TAK RAJATUTKIMUS 2017 Helsingin Satama Oy

TAK RAJATUTKIMUS 2017 Helsingin Satama Oy

4 508 1 198 465 110 78 yhteensä 6,4 miljoonaa matkustajaa (+2,8 %) lähti Suomesta Helsingin sataman kautta vuonna 2017. Heistä 3,9 miljoonaa oli suomalaisia ja 2,5 miljoonaa ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä Helsingin satamassa kasvoi 8,1 prosenttia vuodesta 2016. Viroon Ruotsiin Risteilyaluksille Venäjälle Saksaan Kaavion luvut: tuhatta matkaa Helsingin sataman kautta poistuneet matkailijat käyttivät Suomenmatkallaan (mukaan lukien ennakkokulut) 277 euroa per matkustaja (+16 %). He jättivät Suomeen yhteensä 695 miljoonaa euroa vuonna 2017 (+27 %). YHTEENVETO

Johdanto... 1 TAK Rajatutkimus Helsingin Satama Oy... 2 Yöpymiset ja matkat... 3 Matkat Helsingin sataman kautta (1000 matkaa)... 4 Viipymä suomessa... 5 Ulkomaalaisten majoituspaikat... 6 Matkakohde Suomessa... 7 Matkakohde Suomesta poistuttaessa... 8 Saapuminen Suomeen... 9 Matkustajaprofiilit... 10 Matkan tarkoitus... 11 Kuinka usein Suomessa?... 12 Matkaseurue... 13 Perheen yhteenlasketut tulot vuodessa... 14 Matkustajien ammattijakauma... 15 Rahankäyttö... 16 Mihin käyttänyt rahaa Suomessa?... 17 Ulkomaalaisten matkailijoiden käyttämä rahamäärä yhteensä (sis. ennakkokulut)... 18 Ulkomaalaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahamäärä per matkustaja... 19 Ulkomaalaisten matkailijoiden käyttämän rahamäärän jakautuminen... 20 Suomalaiset matkustajat Virossa... 21 Johdanto... 22 Sukupuoli- ja ikäjakauma... 23 Ammattiasemajakauma... 24 Kotitalous ja matkaseurue... 25 Perheen tulotaso... 26 Asuinmaakunta... 27 Matkan kesto (yötä Virossa)... 28 Virossa käytetyt palvelut... 29 Virosta ja laivalta Suomeen tuodut tuotteet... 30 Automatkustajat laivoilla... 31 Matkalla mukana ollut kulkuneuvo (auto laivalla) suomalaiset + ulkomaalaiset... 32 SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO 6JOHDANTO

2 TAK RAJATUTKIMUS HELSINGIN SATAMA OY TAK Rajatutkimus on Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n Suomen vilkkaimmilla raja-asemilla toteuttama haastattelututkimus, jossa haastatellaan vuoden aikana noin 20 000 Suomesta poistuvaa ulkomailla asuvaa matkailijaa. Tässä raportissa on tarkasteltu Helsingin sataman kautta Suomesta vuonna 2017 poistuneita ulkomaalaisia matkailijoita. Haastatteluaineiston kokonaismäärä tässä raportissa (Helsingin satamassa haastatellut) on 5 208. Tutkimusaineistosta on rajattu ulos yli vuoden Suomessa viipyneet ulkomaalaiset. TAK Rajatutkimus tehtiin ensimmäisen kerran itärajalla vuonna 1997 ja sitä on toteutettu ja laajennettu siitä lähtien. Tutkimusaineistosta tehdään mm. Visit Finlandin matkailijatutkimukset sekä alueelliset tutkimusraportit Suomen suurimmille matkailualueille ja kaupungeille. Nykyisellään haastatteluja tehdään Helsingin ja Turun satamissa, Helsingin, Turun, Tampereen lentokentillä, talvikaudella Rovaniemen ja Kittilän lentokentillä, sekä itärajalla Vaalimaalla, Nuijamaalla, Vainikkalassa, Imatralla ja Niiralassa. Haastateltavat poimitaan otokseen tasaväliotannalla ja haastattelupäivät arvotaan satunnaisesti koko vuodelle. Tutkimuksessa haastatellaan yli 14-vuotiaita, ulkomailla asuvia, Suomesta poistumassa olevia matkailijoita. Tutkimuksessa ei huomioida raskasta liikennettä eikä Helsingin satamissa kansainvälisiä risteilyaluksia. Tulokset on painotettu vastaamaan tutkimuksessa mukana olevien lentokenttien, satamien ja itärajan todellisia matkustajamääriä. Helsingin lentokentän ja satamien osalta painotus on tehty myös vastaamaan eri kohdemaita. Tässä raportissa tarkastellaan Helsingin sataman kautta poistuneita matkailijoita. Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy on vuonna 1991 perustettu matkailututkimuksiin erikoistunut tutkimusyritys. 6JOHDANTO

3 YÖPYMISET JA MATKAT 2,52 miljoonaa ulkomaalaisten matkaa Helsingin satamasta ulkomaille (+8,1 %) 71 % matkailijoista yöpyi Suomen matkallaan (64 % vuonna 2016) YÖPYMISET JA MATKAT

2015 2016 2017 4 MATKAT HELSINGIN SATAMAN KAUTTA (1000 MATKAA) 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 Ulkomailla asuvat tekivät Helsingin sataman kautta kaikkiaan 2,52 miljoonaa matkaa vuonna 2017 (2,32 v. 2016). Suurin nousu matkojen määrässä tapahtui Virossa asuvien kohdalla (vajaat 80 000 matkaa), mutta myös esimerkiksi venäläisten, kiinalaisten ja latvialaisten tekemien matkojen määrä kasvoi. Kuvaan on lisätty joitakin maita, jotka eivät ole mukana vuoden 2015 raportoinnissa. YÖPYMISET JA MATKAT

Tuhatta matkaa 5 VIIPYMÄ SUOMESSA 1 200 800 400 6 päivää tai enemmän 4-5 päivää 3 päivää 2 päivää Päivämatka - Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Keskimäärin (kaikki) Yhteensä (öitä) 6,5 yötä 4,8 yötä 1,0 yötä 8,5 yötä 4,2 yötä 5,2 yötä 3,2 yötä 5,1 yötä 9,1 yötä 8,2 milj. 1,1 milj. 0,2 milj. 0,6 milj. 0,4 milj. 0,1 milj. 0,1 milj. 0,1 milj. 5,2 milj. Kaikista Helsingin sataman kautta poistuneista matkailijoista hieman alle kolmannes oli päivämatkalla. Yhteensä sataman kävijät viettivät Suomessa noin 16,1 miljoonaa yötä, eli 33 % enemmän kuin edellisvuonna. Ylivoimaisesti suurin yöpymismäärä oli virolaisilla (8,2 miljoonaa yötä) sekä ruotsalaisilla (1,1 miljoona yötä). Saksasta saapuneiden yöpymisten määrä nousee matkojen määrään nähden suureksi, koska heidän keskimääräinen viipymänsä on selvästi muita pidempi. YÖPYMISET JA MATKAT

6 ULKOMAALAISTEN MAJOITUSPAIKAT 100 % 80 % Muu Asunto (oma / työnantajan) Tuttavat tai sukulaiset (sis. couchsurfing) 60 % Vuokra-asunto (tai -mökki), retkeilymaja tai leirintä-alue 40 % 20 % Hotelli tai vast. 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Yön yli matkoista joka neljännellä käytettiin hotelleja. Samoin noin neljänneksellä yövyttiin tuttavien tai sukulaisten luona. Airbnb majoituksen lisääntyminen näkyy, sillä jo lähes kolmanneksella matkoista yövyttiin vuokra-asunnossa, retkeilymajassa tai leirintäalueella, kun niissä vuotta aiemmin yövyttiin joka neljännellä yön yli matkalla. Yhdysvalloista ja Aasiasta saapuneet matkailijat yöpyvät muita useammin hotelleissa, kun naapurimaista Ruotsista, Virosta ja Venäjältä saapuneet yöpyivät muista useammin tuttavien tai sukulaisten luona. YÖPYMISET JA MATKAT

7 MATKAKOHDE SUOMESSA 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Pääkaupunkiseutu Saaristo / rannikko Järvi-Suomi Lappi Sataman kautta tehdyistä matkoista kolmella neljänneksellä on pääasiallisena vierailukohteena pääkaupunkiseutu. Helsingin ympäristö matkakohteena on sitä yleisempi, mitä kauempaa Suomeen on saavuttu. Virolaiset ja ruotsalaiset laivamatkustajat vierailevat selvästi muita useammin myös muualla Suomessa. Saaristo ja Järvi-Suomi oli pääasiallisena kohteena noin viidenneksellä. Laivamatkustajista Lappi kiinnostaa erityisesti kiinalaisia ja japanilaisia. Prosenttilukujen summa ylittää sadan, sillä matkustaja on voinut mainita useamman kuin yhden pääasiallisen matkakohteen Suomessa (esimerkiksi pääkaupunkiseutu ja Lappi). YÖPYMISET JA MATKAT

8 MATKAKOHDE SUOMESTA POISTUTTAESSA 100 % 90 % Ruotsi 80 % 70 % 60 % Venäjä 50 % 40 % Saksa 30 % 20 % 10 % Viro 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Kaikista sataman kautta tehdyistä matkoista kolme neljännestä suuntautuu Viroon ja lähes viidennes Ruotsiin. Tarkasteltaessa asiaa lähtömaan mukaan, nähdään että Venäjältä ja Saksasta tehdyissä matkoissa jakaumassa on enemmän hajontaa Helsingin sataman kautta Suomesta poistuvista saksalaisista alle kolmannes ja venäläisistä runsas kolmannes oli palaamassa kotimaahansa. Virolaiset sekä ruotsalaiset sen sijaan palasivat käytännössä aina kotimaahansa. YÖPYMISET JA MATKAT

9 SAAPUMINEN SUOMEEN 100 % Muulla tavalla 80 % 60 % Laivalla Helsingin satamaan 40 % 20 % Lentäen Helsinkiin 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Helsingin sataman kautta Suomesta poistuneista noin 2,5 miljoonasta ulkomailla asuvasta matkailijasta noin joka kuudes, eli 440 000 matkustajaa, saapui Suomeen lentäen Helsingin lentokentälle. Lähes kolme neljännestä saapui laivalla Helsinkiin ja noin joka kymmenes muulla tavalla. Lentäen saavuttiin erityisesti Aasiasta ja Yhdysvalloista. Aasialaisista vain pieni osa saapui Suomeen laivalla, eli Suomi on selvästi kiertomatkojen alku- tai päätepiste. YÖPYMISET JA MATKAT

10 MATKUSTAJAPROFIILIT 33 % matkailijoista matkustaa yksin 26 % matkailijoista oli lomamatkalla MATKUSTAJAPROFIILIT

11 MATKAN TARKOITUS 100 % Muu 80 % Transit 60 % Opiskelu Sukulaisvierailu 40 % Ostosmatka 20 % Vapaa-ajan matka Business 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Sataman kautta poistuneista matkustajista noin kaksi viidesosaa on vapaa-ajanmatkalla. Kun huomioidaan lisäksi, että 15 % on sukulaisvierailulla ja 4 % ostosmatkalla, tekee vapaa-ajan-, tai niihin rinnastettavia matkoja noin kolme laivamatkustajaa viidestä. Sukulaisvierailut korostuvat eniten Ruotsista ja Virosta tehdyistä matkoista. Työmatkat (29 %) puolestaan korostuvat etenkin Virosta Suomeen tehdyissä matkoissa, joista noin puolet oli työmatkoja. Yleistäen voisi sanoa, että mitä kauempaa Suomeen saavutaan, sitä useammin ollaan lomamatkalla. MATKUSTAJAPROFIILIT

12 KUINKA USEIN SUOMESSA? 100 % Yli 4 kertaa vuodessa 80 % 2-4 kertaa vuodessa 60 % Kerran vuodessa tai vähemmän 40 % 20 % On ainoastaan käynyt lentokentällä Ensikerta 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Aasialaisista ja yhdysvaltalaisista laivamatkustajista noin kolme neljännestä on Suomessa ensimmäistä kertaa. Virosta tehdyistä matkoista, neljännes on ramppaajien (käy yli 4 kertaa vuodessa) tekemiä ja noin joka kahdeskymmenes on ensikertalainen. MATKUSTAJAPROFIILIT

13 MATKASEURUE 100 % Muu 80 % Yksin 60 % Ystävien kanssa 40 % Laajennettu perhe Ydinperhe 20 % Vain kumppani 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Joka neljäs sataman kautta tehty matka tehdään yksin. Tähän vaikuttaa kuitenkin merkittävästi virolaisten suuri osuus laivamatkustajista. Virolaisista kaksi viidennestä matkustaa yksin. Useimmin perheen kanssa (vain kumppani, ydinperhe tai laajennettu perhe, jossa matkustajia oman talouden ulkopuolelta) matkustavat venäläiset (68 %), ruotsalaiset (62 %) ja yhdysvaltalaiset (59 %), kun muista maista tehdyistä matkoista alle puolet on tehty perheen kanssa. MATKUSTAJAPROFIILIT

14 PERHEEN YHTEENLASKETUT TULOT VUODESSA 100 % 80 % Yli 60 000 60 % 40 % 20 001 60 000 20 % Alle 20 000 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Puolella sataman kautta tehdyistä matkoista matkustajan perheen yhteenlasketut vuositulot ovat 20 60 000 euroa. Yhdysvaltalaiset, eteläkorealaiset ja saksalaiset ovat varakkaampia, sillä heistä valtaosalla perheen vuositulot ovat yli 60 000 euroa. Eniten pienimpään tuloluokkaan kuuluvia matkustajia on venäläisten ja kiinalaisten keskuudessa. MATKUSTAJAPROFIILIT

15 MATKUSTAJIEN AMMATTIJAKAUMA 100 % Muu 80 % Opiskelija Kotirouva 60 % Työtön Eläkeläinen 40 % Yrittäjä Johtaja 20 % Toimihenkilö Työntekijä 0 % Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Sataman kautta kulkeneista matkustajista kolme neljännestä on palkkatyössä / yrittäjiä. Varsinkin virolaisten keskuudessa työntekijöiden osuus on korkea (54 %). Venäjältä saapuneissa korostuvat johtajat ja toimihenkilöt. Opiskelijoiden tekemien matkojen osuus on korkeampi naapurimaidemme ulkopuolelta tehdyistä matkoista. MATKUSTAJAPROFIILIT

16 RAHANKÄYTTÖ yhteensä 695 miljoonaa euroa (+27 %) ostoksiin 210 miljoonaa euroa (+40 %) RAHANKÄYTTÖ

17 MIHIN KÄYTTÄNYT RAHAA SUOMESSA? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Majoittuminen Ravintolat ja kahvilat Ostokset ja elintarvikkeet Liikkuminen Polttoaine Kulttuuripalvelut Kylpylät ja hyvinvointipalvelut Huvittelupalvelut Muu Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Kaikki Helsingin sataman kautta matkustaneista lähes kaksi kolmannesta käytti rahaa ostoksiin ja elintarvikkeisiin sekä ravintola- tai kahvilapalveluihin. Yhdysvaltalaiset matkailijat käyttivät hieman muita useammin ravintola- ja kahvilapalveluita. Aasialaiset ja yhdysvaltalaiset käyttivät muita useammin rahaa liikkumiseen. Sen sijaan polttoaineeseen ei aasialaisista käyttänyt rahaa juuri kukaan. Naapurimaistamme Virosta, Ruotsista ja Venäjältä saapuneet käyttivät muita harvemmin rahaa majoittumiseen. RAHANKÄYTTÖ

2015 2016 2017 18 ULKOMAALAISTEN MATKAILIJOIDEN KÄYTTÄMÄ RAHAMÄÄRÄ YHTEENSÄ (SIS. ENNAKKOKULUT) 300 M 200 M 100 M 0 M Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Ulkomaalaiset, Helsingin sataman kautta poistuneet matkustajat käyttivät rahaa Suomessa kaikkiaan 695 miljoonaa euroa (+27 %). Summa sisältää myös ennakkokulut, joita matkustajat olivat maksaneet ennen matkustamistaan (esim. majoitus tai autovuokra, ei kuitenkaan matkaliput). Eniten rahaa käyttivät Virosta saapuneet matkailijat, 259 miljoonaa (228 M v. 2016). Kiinalaisten rahankäyttö harppasi 49 miljoonasta 86 miljoonaan. RAHANKÄYTTÖ

2015 2016 2017 euroa/matkailija 19 ULKOMAALAISTEN MATKAILIJOIDEN SUOMESSA KÄYTTÄMÄ RAHAMÄÄRÄ PER MATKUSTAJA 800 600 400 200 - Kaikki Viro Ruotsi Venäjä Saksa Kiina Etelä-Korea Japani Yhdysvallat Muut Ulkomaalaiset, Helsingin sataman kautta poistuneet matkustajat käyttivät keskimäärin 277 euroa per henkilö vieraillessaan Suomessa. Määrä on lisääntynyt hieman vuodesta 2016, jolloin sataman kautta poistuneet ulkomaalaiset käyttivät keskimäärin 235 euroa per henkilö. Vuonna 2017 eniten rahaa matkaa kohden käyttivät kiinalaiset (845 ). Suomen naapurimaista tulleiden kulutus henkilöä kohden oli muita pienempi. RAHANKÄYTTÖ

2015 2016 2015 2016 2017 20 ULKOMAALAISTEN MATKAILIJOIDEN KÄYTTÄMÄN RAHAMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN 300 M 200 M 100 M 0 M Sataman kautta kulkeneiden ulkomaisten matkustajien Suomessa käyttämästä 695 miljoonasta suuri osa kului ostoksiin (210 miljoonaa euroa). Lisäksi ravintoloiden, majoituksen ja ennakkokulujen eli ennen matkaa maksettujen kulujen osuudet olivat suuria. Polttoaine sekä kylpylät ja hyvinvointi lisättiin omiksi kohdiksi kysymyslomakkeeseen vuodelle 2017. Näin ollen polttoaine huomioiden, liikkumiseen käytettiin enemmän rahaa kuin vuonna 2016. RAHANKÄYTTÖ

21 SUOMALAISET MATKUSTAJAT VIROSSA Ostosmatkailu vähentynyt Kylpylä-, huvi- ja virkistyspalveluiden käyttö lisääntynyt Matkat aiempaa pidempiä Matkustajat aiempaa varakkaampia Matka tehdään yhä useammin perheen kanssa SUOMALAISET MATKUSTAJAT

22 JOHDANTO TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaismatkailijoiden rahankäyttöä Virossa sekä laivamatkan aikana. Matkailijoilta kysytään myös, kuinka usein he käyvät Virossa sekä miten pitkään he viipyvät. Lisäksi selvitetään matkailijoiden profiili. Tutkimustulokset kuvaavat Virossa laivalla huhtikuun 2017 ja maaliskuun 2018 välisenä aikana vierailleiden suomalaisten matkustajaprofiileita sekä ostokäyttäytymistä Virossa ja laivoilla. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus toteutetaan haastattelemalla yli 14-vuotiaita suomalaismatkailijoita Viron-laivoilla (Tallink, Viking ja Eckerö), sekä terminaaleissa Helsingissä ja Tallinnassa. Aineisto kerättiin eri kellonaikoina 20.6.2017-4.3.2018 välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä 2 040. Haastatelluista 846 oli menomatkalla ja 1 194 paluumatkalla. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy. TULOSTEN LUOTETTAVUUS Tutkimustulosten virhemarginaali prosenttiluvuille on koko aineistossa enintään ±2,2 prosenttiyksikköä. Aineisto on painotettu vastaamaan laivayhtiöiden todellisia matkustajamääriä. SUOMALAISET MATKUSTAJAT

2014 2015 2016 2017 23 SUKUPUOLI- JA IKÄJAKAUMA 57% 43% 16% 21% 20% 18% 14% 9% 2% Naiset vastaavat kyselytutkimuksiin yleensä hieman helpommin kuin miehet, joten sukupuolijakauma on suuntaa antava. 18 25-vuotiaiden osuus on yhä pienentynyt, varsinkin jos verrataan kahden vuoden takaiseen. 36 45-vuotiaiden osuus on kasvanut eniten edellisvuodesta. Näin ollen matkustajat ovat keskimäärin hieman aiempaa vanhempia. SUOMALAISET MATKUSTAJAT

2014 2015 2016 2017 24 AMMATTIASEMAJAKAUMA 59% 17% 12% 9% 2% 1% Matkailijoista lähes kolme neljäsosaa on työtä tekeviä palkansaajia tai yrittäjiä. Eläkeläisiä on noin joka kuudes, ja opiskelijoita / koululaisia yksi kymmenestä. SUOMALAISET MATKUSTAJAT

2014 2015 2016 2017 25 KOTITALOUS JA MATKASEURUE 34% 39% 33% 36% 27% 20% 15% 4% 3% Matkat perheen kanssa ovat yhä lisääntyneet, ja vastaavasti muussa seurueessa matkustaneiden osuus laski edelleen. Matkailijoiden tausta on kotitalouden tyypin osalta säilynyt lähes ennallaan, vaikkakin kahden aikuisen lapsiperheitä on hieman kuin edellisvuonna. SUOMALAISET MATKUSTAJAT

2014 2015 2016 2017 26 PERHEEN TULOTASO 25% 19% 19% 12% 9% 7% 5% 5% Perheen tulotasossa näkyy selvä muutos vuoden takaiseen: yli 80 tuhatta euroa tienaavien perheiden osuus on kasvanut. Tulokseen vaikuttaa aiempaa tarkempi tuloksien painotus, jossa eri kuukaudet ja laivayhtiöt on huomioita tarkemmin. Myös painottamattomassa aineistossa näkyy tulotason nousu, mutta muutos ei ole yhtä raju. SUOMALAISET MATKUSTAJAT

2014 2015 27 ASUINMAAKUNTA 57% 0% 1% 1% 1% 0% 3% 1% 3% 4% 1% 8% 1% 1% 2% 2% 5% 2% 8% Uudeltamaalta tulleiden matkailijoiden osuus on edelleen hieman vähentynyt, mutta oli suurempi kuin vuonna 2014. Matkailijoista yli puolet asuu Uudellamaalla. Seuraavaksi eniten Viroon matkustetaan Pirkanmaalta (8 %) ja Varsinais-Suomesta (8 %) sekä Päijät-Hämeestä (5 %) ja Kymenlaaksosta (4 %). SUOMALAISET MATKUSTAJAT

2014 2015 2016 2017 28 MATKAN KESTO (YÖTÄ VIROSSA) 40% 18% 18% 19% 6% Päivämatkat lisääntyivät vuodesta 2016, ja niitä on kaksi viidesosaa Viron-matkoista. Myös yli kaksi yötä kestäneet matkat lisääntyivät kun 1 2 yön matkat vähenivät. Neljännes matkoista kesti vähintään neljä päivää. SUOMALAISET MATKUSTAJAT

2014 2015 2016 2017 29 VIROSSA KÄYTETYT PALVELUT 83% 44% 22% 22% 1% 11% 4% 5% 11% 5% Urheilu-, huvi- ja virkistyspalveluiden käyttö lisääntyi eniten viime vuodesta. Myös kylpylöiden yms. palveluiden käyttö lisääntyy edelleen. Päivämatkojen pienoinen lisääntyminen näkyy vähentyneenä hotellipalvelujen käyttönä. Suurimmat käytettyjen palvelujen ryhmät ovat ravintola- ja kahvilapalvelut (83 %) sekä hotellipalvelut (44 %). Palveluihin käytettiin keskimäärin 115 matkaa kohden, kun vuotta aiemmin rahaa käytettiin 99. SUOMALAISET MATKUSTAJAT

2014 2015 2016 2017 30 VIROSTA JA LAIVALTA SUOMEEN TUODUT TUOTTEET 69% 49% 21% 32% 14% 7% 16% 2% 2% 1% 26% 12% 13% 9% 1% 0% 30% 2% 5% Yhä harvempi tuo alkoholia ja tupakkaa Virosta, vaikkakin alkoholi on silti eniten Suomeen tuotu tuote. Myös makeisten ja elintarvikkeiden osto on vähentynyt viime vuodesta. 7 % ei tuonut Suomeen mitään näistä tuoteryhmistä. Vaikuttaisikin siltä, että ostosmatkat ovat vähentyneet. Tuoteostoihin käytettiin keskimäärin 190 matkaa kohden, kun vuotta aiemmin rahaa käytettiin 184. SUOMALAISET MATKUSTAJAT

31 AUTOMATKUSTAJAT LAIVOILLA KAIKKI MATKUSTAJAT PL. REKKAKUSKIT

32 MATKALLA MUKANA OLLUT KULKUNEUVO (AUTO LAIVALLA) SUOMALAISET + ULKOMAALAISET 2016 157000 1496000 2017 149000 1558000 pakettiauton kanssa matkustavat henkilöauton kanssa matkustavat muut 2 691 000 2 798 000 2016 2017 13000 13000 102000 100000 1 098 000 1 048 000 HKI-TALLINNA HKI-TUKHOLMA Lähes joka kolmannella matkailijoista oli kulkuneuvo laivassa, ja useimmiten se oli henkilöauto. Helsingistä Tallinnaan auton kanssa matkusti runsaat 1,7 miljoonaa henkilöä ja Helsingistä Tukholmaan noin 113 000 henkilöä. Muut ryhmä sisältää myös rekkakuskit, joita Helsingin satamasta lähti Tullin tilastojen mukaan runsaat 380 000. KAIKKI MATKUSTAJAT PL. REKKAKUSKIT