Osaamis- ja tukikeskukset LAPE 11.2.2019 Repokari Etunimi Sukunimi
Helsingin alue Klaus Ranta Linjajohtaja (nuorisopsykiatria) HUS Laura Yliruka Kehittämispäällikkö, VTT Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca; Heikki Warisinstituutti, HUS Tampereen alue Nanna Miettunen Projektikoordinaattori Pikassos Oy / Pippuri LAPE-hanke Sari Kurikka Lastentautien erikoislääkäri Tampereen kaupunki Oulun alue Hanna Ebeling Ylilääkäri (lastenpsykiatria) OYS Jaana Jokinen Erityisasiantuntija Toimiva arki LAPE-hanke Turun alue Anniina Kaittila Hankeagentti Lupa auttaa! LAPE-hanke Jussi Björninen Lapsi- ja perhesosiaalityön Vaasa palvelualuejohtaja Kuopion alue Minna Tihinen Muutospäällikkö Yhdessä! LAPE-hanke Marja Darth Lastenpsykiatri Kuopio Perusterveydenhuolto Tuire Sannisto LNP palveluiden ylilääkäri Tampere Silja Kosola Johtava ylilääkäri, dosentti Helsinki Järjestöt Riitta Särkelä Pääsihteeri Ensi- ja turvakotien liitto Kim Berglund Johtaja Lauste Koulu, oppilaitokset, varhaiskasvatus Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Oulu Tuula Takalo Oppilashuollon palvelupäällikkö Oulu
Erikoissairaanhoidon asiantuntijaryhmä Hannu Heiskala Linjajohtaja (lastenneurologia) HUS Leena Repokari Linjajohtaja (lastenpsykiatria) HUS Sami Remes KUH Jarmo Salo PPSHP Max Karukivi SATSHP Aikuispsykiatria Pekka Jylhä Linjajohtaja HUS Sosiaalialan osaamiskeskukset Marja Heikkilä Johtaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VIP-verkosto Terhi Ojala Hanke- ja koulutuspäällikkö Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus STM ja THL Marjo Malja Sosiaalineuvos STM Ritva Halila Ylilääkäri STM Pälvi Kaukonen Erityisasiantuntija STM ja THL Mia Tapiola Vieraileva asiantuntija THL Suvi Savola Erityisasiantuntija THL Päivi Petrelius Kehittämispäällikkö THL Pia Eriksson Kehittämispäällikkö THL Matti Salminen Johtaja Valtion koulukodit (THL) Päivi Känkänen Erikoistutkija THL
Miksi OT-keskukset tarvitaan? erityisen asiantuntemuksen takaaminen sitä edellyttävissä tilanteissa vaativimman tason integroitu potilas- ja asiakastyö (horisontaalinen integraatio) terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja sivistystoimen interventioiden / palveluiden sisällön ja hoitoketjujen koordinaatio (vertikaalinen integraatio ja horisontaalisen integraation edistäminen kaikilla tasoilla) integroituihin toimintamalleihin ja uusiin ilmiöihin kohdistuva monialainen tutkimus ja kehittäminen
Vaativat, horisontaalista integraatiota edellyttävät tilanteet esim. ylisukupolvinen huono-osaisuus, hankalat eroriidat yhdistettynä lasten oireiluun, ns. vaikeahoitoiset lapset ja nuoret, lapsikaappaukset, somaattisesti tai psyykkisesti sairaan lapsen psykososiaalisen tuen järjestäminen ym. näitä toteutettu vaihtelevalla menestyksellä verkostotyön avulla esim Hyks lastenpsykiatrian ja Vantaan yhteinen lean-projekti tuotti paljon tietoa resurssien tehottomasta käytöstä olisiko mahdollista luoda yleistettäviä toimintamalleja, joiden avulla hankalien tilanteiden hoitoon muodostuisi toimivia rakenteita ja prosesseja?
Hoito-/Palveluketjujen hallinta Tällä hetkellä lasten mielenterveys- ja sosiaalipalvelut on järjestetty hyvin vaihtelevasti eri alueilla Käypä hoito suositukset (adhd, käytöshäiriöt) eivät pääsääntöisesti toteudu; näyttöön perustuvia interventioita vaihtelevasti (vähän) tarjolla; viive oireiden havaitsemisesta tehokkaaseen hoitoon on edelleen liian pitkä Sosiaalitoimi ei yksin kykene vastaamaan perheiden moninaisiin arjen tuen tarpeisiin
Esimerkkinä lasten / nuorten mielenterveyspalvelut Lasten psyykkisten häiriöiden esiintyvyys alle 13-vuotiaat: n 13 % 13 18 vuotiaat: n 20%
Lapsen psyykkisen häiriön kehittyminen Epidemiologiset tutkimukset ovat osoittaneet psykiatrisille häiriöille altistavia riskitekijöitä Perimä, ympäristö, kulttuuri, elämäntapahtumat ja psykososiaaliset tekijät vaikuttavat dynaamisesti toinen toisiinsa Riippuvuussuhde on kompleksinen: sama sairaus voi kehittyä monella eri mekanismilla ja toisaalta samat riskitekijät voivat johtaa moneen eri häiriöön Häiriöiden perimmäisiä syntymekanismeja ei tunneta vielä kovin hyvin
Onko kaikille suunnattu ennaltaehkäisy vaikuttavaa lasten ja nuorten masennusoireisiin? Vaikutuksen suuruus 0,4 Masennusoireet 0,35 0,3 Vaikutuksen suuruus > 0.2 pieni; > 0,5 kohtalainen, >0.8 suuri 0,25 0,2 0,15 Universaali Kohdistettu 0,1 0,05 0-0,05 Intervention jälkeen Lyhyt seuranta 0-3kk Keskipitkä seuranta 4-12 kk Seurannan pituus Pitkä seuranta > 12 kk Hetrick ym. (2016) Cochrane Database of Systematic Reviews 2016, (8). = 83 tutkimusta
PTH lääkärin rooli on lähetteen tekeminen lapsilla ja nuorilla oli keskimäärin yksi pthlääkärissäkäynti ennen F-diagnoosin asettamista F-diagnoosin asettamisen jälkeen kustannukset perusterveydenhuollossa eivät muuttuneet, kustannukset kohdentuivat erikoissairaanhoitoon
/ potilas Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon (esh vo), erikoissairaanhoidon avokäyntien (esh avo) sekä perusterveydenhuollon (pth) kumulatiiviset kustannukset keskimäärin lasta kohti Helsingissä, kun tarkastelussa 0-12-vuotiaat lapset, joilla päädiagnoosina F90 Hyperkineettiset häiriöt tai F95 Nykimishäiriöt. 6000 5000 4000 3000 2000 esh vo esh avo pth 1000 0-365 0 365 11.2.2019 11
Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon (esh vo), erikoissairaanhoidon avokäyntien (esh avo) sekä perusterveydenhuollon (pth) kumulatiiviset kustannukset keskimäärin potilasta kohti Helsingissä, kun tarkastelussa 13 17-vuotiaat nuoret, joilla päädiagnoosina ahdistuneisuushäiriö (F40-F43 tai F93). 7000 6000 5000 4000 3000 esh avo esh vo pth 2000 1000 0-365 0 365
Mitä tapahtuu hoitoketjun päässä? Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeen kasvu: maanlaajuinen ilmiö Käynnit avohoidossa tuhatta 13-17 vuotiasta kohden 1994-2016, koko Suomi = kasvu on seitsenkertainen 7 x 10 v aikana 2,7 - kertaistunut miten mtpreventioon sijoitetut panokset ovat tuottaneet tarkasteluvälillä? Lähde: Sotkanet
Lastenpsykiatrisen esh kysynnän kasvu / Suomi 350 käyntejä / 1000 alle 13 v 300 250 200 lapset (alle 13 v): 10 v aikana käyntien määrä / 1000 lasta 2,2-kertaistunut 150 100 50 0 2007 2009 2011 2013 2015 2017
Lasten mielen terveyden tukeminen koulussa Suomessa erityisluokilla opiskelee 6,1 % oppilaista, kaikissa muissa Pohjoismaissa alle 2 %. Suomessa luku on kasvanut tasaisesti 15 vuoden ajan. Ero ei selity biologialla vaan poliittisella päätöksenteolla, joka on saanut medikalisaation tuekseen. Petri Mustonen FM, Duodecim 2010;126(7):836-7 Peruskoulun oppilaista 16,4 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea syksyllä 2016.
Lasten mielen terveyden tukeminen koulussa 2011 ilman päättötodistusta jäi 487 nuorta, mutta 2014 jo 721 nuorta Opetusministeriön lukiolaisselvitys 2017: Stressi vaivaa erityisesti tyttöjä, joista 18 prosenttia on voimakkaasti uupuneita. Pojista voimakkaasti uupuneita on kahdeksan prosenttia. Poikia vaivaa sen sijaan kielteinen suhtautuminen lukio-opiskeluun.
Tutkimus ja kehittäminen Tiedolla johtaminen edellyttää integroitua tietoa Toimintamallien kehittäminen interventioiden soveltuvuuden tutkiminen integroitujen prosessien kehittäminen Yhteiskunnan muuttuminen vaikuttaa monella tavalla lapsiin, nuoriin ja perheisiin uusien ilmiöiden monialainen tutkimus
Voisiko riskitekijöitä hallita? vanhempien mielenterveys- ja päihdehäiriöt ovat tärkein huostaanottojen syy lapsen kehitykselliset riskit (esim. oppimishäiriöt, säätelyhäiriöt) vaikuttavat laaja-alaisesti lapsen kokonaiskehitykseen
Otetaan kehityspsykologinen tieto vakavasti : pikkulapset hyötyvät laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jos kotona on kehitystä vaarantavia riskitekijöitä 3-6 vuotias hyötyy varhaiskasvatuksesta kunhan se on riittävän hyvälaatuista ja ottaa huomioon lapsen mahdolliset erityistarpeet kouluikäisen ei ole hyvä viettää tuntikausia päivässä yksin tunnetaidot ja sosiaaliset taidot ovat suuressa määrin opittavissa, ja päivähoito ja koulu ovat mitä mainioimmat alustat oppia näitä
OT-keskusten tehtäviä ja tavoitteita tutkimukseen perustuvien menetelmien käyttöönoton ja koulutusten ohjaus, toimintamallien alueellisen yhtenäisyyden varmistaminen ja yhteistyöalueen tasoisen palvelujärjestelmän koordinointi maakuntien yhteistyönä ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. varmistaa tarpeen mukaiset, yhtenäiset, yhdenvertaiset ja vaikuttavat palvelut niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat kaikkein vaativinta osaamista edellyttäviä palveluita vaativaa erityisosaamista edellyttävien ja erikoistuneiden palveluiden uudenlaisten palvelukokonaisuuksien ja toimintarakenteiden luominen, jotta voidaan varmistaa palveluiden kattava saatavuus ja laatu sekä kustannusten hallinta
OT-keskukset yhteistyöalueilla Vaativimpien palvelujen keskus ja verkosto Osaaminen ja tutkimus Osin uudenlaisia suoria asiakaspalveluja vahvasti eri osaamista yhdistäviä palveluja, jotka vastaavat vaativimpiin palvelutarpeisiin (koulukodit, ns. hybridiyksiköt) Osin olemassa olevien palvelujen verkostoitumista suorassa asiakastyössä sekä keskenään että erityis- ja peruspalvelujen tueksi, asiakaslähtöisesti kun tarvitaan vahvaa, monen eri ammattilaisen erityisosaamista Tutkimus ja kehittäminen - yhteistyö mm. yliopistojen ja AMK:n kanssa Konsultaatiot ja asiantuntijoiden kokoaminen mm. uusien ilmiöiden edessä Tiedolla ohjaaminen Tietopankkien ylläpito ja menetelmien levityksen tuki Vahva kytkös suoraan asiakastyöhön ylläpitää vaativaa erityisosaamista
OT-toiminnot, esimerkki Etelä-Suomen OT (Helsinki) TERVEYDENHUOLLON OT-TOIMIJAT SOSIAALIHUOLLON OT-TOIMIJAT Nuorten mielenterveyden OT-keskus Lasten suojelun ja lastensuojelun avohuollon OT keskus/ OT-toiminnot vip Lastensuojelun sijaishuollon OT -keskus Lasten mielenterveyden OT -keskus Monialainen koordinoiva ydinyksikkö = Ot koordinaatioryhmä ja alueelliset ryhmät = Palvelut Lasten sairauksien OT -keskus perustaso erityistaso Lasten vammaispalveluiden OT -keskus erityistaso perustaso = Koordinaatio = Yliopistollinen tutkimus/socca = OT koordinaattori
OT-toiminnot, esimerkki Etelä-Suomen OT (Helsinki) TERVEYDENHUOLLON OT-TOIMIJAT SOSIAALIHUOLLON OT-TOIMIJAT Nuorten mielenterveyden OT-keskus Lasten suojelun ja lastensuojelun avohuollon OT -keskus Lastensuojelun sijaishuollon OT -keskus Lasten mielenterveyden OT -keskus Monialainen koordinoiva ydinyksikkö = Ot koordinaatioryhmä ja alueelliset ryhmät = Palvelut Lasten sairauksien OT -keskus perustaso erityistaso Lasten vammaispalveluiden OT -keskus erityistaso perustaso = Koordinaatio = Yliopistollinen tutkimus/socca = OT koordinaattori
Ydinyksikkö Rakenne Linjaava OT-neuvottelukunta : lpsy, npsy, som. HUS linjajohtajat, lastensuojelun ja lasten vammaispalveluiden YTA alueen johto (edustuksellisesti), Soccan edustajat, VIPverkoston edustaja Laajennettu OT -neuvottelukunta: maakunnittain erityistason so-te johto, sosiaalialan muut osaamiskeskukset Ydinyksikön toimisto: yksi tervehenhuollon työntekijä ja yksi sosiaalihuollon työntekijä sekä sihteeri (3 hlöä) Koordinointi- ja viestintätehtävä: Yhteiset koulutukset ja seminaari Asiantuntijapankin kokoaminen ja ylläpito Verkkosivusto toimisto Koo Ydinyksikkö = toimisto ja OT neuvottelukunta