ESIOPETUKSEN TYÖ-, - JA KEHITTÄMISSUUNNI- TELMA Lukuvuosi 2017-2018 YKSIKÖN TIEDOT Esiopetusyksikön nimi Sympaatin päiväkoti kunnallinen yksityinen Osoite Kirkkotie 23, 04310 Tuusula Rehtori/varhaiskasvatusyksikön johtaja Marjut Jakobsson Puhelin 0505559180 Sähköposti sympaatti@norlandia.com Esiopetuksen päivittäinen työaika 4 tuntia 9-13 Vastuuopettajan nimi ja sähköpostiosoite Mira Laamanen sympaatti@norlandia.com Henkilökunta (tehtävät, lto, lh, avustaja ja henkilömäärä) 4+1, Lastentarhanopettaja, lähihoitaja, lastenhoitaja, lasten- ja nuorten erityisohjaaja sekä keittäjä. KUINKA MONTA ESIOPETUSRYHMÄÄ ON ESIOPETUSTA ANNETTAESSA MUODOSTUNUT SEURAAVAN RYHMÄLUOKITUKSEN MUKAAN? Ryhmän koko 1-13 14-20 21-26 yli 26 Suurin ryhmäkoko, perustelut Erillinen esiopetusryhmä koulussa
Yhdistettynä alkuopetuksen kanssa Päiväkodin esiopetusryhmä koulussa Erillinen esiopetusryhmä päiväkodissa Yhdistettynä alle 6-vuotiaiden päivähoitolasten kanssa 15 Miten toiminta käytännössä toteutetaan, jos esiopetusta annetaan ryhmässä, jossa on esiopetusikäisiä ja heitä nuorempia lapsia. Osa ohjatuista toiminnoista tehdään koko ryhmän kanssa yhdessä, tehtävän tason mukaan eriytämme toimintoja tai teemme niitä sovelletusti niin että ovat edullisia myös muille kuin esikoululaisille. ESIOPPILAIDEN LUKUMÄÄRÄ JA OPETUSKIELI Tytöt 9 Suomenkielisessä opetuksessa 15 Pojat 6 Ruotsinkielisessä opetuksessa 0 Yhteensä 15 Muu kieli, mikä Tehostetun tuen lapset 0 Erityinen tuki, pidennetty oppivelvollisuus Lisätietoja MITEN KULJETUS ON JÄRJESTETTY Kuljetus Kuljetus Mahdolliset
(lukumäärä) esiopetukseen esiopetuksesta päivähoitoon (lukumäärä) perustelut Kunta on järjestänyt erikseen maksuttoman kuljetuksen Kunta on järjestänyt maksuttoman kuljetuksen koulukuljetuksen yhteydessä Vanhemmat hoitavat kuljetukset 15 15 ESIOPETUSYKSIKÖN TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Kirjaa tähän lyhyesti toimintakulttuurin keskeiset asiat. Lapsen äänen kuulluksi tuleminen, huomioon ottaminen suunnittelussa. Tunne- ja kaveritaitojen harjoittelu pohjautuen tunnekouluun ja arvostukseen sekä vastuulliseen ihmisyyteen ja kasvamiseen elämisen jokaisella osa-alueella, antaa siihen eväitä vahvistamalla lapsen itsetuntoa. Vastuuttaminen lapsen omien mielenkiinnon kohteiden mukaan mm. pienten nukutus ja pienten opastus mm. leivonnassa ja muussa yhteisessä tekemisessä. Oppiminen mm. matematiikan, musiikin ja äidinkielen osalta tapahtuu pääosin arjen toimintoihin lisättynä mm. aamupiirin, ruokailun sekä pukemistilanteiden yhteydessä. Oppimistilanteista tehdään mahdollisimman luovia sekä lasten näköisiä. Liikuntaa harrastamme monipuolisesti hyödyntäen lähimaastoa, puistoa, metsää sekä rantapuistoa. Kuvallinen ilmaisu on monipuolista ja jokapäiväistä ateljeen tiloissa. Kannustamme lapsia luovuuteen ja oma-aloitteisuuteen kaikilla oppimisen osa-alueilla. Miten tavoitteet toteutuivat? Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä toisin? Ideoita ja ajatuksia huomioitavaksi seuraavalle toimintakaudelle LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET
Tähän kirjataan lukuvuoden teema, joka näkyy lapsille ja huoltajille. Teema avataan muutamalla lauseella. Lukuvuoden teemat: Yksi pääteemoista on Suomi 100v, jota juhlistamme yhdessä vanhempien kanssa tanssiaisten merkeissä. Suomen luonto, eläimet ja historia kuuluvat teemoihimme. Teemat muotoutuvat lasten mielenkiinnon kohteen mukaan, vuodenajat huomioiden. Esiopetusyksikön toimintakulttuurin, oppimisympäristöihin ja työtapoihin tai muuhun sisäiseen kehittämiseen liittyvät kehittämiskohteet: Kehittämiskohde 1: Yhteisöllisyys (Tuusulan esiopetuksen yhteinen kehittämiskohde) Kehittämiskohde 2: Lasten osallisuus vahvempana Kehittämiskohde 3: Mediakasvatus Arvio esiopetuksen teemojen ja kehittämiskohteiden toimivuudesta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle Teemat Tähän kirjataan arviointi teemojen toteutumisesta Kehittämiskohteet Tähän kirjataan arviointi kehittämiskohteiden toteutumisesta PEDAGOGISET RATKAISUT Millaiset sisällöt painottuvat Esiopetussuunnitelman mukaiset pedagogiset ratkaisut: Lapsen yksilöllinen tuentarve, jossa huomioidaan opetusmenetelmät, lapselle sopivin tapa kommunikoida, tarvittaessa pienryhmätyöskentely sekä yksilölliset työtavat. Tarvittaessa lapselle haetaan tehostetun tuen päätös. Yksikön sisäinen yhteistyö: Esikoulu työskentely toteutuu parityönä ja yksikön johtaja tukee ryhmää. Joustavat ryhmittelyt: Tarpeen vaatiessa pyrimme järjestelemään pienryhmätuokioita. Oppimisympäristöt: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tarjoaa monipuolisen oppimisympäristön. Lähellä Tuusulan kirkko, useita museoita, ranta, leikkipuisto, metsä, uimahalli (10xuimakoulu kuuluu esikouluumme) sekä Keuda, jossa käymme usein ohjatuissa toimintahetkissä. Työtavat: Luovia sekä lapsilähtöisiä.
Arvio esiopetuksen pedagogisten ratkaisujen toimivuutta ja arvioinnin perusteella tehtävät muutokset seuraavalle toimintakaudelle YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö Avoimuus ja positiivinen rehellisyys vuorovaikutustilanteissa sekä työskentelyssä vanhempien/huoltajien sekä kasvatushenkilöstön kesken. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä. Tähän kuvataan esiopetuksen yksiköiden välinen yhteistyö ja koulun kanssa tehtävä yhteistyö. Tuusulaan laadittu esi- ja alkuopetuksen välille minimiyhteistyön periaatteet (arviointimateriaalissa). Käymme lähikouluissa tutustumassa esikoululaisten kanssa. joko opettajan tai koulusosionomin opastamana sekä syksyllä että keväällä. Jos mahdollista niin yhteistä toimintaa mm. liikuntatuokiota tms. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Esim. yläkoulu Keudan kanssa aktiivsta yhteistyötä, opiskelijoiden pitämänä eriaiheisia ohjattuja tuokioita joko koulun tai päiväkodin tiloja hyödyntäen. Arvio yhteistyön onnistumisesta ja yhteistyön kehittämisestä KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Tähän kirjataan ja tarkennetaan toimintatapoja; miten kieleen ja kulttuuriin liittyvät asiat otetaan esiopetusyksikössä huomioon. Päiväkotimme sijaitsee kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella joten voimme helposti hyödyntää kulttuurin anteja. Jos ryhmässä monikulttuurisia lapsia niin perehdymme myös heidän kulttuuriinsa esim. juhlapyhien, erilaisten tapojen ja uskomusten kautta. Suomi toisena kielenä opetus
Miten eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus toteutettiin? KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Yksikössä käytössä olevat yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodot Tuen resurssien riittävyys Tulkitsemis- ja avustamispalvelut Tuusulan opetustoimen Oppilashuolto ja pedagoginen tuki käsikirjaan ja Tuusulan kunnan esiopetussuunnitelmaan on kuvattu oppimiseen, kasvuun ja hyvinvointiin liittyvät toimintamallit. Käsikirja on luettavissa Kaiussa ja opetussuunnitelman Tuusulan www. sivuilla. VEO.n konsultointipalvelut, neuvolat ja muut yteistyökumppanit. Yksityisenä meillä ei ole mahdollisuutta saada avustajaa ja jos lapsella tehostetun tuen päätös, niin saatavilla oleva tuki ei ole riittävää, eikä vastaa meidän tarpeitamme. Miten oppimisen tuen järjestelyt toteutuivat ja onnistuvat? Arvio tuen resurssien riittävyydestä HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Koulutuksen tarpeet ja painopistealueet, mentorointi, yhteistyö Sympaatissa työskentelee kolme koulutettua LTTO:ta (lasten tunnetaito-ohjaaja) Osallistumme mielellämme myös kunnan järjestämiin koulutuksiin, kun niitä on tarjolla. Koulutusten toteutuminen, ammatillinen kehittyminen HUOLTAJIEN PALAUTE (toteutetaan keväisin jokaisessa yksikössä) Keskeiset tulokset
PALAUTTEESTA AIHEUTUVAT ASIAT Kehittämiskohteet, koulutustarpeet, vaikutukset seuraavan toimintavuoden suunnitteluun jne. OPPILASHUOLTO Oppilashuoltoryhmä ja sen toimintatavat yksikössä Yksikön toimintatavat ja käytänteet kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa Nopea puuttuminen, yhdellä työntekijöistämme koulutus henkisiä kriisitilanteita varten. Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä käytämme tunnetaitoharjoituksia ja tunteen säätelyä ja sanoittamista. Miten oppilashuoltoyö onnistui ja miten sitä tulisi kehittää edelleen? OPPILASHUOLLON KOKONAISTARVE JA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT OPPILASHUOLTOPALVELUT Oppilashuollon henkilöstö esiopetuksessa ja arvio esiopetuspaikan tarpeesta: Arvioitaessa esiopetuksen oppilashuollon kokonaistarvetta tulee hyödyntää monipuolisesti lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa. Lisäksi huomioidaan esiopetusyhteisön ja - ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet, sekä tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrä. lyhyt kuvaus esiopetusyksiköstä ja esiopetusyksikön ympäristöstä:. psykologi:katri Niemi kuraattori: Johanna Temisevä terveydenhoitaja: Arja Kiesi esiopetuksen näkemys ko. palveluiden riittävyydestä: On ollut riittävää ja erityisesti puheterapeutin antamalla infolla ollut merkittävä vaikutus päiväkodissa toimisen arkitilanteisiin lapsilla joilla tuentarvetta, samoin terveydenhoitajan oleminen paikalla koetaan merkitykselliseksi. YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO JA SEN TOIMINTATAVAT: yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoonpano: Tapauskohtaisesti lapsen tarpeen mukaan yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt: Tapauskohtaisesti lapsen yksilölliset tarpeet huomioon ottaen
yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten tahojen kanssa liittyen yhteisölliseen oppilashuoltoon:tapaamisia palaverien merkeissä tai esim. havainnointikäynti yhteistyö lapsen ohjauksessa ja esiopetuksesta kouluun siirtymävaiheessa: Tiedonsiirtopalaveri, jos tehostetun tuen oppilas niin VEO mukana sekä kirjallista materiaalia esiopsin lisäksi pedagogisen ryhmän kirjaukset sekä pedagoginen arvio YKSILÖKOHTAISEN OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä lasta koskevan asian käsittelyssä: Vanhempien suostumuksella kootaan lapsen tuesta vastaava työryhmä oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys esiopetuksessa kuka vastaa, missä säilytetään: Lapsen esiopetusryhmän työntekijä, säilytys lukollisessa kaapissa. Luettavissa vain asianomaiselle ryhmän aikuiselle. lapsen sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen esiopetuksessa: Koko henkilökunta yhdessä vastaa, erityisruokavaliosta lääkärintodistus. Vanhemmat täyttävät lääkkeenantolupan reseptilääkkeistä. yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä: VEO:n sekä mahdollisesti muiden yhteistyökontaktien kanssa. yhteistyö esiopetuksen ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Mahdolliset muut yhteistyökontaktit (sairaalat, terapeutit, psykologit) OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN LASTEN JA HEIDÄN HUOLTAJIEN KANSSA: lapsen ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioimisessa: Lasta voidaan osallistaa eri dokumentein sekä sanallisesti, samoin vanhempia. Vanhemmat osallistuvat päätökseen asiantuntijaryhmän kokoamisesta. yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen lapsille, huoltajille ja yhteistyötahoille: Esitellään yleisellä tasolla vanhempainillassa ja yksityiskohtaisemmin jos asia koskee tuen tarpeessa olevaa lasta. OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURAAMINEN Miten esiopetuspaikassa on järjestetty kunnan oppilashuollon suunnitelmaan perehtyminen ja esiopetuskohtaisen suunnitelman laatiminen: ESIOPETUSPAIKAN OPPLASHUOLLON TOTEUTUMISEN (täytetään keväällä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä)
TYÖSUUNNITELMAN KÄSITTELY Työsuunnitelman laatija Mira Laamanen ja Jaana Piirainen pvm.13.10.2017 Käsittely esiopetushenkilöstön ja rehtorin/pk johtajan kanssa 13.10.2017/Marjut Jakobsson