Uudenmaan palvelukokonaisuudet ja -ketjut PKPK verkosto 12.12.2018 Saila Nummikoski, palveluintegraatio hankejohtaja
1) Miten olemme valmistelleet kokonaisuutta (vaiheet, tietopohja, tms.) Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen määrittäminen on sote-järjestäjän tehtävä Valmistelu aloitettu maaliskuussa 2018 (palveluintegraatio, palvelustrategia ja sote-liikelaitos yhteistyönä) Valmistelussa on pyritty palvelustrategian mukaisesti parempaan vaikuttavuuteen tieto- ja sopimusperusteisesti PKPK määrittelyt sekä ohjaus edellyttävät kattavaa tietopohjaa, joka mahdollistaa tuottajien ohjauksen palvelustrategian tavoitteita kohti Tuotantotapoihin puututaan tarvittaessa Palvelutuotantoa kehitetään yhteistyössä monitoimisen palveluntuottajaverkoston kanssa Palveluketjut päivitetään tarvittaessa ja kehittämisen tuloksena Palveluintegraatiota kehittämällä pyritään löytämään mekanismeja, joilla voidaan estää palveluntuottajien osaoptimointia PKPK määritysten ja ohjauksen avulla pyritään saamaan tuottajat ottamaan yhteisvastuu kunkin asiakkaan laadukkaiden, tehokkaiden ja saumattomien palvelujen kokonaisuuden tuottamisesta
2) Mitä olemme tähän mennessä saaneet aikaiseksi (kokonaisuuden mallinnus, kuvaus, tms.) Järjestäjä ohjaa palvelukokonaisuuksia elämänkaarimallin mukaan Jotta palvelujen kokonaisvaikutus lisääntyisi eri elämänvaiheessa olevien asukkaiden palveluja yhteensovittamalla Palvelukokonaisuudet Uudenmaan maakunnassa: 1. Lapset, nuoret, perheet 2. Työikäset 3. Ikäihmiset Järjestäjä ohjaa palveluketjuja Palveluketjussa on kyse asiakkaan sujuvasta ja oikea-aikaisesta tarpeen mukaisesta siirtymisestä palveluntuottajalta toiselle siten, että koko palveluprosessi alusta loppuun on asiakkaan kannalta ehjä kokonaisuus Palveluketjut ovat väline palvelutuotannon ohjaukseen, valvontaan ja seurantaan. Tavoitetilassa (visio 2025) tieto kerätään automaattisesti, ja tietojärjestelmä hälyttää, jos havaitaan puute palveluketjuissa.
Järjestäjä ohjaa palvelukokonaisuuksia elämänkaarimallin mukaan, jotta palvelujen kokonaisvaikutus lisääntyisi yhteensovittamalla eri elämänvaiheessa olevien asukkaiden palveluja
Palvelukokonaisuus on elämänkaarivaiheiden mukaisesti asiakasryhmän ympärille koottu palvelutarpeeseen pohjautuva sosiaali-, terveys- ja muiden palveluiden kokonaisuus. Palvelukokonaisuuksiin kuuluvat kaikki kyseisen elämänkaarivaiheen sosiaali- ja terveyspalvelut sisältäen perus-, erityis- ja vaativan tason julkiset ja yksityiset palvelut sekä yhdyspinnat mm. kunnan, kasvupalveluiden, järjestöjen ja valtion palveluihin. Palvelutehtävä on tapa ryhmitellä JHS- (julkisen hallinnon suositukset) palveluluokkia laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Sosiaalihuollossa asiakkaalle tarjottavaa tukea kuvataan palvelutehtävinä ja niissä annettavina sosiaalipalveluina, jotka perustuvat pääsääntöisesti sosiaalihuollon yleis- ja erityislakeihin. Terveydenhuollon palvelutehtävät ovat Uudenmaan maakunnan järjestäjän määrittelemiä, yleisesti käytössä olevia terveydenhuollon kokonaisuuksia. Thl arvioi maakunnan järjestämistehtävän suorituskykyä tehtäväkokonaisuuksittain, jotka sisältyvät matriisiin
Palveluketjun määritelmä ja tavoitteet Palveluketjun määritelmä Palveluketju on kokonaisvaltainen tapa ohjata erilaisia asiakkaan hoito- ja palveluprosesseja yli sektori-, organisaatio- ja ammattirajojen Palveluketju on tietyn asiakasryhmän tarpeiden mukainen yhdistelmä ja kokonaisuus hoitoja ja palveluja huomioiden kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset ja yksityiset palvelut, kuntien ja järjestöjen palvelut sekä kasvupalvelut. Palveluketjut voivat olla esimerkiksi: lonkkaproteesipotilaan tai nuoren mielenterveys- tai päihdekuntoutujan tai NEET-nuoren (nuori, joka ei ole työelämässä tai koulutuksessa) palveluketju. Palveluketjussa kukin toimija vastaa omasta palveluosuudestaan, tarvittaessa avun pyytämisestä ja tarjoamisesta muille toimijoille sekä asiakkaan sujuvasta ja oikea-aikaisesta siirtymisestä toisen tuottajan tai palveluyksikön palveluihin. Palveluketjujen tavoitteena on Asiakkaiden tarvetta vastaavien palvelujen yhdistelmien tai peräkkäisen käytön tunnistaminen Palvelustrategian konkretisointi Palvelutuotannon ylätason ohjaus Vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen ja seuranta Optimaalisen integraation varmistaminen Painopisteenä integraatiota tarvitsevat asiakasryhmät, jotka tarvitsevat useita palveluja. Toistuva tai jatkuva palveluntarve Raskaita palveluja tarvitsevat asiakkaat Asiakkaat, joilla on riski muuttua paljon palveluja tarvitseviksi Tavoitteena on, että perustason palveluja vahvistamalla ja integroimalla voitaisiin ratkaista ongelmia aikaisemmin, ennen kuin raskaammille palveluille on tarvetta. Palveluketjut kohdistetaan tunnistettuihin ilmiöihin (riskeihin, haasteisiin, indikaattoreihin), joihin puuttumalla voidaan ennaltaehkäistä ppt asiakkuuksien syntymistä.
Palveluketjujen suunnittelun periaatteet Palveluketjujen suunnittelussa tässä vaiheessa on tarkoituksena Määrittää palveluketjujen pääperiaatteet ja tavoitteet Palveluketjujen teemat Geneerinen pohja palveluketjujen luomista varten Suunnitelma palveluketjujen sisällön luomista varten Palveluketjuissa pääperiaatteina ovat Ennaltaehkäisyn korostaminen Palveluketjun tavoiteasetanta Toimintakyky ja palvelutarve Palveluketjun kannalta kriittisimmät palvelut, toimijat ja mittarit Hyvinvointia ja terveyttä edistävien ja tukevien palvelujen, palvelukokonaisuuksien ja niiden yhdyspintojen kuvaaminen Palveluketjut luodaan palvelukokonaisuuksittain Palveluketjut kohdistuvat palvelukokonaisuuksissa ja/tai palvelutehtävissä tunnistettuihin konkreettisiin ja mitattavissa oleviin ilmiöihin Ilmiöt tunnistetaan ja priorisoidaan pohjautuen Maakunnan strategisiin tavoitteisiin Kansallisesti tunnistettuihin teemoihin (THL arviointikertomus) Riskiin päätyä paljon palveluja tarvitsevaksi asiakkaaksi Tutkittuun tietoon Seuraavilla kalvoilla on ehdotettu seuraavia luonnospohjia Esimerkki palvelukokonaisuuden ylätason kuvauksesta Geneerinen pohja palveluketjun luontia varten
LUONNOS Hyvinvoivaa ja turvallista ikääntymistä tukeva palvelukokonaisuus ja palvelutarveportaikko 95% kotona (nyt vielä strateginen tavoite) 5% tehostetussa palveluasumisessa Ensihoidon, päivystyksen & erikoissairaanhoidon palvelut Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palvelut Perusterveydenhuollon lääkäripalvelut Geriatriset lääkäripalvelut Tavoitteena itsenäisen ja omatoimisen elämän ylläpitäminen Tavoitteena itsenäisen ja omatoimisen elämän vahvistaminen Tavoitteena elämänhallinnan, omatoimisuuden ja toimintakyvyn säilyttäminen Tavoitteena omatoimisuuden ja toimintakyvyn tukeminen Tavoitteena xxxxx Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen erilaisilla ratkaisuilla Erilaisten yksityisten palvelujen hyödyntäminen Ravitsemukseen liittyvät palvelut Turvallisuuteen liittyvät palvelut ja ratkaisut Liikkumisen tukeminen Ikäystävällisen asumisen mahdollistaminen Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Kotihoito ja sitä tukevat erilaiset tukipalvelut Omais- ja perhehoito Lyhytaikaishoito Päivätoiminta Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa PALVELUASUMINEN (suuri tai erittäin suuri avuntarve) KOTONA AUTETTUNA (lievästä avuntarpeesta erittäin suureen) Ympärivuorokautista jatkuvaa hoitoa ja hoivaa TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN (erittäin suuriavun tarve) KOTONA TUKIPALVELUIN (lievä avuntarve) KOTONA ITSENÄISESTI (itsenäinen tai tilapäinen lievä avuntarve) Ennaltaehkäisevä toiminta (kuntoutus avoin palvelukeskus muistiystävällisyys) Neuvonta ja ohjaus sekä keskitetty alueellinen asiakas- ja palveluohjaus (Kaapo) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kunta- ja kasvupalveluyhteistyö
Palveluketjun ylätason kuvauksen luominen Jokaiselle palveluketjulle määritetään mitattava päätavoite Jokaiselle palveluketjulle määritetään ohjaavat periaatteet, joiden tarkoituksena on ohjata tuottajien toimintaa maakunnan toivomaan suuntaan Määritetään myös palveluketjun kannalta kriittisimmät palvelut ja toimijat (sekä sotessa että sote ulkopuolella) Huomioidaan myös palvelutarpeen porrastus Tasot määritellään palveluketjukohtaisesti huomioiden palvelukokonaisuuksissa kuvattu logiikka palvelutarpeen porrastuksesta.
Palveluketjun tarkemman kuvauksen luominen Jokaisen palveluketjun tavoitteet kuvataan tarkemmin palvelutasojen kautta Määritetään myös palvelutasoittain tärkeimmät vaikuttavuusmittarit ja tunnistetaan riskit ja riski-indikaattorit Kuvataan palvelutasoittain palveluketjun kannalta kriittisimmät toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään seuraavalle palvelutasolle siirtymistä Palveluketjun tarkemmassa tarkastelussa jatkuu samat palvelutasot kuin palveluketjun ylätason kuvauksessa
Palveluketjujen suunnittelun toteutus (syksy 2018 kevät 2019) Syksy 2018 Integraatioryhmä yhdessä järjestäjän eri osapuolten ja liikelaitoksen kanssa luo palveluketjun määritelmän sekä yhdenmukaiset periaatteet ja pohjat palveluketjujen laatimiselle Integraatioryhmä pilotoi palveluketjujen pohjat ja laatii esimerkin jatkotyöstöjä varten Kevät 2019 Palvelukokonaisuuksien projektipäälliköt suunnittelevat ja toteuttavat ilmiöiden tunnistamisen palveluketjujen laadintaa varten Hankehankejohtajien hyväksymät palveluketjut vastuutetaan työstettäväksi asiantuntijaverkostoihin palvelukokonaisuuksien projektipäälliköiden johdolla Mukana esim. liikelaitos, TKIO, kokemusasiantuntijaedustus, järjestöt, yksityiset palvelutuottajat Verkostot määritetään palveluketjukohtaisesti Palvelukokonaisuuksien projektipäälliköt laativat projektisuunnitelman sekä käynnistävät palveluketjujen laadinnan
3) Mistä valmisteluun liittyvistä haasteista haluamme keskustella (1-3 kpl)? 1. Palveluketjujen määrittämisen taso järjestäjän näkökulmasta 2. Palvelukokonaisuuksien ja ketjujen tavoitteet ja mittarit ohjaamisen varmistamiseksi