi 999) on varattu henkilöille, joita ei ole merkitty väestöjärjestelmään minkään kiinteistön kohdalle, eikä kyseistä aluetta oteta tässä äänestysalueittaisessa tarkastelussa huomioon. Kyseisen alueen äänioikeutettujen määrä oli 7 875 henkilöä ja äänestysprosentti oli 16,2. Taulukko 2. Äänioikeutettujen määrä, äänestäneiden määrä ja äänestysprosentti äänestysalueittain eduskuntavaaleissa 2011 Vantaalla. Äänestysalueet on järjestetty äänestysprosentin mukaan suuruusjärjestykseen. Alue Ääni- Äänestys- Alue Ääni- Äänestysnro Nimi oikeutetut Äänestäneet prosentti nro Nimi oikeutetut Äänestäneet prosentti 1. 101 Hämevaara 1 613 1 315 81,5 34. 313 Kukkaketo 2 491 1 793 72,0 2. 412 Rekola 1 979 1 586 80,1 35. 204 Piispankylä 1 663 1 195 71,9 3. 210 Ylästö 3 138 2 513 80,1 36. 401 Koivukylä 2 020 1 439 71,2 4. 504 Itä-Hakkila 1 990 1 575 79,1 37. 316 Hakkila 1 040 734 70,6 5. 209 Vantaanlaakso 2 000 1 568 78,4 38. 405 Vierumäki 2 174 1 529 70,3 6. 308 Peltola 2 238 1 742 77,8 39. 303 Kartanonkoski 2 617 1 835 70,1 7. 409 Matari 1 627 1 266 77,8 40. 104 Varisto 1 846 1 288 69,8 8. 102 Hämeenkylä 2 730 2 123 77,8 41. 203 Seutula 1 482 1 029 69,4 9. 305 Ruskeasanta 3 163 2 449 77,4 42. 415 Tarhapuisto 1 749 1 214 69,4 10. 411 Nikinmäki 2 891 2 225 77,0 43. 314 Jokiniemi 1 773 1 230 69,4 11. 309 Viertola 2 370 1 821 76,8 44. 110 Jönsas 2 477 1 718 69,4 12. 207 Martinlaakso 2 459 1 886 76,7 45. 103 Pähkinärinne 2 881 1 992 69,1 13. 105 Vapaala 3 046 2 332 76,6 46. 509 Länsimäki 2 103 1 443 68,6 14. 202 Keimola 2 585 1 978 76,5 47. 108 Kilteri 2 424 1 654 68,2 15. 205 Kivimäki 2 102 1 603 76,3 48. 301 Veromies 3 945 2 635 66,8 16. 107 Myyrmäki 2 307 1 758 76,2 49. 502 Hakunila 2 379 1 587 66,7 17. 109 Louhela 2 462 1 874 76,1 50. 208 Vihertie 1 896 1 259 66,4 18. 406 Leppäkorpi 1 711 1 301 76,0 51. 414 Havukallio 1 915 1 258 65,7 19. 507 Rajakylä 2 761 2 093 75,8 52. 312 Tikkurila 1 492 971 65,1 20. 310 Talkootie 1 441 1 091 75,7 53. 403 Kulomäki 2 398 1 546 64,5 21. 106 Uomatie 2 386 1 796 75,3 54. 206 Laajavuori 1 991 1 282 64,4 22. 311 Hiekkaharju 2 101 1 571 74,8 55. 410 Mikkola 2 191 1 401 63,9 23. 416 Päiväkumpu 2 763 2 058 74,5 56. 501 Oripuisto 2 398 1 524 63,6 24. 201 Askisto 1 411 1 049 74,3 57. 302 Pakkala 3 084 1 934 62,7 25. 307 Simonmetsä 2 899 2 155 74,3 58. 402 Asola 2 574 1 603 62,3 26. 506 Vaarala 2 229 1 652 74,1 59. 306 Simonkylä 2 447 1 519 62,1 27. 505 Sotunki 1 748 1 290 73,8 60. 508 Estepuisto 1 715 1 061 61,9 28. 112 Vaskipelto 1 416 1 042 73,6 61. 315 Maarinoja 1 969 1 218 61,9 29. 111 Kaivoksela 1 759 1 293 73,5 62. 413 Rastimäki 1 993 1 218 61,1 30. 317 Kuninkaala 1 986 1 454 73,2 63. 503 Nissas 2 710 1 656 61,1 31. 404 Korso 2 994 2 187 73,0 64. 408 Otava 2 078 1 190 57,3 32. 407 Metsola 2 315 1 689 73,0 65. 999 Lummetie 7 875 1 278 16,2 33. 304 Ilola 2 784 2 006 72,1 Äänestysvilkkaus vaihteli äänestysalueittain 81,5 prosentin ja 57,3 prosentin välillä. Edellisissä eduskuntavaaleissa vastaavat lukemat olivat 78,0 prosenttia ja 53,7 prosenttia. Aktiivisimmin äänestettiin Hämevaarassa (81,5 %), Rekolassa (80,1 %) sekä Ylästössä (80,1 %), joiden äänestysprosentti nousi ainoina yli 80 prosentin. Muut kymmenen korkeimman äänestysprosentin aluetta olivat Itä-Hakkila (79,1 %), Vantaanlaakso (78,4 %), Peltola (77,8 %), Matari (77,8 %), Hämeenkylä (77,8 %), Ruskeasanta (77,4 %) sekä Nikinmäki (77,0 %). Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna kymmenen korkeimman äänestysvilkkauden alueesta vaihtui neljä, kuuden ollessa samoja. Korkeimman äänestysaktiivisuuden äänestysalueen lukema kohosi 3,5 prosenttiyksiköllä edellisiin vaaleihin verrattuna.
6 Matalimman äänestysaktiivisuuden alueita olivat Otava (57,3 %), Nissas (61,1 %), Rastimäki (61,1 %), Maarinoja (61,9 %) sekä Estepuisto (61,9 %). Vantaan äänestysprosenttia (70,4) matalammaksi äänestysprosentti jäi 27 äänestysalueella. Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin verrattuna kymmenen alhaisimman äänestysaktiivisuuden aluetta säilyi samana, mutta niiden sisäinen järjestys vaihtui. Vuoden 2007 vaaleista matalin äänestysprosentti äänestysalueilla kohosi 3,5 prosenttiyksiköllä. Vilkkaampi äänestysaktiivisuus painottui alueellisesti Vantaan lounaisosiin sekä yksittäisille äänestysalueille Tikkurilan, Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueilla. Matalimman äänestysaktiivisuuden alueet sijoittuvat pääradanvarren lähinnä tiiviimmin asutuille äänestysalueille sekä yksittäisiin kohteisiin Vantaan itäisissä osissa. Alle 63 prosentin äänestysaktiivisuutta löytyy myös Vantaan keskiosista Pakkalasta. Äänestysalueista vain yhdellätoista miesten äänestysprosentti oli naisia korkeampi. Kuva 3. Äänestysaktiivisuus äänestysalueittain Vantaalla. Suurin äänestysvilkkauden muutos tapahtui Hakkilassa, jossa äänestysprosentti kohosi lähes 8,5 prosenttiyksiköllä. Muita alueita, joilla äänestysaktiivisuus kohosi merkittävästi olivat Jokiniemi, Ilola sekä Mikkola, joissa aktiivisuus nousi yli 7 prosenttiyksiköllä. Yhteensä 23 äänestysalueella äänestysaktiivisuus nousi yli viidellä prosenttiyksiköllä. Kaikkiaan neljällä alueella äänestysaktiivisuus laski edellisistä vaaleista. Kyseisillä alueilla äänestysaktiivisuus oli kuitenkin edellisissä vaaleissa ollut varsin korkea, yli 73 prosenttia. Suurimmat muutokset tapahtuivat Jönsaksen (-4 prosenttiyksikköä) ja Talkootien (-2,3 prosenttiyksikköä) äänestysalueilla. Talkootien äänestysalueella oli edellisten eduskuntavaalien korkein äänestysprosentti. Muut alueista olivat Keimola ja Kartanonkoski, joilla aktiivisuus säilyi kuitenkin lähes samana edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna.
7 Kuva 4. Äänestysaktiivisuuden muutos äänestysalueittain eduskuntavaalien 2007 ja 2011 välillä. Kun verrataan vantaalaisten äänestysaktiivisuuden alueellisia eroja edellisiin vaaleihin, voidaan huomata, että suuria muutoksia alueiden välisissä suhteissa ei ole tapahtunut. Äänestysaktiivisuus on noussut varsinkin edellisten vaalien alemman äänestysaktiivisuuden alueilla, jotka sijaitsevat pääradan varressa ja Myyrmäen ja Aviapoliksen suuralueilla. Äänestysaktiivisuuden kasvu ei nosta silti näitä alueita äänestysalueiden kärkijoukkoon, jo entuudestaan matalan äänestysaktiivisuuden takia. Korkeampi äänestysaktiivisuus säilyi siis monilta osin samoilla alueilla edellisiin vaaleihin nähden.
3. Puoluekohtaiset tarkastelut vaalien tuloksista Vantaalla 3.1. Puolueiden kannatus 8 Kaikkien laskettujen äänien jälkeen suurimman puolueen aseman Vantaalla säilytti kokoomus 25,8 prosentin ääniosuudella. Toiseksi suurimmaksi puolueeksi Vantaalla nousivat perussuomalaiset 22,7 prosentin ääniosuudella ja niukasti kolmanneksi suurimmaksi jäivät sosiaalidemokraatit 22,6 prosentilla. Perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien saamien äänimäärien ero oli vain 94 ääntä. Vantaalla annetuista äänistä yli 71 prosenttia meni kolmelle suurimmalle puolueelle. Puolueiden kannatus Vantaalla eduskuntavaaleissa 2011 % 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 25,8 22,7 22,6 10,0 6,2 5,2 3,2 2,4 1,9 KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Muut yhteensä Kuva 5. Puolueiden kannatus Vantaalla eduskuntavaaleissa 2011. Neljänneksi suurin puolue Vantaalla oli Vihreä liitto (Vihr) tasan 10 prosentin ääniosuudella. Puolue oli edellisissä vaaleissa Vantaan kolmanneksi eniten ääniä saanut ryhmittymä. Viidenneksi eniten ääniä (6,2 %) saanut puolue oli Vasemmistoliitto (Vas), joka pudotti edellisten vaalien neljänneksi suurimman puolueen keskustan taakseen kuudennelle tilalle (5,2 %). Suomen Kristillisdemokraattien (KD) kannatus oli Vantaalla 3,2 prosenttia äänistä ja Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) 2,4 prosenttia. Ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän ääniosuuksien välillä ei Vantaalla ollut merkittävän suuria puoluekohtaisia eroja. Keskustan, kristillisdemokraattien ja ruotsalaisen kansanpuolueen äänistä yli 40 prosenttia saatiin ennakkoäänestyksessä, kun muilla osuus oli alle 40 prosenttia. Vihreät saivat äänistään pienimmän 32,0 prosentin osuuden ennakkoäänestyksessä. Taulukko 3. Vantaalla hyväksyttyjen ennakkoäänien ja vaalipäivän äänien lukumäärä, äänien osuudet puolueen saamasta kokonaisäänimäärästä sekä kannatus kahden äänestysajankohdan mukaan puolueittain. Ennakkoäänten Vaalipäivän äänten Äänet yhteensä Ennakkoäänet Vaalipäivän äänet Äänet yht. Puolue lkm. (osuus) lkm. (osuus) lkm. kannatus % kannatus % kannatus % KOK 9 554 (35,9 %) 17 074 (64,1 %) 26 628 24,7 26,5 25,8 PS 8 818 (37,6 %) 14 603 (62,4 %) 23 421 22,8 22,7 22,7 SDP 9 067 (38,9 %) 14 260 (61,1 %) 23 327 23,4 22,1 22,6 VIHR 3 304 (32,0 %) 7 006 (68,0 %) 10 310 8,5 10,9 10,0 VAS 2 517 (39,3 %) 3 893 (60,7 %) 6 410 6,5 6,0 6,2 KESK 2 347 (43,9 %) 2 995 (56,1 %) 5 342 6,1 4,7 5,2 KD 1 384 (42,1 %) 1 903 (57,9 %) 3 287 3,6 3,0 3,2 RKP 987 (40,4 %) 1 457 (59,6 %) 2 444 2,5 2,3 2,4 Muut yhteensä 748 (38,6 %) 1 189 (61,4 %) 1 937 1,9 1,8 1,9 Kaikki yhteensä 38 726 (37,6 %) 64 380 (62,4 %) 103 106 100,0 100,0 100,0 Ennakkoäänien perusteella kannatuksen suuruusjärjestys olisi muuttunut ainoastaan perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien välillä, kun ennakkoääniä verrataan lopulliseen vaalitulokseen. Vaalipäivän äänien jälkeen ennakkoäänestyksen kannatusosuus pieneni perussuomalaisilla, sosiaalidemokraateilla, vasemmistoliitolla ja keskustalla.
3.2. Vaalituloksen vertailu edellisiin eduskuntavaaleihin Vantaalla 9 Vaalien ylivoimaisesti suurin voittaja Vantaalla oli koko maan tapaan perussuomalaiset. Puolueen ääniosuus nousi edellisistä vaaleista 15 prosenttiyksiköllä ja puolueen saamien äänten lukumäärä kasvoi 16 245 vantaalaisen äänellä. Kaikkien muiden kahdeksan suuremman puolueen kannatus sen sijaan laski. Suurin häviäjä vaaleissa oli keskusta, joka menetti edellisiin vaaleihin verrattuna 6,2 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Vihreiden pudotus äänien osuudessa oli toiseksi suurin 2,8 prosenttiyksiköllä. Myös Vantaan perinteiset suurpuolueet sosiaalidemokraatit ja kokoomus menettivät ääniosuudestaan reilusti yli prosenttiyksikön osuuden verrattuna edellisiin eduskuntavaaleihin. prosenttiyksikköä 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 Suurimpien puolueiden kannatuksen muutos Vantaalla eduskuntavaaleissa 2007-2011 15,0-1,3-1,4-2,8-1,7-6,4-1,5-0,2 KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Kuva 6. Puolueiden kannatuksen muutos eduskuntavaaleissa Vantaalla 2007-2011. Tarkasteltaessa puolueiden saamia äänimääriä vuosien 2007 ja 2011 eduskuntavaalien välillä kasvoivat kokoomuksen, perussuomalaisten, sosiaalidemokraattien ja ryhmän 'muut' äänimäärät, kaikkien muiden puolueiden äänimäärien laskiessa. Perussuomalaisten äänimäärän kasvu oli omaa luokkaansa nousten reilusti yli kolminkertaiseksi edellisistä vaaleista. Äänillä mitattuna selvin häviäjä vaaleissa oli keskusta, joka menetti yli puolet edellisten vaalien äänimäärästä Vantaalla. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit onnistuivat kasvattamaan äänimääränsä edellisiin vaaleihin verrattuna, mutta suhteellisesti heidän osuutensa kaikista äänistä laski. Taulukko 4. Puolueiden saamat hyväksytyt äänet, niiden muutos 2007 ja 2011 eduskuntavaalien välillä sekä äänien osuudet kaikista äänistä eduskuntavaaleissa Vantaalla 1991-2011. 1991 1995 1999 2003 2007 2011 Äänimäärän muutos Puolue äänet % äänet % äänet % äänet % äänet % äänet % 2007-2011 KOK 17 865 23,6 15 773 19,0 21 241 25,5 19 833 21,8 25 161 27,1 26 628 25,8 1 467 *PS, SMP 2 529 3,3 439 0,5 179 0,2 1 363 1,5 7 176 7,7 23 421 22,7 16 245 SDP 19 935 26,3 30 490 36,7 20 984 25,2 27 277 30,0 22 297 24,0 23 327 22,6 1 030 VIHR 8 763 11,5 8 054 9,7 10 627 12,8 11 096 12,2 11 863 12,8 10 310 10,0-1 553 **VAS, SKDL 7 844 10,4 9 660 11,6 11 002 13,2 10 237 11,2 7 302 7,9 6 410 6,2-892 KESK 8 022 10,6 4 420 5,3 6 821 8,2 11 264 12,4 10 742 11,6 5 342 5,2-5 400 ***KD, SKL 2 007 2,6 1 708 2,1 2 729 3,3 3 745 4,1 4 343 4,7 3 287 3,2-1 056 RKP 4 434 5,9 3 705 4,5 2 894 3,5 2 914 3,2 2 462 2,6 2 444 2,4-18 Muut yht. 4 400 5,8 8 803 10,6 6 849 8,2 3278 3,6 1 613 1,7 1 937 1,9 324 Kaikki yhteensä 75 799 100,0 83 052 100,0 83 326 100,0 91 007 100,0 92 959 100,0 103106 100,0 10 147 *Suomen maaseudun puolue vaaleissa 1983-1991, Perussuomalaiset sen jälkeen. **Suomen Kansan Demokraattinen liitto 1983-1991, Vasemmistoliitto sen jälkeen. ***Suomen Kristillinen Liitto vaaleissa 1983-1999, Kristillisdemokraatit sen jälkeen. Merkittävin muutos viimeisten vuosikymmenien eduskuntavaalien tuloksiin verrattuna oli perussuomalaisten nousu suurien puolueiden joukkoon. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit ovat olleet ainoat puolueet, jotka ovat Vantaalla vuoden 1983 jälkeen saavuttaneet yli 20 prosentin ääniosuuden. Muiden puolueiden ääniosuus on pysynyt 15 prosentin tuntumassa tai sen alapuolella. Perussuomalaiset nousivat näissä vaaleissa sosiaalidemokraattien ohi ja saivat yli 20 prosenttia vantaalaisten äänistä. Vielä kahdeksan vuoden takaisissa eduskuntavaaleissa puolueen kannatus oli 1,5 prosenttia ja vuoden 2007 eduskuntavaaleissa sekä edellisissä kunnallisvaaleissakin alle 10 prosenttia.
10 Kokoomus säilytti vuoden 2007 vaalien jälkeisen asemansa Vantaan suurimpana puolueena. Sosiaalidemokraattien edellisten vuosikymmenten hallitseva asema suurimpana puolueena on edellisten vuosien eduskunta-, kunta- ja eurovaalien tulosten perusteella heikentynyt kokoomuksen noustessa suurimmaksi puolueeksi. % Suurimpien puolueiden kannatuksen kehitys eduskuntavaaleissa Vantaalla 1983-2011 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 KOK *PS, SMP SDP VIHR **VAS SKDL KESK ***KD SKL RKP Kuva 7. Suurimpien puolueiden kannatus Vantaalla eduskuntavaaleissa 1983-2011. *Suomen maaseudun puolue vaaleissa 1983-1991, Perussuomalaiset sen jälkeen. **Suomen Kansan Demokraattinen liitto 1983-1991, Vasemmistoliitto sen jälkeen. ***Suomen Kristillinen Liitto vaaleissa 1983-1999, Kristillisdemokraatit sen jälkeen. Edellisten vaalien pienien puolueiden kannatus, lukuun ottamatta perussuomalaisten nousua, säilyi alle 15 prosentin kuten viimeisissä seitsemässä eduskuntavaalissa. Vihreiden suosion kasvu 1990-luvulla ja nousu 2000-luvulla Vantaan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kunnallis- ja eduskuntavaaleissa, koki laskun näissä vaaleissa. Myös vasemmistoliiton ja keskustan suosio on ollut 2000-luvun aikana laskussa eduskuntavaaleissa. 3.3. Vantaan vaalituloksen vertailu Uudenmaan vaalipiiriin, Helsingin vaalipiiriin ja koko maan tuloksiin Sekä Vantaalla että Uudenmaan vaalipiirissä kokoomus, perussuomalaiset sekä sosiaalidemokraatit olivat selkeästi kolme suurinta puoluetta. Suurin puolue kokoomus oli koko vaalipiirissä lähes kolme prosenttiyksikköä suositumpi kuin Vantaalla. Uudenmaan vaalipiirissä sosiaalidemokraatit saivat toisiksi eniten ääniä, perussuomalaisten jäädessä kolmanneksi. Vantaalla nämä puolueet saivat lähes saman ääniosuuden perussuomalaisten ollessa toiseksi suosituimpia. Pienempiä puolueita vihreitä, vasemmistoliittoa ja kristillisdemokraatteja äänestettiin Vantaalla suuremmalla osuudella kuin koko vaalipiirissä. Ruotsalaisen kansanpuolueen asema oli sen sijaan Uudellamaalla selvästi vahvempi kuin Vantaalla. Kolmen suurimman puolueen yhteenlaskettu osuus äänistä oli varsinkin Vantaalla, mutta myös koko Uudenmaan vaalipiirissä selvästi korkeampi kuin Helsingin vaalipiirissä tai koko maassa. Helsingissä kolme suurinta puoluetta olivat kokoomus, sosiaalidemokraatit sekä vihreät. Perussuomalaisten kannatus oli lähes kymmenen prosenttiyksikköä Vantaata heikompaa ja puolue jäikin Helsingissä neljänneksi. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit sen sijaan saivat Helsingissä suuremmat ääniosuudet kuin Vantaalla. Vihreiden lisäksi myös vasemmistoliitto ja ruotsalainen kansanpuolue saivat Helsingissä suuremman ääniosuuden kuin Vantaalla.
11 Koko maan äänestyksessä kolme suurinta, eli kokoomus, sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset, saivat selvästi Vantaata pienemmät ääniosuudet kokonaisäänimäärästä. Pienemmät puolueet saivat koko maassa Vantaata selvästi suuremman, yli 40 prosentin osuuden äänistä. Vihreät olivat koko maahan verrattuna ainoa puolue kolmen suuren ulkopuolella, joka sai Vantaalla suuremman osuuden ääniä kuin koko maassa. Keskustan asema Vantaalla heikkeni selvästi edellisistä eduskuntavaaleista. Koko maahan verrattuna puolueen ääniosuus oli Vantaalla vain kolmanneksen koko maasta saadusta ääniosuudesta. Puolueiden ääniosuudet Vantaalla, Uudenmaan vaalipiirissä, Helsingin vaalipiirissä sekä koko maassa Vantaa 25,8 22,7 22,6 10,0 6,2 5,2 Uudenmaan vaalipiiri 28,4 18,8 19,3 9,1 5,1 6,4 Helsingin vaalipiiri 27,3 13,0 17,5 16,7 10,4 4,5 Koko maa 20,4 19,1 19,1 7,3 8,1 15,8 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Muut yhteensä Kuva 8. Suurimpien puolueiden kannatus Vantaalla, Uudenmaan vaalipiirissä, Helsingin vaalipiirissä ja koko maassa 2011 eduskuntavaaleissa. 3.4. Puolueiden kannatus ja kannatuksen muutos Vantaan äänestysalueilla Vantaan 65 äänestysalueesta kokoomus sai suurimman kannatuksen 35 alueella, perussuomalaiset 17 alueella ja sosiaalidemokraatit 13 alueella. Äänestysalueiden kannatusosuudet vaihtelivat näillä kolmella puolueella merkittävästikin. Kokoomuksen kannatus vaihteli eniten 39,6 prosentin ja 11,3 prosentin välillä. Perussuomalaisten kannatus vaihteli 31,6 prosentin ja 14,3 prosentin välillä ja sosiaalidemokraattien kannatus 32,3 prosentin ja 15,0 prosentin välillä. Nämä kolme puoluetta muodostivat ääniosuuksilla kärkikolmikon 64 äänestysalueella. Vihreät ylsivät myös kolmen suurimman joukkoon yhdellä alueella, joka oli Kartanonkoski. Puolueen suurin kannatusosuus yksittäisellä äänestysalueella oli Jokiniemessä, 17,6 prosenttia. Kaikkiaan puolue oli neljänneksi suurin 53 äänestysalueella. Muiden puolueiden kannatus äänestysalueilla oli parhaimmillaankin alle 12 prosentin. Vihreät, vasemmistoliitto ja keskusta vaihtelivat viidenneksi suuriman puolueen sijaa kaikilla paitsi yhdellä äänestysalueella Sotungissa, jossa ruotsalainen kansanpuolue ylsi vasemmistoliiton kanssa jaetulle viidennelle tilalle ääniosuuksissa. Perussuomalaisten kannatus kasvoi kaikista puolueista eniten jokaisella Vantaan äänestysalueella. Suurimmillaan puolueen ääniosuus kasvoi 21,7 prosenttiyksiköllä, pienimmillään 7,5 prosenttiyksiköllä. Muiden puolueiden kohdalla suurin yksittäinen muutos kasvavaan suuntaan oli sosiaalidemokraateilla 5,6 prosenttiyksikköä. Puolue menetti suhteellista kannatustaan kuitenkin 49 äänestysalueella. Kokoomuksella vastaava lukumäärä oli 48 äänestysaluetta.
12 Kuva 9. Suurimmat puolueet Vantaan äänestysalueilla eduskuntavaaleissa 2011. Ääniosuus laski yksittäisellä äänestysalueella eniten keskustalla, 9,5 prosenttiyksiköllä. Puolue menetti kannatustaan ainoana puolueena kaikilla äänestysalueilla. Tosin myös vihreiden ääniosuus laski kaikilla, paitsi yhdellä äänestysalueella ja kristillisdemokraateilla vastaavia alueita oli kolme. Perussuomalaiset poisluettuna, kaikki seitsemän suurinta puoluetta menettivät reilusti yli puolessa äänestysalueista kannatustaan. Äänestysalueittaisten ääniosuuksien perusteella kokoomusta kannatettiin erityisesti Vantaan lounais- ja länsiosissa sekä Vantaan keskiosissa. Varsinkin pientaloalueet olivat kokoomuksen vahvimpia kannatusalueita, vaikka ääniosuudet olivat merkittäviä myös monella tiiviimmin asutulla alueella. Korkeimpia yli 30 prosentin kannatuslukuja kokoomus saavutti 17 alueella. Ääniosuuksia tarkastelemalla kokoomuksen ääniosuus oli korkein Ylästössä (39,1 %), Hämevaarassa (38,7 %), Askistossa (36,6 %), Kartanonkoskella (35,8 %), Vapaalassa (34,8 %), Veromiehessä (33,7 %), Nikinmäessä (33,1 %), Keimolassa (32,9 %), Vantaanlaaksossa (32,9 %) ja Kuninkaalassa (32,4 %). Kahteen muuhun suurimpaan puolueeseen verrattuna kokoomus sai toisaalta myös joistain Vantaan osista selvästi pienempiä ääniosuuksia. Niitä tuli esimerkiksi Estepuistosta (11,3 %), Havukalliosta (11,4 %), Rastimäestä (11,8 %), Tarhapuistosta (12,7 %) ja Mikkolasta (13,2 %). Kokonaisuudessaan kokoomuksen kannatus vaihteli kolmesta suosituimmasta puolueesta eniten. Perussuomalaisten kannatus keskittyi selvimmin pääradan varteen, Lounais-Vantaan tiiviimmin asutuille alueille sekä yksittäisille alueille Länsi- ja Itä-Vantaalla. Korkeimmat yli 30 prosentin ääniosuudet perussuomalaiset saivat Otavan (31,6 %), Estepuiston (30,4 %) ja Vierumäen (30,2 %) äänestysalueilta. Muut suurimmilla osuuksilla perussuomalaisia äänestänyttä aluetta, olivat Mikkola (29,9 %), Nissas (29,5 %), Oripuisto (29,9 %), Länsimäki 28,5 %), Laajavuori (28,5 %), Hakunila (28,3 %) ja Kulomäki (28,0 %). Vähiten Perusuomalaisia kannatettiin Kartanonkoskella (14,3 %), Ylästössä (16,0 %), Hämevaarassa (17,2 %), Talkootiellä (17,4 %) ja Vantaanlaaksossa (17,5 %).
13 40,0 Puolueiden kannatusosuudet suuralueittain Vantaalla 35,0 30,0 25,0 % 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Myyrmäen suuralue Kivistön suuralue Aviapoliksen suuralue Tikkurilan suuralue Koivukylän suuralue Korson suuralue Hakunilan suuralue KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Muut Kuva 10. Alueellinen vertailu puolueiden ääniosuuksista Vantaan seitsemällä suuralueella. (Tikkurilan suuralueeseen kuuluvat Koivuhaan ja Helsingin pitäjän kirkonkylän kaupunginosat ovat tässä tarkastelussa osana Aviapoliksen suuraluetta) Sosiaalidemokraattien kannatusosuudet olivat korkeimpia monelta osin samoilla alueilla Vantaata, jossa perussuomalaisetkin olivat vahvoja. Sosiaalidemokraattien vahvimmat alueet olivat Havukallio (32,3 %), Tarhapuisto (31,6 %) ja Kukkaketo (30,6 %). Myös Oripuisto (29,8 %), Länsimäki (29,5 %), Hakunila (29,4 %), Rastimäki (29,0 %), Estepuisto (28,7 %), Mikkola (27,8 %) ja Matari (26,6%) kuuluivat kymmenen suurimmilla ääniosuuksilla sosiaalidemokraatteja äänestäneen alueen joukkoon. Pienimmät ääniosuudet sosiaalidemokraateilla oli Kartanonkoskella (15,0 %), Ylästössä (15,9 %), Lummetiellä (16,1 %), Pakkalassa (16,6 %) ja Sotungissa (17,0 %). Pienempien puolueiden ääniosuudet vaihtelivat äänestysalueilla 0,9-17,6 prosentin välillä. Vihreiden kannatus oli suurinta Jokiniemessä (17,6 %) ja Kartanonkoskella (17,0 %), Maarinojalla (14,5 % ), Lummetiellä (13,8 %) sekä Talkootiellä (13,6%). Pienimmät kannatusosuudet tulivat Estepuistosta (6,8%), Oripuistosta (6,8 %) ja Itä-Hakkilasta (7,0 %). Muista puolueista vasemmistoliitto ja keskusta saivat parhaimmillaan noin 10 prosentin ääniosuuksia ja huonoimmillaan reilun 3 prosentin osuuden äänistä. Vasemmistoliiton vahvimmat alueet olivat pääradan varrella sekä Itä- ja Kaakkois-Vantaalla, kun taas keskustalla vahvimmat alueet sijoittuivat etenkin Kivistön suuralueen äänestysalueille. Kristillisdemokraattien ja ruotsalaisen kansanpuoleen äänimäärät vaihtelivat 0,9-7,4 prosentin välillä. Kristillisdemokraattien kannatus oli varsin tasaista Vantaan eri osissa, kun taas ruotsalainen kansanpuolue sai merkittävän kannatuspiikin (7,4 %) Sotungissa. Kristillisdemokraattien korkein ääniosuus oli 5,0 prosenttia, joka tuli Louhelasta. Kun tarkastellaan vahvimpia ja heikoimpia kannatusalueita ja niiden eroja kolmen suuren puolueen kesken, erot olivat selvimmät kokoomuksen ja kahden muun puolueen välillä. Perussuomalaisten ja sosiaalisdemokraattien äänestysalueittaisessa kannatuksen vahvuudessa on yhteyttä, eli siellä missä perussuomalaiset ovat saanet suurempia ja toisaalta pienempiä ääniosuuksia, myös sosiaalidemokraatit ovat yleensä menestyneet paremmin tai vastaavasti huonommin. Näiden puolueiden väliltä löytyy kuitenkin myös alueittaisia eroja. Sen sijaan sieltä mistä perussuomalaiset ja sosiaalidemokraatit ovat saaneet suurempia ääniosuuksia, kokoomuksen kannatus oli heikompaa ja päinvastoin. Puolueet ovat suosituin kolmikko kaikilla paitsi yhdellä Vantaan äänestysalueella (Kartanonkoski), joten niillä kaikilla oli suosiota Vantaan kaikissa osissa.
14 Puolueiden kannatuksen muutokset suuralueittain eduskuntavaaleissa 2007-2011 20,0 15,0 prosenttiyksikköä 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0 Myyrmäen suuralue Kivistön suuralue Aviapoliksen suuralue Tikkurilan suuralue Koivukylän suuralue Korson suuralue Hakunilan suuralue KOK PS SDP VIHR VAS KESK KD RKP Muut Kuva 11. Alueellinen vertailu puolueiden kannatuksen muutoksesta Vantaan suuralueilla. (Tikkurilan suuralueeseen kuuluvat Koivuhaan ja Helsingin pitäjän kirkonkylän kaupunginosat ovat tässä tarkastelussa osana Aviapoliksen suuraluetta) Verrattaessa kolmen suurimman puolueen kannatuksen yhteyttä muihin puolueisiin löytyy kokoomuksen ja vasemmistoliiton väliltä merkittävimmät kannatuksen alueelliset erot. Perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien kannatus on samankaltaisempaa alueellisesti vasemmistoliiton kanssa. Perussuomalaisten ja sosiaalidemokraattien kannatus on ollut siis yleensä suurempaa siellä missä vasemmistoliittokin on pärjännyt paremmin, kun taas kokoomus on saanut kyseisillä alueilla yleensä matalampia ääniosuuksia. Ruotsalainen kansanpuolue sai kokoomuksen kanssa taas samoilta alueilta selvästi parempia ja myös huonompia kannatusosuuksia. Vihreiden, keskustan ja kristillisdemokraattien suhteen ei löydy yhtä vahvoja yhteyksiä kolmen suuren alueelliseen kannatukseen liittyen. Verrattaessa äänestysalueiden äänestysaktiivisuutta ja eri puolueiden kannatusta erilaisen äänestysaktiivisuuden alueilla, poikkeavat suurimmat puolueet toisistaan. Perussuomalaisten kannatus on yleensä vahvempaa alueilla, joissa äänestysaktiivisuus on ollut alhaisempaa. Sen sijaan kokoomuksen kannatus lukemat olivat vahvempia alueilla, joissa äänestysaktiivisuus oli korkeata. Eniten äänestysaktiivisuutta kasvattaneilla äänestysalueilla, voidaan huomata perussuomalaisten kannatuksen suurempi osuus verrattuna kokonaisvaalitulokseen. Kymmenellä eniten äänestysaktiivisuutta kasvattaneella alueella perussuomalaiset olivat suurin puolue kuudella alueella. Sen sijaan kokoomuksen ääniosuus oli näillä alueilla selvästi pienempi verrattuna koko Vantaan tulokseen. Heidän kannatusosuudet kasvoivat alueilla, joissa äänestysaktiivisuuden muutos oli vähäisempää. Perussuomalaiset ovat siis olleet eniten ääniä kerännyt puolue alueilla, joilla suurimmat muutokset äänestysaktiivisuudessa ovat tapahtuneet.
4. Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaiden menestys Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä 15 4.1. Ehdokasasettelu ja eduskuntaan valitut kansanedustajat Uudenmaan vaalipiiristä Uudenmaan vaalipiirissä oli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa kuudentoista puolueen ehdokkaita sekä tämän lisäksi 4 sitoutumatonta puolueiden ulkopuolista ehdokasta. Yhdeksän puoluetta asetti suurimman 35 ehdokkaan määrän vaaleihin. Sen sijaan vähiten ehdokkaita asettaneella puolueella oli vain yksi ainoa ehdokas. Suuret puolueet asettivat ehdokkaita eniten, joskin myös Piraattipuolueella oli 35 henkilön ehdokasmäärä. Vaalipiirin eduskuntavaaleihin asetettujen ehdokkaiden määrä oli yhteensä 406. Ehdokkaista miehiä oli 240 ja naisia 166. Heistä 31 oli myös vuonna 2007 valitussa eduskunnassa. Taulukko 5. Puolueet, ehdokasmäärät ja sitoutumattomat ehdokkaat Uudenmaan vaalipiirissä. Puolueiden ehdokasmäärät ja sitoutumattomat ehdokkaat Uudenmaan vaalipiirissä eduskuntavaaleissa 2011 Ehdokkaita Vihreä liitto 35 Suomen ruotsalainen kansanpuolue 35 Kansallinen Kokoomus 35 Muutos 2011 13 Vapauspuolue - Suomen tulevaisuus 1 Suomen Kommunistinen Puolue 27 Piraattipuolue 35 Suomen Työväenpuolue 9 Suomen Keskusta 35 Perussuomalaiset 35 Itsenäisyyspuolue 15 Köyhien Asialla 8 Vasemmistoliitto 35 Suomen Kristillisdemokraatit 35 Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta 13 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 35 Mikael Lönnroth (sitoutumaton) 1 Marita Marttunen (sitoutumaton) 1 Panu Nikoskinen (sitoutumaton) 1 Per-David Salminen (sitoutumaton) 1 Espoolaisten ehdokkaiden määrä oli vaalipiirissä suurin. Vantaalaisia ehdokkaita oli toisiksi eniten, 77 henkilöä. Koko ehdokasmäärästä luku oli vajaat 19 prosenttia. Vantaalaisista ehdokkaista 32 oli naisia ja 45 miehiä. Heistä neljä toimi kansanedustajina päättyneellä kaudella. Eduskuntapuolueiden vantaalaisista ehdokkaista 6 oli kokoomuksesta, 7 perussuomalaisista, 8 sosiaalidemokraateista, 6 vihreistä, 11 vasemmistoliitosta, 6 keskustasta, 8 kristillisdemokraateista ja 2 ruotsalaisesta kansanpuolueesta. Muiden puolueiden ehdokkaista eniten vantaalaisia oli Suomen Kommunistisella Puolueella (8 ehdokasta) ja Kommunistisella Työväenpuolueella (6 ehdokasta). Uudenmaan vaalipiiristä valittiin 35 kansaedustajaa, joista suurimman äänisaaliin keräsivät Timo Soini (Ps) 43 437 ääntä, Alexander Stubb (Kok) 41 768 ääntä, Jyrki Katainen (Kok) 23 962 ääntä, Lauri Ihalainen (SDP) 15 085 ääntä ja Maria Guzenina-Richardson (SDP) 14 581 ääntä. Muut ehdokkaat jäivät alle 10 000 äänen. Vaalipiiristä valituista kansanedustajista kokoomuslaisia on 11 edustajaa, perussuomalaisia 7 edustajaa, sosiaalidemokraatteja 7 edustajaa, vihreitä 3 edustajaa ja ruotsalaisesta kansanpuolueesta eduskuntaan pääsi 3 edustajaa. Tämän lisäksi kristillisdemokraateista ja vasemmistoliitosta kummastakin pääsi eduskuntaan yksi edustaja. Eduskuntaan valituista 13 oli Espoosta, 6 Vantaalta, 5 Helsingistä sekä 2 Nurmijärveltä, Raaseporista, Tuusulasta ja Porvoosta. Lohjalta, Keravalta ja Kirkkonummelta eduskuntaan pääsi yhdet ehdokkaat. Uusia kansanedustajia valituista on 14 henkilöä, joista vantaalaisia on 5. Valittujen ehdokkaiden keski-ikä on 46 vuotta.
Taulukko 6. Uudenmaan vaalipiiristä eduskuntaan valitut 35 ehdokasta. Sija Ehdokkaan nimi (X) = edellisessä eduskunnassa Ikä vaalipäivänä Koti kunta Puolue 16 Vantaan osuus ehdokkaan Osuus Uudenmaan vaalipiirin äänistä (%) Ennakkoäänet Uudenmaan vaalipiirissä. Vaalipäivän äänet Uudenmaan vaalipiirissä Uudenmaan vaalipiirin äänimäärä 1. Soini Timo (X) 48 Espoo PS 22,2 8,6 17 092 26 345 43 437 2. Stubb Alexander 43 Espoo KOK 17,1 8,2 15 024 26 744 41 768 3. Katainen Jyrki (X) 39 Espoo KOK 15,8 4,7 10 263 13 699 23 962 4. Ihalainen Lauri 63 Helsinki SDP 23,0 3,0 6 578 8 507 15 085 5. Guzenina-Richardson Maria (X) 42 Espoo SDP 15,4 2,9 5 915 8 666 14 581 6. Jungner Mikael 45 Espoo SDP 19,1 1,7 3 345 5 035 8 380 7. Brax Tuija (X) 46 Helsinki VIHR 19,9 1,6 2 814 5 068 7 882 8. Feldt-Ranta Maarit (X) 42 Raasepori SDP 4,1 1,5 3 093 4 453 7 546 9. Blomqvist Thomas (X) 46 Raasepori RKP 1,4 1,5 2 763 4 599 7 362 10. Lehtomäki Paula (X) 38 Helsinki KESK 22,0 1,5 3 530 3 826 7 356 11. Gestrin Christina (X) 44 Espoo RKP 4,7 1,3 2 902 3 506 6 408 12. Mäkelä Outi (X) 36 Nurmijärvi KOK 11,0 1,2 2 171 3 853 6 024 13. Tolvanen Kari 49 Espoo KOK 17,4 1,2 2 141 3 738 5 879 14. Niinistö Jussi 40 Nurmijärvi PS 15,6 1,0 2 199 2 712 4 911 15. Nylander Mikaela (X) 41 Porvoo RKP 2,9 1,0 2 335 2 571 4 906 16. Lindtman Antti 28 Vantaa SDP 88,1 0,9 1 912 2 893 4 805 17. Harkimo Leena (X) 48 Helsinki KOK 20,6 0,9 1 744 3 038 4 782 18. Mäkinen Tapani (X) 46 Vantaa KOK 85,5 0,9 1 855 2 737 4 592 19. Kuusisto Merja (X) 56 Tuusula SDP 8,8 0,9 1 873 2 451 4 324 20. Saarinen Matti (X) 63 Lohja SDP 1,2 0,8 2 011 2 242 4 253 21. Vahasalo Raija (X) 50 Kirkkonummi KOK 9,1 0,8 1 846 2 360 4 206 22. Toivola Jani 33 Helsinki VIHR 24,3 0,8 1 339 2 835 4 174 23. Jääskeläinen Jouko 59 Vantaa KD 30,6 0,8 1 935 2 091 4 026 24. Lehti Eero (X) 66 Kerava KOK 9,5 0,8 1 750 2 243 3 993 25. Kaikkonen Antti (X) 37 Tuusula KESK 13,1 0,8 1 601 2 328 3 929 26. Karimäki Johanna (X) 38 Espoo VIHR 15,6 0,8 1 197 2 690 3 887 27. Kauma Pia 44 Espoo KOK 10,4 0,7 1 064 2 487 3 551 28. Uotila Kari 56 Espoo VAS 16,9 0,7 1 798 1 670 3 468 29. Matikainen-Kallström Marjo (X) 46 Espoo KOK 11,1 0,7 1 570 1 790 3 360 30. Lauslahti Sanna (X) 45 Espoo KOK 9,8 0,7 1 096 2 216 3 312 31. Ruohonen-Lerner Pirkko (X) 54 Porvoo PS 6,9 0,6 1 468 1 632 3 100 32. Jurva Johanna 33 Vantaa PS 67,6 0,6 992 1 978 2 970 33. Jääskeläinen Pietari 63 Vantaa PS 64,4 0,6 1 261 1 707 2 968 34. Niikko Mika 44 Vantaa PS 62,4 0,5 932 1 771 2 703 35. Juvonen Arja 43 Espoo PS 13,8 0,5 946 1 607 2 553 4.2. Eniten ääniä saaneet ehdokkaat Vantaalla Vantaalla vaalien kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta olivat Uudenmaan vaalipiirin tapaan Timo Soini ja Alexander Stubb, jotka keräsivät yhteensä yli 16 prosenttia kaikista vantaalaisten äänistä. Myös vantaalaiset ehdokkaat saivat paljon ääniä kotikaupungistaan. Suosituimmat vantaalaiset olivat Antti Lindtman (SDP) sekä Tapani Mäkinen (Kok), jotka jättivät taakseen esimerkiksi Uudenmaan vaalipiirissä merkittäviä ääniosuuksia saaneet Jyrki Kataisen (Kok) ja Lauri Ihalaisen (SDP). Yli tuhat ääntä Vantaalla saaneesta 24 ehdokkaasta vantaalaisia oli 14. Vantaalla omien ehdokkaiden osuus suosituimpien joukossa on siis merkittävä. Muutoin suosituimmat ehdokkaat ovat pitkälti samoja, jotka pärjäsivät koko vaalipiirin äänestyksessä. Vantaan suosituimmasta 35 ehdokkaasta eduskuntaan pääsi Uudenmaan vaalipiirissä 18 ehdokasta. Eri äänestysalueiden suosituin ehdokas oli Timo Soini, joka sijoittui kärkeen 51 vantaalaisella äänestysalueella. Korkeita äänimääriä Soini sai kaikilla Vantaan aluilla ja hän oli jokaisella äänestysalueella kahden suosituimman ehdokkaan joukossa. Alexander Stubb sai eniten ääniä 12 alueella. Ainoa vantaalainen, joka ylsi suurimpaan äänimäärään äänestysalueilla oli Antti Lindtman, joka oli suosituin Rastimäessä ja Tarhapuistossa. Soini ja Stubb olivat kärkikaksikkona 44 alueella. Kärkikaksikkoon yltäneitä vantaalaisia olivat Lindtmanin lisäksi Tapani Mäkinen, Mika Niikko (Ps), Kimmo Kiljunen (SDP) ja Juha Malmi (Ps).
Taulukko 7. Vantaalla yli 1 000 ääntä saaneet ehdokkaat. (Vantaalaiset ehdokkaat harmaalla taustalla) Sija Sija Uudenmaan Vantaalla vaalipiirissä Ehdokas (X)=eduskuntaan valittu Puolue 17 Ennakkoäänet Vantaalla lkm. Vaalipäivän äänet Vantaalla lkm Vantaan äänet yht. lkm. Osuus kaikista Vantaan äänistä (%) Osuus puolueen Vantaan äänistä (%) Vantaan osuus ehdokkaan Uudenmaan vaalipiirin äänistä (%) 1. 1 Soini Timo (X) PS 3 453 6 198 9 651 9,4 41,2 22,2 2. 2 Stubb Alexander (X) KOK 2 423 4 711 7 134 6,9 26,8 17,1 3. 16. Lindtman Antti (X) SDP 1 713 2 521 4 234 4,1 18,2 88,1 4. 17. Mäkinen Tapani (X) KOK 1 589 2 338 3 927 3,8 14,7 85,5 5. 3 Katainen Jyrki (X) KOK 1 576 2 215 3 791 3,7 14,2 15,8 6. 4. Ihalainen Lauri (X) SDP 1 422 2 045 3 467 3,4 14,9 23,0 7. 34. Kiljunen Kimmo SDP 1 041 1 275 2 316 2,2 9,9 70,6 8. 5. Guzenina-Richardson Maria (X) SDP 915 1 335 2 250 2,2 9,6 15,4 9. 40. Niemi-Saari Mari SDP 678 1 403 2 081 2,0 8,9 68,7 10. 52. Kähärä Sirkka-Liisa SDP 851 1 194 2 045 2,0 8,8 82,3 11. 42. Jurva Johanna (X) PS 698 1 311 2 009 1,9 8,6 67,6 12. 44. Jääskeläinen Pietari (X) PS 856 1 054 1 910 1,9 8,2 64,4 13. 48. Niikko Mika (X) PS 596 1 090 1 686 1,6 7,2 62,4 14. 55. Malmi Juha PS 779 850 1 629 1,6 7,0 67,2 15. 10. Lehtomäki Paula (X) KESK 791 825 1 616 1,6 30,3 22,0 16. 66. Orpana Anitta KOK 762 841 1 603 1,6 6,0 83,3 17. 6. Jungner Mikael (X) SDP 594 1008 1 602 1,6 6,9 19,1 18. 7. Brax Tuija (X) VIHR 529 1041 1 570 1,5 15,2 19,9 19. 35. Kauppinen Sirpa VIHR 534 967 1 501 1,5 14,6 46,0 20. 23. Jääskeläinen Jouko (X) KD 572 661 1 233 1,2 5,3 30,6 21. 38. Saramo Jussi VAS 391 750 1 141 1,1 17,8 36,9 22. 69. Juurikkala Timo VIHR 351 765 1 116 1,1 10,8 59,7 23. 13. Tolvanen Kari (X) KOK 339 682 1 021 1,0 3,8 17,4 24. 22. Toivola Jani (X) VIHR 326 687 1 013 1,0 9,8 24,3 4.3. Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin äänten jakautuminen ehdokkaiden kotikuntien mukaan Vantaalaiset ehdokkaat saivat yli 40 prosenttia kaikista vantaalaisten äänistä. Tämä on enemmän kuin vantaalaisten ehdokkaiden osuus kaikista Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaista, joten vantaalaiset suosivat äänestämisessä oman kunnan ehdokkaita. Merkittävässä määrin vantaalaisten ääniä meni kuitenkin myös muiden kuntien ehdokkaille. Varsinkin espoolaisten osuus on suuri, johtuen suurelta osin muutaman Uudenmaan vaalipiirin kärkiehdokkaan espoolaisuudesta. Vantaalaisten äänistä oman kunnan ja Espoon ehdokkaille meni lähes 74 prosenttia, Helsingin ja muiden Uudenmaan vaalipiirin kuntien viedessä suurimman osan lopuista äänistä. Kaikista Uudenmaan vaalipiirissä annetuista äänistä vantaalaiset ehdokkaat saivat runsaat 13 prosenttia. Yhteensä vantaalaiset ehdokkaat saivat 66 697 ääntä ja kuntana Vantaa sai omien ehdokkaiden keräämällä äänimäärällä mitattuna toisiksi eniten vaalipiirin ääniä. Vantaalla ja Uudenmaan vaalipiirissä annetut äänet ehdokkaiden kotikunnan mukaan % 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 41,5 40,0 33,8 33,7 14,3 13,2 10,8 10,6 1,2 1,1 Vantaa Uudenmaan vaalipiiri Vantaa Espoo Helsinki Muut Uudenmaan vaalipiirin kunnat Uudenmaan vaalipiirin ulkopuoliset kunnat ja ulkomaat Kuva 12. Vantaalaisten ja Uudenmaan vaalipiirin äänestäjien antamien äänien jakautuminen eri kuntien ehdokkaille.
18 4.4. Vantaalaisten ehdokkaiden menestys vaaleissa Taulukko 8. Vantaalaisten ehdokkaiden äänimäärät Uudenmaan vaalipiirin äänien mukaisessa järjestyksessä. Vantaan ennakkoäänet Vantaan Vantaan äänet Uudenmaan vaalipiirin Uudenmaan vaalipiirin Vantaalaisten äänien Uudenmaan vaalipiiri äänet Uudenmaan vaalipiirin Sija Ehdokas Puolue vaalipäivän äänet yhteensä ennakkoäänet vaalipäivän äänet osuus (%) ilman vantaalaisääniä äänet yht. 1. Lindtman Antti SDP 1 713 2 521 4 234 1 912 2 893 88,1 571 4 805 2. Mäkinen Tapani KOK 1 589 2 338 3 927 1 855 2 737 85,5 665 4 592 3. Jääskeläinen Jouko KD 572 661 1 233 1 935 2 091 30,6 2 793 4 026 4. Kiljunen Kimmo SDP 1 041 1 275 2 316 1 508 1 773 70,6 965 3 281 5. Kauppinen Sirpa VIHR 534 967 1 501 1 085 2 177 46,0 1 761 3 262 6. Saramo Jussi VAS 391 750 1 141 1 138 1 950 36,9 1 947 3 088 7. Niemi-Saari Mari SDP 678 1 403 2 081 959 2 072 68,7 950 3 031 8. Jurva Johanna PS 698 1 311 2 009 992 1 978 67,6 961 2 970 9. Jääskeläinen Pietari PS 856 1 054 1 910 1 261 1 707 64,4 1 058 2 968 10. Niikko Mika PS 596 1 090 1 686 932 1 771 62,4 1 017 2 703 11. Kähärä Sirkka-Liisa SDP 851 1 194 2 045 1 019 1 466 82,3 440 2 485 12. Eerola Antero VAS 425 550 975 1 116 1 340 39,7 1 481 2 456 13. Malmi Juha PS 779 850 1 629 1 130 1 293 67,2 794 2 423 14. Orpana Anitta KOK 762 841 1 603 895 1 029 83,3 321 1 924 15. Juurikkala Timo VIHR 351 765 1 116 605 1 265 59,7 754 1 870 16. Norres Lasse KOK 202 781 983 368 1 226 61,7 611 1 594 17. Sandström Tomi KOK 141 421 562 384 849 45,6 671 1 233 18. Kyyrö Marja PS 374 400 774 530 648 65,7 404 1 178 19. Tyystjärvi Kati VAS 426 463 889 509 578 81,8 198 1 087 20. Viitanen Tiina KOK 219 523 742 337 702 71,4 297 1 039 21. Simonen Juha PS 176 412 588 309 722 57,0 443 1 031 22. Kuntsi Hanna SDP 195 415 610 326 632 63,7 348 958 23. Nieminen Johannes PS 185 330 515 318 569 58,1 372 887 24. Ranta Juhis VIHR 92 239 331 236 621 38,6 526 857 25. Haverinen Soili KD 91 176 267 307 505 32,9 545 812 26. Kostilainen Anniina VIHR 123 212 335 287 523 41,4 475 810 27. Eklund Tarja SDP 209 270 479 310 414 66,2 245 724 28. Karlsson Patrik RKP 179 283 462 262 403 69,5 203 665 29. Mäkelä Mikko VIHR 77 273 350 159 447 57,8 256 606 30. Jääskeläinen Jari VAS 70 199 269 165 377 49,6 273 542 31. Kotila Pirkko VAS 109 157 266 212 302 51,8 248 514 32. Nurmivaara Astrid RKP 180 216 396 238 270 78,0 112 508 33. Sodhi Ranbir SDP 136 207 343 188 318 67,8 163 506 34. Hakkarainen Erja VIHR 88 169 257 134 263 64,7 140 397 35. Mäkinen Marja-Vuokko KD 79 93 172 145 184 52,3 157 329 36. Massinen Marko SDP 42 110 152 76 214 52,4 138 290 37. Ravela Reko VAS 36 76 112 96 179 40,7 163 275 38. Hiilinen Teemu VAS 37 93 130 75 198 47,6 143 273 39. Hirvaskoski Johannes KESK 59 114 173 90 181 63,8 98 271 40. Hagi Farah Mustafe KESK 86 62 148 138 126 56,1 116 264 41. Puukko Pauliina KESK 79 95 174 107 149 68,0 82 256 42. Tiainen Arja VAS 41 68 109 102 154 42,6 147 256 43. Savolainen Mariitta KESK 59 75 134 95 126 60,6 87 221 44. Sarpola Arja KD 20 67 87 59 160 39,7 132 219 45. Ladarsi Ahmed KOK 39 65 104 74 121 53,3 91 195 46. Onkamo Sanna M11 22 49 71 43 124 42,5 96 167 47. Hartikainen Antti VAS 24 55 79 56 106 48,8 83 162 48. Hallikainen Pertti KESK 26 44 70 46 95 49,6 71 141 49. Selivanova Olesja KESK 8 29 37 35 91 29,4 89 126 50. Mielonen Mikko VAS 29 40 69 50 63 61,1 44 113 51. Paulanto Hanna KD 20 24 44 48 61 40,4 65 109 52. Dahl Ahti VAS 20 34 54 41 66 50,5 53 107 53. Harju Hannu KTP 10 27 37 35 53 42,0 51 88 54. Muinonen Petri KD 10 19 29 34 48 35,4 53 82 55. Vaskela Jyrki ITSP 17 18 35 36 43 44,3 44 79 56. Kangas Ros-Britt KD 7 18 25 34 41 33,3 50 75 57. Mutta Markus SKP 17 18 35 29 45 47,3 39 74 58. Roito Tuomas SKP 19 21 40 36 37 54,8 33 73 59. Hautala Irma SKP 12 7 19 27 36 30,2 44 63 60. Huldén Lena SKP 22 9 31 45 18 49,2 32 63 61. Perttilä Timo KÖY 11 8 19 24 25 38,8 30 49 62. Nurminen Pentti SKP 12 12 24 21 27 50,0 24 48 63. Kovanen Juha SKP 16 10 26 26 21 55,3 21 47 64. Gerges Maher KD 9 8 17 21 24 37,8 28 45 65. Nevalainen Jouko STP 6 12 18 14 26 45,0 22 40 66. Typpö Heikki STP 8 7 15 18 16 44,1 19 34 67. Kallinen Miila ITSP 6 5 11 14 16 36,7 19 30 68. Kivivirta Lyyli STP 5 3 8 15 14 27,6 21 29 69. Ahllund Leena KTP 4 2 6 12 14 23,1 20 26 70. Kortelainen Seppo SKP 10 1 11 18 6 45,8 13 24 71. Vesterinen Bertta KTP 4 4 8 9 13 36,4 14 22 72. Huldén Larry SKP 2 3 5 14 7 23,8 16 21 73. Tukia Tapio SKP 7 5 12 10 9 63,2 7 19 74. Huttunen Asko ITSP 0 7 7 6 13 36,8 12 19 75. Nieminen Rita KTP 6 2 8 10 5 53,3 7 15 76. Meriläinen Paula KTP 2 3 5 6 8 35,7 9 14 77. Meriläinen Otto KTP 3 1 4 5 7 33,3 8 12