ASUNTO ENSIN KOULUTUS Pilvi Cole Hankekoordinaattori NEA Naiserityisyys asunnottomuustyössä

Samankaltaiset tiedostot
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

#Kotiin2026 Miten poistaa asunnottomuus kahdessa hallituskaudessa? Y-SÄÄTIÖN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

Korjaava ja ennalta ehkäisevä asumissosiaalinen työ

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

NEA-hanke naiserityisyys asunnottomuustyössä

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Askelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille Seppo Eronen

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Mielenterveys voimavarana

Kohtaamispaikkapäivät. Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

Naturalistinen ihmiskäsitys

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Yksilöllistä elämää yhdessä

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Ikäihmisten perhehoidon valmennus

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

Naiserityinen asunnottomuustyö. Leena Lehtonen Y-Säätiö Sari Rantaniemi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

- Elämäntilanteen ESY selvittämisen ympyrä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Vaikeiden asioiden puheeksiottaminen

Luottamuksesta osallisuutta nuorille. Eija Raatikainen, KT Twitter:

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Tytti Solantaus Suomen Mielenterveysseura Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

JÄLKIHUOLLON HENKILÖKOHTAINEN TILANNEARVIO

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

KOTONA KAUPUNGISSA- PAKOLAISTAUSTAISTEN NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN ASUMISVALMENNUS ESPOOSSA JA OULUSSA

Hyvinvointia työstä. Oma jaksaminen työpaineiden keskellä. Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Asunto ensin periaate arjessa


2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Seinäjoki

Arjen Keskiössä

Kokemuksia peliongelmasta kortit

velut Kotipal Vetrea

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja

Sosiaalinen vuokraasuttaminen

NOSTOJA VÄLIRAPORTISTA

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

IRTI RIKOSKIERTEESTÄ PERHEEN MERKITYS OMAAN ARKEEN KIINNITTYMISEN KANNALTA. VAT-seminaari Katariina Waltzer

Asiakkaanääni esille asiakasraadeilla

AC Kajaani valmennuslinja 2017

Rikoksia tekevien asumisen erityispiirteet

Vertaistoiminta korvaushoitopotilaan elämänhallinnan tukena

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS Yhteenveto toimialatuloksesta

Itsemurhasta on turvallista puhua

VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA ry LIIKKUVAN TUEN MALLI ASUMISEN TUKENA

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Rikostaustaisten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja vähentäminen seminaari Asumissosiaalinen työ Rikosseuraamuslaitoksella

MUUTTOJA JA MUUTOKSIA

Motivaatio? Ihminen ei ole joko-tai vaan sekä että (Lähde: Kirsi Lonka 2009)

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Minun arkeni. - tehtäväkirja

RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA

Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille

Tunneklinikka. Mika Peltola

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku

Transkriptio:

ASUNTO ENSIN KOULUTUS 30.1.2019 1 Pilvi Cole Hankekoordinaattori NEA Naiserityisyys asunnottomuustyössä

TURVALLISUUS MITÄ, JOS MINÄ OLISIN ASUNNOTON? MITÄ KOTI MINULLE MERKITSEE? Ontologinen turvallisuus: Anthony Giddens (1990): yksilön tunne jatkuvuudesta ja tapahtumien järjestyksestä, kuljettaa kriisien ja ongelmatilanteiden läpi, rutiinit Asunto ensin/koti vs. Asunnottomuus Varmuus Ennakoitavuus Turvallisuus Epävarmuus Arvaamattomuus Riskit 2

TOIPUMISORIENTAATIO ASUNTO ENSIN-MALLISSA TAVOITTEENA POSITIIVISELLA TAVALLA TUKEA TOISTA IHMISTÄ KOHTI TURVALLISTA JA PALKITSEVAA ELÄMÄÄ OSAKSI YHTEISÖÄ ASUMISEN ONNISTUMISESSA SOSIAALISISSA TILANTEISSA TALOUDEN HALLINNASSA - > IHMISTÄ TUETAAN VALITSEMAAN ELÄMÄ, JOSSA IHMINEN KOKEE, ETTÄ HÄNELLÄ ON MERKITYSTÄ IHMINEN KOKEE ELÄMÄNSÄ TURVALLISEMMAKSI JA PAREMMAKSI IHMINEN KOKEE, ETTÄ HÄNELLÄ ON VALTA JA VASTUU OMASTA ELÄMÄSTÄ 3

ASUNTO ENSIN-MALLISSA KANNUSTETAAN PSYYKKISTEN JA FYYSISTEN ONGELMIEN HOITAMISEEN HAITTOJEN VÄHENTÄMISEEN RISKIEN TUNNISTAMINEN TIETOISUUTEEN POSITIIVISEN MUUTOKSEN MAHDOLLISUUDESTA TIETOISUUTEEN PAREMMAN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDESTA 4

MITÄ TOIPUMINEN ON JA EI OLE? TOIPUMINEN EI TARKOITA, ETTÄ IHMINEN EI KOE ENÄÄ ONGELMIA, OIREITA TAI HAASTEITA IHMINEN EI ENÄÄ KÄYTÄ PALVELUITA IHMINEN ON KYKENEVÄ ASUMAAN ITSENÄISESTI 5 TOIPUMISPROSESSI ON YKSILÖLLINEN KOKEILUA JA EREHDYKSIÄ PIENIÄ ASKELIA ETEEN JA TAAKSEPÄIN ONNISTUNEIDEN KOKEMUSTEN ESILLE TUOMISTA TUNTEIDEN KOKEMUSTA -> TÄRKEÄÄ, ETTÄ PROSESSI ON YKSILÖLLINEN JA TUKI JOUSTAVAA, JOTTA OMAN TOIPUMISPOLUN VALINTA ON MAHDOLLINEN

MITEN TOIPUMINEN NÄKYY? IHMINEN ON KYKENEVÄ OTTAMAAN LISÄÄ VASTUUTA ( VERTAISTUEN ANTAMINEN, OMAN TUKISUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN JNE.) IHMISSUHTEIDEN KEHITTYMISESSÄ TUNTEIDEN YMMÄRTÄMISESSÄ JA ILMAISUSSA LUOTTAMUKSELLISTEN SUHTEIDEN RAKENTUMISESSA OMASTA ITSESTÄÄN HUOLEHTIMISENA TAVOITTEIDEN ASETTAMISENA PÄÄTÖSTEN TEKEMISENÄ 6

MITÄ TARVITAAN? TOIVOA JA OPTIMISMIA TIETOA TRAUMAKOKEMUSTEN VAIKUTUKSISTA VAHVUUKSIEN JA VOIMAVAROJEN MAKSIMOINTIA USKOA POSITIIVISEN MUUTOKSEN MAHDOLLISUUTEEN YMMÄRRYSTÄ KUUNTELUA VUOROVAIKUTUSTA HYVÄKSYNTÄÄ OLEN MUUTAKIN KUIN DIAGNOOSI LÄSNÄOLOA USKOA TOIPUMISEEN TOISEN NÄKÖKULMAN HUOMIOIMISTA 7

TRAUMA = HENKILÖKOHTAINEN VAHINGOITTAVA/UHKAAVA KOKEMUS JOSTAKIN TAPAHTUMASTA TAI TILANTEESTA, MIKÄ VAIKUTTAA IHMISEN HYVINVOINTIIN JA KYKYYN TOIMIA 8

TRAUMA tunne kontrollin puutteesta ja turvattomuudesta niin fyysisesti kuin psyykkisesti Vaikeus luottaa toisiin ihmisiin (valtasuhteet) ja sosiaalinen eristäytyminen Vaikeus kontrolloida tunteita ( taistele/pakene reaktiot) Riskikäyttäytyminen Huono itsetunto Opittu avuttomuus - > vaikeus ottaa tukea vastaan 9

Toisen saappaissa Toimiakseen ihminen muodostaa käsityksen tilanteesta, ihmisestä, maailmasta Jokaisella ihmisellä on oma käsityksensä Kenenkään käsitys ei ole oikein tai väärin, vaan rajallinen osa todellisuudesta Kenenkään näkökulma ei ole totuus Toisen viesti voi tarkoittaa toiselle muuta (ystävällinen huomioiminen=tungettelu) Jokainen toimii koko ajan parhaalla mahdollisella tavalla omista lähtökohdista käsin -> huomioitaessa eri käsitykset ja näkökulmat päästää aitoon vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön Ajattele tilannetta, jossa olet kokenut toisen ihmisen käytöksen vaikeaksi ymmärtää. Mieti, mikä myönteinen tarkoitus käyttäytymisen takana voisi olla. Keskustelu tästä parin kanssa. 10

Perheterapeutti G. Weeks (1977) Näkökulman vaihtamisen taito Eristäytyvä tutkii omaa tietoisuuttaan Vetäytyvä pitää huolta itsestään Passiivinen kyky hyväksyä asiat sellaisina kuin ne ovat Antisosiaalinen valitsee huolellisesti tuttavansa Epäröivä tutkii kaikki mahdollisuudet Yliherkkä virittäytynyt toisten ihmisten aallonpituudelle, elävä ja hereillä oleva Kontrolloiva haluaa pitää ympäristönsä järjestyksessä Impulsiivinen kykenee irrottelemaan ja olemaan spontaani Vastahankainen etsii omaa tapaa tehdä asiat 11

Yömajasta omaan asuntoon Alppituvan perustaminen TÄLLÄ ELÄMÄNHISTORIALLA JA NÄILLÄ VOIMAVAROILLA VAATIMUS RAITTIUDESTA IHMISARVOISEN HOIDON EHTONA ON MINULLE TÄYSIN MAHDOTON. MIKSI ASETATTE MINULLE SELLAISEN MORAALISEN EHDON, JOHON EN KERTA KAIKKIAAN PYSTY? ONKO RAITTIUDEN VAATIMUS TEILLE NIIN TÄRKEÄ, ETTÄ SE TAPPAA MINULTA OIKEUDEN IHMISYYTEEN? NIIN MONTA YRITYSTÄ ON TAKANA, JA AINA ON TULLUT KENGÄNKUVA PERSUKSIIN. EIKÖ VOISI AJATELLA SELLAISTA VANHAINKOTIA, JOSSA SAISIN OLLA OMA ITSENI RIIPPUVUUKSINENI PÄIVINENI? VOISITTEKO AJATELLA, ETTÄ KYSYISITTE MINULTA ITSELTÄNI, MIKÄ ON MINULLE HYVÄKSI? VOISITTEKO YRITTÄÄ KOHDELLA MINUA IHMISENÄ, VAIKKA EN PYSTYKÄÄN MAKSAMAAN TAKAISIN MUUTTAMALLA ELÄMÄNTAPOJANI MORAALISTEN VAATIMUSTENNE MUKAISIKSI? SITÄ VOIN SENTÄÄN YRITTÄÄ, ETTÄ KORVIKKEIDEN SIJASTA KÄYTÄN TERVEELLISEMPÄÄ VALTION VIINAA, JOS VAIN SAAN SITÄ HANKITTUA. 12

ASIAKAS CASE Maija on 34-vuotias nainen ja hän on asunut asumispalveluyksikössä puoli vuotta oltuaan sitä ennen kaksi vuotta asunnottomana. Maija on kertonut majailleensa silloin lähinnä miespuolisten tuttavien luona mutta ei halua kertoa asiasta enempää. Muuttaessaan asumisyksikköön Maija kertoi olevansa todella onnellinen uudesta kodista, hän vaikutti iloiselta ja sisusti asuntoa. Hän kertoi myös vähentäneensä päihteiden käyttöä, koska halusi pitää kotinsa siistinä. Kaksi kuukautta sitten Maija ilmoitti asumisyksikön henkilökunnalle, ettei aio enää maksaa vuokraa, eikä halua mitään apua. Hän oli myös sanonut, ettei hänen elämällään ole mitään merkitystä. Nyt hänellä on henkilökunnan tietojen mukaan yhden kuukauden vuokra maksamatta. Naapuri on ilmoittanut hajuhaitasta, jonka epäilee tulevan Maijan asunnosta. Henkilökunta on havainnut, että tullessaan kotiin, Maijalla on useimmiten mukana miespuolisia vieraita. Maijan sisko on käynyt muutaman kerran asumisyksikössä yrittäen tavoitella siskoaan mutta ei ole siinä onnistunut. Sisko on kertonut henkilökunnalle, että aikaisemmin sisarukset olivat hyvin läheisiä. Miten tilanteessa voitaisiin toimia? 13

ysaatio.fi m2kodit.fi KIITOS! 14