Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/03 () 40 Asianro 344/0.00.00/0 Liikenneturvallisuuskohteet Kallantie ja Kellolahden eritasoliittymä Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Kaupunkiympäristön palvelualueelle on tullut aloite hidasteiden rakentamisesta Kallantien ja Inkilänmäenkadun pohjoisen liittymään sekä Kellolahdentien ja eritasoliittymän eteläisen rampin liittymään. Perusteena aloitteelle liikenneturvallisuuden parantaminen liittymissä, joissa on huono näkyvyys ja autoilijoilla korkeat nopeudet. Kallantien ja Inkilänmäenkadun liittymässä tullaan Pihlajalaakson asuinalueen rakentamisen yhteydessä parantamaan olevien suojateiden turvallisuutta rakentamalla niille suojatiesaarekkeet. Lisäksi Kallantielle toteutetaan kanavoidut liittymät Ruutikellarinkadun ja Ritosentien liittymiin. Edellä mainittujen, suunniteltujen muutosten arvioidaan osaltaan alentavan ajoneuvojen nopeuksia ko. kohdalla. Ajohidasteiden toteuttamisessa on useiden vuosien aikana ollut periaatteena, ettei hidasteita rakenneta pää- ja kokoojakatujen joukkoliikennereiteille kuin erityistapauksissa. Kyseessä olevat Kallantien ja Inkilänmäen/Ruutikellarinkadun liittymä ei täytä em. erityistapauksen kriteereitä, sillä ko. kohdalla nykyiset ajonopeudet eivät ole erityisen korkealla tasolla eikä kohteen läheisyydessä ole koulua. Myöskään sattuneiden onnettomuuksien valossa kohde ei ole erityisen vaarallinen. Kellolahdentien ja Kellolahden eritasoliittymän eteläisen rampin liittymässä on vuosien 005-0 välisenä aikana sattunut yhteensä liikenneonnettomuutta, joista viisi on johtanut loukkaantumiseen. Onnettomuuksien valossa ko. kohta on vaarallinen. Auton tullessa ramppia pitkin moottoritien suunnasta on autoilla väistämisvelvollisuus kevyen liikenteen väylään pitkin kulkeviin pyöräilijöihin ja kävelijöihin nähden. Väistämisvelvollisuus on merkitty liikennemerkein ja lisäksi autoilijoita varoitetaan kaksisuuntaisesta pyörätiestä. Poliisin onnettomuusselostusten perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että autoilijat eivät joko huomaa tai huomioi riittävästi risteävää pyöräliikennettä. Koska kyseessä olevassa kohdassa tienpitäjänä on Ely-keskus, ei kaupungilla ole toimivaltaa asettaa rampille uusia merkkejä tai rakentaa autojen nopeuksia hidastavia rakenteita. Liikenneturvallisuusaloite ja tiedot onnettomuuksista on toimitettu Ely-keskukseen. Päätösesitys aloitteeseen: Kallantien ja Inkilänmäentien liittymään rakennetaan Ruutikellarinkadun ja Poukamantien katusuunnitelmissa hyväksytyt suojatiesaarekkeet ja liittymien kanavoinnit. Kellolahdentien ja eritasoliittymän turvallisuutta pyritään parantamaan yhteistyössä Ely-keskuksen kanssa. Kaupungin alueen osalta pyritään pyöräilijöiden ja kävelijöiden havaittavuuden parantamiseen ja selvittämään mahdollisuudet erillisen kevyen liikenteen valaistuksen rakentamiseksi n. 60 metrin matkalle ramppiliittymästä idänsuuntaan.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/03 () Itkonniemenkatu Itkonniemen asukas on tehnyt aloitteen nopeusrajoituksen laskemisesta nykyisestä 50 km/h:sta 40 km/h:in. Vaihtoehtoisesti asukas on toivonut kadulle ajohidasteita. Perusteluina aloitteelle on ajoneuvojen suuret nopeudet ja Maljalahden uuden asuinalueen rakentuminen, jonka myötä liikennemäärät Itkonniemenkadulla tulevat lisääntymään. Itkonniemenkadulla on nykyisin Tulliportinkadun ja Aatalankadun välillä, n.,3 km:n matkalla 50 km/h nopeusrajoitus. Itkonniemenkadun luonne ko. katuosuudella on muuttunut muutaman kuluneen vuoden aikana merkittävästi ja alueella tapahtuva rakentaminen tulee muutoinkin muuttamaan liikennetilannetta. Asutuksen ja rakentamisen tiivistyttyä kadun varrella on nopeusrajoituksen alentamiselle olemassa perusteita. Onnettomuuksia, joissa mukana on ollut moottoriajoneuvo, on Itkonniemankadulla ko. katuosuudella vuosien 005-0 aikana sattunut yhteensä onnettomuutta, joissa mukana on ollut moottoriajoneuvo. Näistä neljä on peräänajoja, kolme risteämisonnettomuutta ja kaksi rattijuopumusta. Onnettomuuksissa ei tullut loukkaantuneita. Päätösehdotus aloitteeseen: Itkonniemenkadun nopeusrajoitusta alennetaan Tulliportinkadun ja Aatalankadun välisellä osuudella 50 km/h:sta 40 km/h:in. Kotkankallionkatu Kotkankallionkadun asukas on tehnyt aloitteen korotetun suojatien rakentamiseksi Kotkankallionkadulle Minna Canthin koululle vievän puistokäytävän kohdalle. Perusteena aloitteelle on vilkas jalankulkuliikenne Rajalankadun / Hatsalan koulun / Kuopio-hallin ja Minna Canthin koulun välillä sekä autojen ja mopojen suuret nopeudet. Vaihtoehtoisesti asukas esittää jalkakäytävän rakentamista Kotkankallionkadun toisellekin puolelle, jolloin koululaiset voisivat käyttää jo olemassa olevaa suojatietä. Toinen Kotkankallionkadun asukas on tehnyt aloitteen hidasteen rakentamisesta Rajakadun kohdalle. Vaihtoehtoisesti hän esittää Kotkankallionkadun ajoradan kaventamisesta ja jalkakäytävän leventämistä Kotkankallionkatu on geometrialtaan haastava tonttikatu Niiralan kaupunginosassa. Katu on vaakageometrialtaan suora, jonka loppupäässä on jyrkähkö mäki. Ajoradan leveys Kotkankallionkadulla rajakadusta länteen on n. 5,5 metriä ja sen pohjoispuolella kulkee n.,5 metriä leveä jalkakäytävä. Rajakadun ja Mustinlammenkadun välillä ajoradan leveys on n. 9 metriä ja kadun toisella reunalla on pysäköintiä. Kotkankallionkadun varrella, Rajakadun länsipuolella on arvokkaita, vanhoja lehtikuusia. Nopeusrajoitus Kotkankallionkadulla on 40 km/h. Kotkankallionkadun loppupäässä (Rajakadusta länteen) sijaitsee useita yritysten ja yhteisöjen toimipisteitä, joten työmatkaliikenne kadulla on vilkasta. Minna Canthin koulun oppilasmäärä on yli 500 oppilasta ja osa tunneista järjestetään Kuopio-hallilla sekä Hatsalan klassillisella koululla. Lisäksi suuri osa koulun oppilaista kulkee koulumatkansa paikallisliikenteellä, jonka koulua lähinnä olevat pysäkit sijaitsevat Niiralankadulla Rajakadun kohdalla. Koululaisten reitti kulkee Kotkankallionkadulta valaisematonta puistokäytävää pitkin. Puistokäytävällä ei ole talvikunnossapitoa, mutta koululaisliikennettä on kuitenkin niin paljon, että puistokäytävän polku pysyy auki läpi talven. Polun suu Kotkankallionkadulla on ajoradalta, varsinkin lännen suunnasta huonosti havaittavissa runsaan puuston ja heikohkon valaistuksen vuoksi, joten jalankulkija saattaa tulla autoilijan näkökulmasta ajoradalle yllättäen. Poliisin liikenneonnettomuustilastojen mukaan ko. kohdalla ei kuitenkaan viimeisen seitsemän vuoden aikana ole sattunut yhtään liikenneonnettomuutta. Kot-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/03 3 (3) Snellmanin koulun ympäristö kankallionkadulla tehtyjen nopeusmittausten mukaan autojen keskinopeus oli 36 km/h ja 5 % autoilijoista ajoi ylinopeutta. Päätösehdotus aloitteeseen: Koska kyseessä on merkittävä koululaisten reitti, raivataan Kotkankallionkadulta lähtevän puistokäytävän viereisellä puistoalueella olevaa kasvillisuutta niin, että näkemä käytävän ja ajoradan risteyksessä paranee. Lisäksi puistokäytävän kohdalle Kotkankallionkadun poikki merkitään suojatie ajoratamaalauksin ja liikennemerkein kadun molemmin puolin. Yhteyttä olevalta jalkakäytävältä suojatielle parannetaan rakentamalla odotustila Kotkankallionkadun pohjoispuolelle. Lisäksi suojatie valaistaan nykyistä paremmin. Ajohidastetta Kotkankallionkadulle, ko. kohdalle ei voida toteuttaa suuren pituuskaltevuuden vuoksi eikä se mitattujen nopeuksien valossakaan ole perusteltua. Kotkankallionkadun jalkakäytävää ei levennetä, sillä ko. alueella on tarvetta katuvarsipysäköinnille, jota ajoradan kaventaminen ei enää jatkossa mahdollistaisi. Snellmanin koulun vanhempainyhdistys Snepparit ry on anonut Snellmanin koulun ympäristöön automaattista nopeuden valvontaa, nopeutta hidastavia rakenteita tai muita mahdollisia ratkaisuja autojen ajonopeuksien hillitsemiseksi. Perusteena aloitteelle yhdistys esittää sitä, että liikennekuri koulun ympäristössä ei ole asianmukainen, koska liikennevalo-ohjausta ei noudateta ja ajonopeudet ylittävät sallitun 40 km/h. Snellmanin koulun viereisillä Kauppakadulla ja Maaherrankadulla on kohtalaisen paljon ajoneuvoliikennettä. Koululaisten vilkkaimmat katujen ylityspaikat ovat Maaherrankadun ja Kauppakadun liittymässä olevat valo-ohjatut suojatiet ja koulun vierestä kulkevan Sepänkadun jatkeena oleva suojatie Kauppakadun ylitse sekä Vahtivuorenkadun jatkeena oleva suojatie Maaherrankadun ylitse. Viimeksi mainitusta rännikatujen jatkeena olevista suojateistä Vahtivuorenkadun ja Maaherrankadun liittymään on rakennettu ns. suojatieniemeke, joka parantaa näkemiä suojatien kohdalla. Rännikatujen jatkeena olevat suojatiet on merkitty liikennemerkein vain toisesta suunnasta. Lapsia -merkit on asetettu Maaherrankadulle Kauppakadun eteläpuolelle ja Minna Canthin kadun pohjoispuolelle sekä Kauppakadulle Maaherrankadun itäpuolelle. Sataman suunnasta tultaessa Kauppakadulla ei ole varoitusta lapsista. Kauppakadulla suoritettujen nopeusmittausten perusteella ajonopeudet talvisena aamupäivänä ovat varsin maltilliset ja yhtään nopeusrajoituksen ylitystä ei havaittu. Maaherrankadulla suoritetuissa nopeusmittauksissa havaittiin kaksi nopeusrajoituksen ylitystä. Poliisin onnettomuustilastojen mukaan Snellmanin koulun läheisyydessä ei ole tapahtunut vuosien 005-0 välisenä aikana liikenneonnettomuuksia, joissa mukana olisi ollut kevyttä liikennettä. Päätösehdotus aloitteeseen: Snellmanin koulun läheisyyteen Kauppakadulle tai Maaherrankadulle ei rakenneta ajohidasteita, sillä aiemmin hyväksytyn periaatteet mukaan keskusta-alueelle rakennetaan ajohidasteita vain erityistapauksissa. Koska mitatut ajonopeudet eivät olleet erityisen korkeita, ei ko. kohtaa voida katsoa erityistapaukseksi. Rännikatujen jatkeena olevat suojatiet merkitään molemmin puolin ja Kauppakadulle lisätään lapsia -merkki. Snellmanin koulun vieressä Kauppakadulla ja Maaherrankadulla pidetään nopeusnäyttötaulua mahdollisuuksien mukaan.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/03 4 (4) Metsurintie (Palstatie) Metsurintien varrella olevat taloyhtiöt ovat anoneet ajohidasteiden rakentamista Metsurintielle. Lisäksi alueen asukas on toivonut Palstatien suojatien näkyvyyden parantamista. Metsurintie on n. metriä leveä kokoojakatu, jota pitkin kulkee paikallisliikenteen linjaa. Metsurintien suojateillä ei ole keskisaarekkeita. Vuosien 0-03 aikana eri pisteissä ja eri vuodenaikoina tehdyissä nopeusseurannan mukaan keskinopeus Metsurintiellä vaihteli 36 ja 4 km/h välillä. Nopeusrajoitusten ylittäneiden osuus vaihteli paljon ollen eri mittauspisteissä 4 %:n ja 65 %:n välillä. Alimmat mitatut keskinopeudet olivat Vesurikujan ja Jätkänkujan suojateiden kohdalla (37 km/h ja 36 km/h). Näissä mittauspisteissä myös nopeusrajoituksen ylittäneiden osuudet olivat alhaisimmat: 3 % ja 4 %, kun muissa mittauspisteissä nopeusrajoituksen ylittäneitä autoilijoita oli 53-65 %. Poliisin liikenneonnettomuustilastojen mukaan vuosien 005-0 aikana Metsurintiellä on sattunut yhteensä neljä aineellisiin vahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Onnettomuuksista kolme on sattunut Justeerikujan liittymässä, jossa onnettomuusselostuksien mukaan on erityisesti talviaikaan huono näkemä. Kuvassa on karttaote Metsurintien ja Juontotien (seuraava aloite) alueista. 7 0 Parkkitie Kuoritie 9 Tuohitie 4 9 6 9 Leimaajantie Havukuja 5 7 Kaarnatie 30 7 4 9 Rasipolku 9 5 Neulastie 7 Raiviop. 5 6 Juontotie 6 KOULU 7 6 4 Juurakkop. Kämppäp. 6 Vesuriku Pinokuja Jätkänkj. 3 0 7 4 ja Palstat. Metsurintie Savottatie 4 Kassarakj Justeerikj. Tukkikj. Pomonp. Metsurint. 6 3 Petkelkuja Sopenkatu 4 4 3 Rautakatu 0 6 9 5 4 5 Yrittäjäntie Teräskatu Kultakuja Hopeakatu 4 Pronssikuja Nikkelikatu Neulamäen TEOL Päätösehdotus: Autoilijoiden ajonopeuksien alentamiseksi ja Metsurintien ylityksen helpottamiseksi rakennetaan Metsurintiellä olevien suojateiden kohdille yksipuoliset suojatiesaarekkeet Vesurikujan ja Palstatien kohdille. Muille suojateille saarekkeita ei ajorataa leventämättä voi rakentaa. Juontotie Neulamäen koulun vanhempainyhdistys on anonut korotetun suojatien rakentamista Juontotie 7:n kohdalle. Perusteluna aloitteelle on autojen suuret nopeudet Juontotie 7:n kohdalla olevalla suojatiellä, jota Neulamäen koulun oppilaat aloitteen mukaan käyttävät.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/03 5 (5) Juontotie on kokoojakatu, jota pitkin kulkee yksi paikallisliikenteen linja. Juontotien leveys vaihtelee ollen Rasipolun suojatien kohdalla 0 metriä ja Pinokujan suojatien kohdalla n.,5 metriä. Edellä mainituista suojateistä Rasipolun kohdalla oleva on varustettu suojatiesaarekkein. Juontotiellä tehtyjen nopeusmittausten mukaan keskinopeus kesämittauksissa oli 4 km/h ja talvimittauksissa 43 km/h. Nopeusrajoituksen ylittäneiden osuus kesällä suoritetuissa mittauksissa oli 56 % ja talvimittauksissa 6 %. Poliisin liikenneonnettomuustilastojen mukaan vuosina 005-0 on Juontotiellä sattunut yksi onnettomuus. Päätösehdotus: Ajonopeuksien hidastamiseksi ja Juontotien ylityksen helpottamiseksi Pinokujan kohdalla olevan suojatien koillispuolelle rakennetaan suojatiesaareke. Rasipolun kohdalla olevan suojatien merkintää tehostetaan lisäämällä saarekkeen liikennemerkkipylvääseen suojatien tehostepylväs. Neulamäentie Laanikujan asukas on tehnyt aloitteen korotetun suojatien rakentamiseksi Neulamäentielle Kassarakujan liittymän pohjoispuolelle. Perusteluna aloitteelle on autoilijoiden suuret ylinopeudet olevan suojatien kohdalla. Neulamäentien nopeusrajoitus on Kassarakujan liittymän kohdalla 50 km/h. Tehtyjen nopeusmittausten perusteella voidaan todeta, että ajoneuvojen keskinopeus Kassarakujan pohjoispuolella oli 47 km/h ja 7 % ajoi yli sallitun nopeuden. Kassarakujan liittymän eteläpuolella oleva suojatie on toteutettu korotettuna ja pohjoispuolella oleva suojatie on saarekkeellinen. Neulamäentielle toteutettiin syksyllä 0 suojatiesaarekkeita olevien suojateiden ajonopeuksien hillitsemiseksi ja kadun ylitysten helpottamiseksi. Päätösehdotus: Neulamäentiellä, Kassarakujan pohjoispuolella oleva suojatie säilytetään ennallaan. Leväsentie Autotalo Laakkonen Oy on tehnyt aloitteen suojatien rakentamisesta autokaupan kohdalle. Perusteluna aloitteelle on se, että kävellen autokauppaan tulevat tai siltä kävellen lähtevät asiakkaat joutuvat kiertämään nykyään Leväsentien piennarta pitkän matkan, jotta voivat ylittää tien. Anojan mukaan vaaratilanteet Leväsenteillä ovat päivittäisiä. Toisen Leväsentietä koskevan aloitteen on tehnyt alueen asukas jalkakäytävän rakentamisesta Leväsen palvelukeskuksen kiinteistöltä johtavilta portailta Kotokujan liittymän eteläpuolella olevalle linja-autopysäkille. Linja-autopysäkin jatkeena on nykyisin levike, jossa seisoo usein rekka, joka aiheuttaa sen, että pysäkiltä portaille pyrkivä, joutuu kiertämään rekan ajoradan puolelta ja tämä koetaan vaaralliseksi ja epämiellyttäväksi autojen suurten ajonopeuksien vuoksi. Leväsentie on moottoritien rinnakkaistienä toimiva pääkatu, jonka nopeusrajoitus Autotalo Laakkonen Oy:n toimitilan kohdalla on 60 km/h. Leväsentie on ko. kohdalla n. 9,3 metriä leveä ja liikennemäärä on n. 7500 ajon/vrk. Autotalo Laakkonen Oy on toiminut ko. osoitteessa vuodesta 00 lähtien. Poliisin vuosien 00 ja 0 onnettomuustilastojen mukaan ko. kohdalla ei ole sattunut yhtään liikenneonnettomuutta. Koska nopeusrajoitus Autotalo Laakkonen Oy:n kohdalla on 60 km/h ja ajorata yli 9 metriä leveä, edellyttää suojatien merkitseminen ko. kohdalle suojatiesaarekkeiden rakentamista. Lisäksi tulee rakentaa jalankulku- ja pyöräilyyhteydet Leväsentien itäpuolella olevalle kevyen liikenteen väylälle.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/03 6 (6) Päätösehdotus: Leväsentien länsipuolella Kotokujasta etelään olevaa jalkakäytävää jatketaan palvelukeskuksen kiinteistöltä Leväsentielle johtaville portaille saakka. Autotalo Laakkonen Oy:n kohdalle rakennetaan paikallisliikenteen linjoja palveleva linja-autopysäkkipari. Pysäkkiparin tarkka sijainti määräytyy jatkosuunnittelussa, mutta tavoitteena on, että pysäkkipari palvelee myös Leväsentien toiselle puolelle kaavoitettua teollisuus-, liike- ja toimistorakennusten tonttia. Pysäkkiparin rakentamisen yhteydessä rakennetaan myös tarvittavat jalankulkuyhteydet ja Leväsentien ylittävä suojatie saarekkeineen. Pirtintie Pirtin alueen asukas on tehnyt aloitteen kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Pirtintien pohjoispuolelle Kielorannankadun ja Hulkontien väliselle katuosuudelle. Perusteluna aloitteelle on Pyörön koulun suuntaan kulkevien lasten liikenneturvallisuuden parantaminen. Anojan mukaan autojen ajonopeudet Pirtintiellä ovat Kierorannankadun kohdalla olevalla suojatiellä korkeat ja näkyvyys huono. Pirtintie on Pirttilahdentieltä Hulkontielle johtava kokoojakatu, jonka nopeusrajoitus on 40 km/h. Kyseisellä kohdalla tehtyjen nopeusmittausten mukaan autojen keskinopeus oli 43 km/h ja 67 % ajoi ylinopeutta. Kielorannankadun kohdalla oleva suojatie on varustettu saarekkeilla ja näkemä molempiin suuntiin on mitoitusnopeuteen nähden riittävä. Poliisin liikenneonnettomuustilastojen mukaan Pirtintiellä on sattunut vuosien 005-0 aikana viisi liikenneonnettomuutta, joista kaksi oli ajoneuvojen välisiä risteysonnettomuuksia, kaksi rattijuopumuksesta johtuvaa suistumista ja yksi eläinonnettomuus. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen Kielorannankadun ja Hulkontien välille edellyttäisi Kielorannankadun länsipuolella olevan alikulkutunnelin jatkamista. Päätösehdotus: Pirtintien pohjoispuolelle, Kielorannankadun ja Hulkontien välille ei rakenneta kevyen liikenteen väylää, sillä Kielorannantien kohdalla tien ylityksen ei katsota olevan erityisen vaarallinen. Rypysuontie Rypysuon asukas on tehnyt aloitteen ajohidasteen rakentamisesta Saniaispolun kohdalla olevan suojatien turvallisuuden parantamiseksi. Perusteluna aloitteelle on järjetön kiihdyttely Pursutien ja Suurmäentien välillä. Aloitteen tekijän mukaan hidaste myös Sammalpolun kohdalla olisi tarpeen. Suoritettujen nopeusmittausten mukaan autojen keskinopeus Saniaispolun ja Sammalpolun välillä oli 44 km/h ja 0 % autoista ajoi yli sallitun nopeuden 40 km/h. Rypysuontie on n. metriä leveä kokoojakatu, jota pitkin kulkee yksi paikallisliikenteen linja. Poliisin liikenneonnettomuustilaston mukaan Rypysuontiellä kyseessä olevalla katuosuudella on vuosien 005-0 aikana sattunut yhteensä kaksi onnettomuutta; suistuminen ja pysäköityyn autoon törmääminen. Näkemät mainituilla Saniaispolun ja Sammalpolun suojateillä ovat mitoitusnopeuteen nähden riittävät. Mainitut suojatiet on varustettu saarekkeilla. Päätösehdotus: Rypysuontielle ei rakenneta ajohidastetta, mutta alueen liikenneturvallisuuden kehittymistä seurataan nopeusmittauksilla. Pyörönkaari As Oy Pyörön Bulevardin hallitus on tehnyt aloitteen ajohidasteen rakentamisesta Alakadun ja Länsikadun risteykseen sekä Pyörönkaarelle Pyörönkaari 0:n kohdalle. Perusteluna aloitteelle on liian suuren ajonopeudet. Lisäksi Pitkälahti-Petosen asukasyhdistys on tehnyt aloitteen ajohidasteiden tai korotettujen suojateiden rakentamisesta Pyörönkaarelle Alakadun, Jalkasenkadun
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/03 7 (7) ja Blominkadun risteyksiin. Perusteluina aloitteelle on koululaisten, ikäihmisten ja liikuntarajoitteisten turvallisuuden lisääminen Pyöränkaaren ylittävillä suojateillä. Asukasyhdistyksen aloitetta kannattavan adressin on allekirjoittanut 450 henkilöä. Pyörönkaaren liikenteestä on tullut myös muutamia puheluita, joissa asukkaat ovat olleet huolestuneita jalankulkijoiden turvallisuudesta autojen korkeiden ajonopeuksien vuoksi. Lisäksi he ovat kertoneet, että varsinkin kesäisin moottoriajoneuvojen kovat kiihdytykset etenkin yöaikaan haittaavat asumismukavuutta Pyörönkaaren varrella. Pyörönkaari on 40 km/h aluenopeusrajoituksen piiriin kuuluva Pyörön keskuskatu, jonka varrella olevien kerrostalojen alakerroissa on liiketiloja. Pyörönkaaren ylittäviä kävelijöitä ja pyöräilijöitä on etenkin Jalkasenkadun kohdalla olevalla suojatiellä, sillä Jalkasenkadun liittymän kohdalla on nuorisotalo Pinari Petosen asukastupineen ja toisella puolella mm. kirjasto. Jalankulkuja pyöräliikennettä on paljon myös aloitteissa mainittujen Alakadun ja Blominkadun kohdilla olevilla suojateillä. Yksisuuntaiset ajoradat ovat leveydeltään n. 4,7 metriä. Lisäksi ajoratojen vieressä on pysäköinti- ja pysäkkisyvennykset. Pyörönkaaren ajoratojen välissä on - 5 metriä leveä puistokaistale, jonka keskellä kulkee sorapintainen puistokäytävä puukujanteineen. Pyöröntorin kohdalla on loivapiirteinen ajohidaste. Pyörönkaarella on tehty useita nopeusmittauksia kuluneen vuoden aikana. Tehtyjen mittausten mukaan Keskinopeus Pyörönkaarella oli 36 km/h ja ylinopeutta ajaneiden osuus 7 %. Poliisin liikenneonnettomuustilastojen mukaan Pyörönkaarella on sattunut vuosien 005 ja 0 välisenä aikana onnettomuuksia useissa eri kohdissa. Eniten onnettomuuksia on sattunut Jalkasenkadun liittymässä. Suurin osa onnettomuuksista on ollut ajoneuvojen välisiä risteysonnettomuuksia. Alakadun ja Blominkadun liittymissä onnettomuuksia on sattunut em. ajanjaksona kummassakin 5 kpl. Lisäksi Yläkadun liittymässä on sattunut kaksi onnettomuutta ja Pyöränkaaren linjaosuudella yksi onnettomuus. Onnettomuuksista yhdessä on mukana ollut jalankulkija ja yhdessä pyöräilijä. Päätösehdotus: Pyörönkaarelle ei rakenneta ajohidastetta, mutta sen liikenneturvallisuustilannetta seurataan onnettomuustilastojen ja nopeusseurannan avulla. Karttula Karttulan asukas on tehnyt aloitteen suojatien tai ajohidasteen rakentamisesta Karttulaan Kirkkotielle Laituritien liittymän kohdalle. Perusteluna aloitteelle on se, että autojen nopeudet ko. kohdalla ovat korkeita ja, että pienten koululaisten koulureitti kulkee anojan mukaan kyseisen kohdan kautta. Kuopion liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä on havaittu, että kevyen liikenteen yhteys Kuopiontien suunnasta Kirkkotien suuntaan on puutteellinen, joka aiheuttaa sen, että nykyisen Matkahuollon pihasta tulevat jalankulkijat ylittävät Kissakuusentien/Kuopiontien vaarallisesti Kirkkotien risteysalueelta. Kirkkotie on kokoojakatu, joka on pääyhteys Karttulan kauppakeskittymästä kirkolle, nykyiselle koululle ja Pörönniemen suuntaan. Laituritie on katu, joka johtaa mm. kylän uimarannalle. Kirkkotiellä talvella 03 suoritetuissa nopeusmittauksissa autojen keskinopeus oli 4 km/h ja 49 % ajoi yli sallitun nopeusrajoituksen 40 km/h. Päätösehdotus: Kirkkotielle, Laituritien kohdalle merkitään suojatie liikennemerkein kadun molemmin puolin. Lisäksi Kuopiontien/Kirkkotien varteen
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/03 () rakennetaan jalkakäytävä vajaan 70 metrin matkalle, jolloin kävely-yhteys Matkahuollosta ja Kuopiontien suunnasta Kirkon ja Pörönniemen suuntaan paranee. Kattilarinne ja Leimukatu Kaupunkiympäristön palvelualueelle on tullut aloitteet autoliikenteen estävien puomien asettamisesta Leimukadun ja Saunaniementien sekä Rautaniementien ja Kattilamäenkadun välisille kevyen liikenteen väylille. Molempien kohteiden osalta on tullut useita yhteydenottoja. Alla olevissa kuvissa ja on esitetty paikat. Kuva. Rautaniemenraitin ja Kattilarinteenkadun välinen kevyen liikenteen väylä. Rautaniemenraitin ja Kattilamäenkadun välinen kevyen liikenteen väylä on asemakaavassa osoitettu viheralueella olevaksi yleiselle jalankululle sekä pyöräilylle tarkoitetuksi väyläksi ja se on liikennemerkein merkitty yhdistetyksi jalkakäytäväksi ja pyörätieksi. Kyseinen väylä tarjoaa autoilijalle huomattavan oikaisumahdollisuuden Kattilarinteeltä Rautaniementien ja Lehtoniementien suuntaan. Kyseinen väylä on osa suorinta kevyen liikenteen reittiä Kattilarinteeltä Martti Ahtisaaren kouluun ja Peikkometsän lähiliikuntapuistoon. Kattilarinteen alueella asuu yhteensä n. 70 henkilöä, joista lapsia on n. 0 henkilöä ja heistä yli 00 on alakoululaisia tai nuorempia.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/03 9 (9) Kuva. Saunaniementien ja Leimukadun välinen kevyen liikenteen väylä. Saunaniementien ja Leimukadun sekä Leimukadun ja Revontulenkadun väliset väylät ovat asemakaavan mukaan yleiselle jalankululle sekä pyöräilylle varattuja katuja ja ne on liikennemerkein merkitty yhdistetyiksi jalkakäytäviksi ja pyöräteiksi. Kyseiset väylät tarjoavat autoilijalle vähäisen oikaisumahdollisuuden Saunaniementieltä Leimukadulle ja siitä edelleen Revontulenkadulle. Leimukadun ja Revontulenkadun välisellä kevyen liikenteen väylällä kulkeva moottoriajoneuvoliikenne on pääasiassa asuinalueen sisäistä liikennettä. Saunaniementien ja Loimukadun sekä Loimukadun ja Revontulenkadun väliset kevyen liikenteen väylät ovat osa suorinta reittiä alueen lähikouluihin sekä leikki- ja lähiliikuntapuistoihin. Leimukadun ja Revontulenkadun tonteista osa (5 %) on vielä rakentamatta, mutta alueella asuu kuitenkin tällä hetkellä yhteensä n. 0 asukasta, joista n. 40 on lapsia, joista puolestaan 35 on alakoululaisia tai nuorempia. Tekninen lautakunta on aiemmin päättänyt, että kiinteiden ajoesteiden asettamisesta päättää lautakunta. Kiinteitä ajon estäviä puomeja on asetettu muutamiin, tarkoin harkittuihin kohteisiin. Olemassa olevien puomien asettamisperusteina ovat olleet se, että väylällä on paljon kevyttä liikennettä, kevyen liikenteen reitti tarjoaa huomattavan oikaisumahdollisuuden tai että kohteesta on tullut useita yhteydenottoja. Lähtökohtana on ollut, ettei esteitä aseteta väylille, joissa ajoneuvoliikenne on asuinalueen sisäistä liikennettä. Molempien väylien osalta tilannetta on seurattu ja seurannan perusteella voidaan todeta, että ko. kevyen liikenteen väylillä kulkee useita moottoriajoneuvoja vuorokaudessa. Molemmat väylät ovat merkittäviä kouluille ja leikkipaikoille vievien reittien osia, joten moottoriajoneuvoliikenne kyseisillä väylillä on aiheuttaa merkittävän liikenneturvallisuusriskin. Päätösehdotus päättää, että Rautaniemenraitin ja Kattilamäenkadun välisen kevyen liikenteen väylän kattilarinteen puoleiseen päähän sekä Saunaniementien ja Leimukadun välisen kevyen liikenteen väylän Leimuka-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/03 0 (0) Vaikutusten arviointi - dun puoleiseen päähän asetetaan kiinteät autoliikenteen estävät puomit, jotka kuitenkin mahdollistavat ko. väylien kunnossapidon. Esitys päättää hyväksyä edellä mainitut päätösehdotukset. Toimenpiteet rahoitetaan liikenneturvallisuuden parantamiseen varatuista investointirahoista. Valmistelija Paula Liukkonen puh. +35 044 7 5304 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/03 ()