SALLAN KUNTA Sallatunturin vaiheasemakaava Selostus, luonnos Vireille tulo x.2018 Valmisteluaineisto nähtävillä x 2018 Ehdotus nähtävillä x. 2019 KH hyväksynyt x 2019 KV hyväksynyt x 2019 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.12.2018 0165-P37022
Selostus, luonnos Persson Puurula Eva 20.12.2018 Sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.2 Vakituinen asutus Sallatunturin matkailukseskuksen alueella... 3 3.3 Luonnonympäristö ja suojelualueet... 5 3.4 Teknisen huollon verkostot, liikenneverkosto... 5 3.5 Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristöt, maisema ja kaukomaisema... 6 3.6 Suunnittelutilanne... 6 3.6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 6 3.6.2 Maakuntakaava... 7 3.6.3 Yleiskaava... 8 3.6.4 Asemakaava... 10 3.7 Esiselvitys... 17 3.8 Pohjakartta... 18 3.9 Rakennusjärjestys... 18 3.10 Maanomistus... 18 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 18 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 18 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 18 4.2.1 Osalliset... 18 4.2.2 Virelletulo... 18 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus... 19 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 19 4.3 Suunnittelun tavoitteet... 19 5 Vaiheasemakaavan kuvaus... 20 5.1 Vaiheasemakaava... 20 5.2 Aluevaraukset ja Merkinnät... 21 5.3 Vaiheasemakaavan yleismääräykset... 21 5.4 Vaiheasemakaavan vaikutukset... 22 5.4.1 Alueiden soveltuvuus vakituiselle asumiselle:... 22 5.4.2 Pysyvän asutuksen vaikutukset... 22 5.4.3 Ympäristövaikutukset... 23 5.4.4 Vaikutukset kulttuuriympäristöön... 24 5.4.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 24
Selostus, luonnos Persson Puurula Eva 20.12.2018 5.4.6 Vaikutukset liikenteen ja reitistöihin... 24 5.4.7 Vaikutukset teknisen huollon verkostoihin... 24 5.4.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 25 5.4.9 Vaikutukset palveluihin... 25 5.4.10 Suhde yleiskaavaan... 25 5.4.11 Suhde maakuntakaavaan... 26 5.4.12 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 26 6 Asemakaavan toteutus... 27 Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Muu taustaaineisto: - Esiselvitys, FCG 21.11.2018
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 1 (27) Sallatunturin vaiheasemakaava 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT Selostus koskee 20.12.2018 päivättyä vaiheasemakaavaluonnosta, neljää kaavakarttaa. Kunta: Alueen nimi: Kaavan nimi: Sallan kunta osa-alue 1 Pyhäjärven alue osa-alue 2 Talokotajärven alue osa-alue 3 Sallatunturin alue osa-alue 4 Sallatunturin alue, etelä Sallatunturin asemakaava, vaiheasemakaava Vaiheasemakaavaa koskee matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM) ja loma-asuntojen korttelialuetta (RA) ja yhden tontin osalta yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Vaiheasemakaavoituksen kohteena on Sallatunturin asemakaavan rajatuilla osaalueilla (sijaintikartta kannessa) olevat korttelit. Osa-alue 1 Osa-alue 2 Osa-alue 3 Osa-alue 4 Pyhäjärven alue korttelit 357, 360-363, 366-367 381-383, 396-397 ja 424-426 Talokotajärven alue korttelit 241-254 Pyhätunturin alue korttelit 80-143, 147-149 ja 240 (pohjoinen alue) korttelit 40, 42, 46-59, 70-71 ja 73-75 (Keselmäjärven alue) korttelit 203-208 (yleisen tien länsipuolella) Pyhätunturin alue, etelä korttelit 1-5 ja 10 Asemakaavan laatija on, projektinvetäjänä toimii Eva Persson Puurula, arkkit. SAFA, YKS 623. Sallan kunnassa työtä on ohjannut elinvoimajaosto, kunnanhallituksen alainen toimielin. Yhteyshenkilönä on toiminut rakennustarkastaja Erkki Yrjänheikki. Asemakaava Yleismääräyksellä sallitaan vakituisten asuntojen sijoittaminen loma-asutuksen kortteleihin (RA) ja matkailua palvelevien rakennusten kortteleihin (RM). Muilta osin Sallatunturin asemakaava jää voimaan. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutuminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä. Toteutusta ohjaa kunnan rakennusvalvonta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 2 (27) 2 TIIVISTELMÄ Kuva 1. Suunnittelualueiden sijainti maastokartalla 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti käynnistää Sallatunturin vaiheasemakaavoituksen ympärivuotisen asumisen helpottamiseksi alueella 22.10.2018 147. Kuulutus vireille tulosta xx Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville xx Valmisteluaineisto (luonnos) julkisesti nähtäville xx Ehdotus nähtäville xx Kunnanhallituksen käsittely xx Kunnanvaltuuston hyväksyminen xx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 3 (27) 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Vaiheasemakaavoituksen kohteena ovat Sallatunturin asemakaavan olemassa olevat korttelit Vaiheasemakaavaa koskee matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM) ja loma-asuntojen korttelialuetta (RA). Kaavoitetut alueet sijaitsevat ryhmittäin alueella, joka ulottuu Pyhäjärveltä Poropuistoon. Maantie 950, Kuusamontie, yhdistää alueita keskenään ja kirkonkylään. Kuusamontien varrella on rakennettu kevyen liikenteen väylä. Linja-autot ja koulukyydit liikennöivät Kuusamontiellä. Reitistö on runsas. Hiihtolatu ja moottorikelkkailureitti kulkevat Sallan kirkonkylän ja Sallatunturin välillä (patikkareittinä kesällä). Sallatunturin alue on maakuntakaavassa luokiteltu seudullisesti merkittäväksi matkailukeskukseksi. Sallatunturin matkailukeskukseen kuuluvat alueet ulottuvat Kirkonkylästä Poropuistoon, noin 13 km. Sallan kunnassa kokonaisuudessaan matkailijoiden yöpymisvuorokaudet olivat yli 120 000 vuonna 2017, enemmän kuin koskaan aiemmin. Alueen loma-asukkaat ja nykyiset pysyvät asukkaat käyttävät Sallan kirkonkylän ja Sallatunturin matkailukeskuksen palveluja. Osa-alueiden etäisyys kirkonkylään vaihtelee muutamasta kilometristä kymmeneen kilometriin. 3.2 Vakituinen asutus Sallatunturin matkailukseskuksen alueella Sallatunturin alueella asuu ympärivuotisesti yli 80 henkilöä (39 asuntoa). Vuoteen 2013 saakka moni asui loma-asunnossa. Esille ei tullut sellaisia haitallisia vaikutuksia, joihin kunnan olisi tarvinnut puuttua siihen, koska alueella ovat hyvät tiet, vesi- ja jätevesihuolto ja loma-asunnot ovat yleensä hyvin varusteltuja, eristykseltään ja muilta ominaisuuksiltaan sopivia myös ympärivuotiseen asumiseen. Osalle asunnoista on haettu alun perin poikkeamis- ja rakennuslupa ympärivuotiselle asunnolle ja kunnan kaavoituksen avulla on saatu tarjolle muutamia omakotitalon tontteja, joihin on rakennettu useita asuntoja. Vuoden 2013 aikana tuli maistraatin kirjaamiskäytännön muutos, loma-asuntoon muuttamisen yhteydessä rekisteriin tuli merkintä asuu kunnassa vailla vakinaista asuntoa. Asunnottomaksi merkityn henkilön elämä voi osoittautua niin hankalaksi, että loma-asunnossa asuminen ei ole enää mahdollista. Kirjaamiskäytännön muutoksen jälkeen on haettu ja myönnetty poikkeamisluvat yli kymmenessä tapauksessa ympärivuotisen asunnon sijoittamiseksi Sallatunturin asemakaavaalueelle, useita tapauksia on selvityksen alla. Osa muuttaa tai pitää kirjansa muualla. Kunta menettää verotuloja ja valtionosuuksia ja vastaavasti asukas joutuu hakeutumaan joihinkin kunnallisiin palveluihin omalle kotiseudulleen. Sallan kunnan väkiluku on pienentynyt tasaisesti ajanjaksolla 2008-2016, mutta viime vuosina on havaittu vähenemisen heikkenemisen merkkejä. Sallan kunnassa oli 3 575 asukasta vuoden 2017 lopussa ja pinta-ala on 5872 km 2, jolloin asukastiheys oli 0,62 asukasta/km 2. Kirkonkylässä asuu noin 1645 asukasta. Asukkaat ovat jakaantuneet kuntakeskuksen ja sivukylien alueelle. Sallan kunnan rakennuskanta on pientalovaltaista. Kunnan erityispiirteitä ovat huomattavan pitkät etäisyydet kunnan sisällä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 4 (27) Alla olevassa kartassa on esitetty vakituisten asuntojen sijainnit lokakuussa 2018. Kuva 2. Vakituisen asutuksen (39 asuntoa, noin 80 henkilöä) sijainti lokakuussa 2018, taustana asemakaava
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 5 (27) Sallan kunnan rekisterin mukaan asuinrakennuksia, jotka ovat pääasiassa pientaloja on noin 2 230 kpl (50% kaikista rakennuksista) loma-asuntoja noin 1390 kpl (31 %), liikerakennuksia 13 kpl (alle 1 %) ja muita rakennuksia noin 830 kpl (19 %). Asuinrakennuksista on noin 600 kpl tyhjillään ja valtaosa niistä on lomakäytössä. uusia rakennuksia valmistui vuosien 2010-2016 aikana 642 kpl, joista 100 kpl oli loma-asuntoja ja 20 omakotitaloja. Rakennusten laajennuksia tehtiin 69 kpl. Kirkonkylällä on kunnan omistamia kunnallistekniikan piirissä olevia vapaita omakotitalotontteja 13 kpl ja Sallatunturissa omakotitalotontteja 9 kpl, rivitalotontteja 2 kpl. Lisäksi on myynnissä olevia yksityisten omistamia vapaita omakoti-, rivitalo- ja loma-asuntotontteja. (Lähde: Sallan kunnan talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2019-2020) 3.3 Luonnonympäristö ja suojelualueet Asemakaava on osittain toteutettu ja osa on toteutumatta. Tiestö ja muu infra on pääosin rakennettu. Toteutumatta olevat korttelit ja tontit ovat luonnontilaisina ja enimmäkseen metsän peitossa. Vaiheasemakaavoituksen kohteena olevien kortteleiden ja tonttien alueilla ei tunnetta luonnonsuojelukohteita, eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, joihin vaikutuksia voisi kohdistua. Vaiheasemakaavoituksen kohteena olevat korttelit ja tontit eivät sijaitsee pohjavesialueella. Sallatunturin matkailukeskuksen alueesta välittömästi itään alkaa Aatsinki- Onkamon Natura 2000 alue (FI 130 1409 SCI). Suunnittelualueet eivät sijoitu pohjavesialueisiin. 3.4 Teknisen huollon verkostot, liikenneverkosto Kaikilla osa-alueilla on vakituista asumista tukevaa infraa. Kaikki tarkistettavat alueet on kytketty tai ovat helposti kytkettävissä yhdyskuntateknisiin verkostoihin. Verkostojen laajenemistarve on pieni. Vesihuollosta vastaa Sallatunturin vesi- ja viemärilaitos. Sallatunturin vesihuoltoverkosto on yhdistetty kirkonkylän verkostoon. Sallatunturilla on vedenottamo Hangasjoen lähellä. Sallan kirkonkylän keskuspuhdistamossa on varauduttu 6000 asukkaan tarpeisiin, 2000 asukasta ja sesonkina 4000 majoittujaa varten. Kapasiteetti riittää vastaanottamaan nykyisten tonttien rakentamisen. Sähköverkostosta vastaa Koillis-Lapin Sähkö Oy. Kuusamontien länsipuolella kulkee pohjois-eteläsuuntainen 2 x 20 kv:n tupla-voimalinja. Kaikille osa-alueille on hyvät kunnan ylläpitävät tieyhteydet. Kaavoitettu tiestö on pitkälti jo rakennettu. Laajenemistarve on pieni. Osa-alueiden etäisyys yleiseen tiehen on suhteellisen lyhyt. Alueen läpi kulkeva päätie on hyväkuntoinen (maantie 950, Kuusamontie, Hautajärventie). Sallan ja Kuusamon välisen tien toiminnallinen luokitus on kantatie. Etäisyys Sallan kirkonkylästä Sallatunturin matkailukeskukseen on noin 10 km. Pyhäjärven alue sijaitsee noin puolivälissä. Kevyen liikenteen väylä on rakennettu maantietä 950 pitkin Sallan kirkonkylän keskustasta Sallatunturin laskettelukeskuksen kautta Poropuistoon asti.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 6 (27) 3.5 Rakennettu ympäristö, kulttuuriympäristöt, maisema ja kaukomaisema 3.6 Suunnittelutilanne Sallatunturin matkailukeskuksen laajalla alueella on ryhmittäin harvasti rakennettuja loma-asutusalueita. Matkailua palvelevat rakennukset keskittyvät laskettelukeskuksen alueeseen. Osayleiskaavan alueella on muutama tunnettu kiinteä muinaisjäännöskohde. Osayleiskaavassa on merkitty paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjen inventointikohteita. Ei ole seudullisesti eikä valtakunnallisesti arvokaita inventoituja kulttuuriympäristöjä. Alue on enimmäkseen metsän peitossa olevaa suljettua maisemaa. Tunturinäkymät avautuvat järvien rannoilta. 3.6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtionneuvoston päätöksellä 1.3.2009 voimaan tuulleet tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kaavoitukseen maakuntakaavan ja osayleiskaavan kautta. Valtioneuvoston päätös uudistetuista valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan 1.4.2018 ja koskevat seuraavia kokonaisuuksia: - Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen - Tehokas liikennejärjestelmä - Terveellinen ja turvallinen elinympäristö - Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat - Uusiutumiskykyinen energiahuolto
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 7 (27) 3.6.2 Maakuntakaava Sallan kunnan alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaavaan, joka on saanut lainvoiman 25.11.2004 (www.lapinliitto.fi). Maakuntakaava-alueeseen kuuluvat Kemijärven kaupunki sekä Pelkosenniemen, Posion, Sallan ja Savukosken kunnat. Pyhäjärven alue Talokotajärven alue Sallatunturin alue Kuva 3. Suunnittelualueiden sijainti suhteessa Itä-Lapin maakuntakaavaan. Suunnittelualueet sijaitsevat maakuntakaavaan merkityllä matkailupalvelujen alueella (RM 1421, Sallatunturi). Sallatunturin alue on luokiteltu seudullisesti merkittäväksi matkailukeskukseksi, joka tulee kehittää elämys- ja luontomatkailun tukikohtana.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 8 (27) Sallatunturin alue kuuluu maakuntakaavassa merkittyyn Itä-Lapin matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8401, vihreä rajaus). Kehittämisperiaate: Kehitetään kokonaisuuden matkailullista vetovoimaisuutta: luonto- ja kulttuurikohteet, reitit, liikenneyhteydet ja markkinointi. Erityisesti kehitetään matkailukeskukset ja reitin varrella toimivien maaseudun yritysten yhteystyötä. Maakuntakaavan uudistus on vireillä. Lapin liitto laatii Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaa, johon kuuluvat Rovaniemen ja Kemijärven kaupungit sekä Pelkosenniemen, Posion, Ranuan, Sallan ja Savukosken kunnat. Lapin liiton hallitus hyväksyi muistutuksiin laaditut vastineet, maakuntakaavaehdotuksen sekä esityksen korvaavaksi alueeksi kokouksessaan 28.11.2016. Maakuntakaavaehdotuksessa uutena on kehittämiskäyttävän merkintä (LK 8452). Kuva 4. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotus, Lähde: Lapin liitto 3.6.3 Yleiskaava Sallatunturin alueen osayleiskaavan muutos 2008 - Valtuusto on 27.2.2008 hyväksynyt muutoksen oikeusvaikutteisena. Strateginen osayleiskaava luo maankäytölliset toteuttamisedellytykset Sallatunturin kehittämisohjelmassa määritellyille toimenpiteille. Sallatunturin alueen osayleiskaavan osittainen muutos (2016) Valtuusto on hyväksynyt muutoksen kokouksessaan 8.11.2016 33. Muutoksen kohteena on Pyhäjärven länsi- ja pohjoisrannan alueita sekä pieni alue Keselmäjärven itäpuolella Sallatunturin matkailukeskuksen ydinalueella. Vuonna 2008 laadittu Sallatunturin alueen osayleiskaava jää voimaan muutoin, kun hyväksyttyjen muutosten osalta. Osayleiskaava on ohjeena asemakaavaa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 9 (27) laadittaessa ja muutettaessa. Osayleiskaavaa ei voida käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena ranta- ja suunnittelutarvealueella. Osayleiskaavan muutoksella muodostui Pyhäjärven alueelle sellaisia aluevarauksia, joissa sallittiin sekä loma-asumista että erillispientaloja (RAO-1). Kuva 5. Sallatunturin alueen osayleiskaavan yhdistelmäkartta
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 10 (27) 3.6.4 Asemakaava Sallatunturin asemakaava on hyväksytty 31.8.1984 ja sitä on useaan otteeseen muutettu ja laajennettu. Suurimmat kaavan laajennukset on tehty vuosina 1989 1991, pienempiä 2000- luvulla pääosin keskustan ja Pyhäjärven alueille. Kuva 6. Sallatunturin asemakaavan ajantasakaava 2018, osa-alueiden sijainti
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 11 (27) Kuva 7. Pyhäjärven alue, Pohjoisranta, korttelit 424-426, 12 RA-tonttia Vaiheasemakaavan yleismääräys kohdistuu seuraaviin kortteleihin ja tontteihin: Pohjoisranta (kuva 7) Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sallatunturin asemakaavan laajennuksen 14.11.2013 79. Laajennuksella muodostui 12 loma-asuntojen tonttia (RA). Tonttikohtainen rakennusoikeus on 200 k-m 2. Länsiranta (kuva 8) Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sallatunturin asemakaavan laajennukset osa-alueittain (KV hyv. 14.11.2013 79, 27.8.2014 49 ja 3.9.2018 39). Laajennuksilla on muodostunut 18 loma-asuntojen tonttia (RA). Loma-asuntojen tonttien (RA) tonttikohtainen rakennusoikeus on haarukalla 150-250 k-m 2. Asemakaava ei ole vielä totutettu korttelien 424-426 loma-asuntojen tonttien osalta. Pyhäjärven alueella on kaavoitettu jonkun verran erillispientalojen tonttia (AO) joista osa on rakennettu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 12 (27) Kuva 8. Pyhäjärven alue, Länsiranta, korttelit 357, 360-363, 366 ja 367, 381-383 ja 396-397, yhteensä 18 RA-tonttia
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 13 (27) Kuva 9. Talokotajärven alue, korttelit 241-254, 68 RA-tonttia Vaiheasemakaavan yleismääräys kohdistuu seuraaviin kortteleihin ja tontteihin: Sallatunturin asemakaavan laajennuksella Talokotajärven alueelle (KV hyv. 27.11.2009 75) muodostui 68 loma-asuntojen tonttia (RA). Loma-asuntojen tonttien (RA) rakennusoikeus on määrätty tonttikohtaisesti ja on 180 k-m 2 lukuun ottamatta yhtä tonttia, jonka rakennusoikeus on 250 k-m 2. Asemakaavan toteutusaste on toistaiseksi huono. Kuusamontien koillispuolella on kaksi rakennettua tonttia, joista toinen on ympärivuotinen asunto. Kuusamontien lounaispuolella on 5 rakennettua loma-asutusta. Katuverkosto on osittain rakennettu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 14 (27) Kuva 10. Sallatunturin pohjoinen kaava-alue, 175 RA-tonttia ja 19 RM-tonttia (RM korostettu sinisellä värillä) Vaiheasemakaavan yleismääräys kohdistuu seuraaviin kortteleihin ja tontteihin: Loma-asuntojen korttelit (RA) 81-88, 90-109, 112-116, 118-130, 132-136 sekä järvien länsipuolella korttelit 140-143 ja 240 (yht. 175 tonttia). Matkailua palvelevien rakennusten korttelit (RM) 80, 89, 110, 111, 117, 131, 137, 138 ja järvien länsipuolella kortteli 139 (yht. 19 tonttia). Sallatunturin pohjoisella asemakaava-alueella on yhteensä 194 tonttia, joista 175 ovat loma-asuntojen tonttia (RA) ja 19 matkailua palvelevien rakennusten tonttia (RM). Rakennusoikeus on määrätty tonttikohtaisesti ja se on loma-asuntojen tonttien (RA) osalta haarukalla 100-200 k-m 2 ja matkailua palvelevien rakennusten tonttien (RM) osalta 140-850 k-m 2. Asemakaavan toteutusaste on melko huono ja hajanainen. Alueella on 30 rakennettua tonttia, joista viisi on ympärivuotisia asuntoja. Katuverkosto on rakennettu ja talvikunnossapito on kunnan hoitama.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 15 (27) Kuva 11. Sallatunturin ydinalue, Keselmäjärven lähistö, 55 RA-tonttia ja 11 RMtonttia (RM korostettu sinisellä värillä) Vaiheasemakaavan yleismääräys kohdistuu seuraaviin kortteleihin ja tontteihin: Loma-asuntojen (RA) korttelit 42, 46, 48-53, 54 tontit 2-5, 55-59 ja 73-75 (yht. 55 tonttia). Matkailua palvelevien rakennusten (RM) korttelit 40, 47, 54 tontti 1, 70 ja 71 (yht. 11 tonttia). Rakennusoikeus on määrätty tehokkuuslukuna e=0,15 tai e=0,10 RA- ja RMtonteilla. Asemakaavan toteutusaste on melko huono ja hajanainen. Katuverkosto on rakennettu ja talvikunnossapito on kunnan hoitama. Keselmäjärven rannoille on muodostumassa pari pysyvän asutusten keskittymää: Korttelit 72, 76 ja 77 kaavoitettu erillispientaloja varten (AO) ja korttelit 68 ja 144-146, erillispientaloja (AO) ja rivitaloja (AR).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 16 (27) Kuva 12. Kuusamontien länsipuolella, korttelit 203-208, 23 RA-tonttia Vaiheasemakaavan yleismääräys kohdistuu seuraaviin kortteleihin ja tontteihin: Loma-asuntojen (RA) korttelit 203-208 (23 tonttia). Rakennusoikeus on määrätty tehokkuuslukuna e=0,10. Asemakaavan toteutusaste on melko hyvä ja alueella on pari ympärivuotista asuntoa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 17 (27) 3.7 Esiselvitys Kuva 13. Sallatunturin eteläinen alue, korttelit 1-5 ja 10, 61 RA-tonttia ja yksi Y- tontti. Vaiheasemakaavan yleismääräys kohdistuu seuraaviin kortteleihin ja tontteihin: Korttelit 1-4 (51 tonttia), kortteli 10 (5 tonttia) ja kortteli 5 (5 tonttia), yhteensä 61 loma-asuntojen (RA) tonttia. Kortteli 5 tontti 1 on asemakaavassa osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), mutta tontille on rakennettu loma-asunnon. Rakennusoikeus on kortteleissa 1-4 määritelty tehokkuuslukuna e=0,08 (36 tonttia) ja e=0,1 (15 tonttia). Kortteleissa 5 ja 10 rakennusoikeus on määrätty tonttikohtaisesti ja tonttikohtainen rakennusoikeus on 150 k-m 2. Korttelin 5 tontin 1 osalta (Y) rakennusoikeutta ei ole määrätty asemakaavassa. Alue on Sallatunturin asemakaavan vanhinta osaa ja on kohtuullisen hyvin toteutettu. Alueella on muutama ympärivuotinen asunto. Osa-alueiden soveltuvuus ympärivuotiselle asutukselle on alustavasti arvioitu esiselvityksessä (FCG 21.11.2018). Sopivat alueet rajatiin alustavasti. Vakituisen asumisen edellytykset ovat: - hyvät kulkuyhteydet ympäri vuoden, myös palo- ja pelastusajoneuvoille - kytkentä yhdyskuntateknisiin verkostoihin; vesi, viemäri ja sähkö - loma-asuntojen tulee olla hyvin varusteltuja, eristykseltään ja muilta ominaisuuksiltaan sopivia myös ympärivuotiseen asumiseen - jätehuolto tulee järjestää - julkiset ja yksityiset palvelut riittävän lähellä - koulukuljetukset on mahdollista järjestää järkevästi tarvittaessa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 18 (27) 3.8 Pohjakartta 3.9 Rakennusjärjestys 3.10 Maanomistus Esiselvityksen mukaan kaikilla osa-alueilla on tarkoituksenmukaista sallia ympärivuotista asutusta. Pyhäjärven alueen pohjakartta on hyväksytty 29.11.2013 maanmittauslaitoksella MML 3613/05 01 01/2013. Sallatunturin asemakaavan pohjakartta on päivitetty ja hyväksytty vuonna 2017. Sallan kunnanvaltuusto on 14.6.2018 26 hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen. Asemakaavamuutoksen kohteena olevat korttelit ja tontit ovat yksityisessä omistuksessa. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti käynnistää Sallatunturin vaiheasemakaavoituksen ympärivuotisen asumisen helpottamiseksi alueella 22.10.2018 147. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Virelletulo Osallisella tarkoitetaan alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Yksityisen ja yhteisöt: - maanomistajat ja haltijat - kunnan asukkaat, matkailukeskuksen kävijät - Kirkonkylän ja matkailukeskuksen yrittäjät - Koillis-Lapin Sähkö Oy - Sallatunturin vesi- ja viemärilaitos - Paliskunta, Sallan Palkinen Viranomaiset: - Sallan kunta - Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) - Lapin Liitto - Lapin pelastuslaitos, Salla - Liikennevirasto Asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu xx
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 19 (27) 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoitushankkeen etenemisestä tiedotetaan kuulutuksella Kotikymppi-lehdessä, kunnan tiedotuslehdessä, kunnanviraston ilmoitustaululla ja kunnan internetsivuilla osoitteella www.salla.fi. Kaava-asiakirjat asetetaan julkisesti nähtäville kunnan teknisessä toimistossa ja kunnan www-sivuilla hakupolkuina: Kunnan palvelut >> Tekniset palvelut >> Kaavoitus tai Etusivu >> Tontit ja kiinteistöt >> Kaavoitus. - Aloitusvaihe: Asemakaavan vireilletulosta kuulutetaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan julkisesti nähtäville. Osallisilla on MRL:n 64 2 mom:n mukaisesti mahdollisuus esittää ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. - Valmisteluvaihe: Kaavaluonnos liitteineen asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivää ja asiasta kuulutetaan. Osallisilla on nähtävilläolon aikana mahdollisuus kertoa mielipiteensä luonnoksesta Sallan kunnalle. Viranomaisilta pyydetään lausuntoja - Ehdotusvaihe: Asemakaavaehdotus laaditaan luonnoksesta saadun palautteen pohjalta. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivää ja asiasta kuulutetaan. Osallisilla on nähtävilläolon aikana mahdollisuus toimittaa kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta Sallan kunnalle. Viranomaisilta pyydetään lausuntoja. Kaava tarkistetaan tarvittaessa. - Hyväksymisvaihe: Kunnanhallitus käsittelee ja kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan, joka astuu voimaan valitusajan päättyessä kuulutuksella. Mahdolliset valitukset käsitellään hallinto-oikeudessa. 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Viranomaisneuvottelut/kaavaneuvottelut ELY-keskuksen ja muiden viranomaisten kanssa pidetään tarvittaessa. 4.3 Suunnittelun tavoitteet Vaiheasemakaavoituksen tarkoitus kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti (KH 22.10.2018 147) on selvittää: - mille alueille ympärivuotinen asuminen soveltuu Sallatunturin alueella. - mille loma-asuntotonteille (RA) voisi sallia vakituisen asunnon rakentamista. - mille matkailua palvelevien rakennusten (RM) tonteille voisi sallia vakituisen asunnon rakentamista. - miten kaavamerkinnällä ja/tai määräyksellä voidaan mahdollistaa ympärivuotista asumista. - mahdollisuudet muodostaa osasta alueista yhtenäisiä omakotitaloalueita. Tutkittavana oli alustavasti rajatut Sallatunturin asemakaavan osa-alueet, jossa on jo jonkun verran ympärivuotista asutusta. Osa-alueiden rajaus on tarkentunut suunnittelun edetessä. Esiselvityksessä (FCG 21.11.2018) osa-alueiden soveltuvuus ympärivuotiselle asutukselle on alustavasti arvioitu. Esiselvityksen mukaan kaikilla osa-alueilla on tarkoituksenmukaista sallia ympärivuotista asutusta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 20 (27) Vaiheasemakaavaan on valittu ratkaisu, jonka mukaan yleismääräyksellä sallitaan vakituisten asuntojen sijoittaminen sellaisiin loma-asutuksen kortteleihin, jotka parhaiten soveltuvat siihen. Muilta osin Sallatunturin asemakaava jää voimaan. 5 Vaiheasemakaavan kuvaus 5.1 Vaiheasemakaava Vaiheasemakaavaan on valittu ratkaisu, jonka mukaan yleismääräyksellä sallitaan vakituisten asuntojen sijoittaminen sellaisiin tonttiin, jotka parhaiten soveltuvat siihen. Vaiheasemakaavaa koskee matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM) ja loma-asuntojen korttelialuetta (RA) ja yhden tontin osalta yleisten rakennusten korttelialuetta (Y). Vaiheasemakaavoituksen kohteena olevat korttelit on esitetty neljässä kaavakartassa: Osa-alue 1 Osa-alue 2 Osa-alue 3 Osa-alue 4 Pyhäjärven alue korttelit 357, 360-363, 366-367 381-383, 396-397 ja 424-426 Talokotajärven alue korttelit 241-254 Pyhätunturin alue korttelit 80-143, 147-149 ja 240 (pohjoinen alue) korttelit 40, 42, 46-59, 70-71 ja 73-75 (Keselmäjärven alue) korttelit 203-208 (yleisen tien länsipuolella) Pyhätunturin alue, etelä korttelit 1-5 ja 10 Tontit, johon vaiheasemakaavan yleismääräys kohdistuu, on eritelty alla olevassa taulukossa. osa-alue korttelit tontit rakennus-oikeus Osa-alue 1 Pohjoisranta 424-426 12 RA 200 k-m 2 /tontti Pyhäjärven alue Länsiranta 357, 360-363, 366-367, 381-383, 396-397 18 RA 250 k-m 2 (2 kpl) 200 k-m 2 (1 kpl) ja 150 k- m 2 (15 kpl) Osa-alue 2 Talokotajärven alue korttelit 241-254 68 RA 180 k-m 2 /tontti (67 kpl) ja 250 k-m 2 (1 kpl) Osa-alue 3 Sallatunturi Pohjoinen alue Keselmäjärvi korttelit 80-143, 147-149 ja 240 korttelit 40, 42, 46-59, 70-71 ja 73-75 175 RA ja 19 RM 55 RA ja 11 RM 100-200 /RA-tontti ja 140-850 /RM-tontti tehokkuuslukuna e=0,10 tai e=0,15 yleisen tien länsipuolella korttelit 203-208 23 RA tehokkuuslukuna e=0,10
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 21 (27) Osa-alue 4 Sallatunturi, etelä korttelit 1-4 korttelit 5 ja 10 51 RA 10 RA tehokkuuslukuna e=0,08 (36 tonttia) e=0,1 (15 tonttia) Yhteensä 1 Y 412 RA 30 RM 1 Y 150 k-m 2 /RA-tontti (10 tonttia) 5.2 Aluevaraukset ja Merkinnät Voimassa olevan asemakaavan aluevaraukset, merkinnät ja määräykset eivät muutu. Sallatunturin asemakaava on hyväksytty 31.8.1984 ja sitä on useaan otteeseen muutettu ja laajennettu. Sallatunturin asemakaavan kaikki voimassa olevat merkinnät ja määräykset jäävät voimaan. Korttelialueiden rajaus ja tonttijako, rakennusoikeus, rakennusalat, kerrosluvut sekä rakentamistapaa ohjaavat merkinnät ja määräykset eivät muutu. Myös kunkin osa-alueeseen kuuluvat yleiset määräykset eivät muutu. 5.3 Vaiheasemakaavan yleismääräykset Vaiheasemakaavaan yleismääräyksellä sallitaan vakituisten asuntojen sijoittaminen määräyksellä mainittuihin kortteleihin. Osa-alue 1, Pyhäjärven alue: Loma-asuntojen kortteleihin 357, 360-363, 366-367 381-383, 396-397 ja 424-426 saa sijoittaa vakituisia asuntoja. Osa-alue 2, Talokotajärven alue: Loma-asuntojen kortteleihin 241-254 saa sijoittaa vakituisia asuntoja. Osa-alue 3, Sallatunturin alue: Seuraaviin loma-asuntojen kortteleihin (RA) saa sijoittaa vakituisia asuntoja: - korttelit 81-88, 90-109, 112-116, 118-130, 132-136, 140-143, 147-149 ja 240 (Pohjoinen osa-alue) - korttelit 42, 46, 48-53, 54 (tontit 2-5), 55-59 ja 73-75 (Keselmäjärven alue) - korttelit 203-208 (yleisen tien länsipuolella). Seuraaviin matkailua palvelevien rakennusten kortteleihin (RM) saa sijoittaa vakituisia asuntoja: - korttelit 80, 89, 110, 111, 117, 131, 137-139 (Pohjoinen osa-alue) - korttelit 40, 47, 54 (tontti 1), 70 ja 71 (Keselmäjärven alue) Osa-alue 4, Sallatunturin alue, etelä: Kortteleihin 1-5 ja 10 saa sijoittaa vakituisia asuntoja.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 22 (27) 5.4 Vaiheasemakaavan vaikutukset Vaiheasemakaavan vaikutuksia kohdistuu jo asemakaavoitettuun alueeseen, jossa korttelialueiden rajaus ja tonttijako, rakennusoikeus, rakennusalat, kerrosluvut sekä rakentamistapaa ohjaavat merkinnät ja määräykset eivät muutu. Arvioinnit perustuvat nykytilanteesta tehtyihin havaintoihin ja selvityksiin ja osallisilta saatuun palautteeseen. 5.4.1 Alueiden soveltuvuus vakituiselle asumiselle: Vaiheasemakaavan kohteeksi on valikoitu ne alueet, jotka parhaiten soveltuvat ympärivuotiselle asumiselle. Pyhäjärven pohjois- ja länsialueet sekä Talokotajärven alue sijaitsevat päätien lähellä ja etäisyys kirkonkylän palveluihin on osa-alueista pienin. Keselmäjärven lähialue sekä Kuusamontien (maantien 950) länsipuolella sijaitseva alue ovat Sallatunturin ydinaluetta. Keselmäjärven lähistöllä on jo ympärivuotisen asutuksen keskittymät ja matkailukeskuksen palvelut ovat lähellä. Alueiden infrastruktuuri on pääosin rakennettu. Jo olemassa olevat korttelit ja tontit on liitetty tai ovat helposti liitettävissä olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin. 5.4.2 Pysyvän asutuksen vaikutukset Vakituisten asuntojen rakennuspaikat Vaiheasemakaavan määräys avaa uusia tontteja vakituisten asuntojen rakentamiselle joustavalla tavalla. On epätodennäköistä, että kaikille mahdollisille tonteille rakennettaisiin vakituisia asuntoja. Vaiheasemakaavan määräys kohdistuu 412 loma-asuntojen tonttiin (RA) ja 30 matkailua palvelevien rakennusten tonttiin (RM) sekä yksi yleisten rakennusten tonttiin (Y). Vaiheasemakaavan yleismääräyksen mukaan näihin tontteihin saa sijoittaa myös vakituisia asuntoja. Voidaan rakentaa uusi vakituinen asunto tonttiin tai muuttaa pysyvästi asumaan olemassa olevaan loma-asuntoon, mikäli se on ominaisuuksiltaan pysyvään asuntoon verrattavissa. Kortteleiden ja tonttien asemakaavassa määrätty pääasiallinen käyttötarkoitus ei muutu. Vakituisia asuntoja voidaan myös rakentaa asemakaavan nykyisille erillispientalojen tonteille (AO) ja rivitalojen tonteille (AR). Sallatunturin alueella on kunnan omistamia kunnallistekniikan piirissä olevia vapaita omakotitalotontteja 9 kpl ja rivitalotontteja 2 kpl. Lisäksi on muutama myynnissä oleva yksityisten omistama vapaa omakotitalotontti. Vakituisten asuntojen määrän ennuste Sallatunturin alueella on 39 vakituista asuntoa, jossa asuu noin 80 henkilöä. Sallan kunnan arvion mukaan ympärivuotinen asuminen alueella suurin piirtein kaksinkertaistuu nykyisestä tulevien 5-10 vuoden aikana. Lupia ympärivuotisille asunnoille tullaan hakemaan hiukan enemmän, koska hakijan haaveena on usein myös pysyvä asuminen jossakin elämän vaiheessa, vaikka kiinteistöä käytettäisiinkin loma-asuntona.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 23 (27) Kokonaisuutena vakituisten asuntojen määrä on pieni verrattuna loma-asutukseen määrään ja vaikutus alueen luonteeseen loma-alueena on pieni. Vaiheasemakaava edistää asemakaavan toteutusta ja infrastruktuurin tehokasta käyttöä Pyhäjärven alue on laajasti asemakaavoitettu, mutta toteutusaste on melko huono. ja näin ollen jo rakennettu infrastruktuuri on paikoittain tehottomasti käytössä. Vakituisten asuntojen rakentamisen sallimista edistäisi asemakaavan toteutusta ja jo rakennettujen katujen ja muun infran tehokasta käyttöä. Nykyinen hajanainen loma-asutus täydentyy ja aluerakenne eheytyy. Vaiheasemakaava lieventää vuoden 2013 maistraatin kirjaamiskäytännön muutoksen haittavaikutuksia. Vaiheasemakaavan yleismääräys lieventää vuoden 2013 maistraatin kirjaamiskäytännön muutoksen haittavaikutuksia sallimalla loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi (mikäli asunto täyttää vakituisen asumisen edellytyksiä). Asukas ei tarvitse pitää kirjansa muualla välttääkseen ongelmia. Kunta ei menetä verotuloja ja valtionosuuksia ja vastaavasti asukas ei joudu hakeutumaan joihinkin kunnallisiin palveluihin omalle kotiseudulleen. Vaiheasemakaava edistää väestökasvua Sallatunturin matkailukeskuksen alueella on mukava asua myös vakituisesti. Virkistysmahdollisuudet ovat hyviä ja monipuolisia. Alue on luonnonkaunis ja tunturimaisema avautuu järvien rannoilta. Palvelut ovat riittävät ja kohtuuetäisyydellä ja infrastruktuuri pääosin valmiina. On Sallan kunnan intressi houkutella uusia asukaita vetovoimaisilla tonteilla. Vaiheasemakaavan määräys avaa uusia tontteja pysyvälle rakentamiselle joustavalla tavalla. Vaikutus verotuloihin on positiivinen, koska voidaan arvioida, että osa kirjansa Sallaan muuttaneista muuttaa juuri sen takia, kun kunta on sujuvoittanut lupakäytäntöä. Matkailukeskuksen työntekijöiden asuntotarve huomioidaan. Vaiheasemakaavoituksella huomioidaan myös kasvavan ja kehittyvän matkailukeskuksen työntekijöiden asuntotarve. Turvallisuusvaikutuksia Vaikutus alueen luonteeseen loma-alueena on pieni, mutta monilta osin positiivinen. Yleisvalvonta ja turvallisuus alueella paranee esimerkiksi murtovarkauden osalta. 5.4.3 Ympäristövaikutukset Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön kohdistuvat tähän asti toteuttamattomiin kortteleihin ja katualuevarauksiin, jotka ovat rakentamattomia ja metsän peitossa. Kasvillisuus poistuu rakentamisen tieltä. Suunnittelualueilla (asemakaavoitetut korttelit ja tontit) ei tunneta luonnonsuojelukohteita, eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita, joihin vaikutukset voisi kohdistua.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 24 (27) Suunnittelualueet eivät sijoitu pohjavesialueisiin. Vaiheasemakaava ei vaikuta pintavesiin. Vaiheasemakaava ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 5.4.4 Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaiheasemakaava ei vaikuta tunnettuihin muinaisjäännöskohteisiin. Suunnittelualueilla ei ole valtakunnallisesti arvokaita inventoituja kulttuuriympäristöjä. 5.4.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemalliset vaikutukset syntyvät sen mukaan, kun luonnontilassa olevia tontteja otetaan käyttöön. Matkailukeskuksen rakennettu ympäristö täydentyy asemakaavan toteuttamisen myötä. Matkailukeskuksesta tulee yhä selkeämmin alue, jossa erottuvat toisistaan keskusta-alueen kaupallinen majoitus- ja hotellirakentaminen (Sallatunturin laskettelukeskuksen ydinalue) ja keskellä luontoa olevia oma- ja ympärivuotisen asumisen rauhallisia viihtyisiä ja vetovoimaisia alueita lähellä hyviä ulkoilu-, virkistys, harrastus- ja kaupallisia palveluita. Taajamakuvan kannalta on hyvä, jos vajaasti rakentunut alue täydentyy. Tämän päivän lomarakentaminen on varustuksellaan ja koollaan verrattavissa vakituiseen asumiseen. Asemakaavan merkinnät ja määräykset ohjaavat rakentamista samalla tavalla riippumatta siitä, rakennetaanko loma-asunto vai vakituinen asunto. Näin ollen, pysyvä asutus ei erottuu loma-asutuksesta ulkonäöltään ja alueen eheys ei ole vaarassa. Vaikutus matkailukeskuksen alueen luonteeseen loma-alueena on pieni. 5.4.6 Vaikutukset liikenteen ja reitistöihin Vaiheasemakaava koskee jo kaavoitettua aluetta. Jo olemassa olevat korttelit ja tontit on liitetty tai ovat helposti liitettävissä olemassa olevaan tiestöön. Kaavatiealuevaraukset on pääosin toteutettu. Talokotajärven asemakaava-alueella tiestö on osittain toteutumatta. Liikennemäärä kasvaa jonkun verran asemakaavan toteuttamisen myötä. Vaiheasemakaava ei vaikuta olemassa olevaan reitistöön eikä kaavoitettuun reitistöön asema- ja yleiskaavassa. 5.4.7 Vaikutukset teknisen huollon verkostoihin Vaiheasemakaava ei vaikuta merkittävästi sähkö- vesi- ja viemäriverkostoihin. Vaiheasemakaava koskee jo kaavoitettua aluetta. Jo olemassa olevat korttelit ja tontit on liitetty tai ovat helposti liitettävissä olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 25 (27) 5.4.8 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaiheasemakaava koskee jo kaavoitettua aluetta, jonka rakennetta ei muutu. Suunnittelualueet ovat osa Sallatunturin matkailukeskuksen rakennettua ympäristöä, joka täydentyy asemakaavan toteuttamisen myötä. Vaiheasemakaavan kohteena olevat korttelit ja tontit tukeutuvat kirkonkylän ja matkailukeskuksen palveluihin. Nämä ovat jo mitoitettuna niin, että ne palvelevat sekä pysyviä asukkaita että loma-asukaita ja myös Sallan kautta kulkevia matkailijoita. 5.4.9 Vaikutukset palveluihin Vakituista asumista tuo kunnalle velvollisuuksia. Jos uusia vakituisia asuntoja rakennetaan loma-asutusalueelle tai jos loma-asuntoon muutetaan asumaan pysyvästi, on kunta varmistava siihen kuuluvat palvelut. Yleisesti havaitut ongelmat liittyvät yhdyskunnan hajaantumiseen ja tätä kautta kasvavaan työmatkaliikenteeseen, koulukyyteihin, vesihuoltoon ja ympäristöön. Sallatunturin alueella on jonkun verran vakituista asumista. Sitä ei ole Sallan kunnassa koettu ongelmallisena. Pysyvien asukkaiden mahdollisesti tarvittavat palvelut pystytään järjestämään. Infrastruktuuri on pääosin valmiina. Koulukyydit kulkevat nytkin alueen läpi Kuusamontiellä. Sallatunturin loma-asutusalueilla on teiden talvikunnossapito. Kaupalliset palvelut ovat kohtuetäisyydellä ja ovat riittäviä. Vaikutus kunnan palveluiden tuottamiseen on pieni, mutta se on positiivinen, koska olemassa olevat verkostot, reitit ja tiet saadaan tehokkaampaan käyttöön ja etäisyydet kunnan palveluihin ovat pienet. 5.4.10 Suhde yleiskaavaan Vaiheasemakaavan osa-alueet sijaitsevat Sallatunturin alueen osayleiskaavassa (2008 ja osittainen muutos 2016). Strateginen osayleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Korttelit ja tontit, johon vaiheasemakaavan yleismääräys kohdistuu, ovat osayleiskaavassa merkittynä loma-asuntoalueeksi (RA) ja matkailupalvelujen alueeksi (RM). Pyhäjärven alueella on käytetty merkintä, jonka mukaan alueille saa sijoittaa sekä loma-asuntoja että erillispientaloja (RAO-1). Tähän asti laadittu Sallatunturin asemakaava on osayleiskaavan mukainen. Osayleiskaavassa on pienissä määrin pientalovaltaisen asuntoalueen aluevarauksia (AP), jotka toteutuvat asemakaavassa erillispientalojen aluevarauksina (AO). Vakituisen asumisen sijoittamisen salliminen loma-asuntojen (RA) ja matkailua palvelevien rakennusten (RM) kortteleihin ja tonttiin asemakaavassa poikkeaa osayleiskaavasta. Poikkeus on perusteltu, koska ratkaisu mahdollistaa vakituisen asumisen sijoittaminen todetun kysynnän mukaan joustavasti. Ratkaisu mahdollistaa myös loma-asunnon muuttuminen vakituiseksi asunnoksi, mikä voi olla tarpeen nykyisen kirjautumiskäytännön vuoksi. Näin ollen ratkaisu vaikuttaa välillisesti myönteisesti kuntatalouteen ja väestökehitykseen. Osayleiskaavan RAO-1-alueiden osalta toteuttaminen asemakaavassa voi olla joko RA tai AO varauksena. Vaiheasemakaavan yleismääräys joka sallii vakituisen
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 26 (27) asutusten sijoittaminen RA-tonteille, voidaan katsoa olevan osayleiskaavan strategisen tavoitteen mukainen. Vakituisen asumisen sijoittamisen sallimista vaiheasemakaavan mukaisesti ei ole esteenä Sallatunturin matkailukeskuksen kehittämiselle eikä osayleiskaavan muiden strategisten tavoitteiden toteuttamiselle. 5.4.11 Suhde maakuntakaavaan Vaiheasemakaavan osa-alueet sijaitsevat Itä-Lapin maakuntakaavassa matkailupalvelujen alueella (RM 1421 Sallatunturi). Sallatunturin on luokiteltu seudullisesti merkittäväksi matkailukeskukseksi, joka tulee kehittää elämys- ja luontomatkailun tukikohtana. Sallatunturin matkailukeskuksen alue kuuluu myös laajempaan maakuntakaavassa merkittyyn Itä-Lapin matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv 8401), joka tulee kehittää kokonaisuudessaan matkailullista vetovoimaisuutta edistävällä tavalla. Maakuntakaavan uudistus on vireillä. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksessa Sallatunturin matkailukeskuksen alue on myös osaa merkitystä kehittämiskäyttävästä (LK 8452). Maakuntakaava toteudu yleiskaavassa ja asemakaavassa mm. loma-asuntojen ja matkailupalvelevien aluevarauksina. Asemakaavassa on pienissä määrin erillispientalojen ja rivitalojen tonttia. Vaiheasemakaavan yleismääräyksellä sallitaan vakituisen asumisen sijoittamista osa Sallatunturin asemakaavan RA- ja RM-tontteihin. Vaiheasemakaavan sallimaa teoreettista maksimimäärää ei kuitenkaan saavuteta, koska ennakoitua kysyntä on suhteellisen vähäinen. Vaiheasemakaavan yleismääräys antaa joustavuutta vakituisen asumisen sijoittamiselle ja myös loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamiselle. Vakituisen asumisen määrää suhteessa loma-asutuksen määrä arvioidaan pysyvän pienenä. Vakituisen asumisen sijoittamisen sallimista vaiheasemakaavan mukaisesti ei ole esteenä Sallatunturin matkailukeskuksen kehittämiselle eikä maakuntakaavan tavoitteiden toteuttamiselle. 5.4.12 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös uudistetuista valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteista on tullut voimaan 1.4.2018. Vaiheasemakaava koskee jo asemakaavoitettua aluetta ja ainoastaan vakituisen asumisen sijoittamisen sallimista jo olemassa oleviin kortteleihin ja tonttiin. Valtakunnalliset intressit on maakuntakaavan mukaisesti Sallan seudullisesti merkittävän matkailukeskuksen kehittämistä osana kansainvälisestä kehittämiskäytävästä. Vaiheasemakaava ei ole esteenä Sallatunturin matkailukeskuksen kehittämiselle. Vaiheasemakaava edistää Sallatunturin asemakaavan toteutumista ja sen myötä aluerakenteen eheyttämistä. Vaiheasemakaava ei ole esteenä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiselle.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus, luonnos 27 (27) 6 Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutuminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä.