Kunnanhallitus 25.03.2019 72 liite n:o 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2018 VESILAHDEN KUNTA
2 Sisällys 1 JOHDANTO... 3 2. KUNNAN HENKILÖSTÖORGANISAATIO 31.12.2018... 4 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN HALLINTOKUNNITTAIN... 5 3.1 KAAVIO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2015, 31.12.2016, 31.12.2017 JA 31.12.2018 5 4 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE... 6 4.1 KAAVIO 2. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE 31.12.2018 6 5 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE... 7 5.1 KAAVIO 3. HENKILÖSTÖN KOULUTUSASTE 31.12.2018 7 6 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT... 8 6.1 KAAVIO 4. SAIRAUSLOMAT DIAGNOOSILUOKITTAIN 2018 9 7 TYÖKYKYÄ JA TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JA YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA... 10 8 MUISTAMINEN... 11 9 MUITA TOIMENPITEITÄ... 12 10 KUSTANNUSTIETOJA... 13
3 1 JOHDANTO Vesilahden kunnassa on laadittu henkilöstöraportti vuodesta 2008 lähtien. Henkilöstöraportti antaa tietoja henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstökustannuksista, henkilöstön ikääntymisestä, poissaoloista ja työhyvinvoinnista. Yleistä kunta-alalta: Kunta-alalla työskenteli 419 000 henkilöä lokakuussa 2017 (vastaava luku lokakuussa 2016 oli 421 000 henkilöä). Lisäksi palkattomalla virkavapaalla tai työlomalla oli 28 000 henkilöä. Henkilöstömäärän väheneminen jatkui jo kuudetta vuotta. Korkeimmillaan kunta-alan henkilöstömäärä oli vuonna 2011, jolloin kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oli 441 000 henkilöä. Lokakuussa 2017 kunta-alalla työskentelevistä oli kuukausipalkkaisia 411 000 ja tuntipalkkaisia 8 000. Kunta-alan henkilöstöstä on työsuhteessa 74 % ja virkasuhteessa enää 26 %. Virkasuhteisten määrä on laskenut koko ajan. Naisia on henkilöstöstä 80 %. Vakinaisen henkilöstön määrä on 78 %. KT Kuntatyönantajien ennusteen mukaan henkilöstömäärä jatkaa laskuaan lähivuosina. Vuonna 2019 kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa arvioidaan työskentelevän 414 000 henkilöä. Keva arvioi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana kunta-alalta jää eläkkeelle vajaat 170 000 henkilöä, joka on lähes kolmasosa nykyisistä kuntatyöntekijöistä. Kuntien ja kuntayhtymien kuluista yli puolet ovat henkilöstökuluja. Kuntatyönantajien maksamista sosiaalivakuutusmaksuista puolestaan suurin osa on eläkemaksuja. Vuonna 2019 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 20,7 miljardia euroa. Palkkakustannusten osuus henkilöstömenoista on noin 16,56 miljardia euroa. Työnantajan maksamien eläke- ja muiden sosiaalivakuutusmaksujen osuus on noin 4,14 miljardia euroa. Lokakuussa 2017 kunta-alan kokonaisansiot olivat keskimäärin 3 146 euroa/kk. Ansiot eivät sisällä lokakuun 2017 jälkeen tehtyjä palkankorotuksia. Tehtäväkohtaisella palkalla tarkoitetaan tehtävän vaativuuden mukaista palkkaa ilman mitään palkanlisiä. Kokonaisansio sisältää kaikki lisät lisä- ja ylityökorvaukset mukaan luettuina. KT Kuntatyönantajien tiedustelun mukaan kunnat ja kuntayhtymät säästivät henkilöstömenoissa vuonna 2017 lähes 281 miljoonaa euroa. Se on 1,4 prosenttia kunta-alan henkilöstömenoista. Suurin osa kokonaissäästöistä saavutettiin vuonna 2017 muilla keinoilla kuin lomautuksilla ja irtisanomisilla. Valtaosa säästöistä syntyi hyödyntämällä luonnollista poistumaa. Säästöjä haettiin myös töiden uudelleen järjestelyillä, uusilla toimintatavoilla ja toimintoja tehostamalla. Säästöjä saatiin aikaan myös tiukentamalla rekrytointia, kuten vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä, jättämällä virkoja ja toimia täyttämättä sekä tiukennetulla täyttölupamenettelyllä. KT Kuntatyönantajat arvioivat, että lomautusten painoarvo näyttää entisestään pienentyvän ja pitkäjänteiseen suunnitteluun liittyvien keinojen käyttö lisääntyy. Kunta-alalla lomautettiin vuonna 2017 vain 788 henkilöä. Taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanottiin 204 henkilöä. Lomautuksilta on kunnissa vältytty yleensä silloin, kun säästötoimenpiteistä on päästy paikalliseen sopimukseen. KT:n tiedustelun mukaan paikallisten sopimusten tekeminen on kuitenkin vähentynyt, koska henkilöstöjärjestöt ovat usein kieltäytyneet tekemästä paikallisia virka- ja työehtosopimuksia henkilöstömenojen säästöistä.
2. KUNNAN HENKILÖSTÖORGANISAATIO 31.12.2018 4 Hallinto- ja taloustoimisto Avoin Kirjasto Avoin kunnanjohtaja 1 kirjastovirkailija 3 hallintojohtaja 1 talouspäällikkö 1 ICT-asiantuntija 1 palkkasihteeri 1 hallinnon suunnittelija 1 palvelusihteeri 1 matkailuneuvoja 1 työllisyyskoordinaattori 1 Liikunta- ja nuorisotoimi liikunta- ja nuorisosihteeri 1 nuoriso-ohjaaja 2 Kasvatus ja opetus sivistysjohtaja 1 Varhaiskasvatus Tekninen toimi päiväkodin johtaja 2 kunnaninsinööri 1 varhaiskasvatuksen johtaja 1 kunnanrakennusmestari 1 varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 rakennustarkastaja 1 varhaiskasvatuksen lastenhoitaja 24 5 palvelusihteeri 1 ryhmäavustaja 2 ammattimies 6 varhaiskasvatuksen opettaja 10 7 ryhmäperhep.hoitaja/laitosap. perhepäivähoitaja 5 1 palvelusihteeri 1 1 Tukipalvelut siivous- ja ruokapalvelupäällikkö 1 ruokapalveluesimies 1 monipalvelutyöntekijä 1 suurtalouskokki 3 ruokapalvelutyöntekijä 3 2 ruokapalvelutyönt./osa-aik. 2 Koulutoimi laitoshuoltaja 13 2 palvelusihteeri 1 erityisopettaja 1 peruskoulun johtajaopettaja 2 luokanopettaja 18 päätoiminen tuntiop./esikoulu 4 oppilaanohjauksen opettaja 1 peruskoulun lehtori 16 päätoiminen tuntiopettaja 2 rehtori 7-9 luokat 1 rehtori 1-6 luokat 1 erityisluokanopettaja 5 vastaava koulukuraattori 1 koulupsykologi 1 koulunkäynninohjaaja 18 2 palveluohjaaja Avoimista vakansseista täytetty määräaikaisesti ict-asiantuntijan, ruokapalvelutyöntekijän ja laitoshuoltajan vakanssit. Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi on hallinto-organisaation päällikkö. Hallintojohtaja, kunnaninsinööri ja sivistysjohtaja toimivat tulosalueen päällikköinä. 1 uusi
5 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN HALLINTOKUNNITTAIN Vesilahden kunnan henkilöstön määrä 31.12.2018 oli 197 henkilöä, kuten myös vuoden 2017 lopussa ja vuoden 2016 lopussa 196 henkilöä. Henkilöstöstä vakinaisessa palvelussuhteessa oli 171 henkilöä (vuonna 2016 175 henkilöä) ja määräaikaisia 26 henkilöä. (vuonna 2016 21 henkilöä). Naisia oli henkilöstöstä yhteensä 168 ja miehiä 29. Kokoaikatyössä oli 171 henkilöä ja osa-aikaisia 26 henkilöä. Osa-aikaisten vakanssien lisäksi syitä osa-aikaisuuksiin olivat osittainen hoitovapaa, osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikatyö omasta pyynnöstä. 3.1 KAAVIO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2015, 31.12.2016, 31.12.2017 JA 31.12.2018 31.12.2018 henkilöstö jakaantui eri hallintokuntiin seuraavasti: tekninen, rakennus- ja ympäristötoimi 12 hlöä yleishallinto, elinkeinotoimi 11 hlöä tukipalvelut (siivous-, ruoka- ja kuljetuspalvelut) 27 hlöä sivistystoimi, liikunta- ja nuorisotoimi, kirjasto- ja kulttuuritoimi 147 hlöä
6 4 HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE Henkilöstön keskiarvoikä Vesilahden kunnassa 31.12.2018 oli 45 vuotta, kuten vuonna 2017. Alla olevassa kaaviossa on esitetty Vesilahden kunnan henkilöstön ikäjakauma. 4.1 KAAVIO 2. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE 31.12.2018 Suomalaiset jäävät työeläkkeelle keskimäärin 61,3 vuotiaina. Vesilahden kunnasta on jääty vanhuuseläkkeelle vuosina 2010-2018 keskimäärin 63-vuotiaina. Vuonna 2018 Vesilahden kunnasta jäi vanhuuseläkkeelle 3 henkilöä, vastaava luku vuonna 2017 oli 3 henkilöä. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli viime vuonna 0 henkilöä (vuonna 2017 2 henkilöä ja vuonna 2016 2 henkilöä). 2000-luvulla kunta-alan eläköitymisessä on tapahtunut isoja muutoksia. Vanhuuseläkkeiden alkavuus on yli kaksinkertaistunut. Toisaalta työkyvyttömyyseläkkeet ovat vähentyneet ja muuttuneet osatyökyvyttömyyseläkepainotteisiksi. Lisäksi eläkkeelle siirrytään myöhäisemmässä vaiheessa työuraa kuin 2000-luvun alussa. Hyvästä kehityksestä huolimatta sairauspoissaolot ja ennenaikaiset eläköitymiset aiheuttavat kunta-alalla vuosittain 2 miljardin euron kustannukset. Eläkepoistumassa on suurta alueellista vaihtelua esimerkiksi maakuntien välillä. Pirkanmaalla lähivuosien eläkepoistuma on melko lähellä valtakunnallista keskiarvoa tai jopa sen alle.
7 5 HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE Tällä hetkellä voimassa olevan tutkintojärjestelmän mukaisesti noudatetaan kuntaalallakin seuraavaa koulutusastejaottelua: ei tutkintoa keskiaste (ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa suoritetut tutkinnot, esim. ylioppilastutkinto, perushoitaja, lähihoitaja, kodinhoitaja, laitoshuoltaja, lastenhoitaja, päivähoitaja, keittäjä, suurtalouskokki) alin korkea-aste (esim. sairaanhoitaja, erikoissairaanhoitaja, merkonomi, terveydenhoitaja, laboratoriohoitaja, teknikko, sosiaalikasvattaja, fysioterapeutti) alempi korkeakouluaste (esim. lastentarhanopettaja, sairaanhoitaja AMK, peruskoulun luokanopettaja, sosionomi AMK, insinööri, erityisopettaja, sosiaalihuoltaja, terveydenhoitaja AMK, tradenomi) ylempi korkeakouluaste (maisterin tutkinnot, lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri, hammaslääketieteen lisensiaatti) ja tutkijakoulutus. Korkeakoulututkinnoiksi luetaan alemman ja ylemmän korkeakouluasteen tutkinnot sekä tutkijakoulutus. Alla olevassa kaaviossa on esitetty Vesilahden kunnan henkilöstön koulutusrakenne. 5.1 KAAVIO 3. HENKILÖSTÖN KOULUTUSASTE 31.12.2018
8 6 HENKILÖSTÖN POISSAOLOT Sairauspoissaolot Henkilöstön sairauspoissaolopäiviä kertyi vuonna 2018 yhteensä 2241 kalenteripäivää. Sairauspoissaoloja vuonna 2018 oli keskimäärin 11,4 päivää / henkilö / vuosi, kun vastaava luku vuonna 2017 oli 14,4 päivää. Sairauspoissaoloista aiheutui vuonna 2018 kustannuksia 205 913 euroa, joka oli edellisvuotta vähemmän. Kunta-alan sairauspoissaolojen kokonaismäärä on pysynyt ennallaan. Poissaolojen luonteessa on kuitenkin tapahtunut muutos niin, että yli kolme päivää kestävien sairauspoissaolojen määrä on laskenut ja lyhyempien kasvanut. Kaikkiaan kuntatyöntekijät olivat vuonna 2017 poissa työstä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää, osoittavat tuoreimmat Kunta10-tutkimuksen tulokset. Neljännes (23 %) kuntatyöntekijöistä ei ollut viime vuonna lainkaan poissa töistä oman sairauden takia. 21.4.2010 ammattijärjestöjen edustajien kanssa pidetyssä paikallisneuvottelussa sovittiin yksimielisesti, että esimies voi hyväksyä lyhytaikaisen sairauspoissaolon (enintään kolme päivää) työntekijän omalla ilmoituksella seuraavista syistä: 1) Hengitystietulehdus (flunssa), jolle tavanomaisia oireita ovat yskä, nuha, kurkkukipu, äänen käheys, lihassäryt ja kuume 2) Vatsatauti, jolle tavanomaisia oireita ovat oksennus ja ripuli, usein myös kuume. 3) Muu sairaus, jolloin kysymykseen tulee lähinnä migreeni. Tällöin kuitenkin edellytetään sitä, että migreenitaudista on työterveyshuollon aikaisemmin toimittama selvitys, josta käy ilmi, että migreeni voi hoidosta huolimatta aiheuttaa työpäivän mittaisia työkyvyttömyysjaksoja. Migreenin aiheuttama työkyvyttömyys voi oman ilmoituksen perusteella kestää vain yhden vuorokauden kerrallaan. Esimies voi kuitenkin aina tarvittaessa vaatia työntekijän oman ilmoituksen sijaan lääkärintodistusta. Asiaa käsiteltiin myös kunnanhallituksessa 10.5.2010 / 89. Näitä ns. omalla ilmoituksella / esimiehen luvalla pidettyjä sairaspäiviä oli vuonna 2018 390 päivää. Työtapaturmia kirjattiin vuonna 2018 yhteensä 10 tapausta, kun niitä vuonna 2017 kirjattiin 13 tapausta, vuonna 2016 kirjattiin 8 ja vuonna 2015 5 tapausta. Työtapaturmista aiheutui 65 sairauspoissaolopäivää vuonna 2017. Vuoden 2016 vastaava luku oli 47 päivää.
9 6.1 KAAVIO 4. SAIRAUSLOMAT DIAGNOOSILUOKITTAIN 2018 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (M) Mielenterveyshäiriöt (F) Infektiot (A) Verenkiertoja aineenvaihduntasairaudet (I) Tapaturmat (S) Muut (MU) Henkilöstön ikääntyminen näkyy tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lisääntymisenä. Vuosina 2015-2018 tule-sairaudet ovat kuitenkin laskeneet edellisiin vuosiin verrattuna. Tule-sairauksien ehkäisemiseksi / vähentämiseksi työpaikkakäynneillä on arvioitu työergonomiaa ja tehty siihen parannusehdotuksia. Työterveyshuollon tekemien terveystarkastuksien ja sairaanhoitokäyntien perusteella työntekijöitä on ohjattu työfysioterapeutin arvioon, ohjaukseen ja neuvontaan. Työfysioterapeutti on tehnyt myös suunnattuja työpaikkakäyntejä, joissa työntekijä on saanut henkilökohtaista ohjausta työergonomiaansa. Työkuormituksen keventämiseksi ja ergonomian parantamiseksi on tehty tarpeelliseksi katsottuja välinehankintoja talouden sallimissa rajoissa. Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaat sekä hoitovapaat Vuonna 2018 äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapailla oli henkilöitä seuraavasti: Palkallinen äitiysvapaa Palkaton äitiysvapaa Palkaton vanhempainvapaa Palkallinen isyysvapaa Palkaton isyysvapaa Hoitovapaa palkaton Vuorotteluvapaat 5 henkilöä 6 henkilöä 7 henkilöä 1 henkilöä 1 henkilöä 10 henkilöä Vuorotteluvapaalla oli vuoden 2018 aikana 2 henkilöä (vuonna 2017 4 henkilöä). Vuorotteluvapaita pidettiin kasvatus- ja opetustoimessa.
7 TYÖKYKYÄ JA TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄVÄ JA YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteena on turvallinen ja terveellinen työ ja työympäristö, työkykyisyyttä ja terveyttä tukeva työyhteisö sekä tuottava, työ- ja toimintakykyinen työntekijä. Toiminnalla pyritään edistämään ja tukemaan jokaisen työtä tekevän työ- ja toimintakykyä hänen työuransa kaikissa vaiheissa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelusta, ohjauksesta, toteutumisen, tuloksellisuuden sekä laadun seurannasta ja arvioinnista vastaa TYHY-ryhmä (TYHY-ryhmä aloitti toimintansa vuonna 2010 ja siinä ovat edustettuina yhteistyötoimikunta ja eri hallintokuntien edustajia) yhteistyössä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. TYHY-ryhmässä ovat edustettuina mahdollisimman laajasti kunnan eri hallinnonaloilla toimivat ammattiryhmät. Edustajien tehtävänä on toimia viestinviejinä työryhmän ja oman ammattiryhmänsä välillä mm. tarpeiden, toiveiden ja vireillä olevien suunnitelmien suhteen. Työkykyä ylläpitävän toiminnan toteutumisessa keskeistä on työntekijöiden oma-aloitteisuus tarjolla olevien mahdollisuuksien puitteissa. TYHY-ryhmää on vetänyt hallintojohtaja. Vesilahden kunnassa järjestettiin yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa työkykyä ylläpitävää toimintaa vuonna 2018 seuraavasti (toimintasuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa): Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille tarjottiin mahdollisuus saada 13 yhdistelmäseteliä, joilla tuetaan henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia. Yhden setelin arvo on 5 euroa ja se käy liikunta- ja kulttuuripalvelujen maksamiseen. Kunnan vakituisille ja vähintään 6 kuukautta yhtäjaksoisessa palvelussuhteessa kuntaan oleville määräaikaisille työntekijöille/toimihenkilöille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen Vesilahdessa työskentelevälle henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus osallistua maksutta kuntosaliharjoitteluun kunnan omalla salilla Kirkonkylässä. Vesilahden kunta osallistui keväällä 2018 valtakunnalliseen HYMIS-liikuntakampanjaan. Kunnan TYHY-ryhmässä mietitään niitä toimenpiteitä, joilla henkilöstön hyvinvointia voitaisiin lisätä ja työkyky säilyttää. Työhyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät, mm. johtaminen, esimies- ja alaistaidot, työn hallinta, riittävä työtehtävien vaatima osaaminen, työn organisointi, työilmapiiri ja omat vaikutusmahdollisuudet. Työ- ja toimintakyvyn edistäminen on moniulotteista toimintaa: se yhdistää yksilön, työyhteisön, työympäristön ja osaamisen toiminta-alueet kokonaisuudeksi. 10
11 8 MUISTAMINEN Kunnan vakinaisia työntekijöitä ja viranhaltijoita onnitellaan heidän 50- ja 60- vuotispäivinään seuraavasti: 50 vuotta Hopeiset kahvilusikat (6 kpl) Vesilahti-kaiverruksella 60 vuotta Hopeiset kakkuatrain ja kakkuveitsi Vesilahti -kaiverruksella Eläkkeelle siirtyminen tai palvelussuhteen päättyminen: Vakituisessa palvelussuhteessa alle 10 vuotta olleelle n. 100 euron arvoinen lahja. 10-20 vuotta palvelussuhteessa olleelle hopeiset kahvilusikat (6 kpl) Vesilahtikaiverruksella tai vapaavalintainen lahja, jonka arvo sama kuin kahvilusikoiden.
12 9 MUITA TOIMENPITEITÄ Työterveyshuolto / suunnatut tarkastukset Vuoden 2017 alusta alkaen työterveyspalvelut on ostettu Terveystalolta. Työterveyspalvelu Viisari lopetti toimintansa vuoden 2016 lopussa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa toimintaa on fokusoitu entistä enemmän työkykyasioihin ja sairaanhoitopalvelun rajaukset on kirjattu suunnitelmaan aiempaa tarkemmin. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisia ns. suunnattuja tarkastuksia ja työpaikkaselvityksiä tehdään vuosittain jollekin ammattiryhmälle. Vuonna 2018 suunnatut tarkastukset tehtiin yleishallinnon ja varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Suunnattujen tarkastusten menetelmiä ovat työpaikkakäynnit, haastattelut, havainnointi, kyselyt ja terveystarkastukset (kliiniset tutkimukset, toiminnalliset mittaukset, suoritustestistö). Varhaisen välittämisen malli Kunnanhallitus hyväksyi 19.9.2011 varhaisen välittämisen mallin eli toimintamallin työkyvyn heikentyessä. Varhaisen välittämisen toimintamallin avulla tavoitellaan työntekijän hyvää työkykyä ja työssään selviytymistä, joka lisää myös työyhteisön tyytyväisyyttä. Toimintamallista esimiehet saavat apua omaan työskentelyynsä ja esimiestyö jämäköityy. Onnistuessaan varhainen välittäminen vähentää sairauspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Pitkällä tähtäimellä vaikutetaan myös ennenaikaisesta eläköitymisestä aiheutuviin kustannuksiin. TYHY-toiminta Vuonna 2010 toimintansa aloittanut TYHY-ryhmä kokoontui 6 kertaa vuonna 2018. TYHY-ryhmässä käsiteltiin mm. seuraavia asioita: henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, tykyn toimintasuunnitelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, työsuojelun ajankohtaiset asiat, sosiaalisen median ohje, kehyskuntien yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen tuotanto- ja järjestämisselvitys, maakunta- ja sote-uudistus sekä tilinpäätös ja henkilöstöraportti vuodelta 2017. Lisäksi järjestettiin työpajoja henkilöstön hyvinvointiin panostamiseen liittyen (vrt. kuntastrategian mukainen painopiste vuodelle 2018). Lisäksi jokaisessa TYHY-ryhmän kokouksessa eri hallintokuntien edustajat kertovat ajankohtaiset kuulumiset omista hallintokunnistaan.
13 10 KUSTANNUSTIETOJA Vesilahden kunnassa maksettiin vuonna 2018 sosiaaliturvamaksun alaisia palkkoja yhteensä 6,4 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2017 oli 6,3 miljoonaa euroa. Vuokratyövoimakustannukset vuonna 2018 olivat 85 166,16 euroa. Henkilöstön koulutuksista ja erilaisista poissaoloista aiheutui vuonna 2018 palkkakustannuksia seuraavasti (luvut eivät sisällä sivukuluja ja suluissa on vastaava luku vuoden 2017 osalta): Koulutus 44 947 (32 091) euroa Lomat 448 953 (469 789) euroa Perhevapaat 51 542 (40 465) euroa Sairauspoissaolot 205 913 (238 086) euroa Työtapaturmat 6 443 (3 570) euroa Muut KVTES:n ja OVTES:n mukaiset palkalliset poissaolot: 8 299 euroa - lastentarhanopettajien VES-päivät - merkkipäivät, omaisen siunauspäivä, vihkimispäivä - lääkärin määräämät tutkimukset - kertausharjoitus - palkallinen poissaolo (OVTES) opettaja hoitaa työpaikalla tai työpaikan ulkopuolella muuta kuin varsinaista opetustehtäväänsä.