Lasten ja nuorten hyvinvointityö ja sen johtaminen Nurmijärvellä

Samankaltaiset tiedostot
Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA. Olli Laiho Toimiala-asiantuntija(verkostotyö) Nurmijärven kunta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

Monialaisen työn rakentaminen

Avoin yhteistyö kuntakulttuurina

OHJAUS, SEURANTA, ARVIOINTI

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyminen

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

AIKAA LAPSELLE. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Keski-Suomen perhekeskustoiminnan pelikirja

Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10)

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä : MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia Peruspalvelukeskus Aava

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

KANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Hyväksytty lain soveltamisala ja tavoitteet. - yhteisöllinen opiskeluhuolto. Turku

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen

Monialaisen yhteistyön tarve ja taito

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (5) Kaupunginhallitus Asia/ Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

TEHTÄVÄKUVA kehittäminen valtuuston asettamien päämäärien, strategisten päätösten ja tavoitteiden mukaisesti

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

Koulun rooli verkostomaisessa yhteistyössä

LAUKAAN KUNTA. Maria Kankkio Vs. erityispäivähoidon ohjaaja, Vasu-työryhmän vetäjä

TEHTÄVÄKUVA tutkinto tai keskimmäinen arvosana kouluhallinnon tutkinnossa sekä kokemusta sivistystoimen

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

Monitoimijainen perhevalmennus

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Espoo

Opiskelijan ja tutkinnon suorittajan hyvinvointi

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

JTS-prosesi pelastustoimen näkökulmasta. Hankejohtaja Taito Vainio

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Hyte-seminaari Joensuu

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Varhaisen avoimen yhteistoiminnan tarve

Alueellisen hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman valmistelu ja tilannekatsaus Pirkanmaalta

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Varhaiskasvatus Sosiaalityö Perusopetus Nuorisotyö. Dialogisten menetelmien käyttö (Järvenpää, Nurmijärvi) Lastensuojelun kehittämisryhmä (Tuusula)

HÄMEENKYRÖN KUNNAN ESIOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Sosiaali- ja terveydenhuolto, turvallisuus ja varautuminen & hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Satakunnan kuntapäivä

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Yhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta

Arjen turvaa kunnissa

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

KUNTASTRATEGIA

Perhekeskustoimintamallin kohtaamispaikka

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

ALVA- Alueellinen erityisen vaativan tuen oppilashuolto ja opetus

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen

Transkriptio:

1 Lasten ja nuorten hyvinvointityö ja sen johtaminen Nurmijärvellä

Nurmijärvi Sijainti: Keski-Uudenmaan alue Lähikuntia: mm. Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Hyvinkää, Tuusula Pinta-ala 367 km 2 Asukasluku n. 40 000 Päätaajamat: Nurmijärven kirkonkylä, Klaukkala, Rajamäki 2

Vuosi 2003-2005 2006-2007 Historiaa kehittämistyön päävaiheita Nurmijärvellä 2003-2014 Hanke, päätös, toiminta Yhteistyössä THL:n kanssa luotiin Varpu hanke I:ssä varhaisen puuttumisen malli. Hanke perustui kunnanvaltuuston ja sosiaalipalvelujen vanhemmuutta, verkottumista ja yhteisöllisyyttä tukeviin tavoitteisiin sekä strategisiin linjauksiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi Varpu hanke II:ssa mallia tehtiin työntekijöille tutuksi ja juurruttamaan toimiviksi arkikäytännöiksi. 2006-2009 THL:n verkostotutkimus ja dialogiset menetelmät -työryhmän yhteinen kehittämishanke Nurmijärven kunnan ja Rovaniemen kaupungin kanssa varhaisen avoimen yhteistyön kehittämiseksi 2008 Kunnanjohtaja vakinaisti Varpu hankkeiden ohjausryhmän ennaltaehkäisevän työn poikkihallinnolliseksi ohjausryhmäksi 2006-2008 Verkostotyön koordinaattorin vastaamaan Varpu-hankkeen etenemisestä ja toteutumisesta, vakinaistettiin vuoden 2007 talousarviossa. vuoden 2008 alusta alkaen. 2009 Ensimmäinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2010 Jatkuvan ohjauksen, seurannan ja arvioinnin malli otetaan käyttöön 2011 Valtuusto hyväksyi päivitetyn Vatpu-mallin: Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa 2013 Ennalta ehkäisevän työn ohjausryhmästä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmäksi. 2013 Yhdyspinta tarkastelut TA-tavoitteisiin 2014 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma II hyväksyttiin 3

4

Kunnan johtoryhmä (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä) Elinkeino- ja kunta kehityskeskus Ympäristötoimiala Keskus-hallinnon toimiala Sivistystoimen toimiala Sosiaali- ja terveystoimen toimiala Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Aikuisväestön hyvinvointityöryhmä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä Turvallisuustyöryhmä Liikenneturvallisuustyöryhmä 5

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen - rakenne Varhaisen avoimen yhteistyön rakenne kunnassa Kunnan strategia Kunnan palveluissa ylläpidetään ja kehitetään varhaisen avoimen yhteistyön toimintamallia Kunnan johtoryhmä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä Seuraa, kehittää, arvioi, raportoi 6 Toimiala-asiantuntija tiedottaa, kehittää, kouluttaa, koordinoi, raportoi

Monialaisen yhteistyön johtaminen Porinat: Millaisia kokemuksia teillä on monialaisen yhteistyön johtamisesta? Mikä edistää/estää sitä? Missä/millaisissa tilanteissa tarvitaan monialaisen yhteistyön johtamista? 7

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmä Painopisteenä on lasten- ja nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Jäsenet: Tehtävät : Sivistystoimenjohtaja pj. Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen lasten, nuorten Sosiaali ja ja perheiden terveysjohtaja palveluissa asiakaslähtöisesti Perhe alueellisten ja sosiaalipalveluiden monialaisten työryhmien päällikkö ohjaaminen Varhaisen Varhaiskasvatuspäällikkö avoimen yhteistyön toiminnan kehittäminen ja juurtumisen edistäminen arjen käytännöiksi Opetuspäällikkö Lastensuojelulain 12 :n mukaisen lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman Nuorisopäällikkö valmistelun ja toteutumisen ohjaaminen Avoterveydenhuollon ja seuranta päällikkö Lasten -, nuorten - ja perheiden valtakunnallisten linjausten Avoterveydenhuollon ja politiikkaohjelmien ylilääkäri seuraaminen, niistä tiedottaminen Toimiala-asiantuntija(Verkostotyö) toteuttaminen 8

9 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN 2013 2014 2013 Työntekijöille suunnatut kehittämisforumit - edustuksellinen osallis - tuminen lasten, nuorten ja perheiden palveluista - työntekijöiden kokemustieto hyvinvoin - nista ja kehittämisajatukset 2013 Laajennetun Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ohjausryhmän tapaaminen valitaan suunnitelman ohjaavat periaatteet: osallisuus, tuki kehitysympäristöihin ja toimivat palvelut 10 2013 Kysely palveluiden käyttäjille palveluiden tavoitettavuudesta, saatavuudesta ja hyödyllisyydestä Lokakuu Syyskuu Marraskuu Elokuu Joulukuu Tammikuu 2014 2013-2014 Heinäkuu 2014 Laajennetun ohjausryhmän sekä monialaisten työryh - mien tapaaminen - konk - reettien toimenpiteiden miettiminen ohjaavien periaatteiden toteutumiseksi Kesäkuu Helmikuu Toukokuu Maaliskuu Huhtikuu 2014 Valtuusto hyväksyy suunnitelman 2014 Päivitystyön esitteleminen ja siitä keskusteleminen sivistystoimen esimiespäivässä 2014 Lautakuntien jäsenten keskustelutilaisuus - luot - tamushenkilöiden ajatukset suunnitelman painopistealueista ja suunnitelman seurannasta Oppilaskuntien edustajien tapaaminen - viestit kouluilla käydyistä keskusteluista ja nostot suunnitelmaan 2014 Järjestöjen ja yhdistysten tapaamien 2014 Päivitystyön esitteleminen ja siitä keskusteleminen soteli - toimialan esimiespäivässä 2014 Lautakuntakäsittelyt 2013 Ohjausryhmä käynnistää päivitystyön ja nimeää työ - ryhmän valmistelemaan päivitystyötä

Varhaisen avoimen yhteistyön eettiset periaatteet Tuki lasten ja nuorten kasvuympäristöihin Osallisuus Toimivat palvelut 11

12 TUKI KASVUYMPÄRISTÖIHIN Yksilölle ja perheelle suunnatut palvelut Kohdennetut palvelut Kaikille suunnatut palvelut O S A L L S U U D E N T O T E U T U M I N E N TOIMIVA PERUSTYÖ INTENSIIVINEN APU VARHAINEN TUKI NEUVONTA JA OHJAUS ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ

Kouluruokailun kehittäminen Lasten ja nuorten harrastaminen Lasten ja nuorten liikkuminen Yleinen harrastustoiminnan kehittäminen Ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen kehittäminen Kannustavat kohtaamiset Lasten ja vanhempien eroauttaminen Ryhmään kuuluminenyhteisön merkitys 13

OHJAUS, SEURANTA, ARVIOINTI mm. yhdyspintatarkastelut, johtamisen rakenteet, oppilashuolto 14 mm. kuntalaisille tiedottaminen, järjestöjen, yhdistysten ja seurojen tiedottaminen, suunnitelman työyhteisössä käsittely mm. talousarvioesitykset suunnitelman toteuttamiseksi, yhteys kunnan hyvinvointityöhön Monialainen yhteistyö ja sen johtaminen Osana strategiaa, talousarviota, hyvinvointisuu nni-telmaa Suunnitelman tunnettavuus, arkeen vieminen Ohjausryhmä seuraa Tiedon kerääminen, palautteet, kyselyt, kuulemiset Toteutumista tukevat koulutukset Toteutettu toiminta, ryhmät yms. mm. verso -, huoli puheeksi, ero lapsiperheissä koulutukset mm. asiakaskyselyt, kouluterveyskysely, koonnit keskustelutilaisuuksista, mm. kerhotoiminta, koulukahvilat, vertaisryhmät, supervälkät, koululounaskokeilut

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Porinat: Millaisia kokemuksia teillä on lasten ja nuorten hyvinvointi suunnitelma työstä? Mikä edistää suunnitelmien toteutumista arjen toiminnassa? Millaisia ajatuksia Nurmijärven suunnitelma ja sen valmisteluprosessi herättää? Mitä haluaisitte kysyä? 15

16 Rakenne ja asenne

Varhainen avoin yhteistyö Dialoginen palvelukulttuuri koko kunnan tasolla Osallisuuden ja kuulluksi tulemisen lisääminen kaikkien toimijoiden kesken 17 Varhain: Kun toimintamahdollisuudet ovat avarat. Ei sivusta seuraten ellei se ole ammatillinen valinta Avoimesti: Luottamussuhteita vaalien. Ei selän takana, vaikka asiantuntijakeskeisyys houkuttaisi Yhteistyössä: Voimavarat kooten unohtamatta tärkeimpiä resursseja ja läheisverkostoja

Palvelujärjestelmät ovat sektorijakoisia, ihmisten arki ei ole On tarpeen ylittää rajoja kuntalaisten/ asiakkaiden ja heidän läheisverkostojensa suuntaan sukupolvien välillä sektoreiden, yksiköiden ja ammattikuntien välillä johdon ja alaisten julkisten, yksityisten ja III-sektorin tuottajien välillä Vertikaalinen erikoistuminen vahvaa, horisontaalinen yhteistyö heikkoa Ysikkö A1 Sektori A Yksikkö A2 Yksikkö A3 Yksikkö B1 Kokonaisvaltainen arki Sektori B B Yksikkö B2 Yksikkö B3 18 Tom Arnkil Lainsäädännössä, kansallisissa linjauksissa ja strategioissa on lukuisia velvoitteita monialaiseen yhteistoimintaan. Mutta palvelujärjestelmämme on sektorijakoinen Sen vuoksi tarvitaan rajanylityksiä eri sektoreiden ja ammattiryhmien välillä Ja tarvitaan osaamista niin että yhteinen työ lasten ja heidän perheidensä hyväksi onnistuu

Kieliongelmat Erilaiset toimintakulttuurit Toisten työtä/ toista ei tunneta - Ennakkoluulot Arvovaltaristiriidat/asiantuntija keskeisyys Toimijatahojen runsaus Yhteistyömenetelmien puute Kiire Epävarmuus Rajojen ylityksiä estävät mm. Ylisektorisen työskentelyn johtamisen ja koordinoinnin pulmat 19

Avoimen yhteistyön haaste Huolen kasvu ja monimutkaiset tilanteet houkuttavat monologisuuteen Toive asioiden saamisesta hallintaan kasvaa Houkutus lisätä hallintaa koettamalla hallita toisten ajatuksia ja toimintaa sekä muuttaa toisia (toimenpiteiden kohteita, esineitä) Kiinnostus erilaisiin näkökulmiin, toisten (myös itsen) kuunteluun ja näkemysten monipuolistamiseen vähenee Tietäminen tappaa uteliaisuuden Neuvotuttaminen ja toimenpidekeskeisyys Kontrollin delegointi ja salailu-arvailurakenteet Jotta saavutetaan hyviä joustavia rajojen ylityksiä ja voimavarojen yhdistelmiä, tarvitaan dialogisia kohtaamisia ihmisten välillä. 20 2.11 / 4.11 20

Varhaista avointa yhteistyötä tukevia työtapoja ja toimintaa mm. Huoli puheeksi koulutukset ennakointilomake Ennakointidialogit ulkopuoliset keskustelun ohjaajat Ihmeelliset vuodet - koulutukset Yhdyspintatarkastelut Hyvienkäytäntöjen dialogit ja puimalat Omin jaloin Ryhmiä mm: Ihmeelliset vuodet ryhmät Vanhemman neuvo - + taikuri ja vetskariryhmät Vertti ryhmät Maestro ryhmät Monialaiset alueelliset työryhmät Koulukahvilat Kantti kestää toiminta Ryhmäyttämiset yläkouluilla Ennaltaehkäisevä päihdetyö 21

Kytkeytyykö ja juurtuuko varhaisen avoimen yhteistoiminnan dialoginen kulttuuri? Muutama keskeinen opetus: On tarpeen muodostaa kunnan päätöksentekojärjestelmään kytkeytyvä ylisektorinen ohjausjärjestelmä, jolla on käytettävissään pysyvä, riittävin aikaresurssein varustettu koordinaattori, jotta verkostomaiset kehitelmät eivät hajaudu takaisin sektoreihin On tarpeen edetä ainakin kolmella tasolla yhtä aikaa ja toisiinsa tukeutuen: ylimmän johdon (poliittinen ja viranhaltijajohto), keskijohdon ja henkilöstön tasolla. Koulutukset & dialogit horisontaalisesti ja vertikaalisesti sekakokoonpanoin (eri sektoreilta/yksiköistä/ammateista; ei hierarkiatasoilta) edistää rajanylitysprosesseja mutta ei tietenkään syrjäytä homogeenisten ryhmien koulutusta. Prosessit ovat usein laajenneet yksittäisistä pisteistä (esim. uudistushaluinen koulu) pikemminkin kuin laidasta laitaan vyörytyksenä. Kriittinen massa on tärkeä: asialle omistautuneiden ja koulutuksilla tuettujen toimijoiden riittävän suuri joukko, jota vaalitaan ja täydennetään. 22

Huomioita yhdyspintatarkasteluista Meidän tulee oppia puhumaan yhdessä. Eri toimijat käyttävät erilaista kieltä ja tulkitsevat sanoja eri sisällöillä esim. konsultaatio ja sen eri tasot Kun puhutaan asiakkaista viranomaisten kesken, on huomioitava, että käytetty kieli ja asenne siirtyy helposti asiakastilanteeseen Alueella toimivien työntekijöiden tutustuminen ja toisen työn tunteminen on hyvän yhteistyön edellytys Pitkä prosessi on edellytys yhteistyökulttuurin luomiselle. Se kehittyy vain dialogisella vuoropuhelulla. Miten dialogi saadaan toteutumaan toimijatasolla, jolloin ymmärrys ja yhteistyökulttuuri alkaa syntyä? Toimintaohjeisiin luodut rakenteet mm. antavat mahdollisuuden lisääntyvään dialogiin. Asiakkaan luottamuksen syntyminen kaikissa palveluissa alusta lähtien. Luottamus rakentuu osallisuuden kokemuksesta. Tämä pätee myös viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Kun on monta toimijaa, asiakkaan asian kuljettaminen on ydinkysymys, johon etsitään ja tulee löytää vastaus (koordinointivastuu) 23

24 Kysymyksiä, ajatuksia, huomoita, kommentteja?

Kiitos!