C U R A T O R Koulukuraattoriyhdistyksen jäsenlehti 2015
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö - Fackorganisationen för högutbildade inom socialbranschen Talentia ry:n jäsenyhdistys Koulukuraattoriyhdistyksen jäsenlehti CURATOR 2015 SISÄLLYSLUETTELO 3 Puheenjohtajan tervehdys 5 Koulutuskierroksen antia syksyllä 2015 10 Terhi Pippurin ammatillinen lisensiaattitutkimus 12 Rauno Perttulan väitöstutkimus 14 Heimokuraattori 15 Toimintasuunnitelma 2016 17 Koulukuraattoriyhdistyksen hallitus 2016 Koulukuraattorit Skolkuratorer ry Kotisivut www.talentia/koulukuraattorit Sähköposti koulukuraattorit@gmail.com Puheenjohtaja Hanna Gråsten-Salonen, hanna.grasten-salonen@koulut.tampere.fi Taitto Satu Jokelainen, satu.jokelainen@rovaniemi.fi Kannen kuva Satu Jokelainen 2
Puheenjohtajalta 13.12.2015 Todella kauan odotettu STM:n kuntainfo 13/2015 oppilas- ja opiskelijahuoltolain tulkinnasta ilmestyi vihdoin 10.12.2015, http://stm.fi/artikkeli/- /asset_publisher/uusi-soveltamisohje-oppilas-jaopiskelijahuoltolainsaadannon-toteuttamisentueksi. Valitettavasti opiskeluhuollon kuraattorin kelpoisuutta ja vastaavan kuraattorin asemaa koskeva teksti on hämmentävää luettavaa. Ohjeistuksessa lukee seuraavasti: Opiskeluhuollossa kuraattorin työ edustaa sosiaalihuollon asiantuntemusta. Opiskeluhuoltolain 7 :n mukaan kuraattorin kelpoisuusvaatimuksena on vähintään sosiaalihuollon ammatillisista kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 6 :n mukainen sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto eli sosionomin (AMK) tutkinto. Laissa edellytetään lisäksi, että jokaisen oppilaitoksen käytettävissä on oltava sellaisen vastaavan kuraattorin palveluja, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 3 :n mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Työnantaja arvioi edellä kuvatun lainsäädännön rajoissa henkilön koulutuksen soveltuvuuden kuraattorin ja vastaavan kuraattorin tehtäviin. Säännöksiä on tulkittu siten, että kuraattorin tehtävään soveltuu myös alalle soveltuva yhteiskunta- tai käyttäytymistieteiden korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu sosiaalityön aineopinnot. Tuossa viimeisessä virkkeessä on hämmentävästi aivan uusi tulkinta kuraattorin kelpoisuudesta. Se herättää väistämättä useita kysymyksiä. Millä perusteilla tuollainen tulkinta on tehty vai onko siitä jäänyt vahingossa pois sosiaalityön pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä, jolloin se olisi sosiaalihuollon kelpoisuuslain mukainen tulkinta kelpoisuudesta. Vai onko siihen tarkoituksella laitettu vain sosiaalityön aineopinnot? Jos näin on, miksi niin on tehty? Tarkoittaako alalle soveltuva yhteiskunta- tai käyttäytymistieteiden korkeakoulututkinto sekä kandidaattitutkintoa että maisteritutkintoa? Tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että esim. sosiaalityötä pääaineena opiskellut 3 yhteiskuntatieteiden kandidaatti on pätevä kuraattorin tehtävään, mutta ei tietysti ole pätevä vastaavan kuraattorin tehtävään. Tai onko esim. kasvatustieteiden kandidaatti, joka on suorittanut sosiaalityön aineopinnot, kelpoinen kuraattoriksi? Kumpikaan noista esimerkeistä ei ole oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 :n eikä sosiaalihuollon kelpoisuuslain 3 :n ja 6 :n mukaisia kelpoisuuksia. Mitähän tuolla tulkinnalla on oikein haettu? Näyttäisi siltä, ettei siinä ole otettu huomioon sitä, että opiskeluhuoltoon tulisi tuon tulkinnan mukaan jatkossa sellainen työntekijäryhmä, joka ei kuulu 1.3.2016 voimaan astuvan sosiaalihuollon ammattilain piiriin. Sosiaalihuollon ammattilain mukaan laillistettuja ammattihenkilöitä ovat sosiaalityöntekijät, sosionomit ja geronomit. Oppilasja opiskelijahuoltolain 28 :n siirtymäsäännöksen mukaiset kuraattorit (yli kaksi vuotta ennen 1.8.2014 kuraattorin tehtävässä muulla koulutuksella toimineet ja alle kaksi vuotta kuraattorin tehtävässä muulla koulutuksella toimivat 31.7.2018 saakka) voivat toimia rajatusti kuraattorin tehtävässä, mutta he eivät kuulu sosiaalihuollon ammattilain piiriin. Mitä järkeä on siinä, että kouluissa ja oppilaitoksissa lisääntyisi sellainen henkilöstö, jolla ei ole laillistettua sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyyttä/kelpoisuutta. Tällä hetkellä sosiaalihuollon ammattilain tarkoittamia henkilöitä kouluissa ja oppilaitoksissa ovat kuraattorityötä tekevät sosiaalityöntekijät ja sosionomit. STM:n Kuntainfon uusi tulkinta kuraattorin kelpoisuudesta on siis ristiriidassa maaliskuussa 2016 voimaan astuvan sosiaalihuollon ammattihenkilölain kanssa. Se on ristiriidassa myös sen kanssa, että kaikki opiskeluhuollon palveluja antavat henkilöt (kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat, lääkärit) olisivat jatkossa laillistettuja ammattihenkilöitä. Kuntainfo ohjeistaa vastaavasta kuraattorista seuraavaa: Lainsäädäntö ei määrittele vastaavan kuraattorin asemaa organisaatiossa. Nimikkeellä tarkoitetaan vaativaa asiantuntijatehtävää. Työnantaja päättää, toimiiko vastaava kuraattori esi-
miehenä. Tarvittaesssa vastaava kuraattori antaa sosiaalityön erityisosaamiseen liittyvää konsultaatiota muille. Tällä nimikkeellä työskenteleviä sosiaalityöntekijän kelpoisuuden omaavia kuraattoreita voi olla kunnassa yksi tai useita huomioiden palveluiden tarve, paikalliset voimavarat sekä opiskeluhuollon järjestämistapa. Lainsäädäntö asettaa vain koulutustasoa ja koulutuksen sisältöä koskevat vähimmäisvaatimukset. Vastaavan kuraattorin ja kuraattorin tehtäväkuvat ja työnjako päätetään niiden rajoissa paikallisesti. Uutta tuossa tulkinnassa on se, että työnantaja voikin päättää vastaavan kuraattorin toimimisesta esimiehenä. Tähän mennessä STM:n tulkinta on johdonmukaisesti ollut, ettei vastaavan kuraattorin tehtävä ole esimiestehtävä. Tulkinta on nyt sitten muuttunut toiseksi. Mitään konkreettista apua ohjeistuksesta ei saa siihen, voidaanko kaikki sosiaalityöntekijän koulutuksen saaneet kuraattorit nimetä vastaaviksi kuraattoreiksi. Syystä sosiaalityön koulutuksen saaneet kuraattorit ihmettelevät, miksi oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin on säädetty vastaavan kuraattorin nimike, mutta sitä ei saa tai anneta ottaa käyttöön kaikille sosiaalityön koulutuksen saaneille kuraattoreille. Vastaavan kuraattorin ja kuraattorin tehtäväkuvien laatiminen on kunnissa käynnissä, mutta Kuntainfon uusi tulkinta kuraattorin kelpoisuudesta monimutkaistaa entisestään tehtäväkuvien laadintaa. Odotin kyllä selkokielistä ohjeistusta kuraattoreita vaivaaviin asioihin, mutta siltä tämä ei nyt vieläkään valitettavasti näytä. Ikävää on se, että monen ihmisen aikaa menee yhä edelleen epäselvien asioiden setvimiseen, kun pitäisi keskittyä perustyön tekemiseen. 4 Kuntainfon soveltamisohjeessa ilahduttava on puolestaan se, että siinä otetaan selkeästi kantaa kuraattorin rooliin uuden sosiaalihuoltolain ja myös lastensuojelulain tehtävien osalta seuraavasti (s. 12): Opiskeluhuollon kuraattorin työ on hyväksikäyttökiellon sekä opiskelijan ja hänen laillisen edustajansa luottamuksen säilyttämisen vuoksi syytä erottaa selkeästi sosiaalitoimen tehtävistä silloinkin, kun kuraattorit ovat sosiaalitoimen palveluksessa. Toisin kuin uuden sosiaalihuoltolain koulutuksessa on esitetty, ei opiskeluhuollon kuraattorin pidä tästä syystä hoitaa omaa opiskelija-asiakastaan koskevia sosiaalitoimen sellaisia tehtäviä, joiden hoitamiseen opiskeluhuollossa saaduilla tiedoilla on tai voi olla vaikutusta. Erityisesti tämä koskee uuden sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain edellyttämää palvelutarpeen selvitystä ja arviota tai arviota lastensuojelun tarpeesta taikka niihin liittyviä päätöksiä, jotka saattavat ääritilanteessa johtaa asiakkaan toivomusten tai tahdon vastaisiin toimiin. Sen sijaan kuraattorilla, kuten muillakin opiskeluhuollon toimijoilla, on velvollisuus tehdä lakien edellyttämät ilmoitukset ja antaa asiakkaastaan sosiaalityön tehtäviä hoitaville sosiaalihuollon asiakaslain ja lastensuojelulain edellyttämät välttämättömät tiedot, selvitykset ja lausunnot. Tämä on erittäin tärkeä linjaus kuraattorityön toimivuuden kannalta. Se antaa kuraattorille mahdollisuuden keskittyä tekemään oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia lakisääteisiä tehtäviä, yhteisöllistä ja yksilökohtaista oppilashuoltoa. Kaikkiaan soveltamisohjeessa on tärkeitä tarkennuksia, jotka mahdollistavat nykyistä paremmin oppilasja opiskelijahuoltolain soveltamisen käytäntöön. Koulukuraattorit ry:n tämän toimintavuoden tavoitteena oli muuttaa yhdistyksen jäsenkriteerit vastaamaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia kuraattorin kelpoisuuksia. Yhdistyksen syyskokous päätti 20.11.2015 yksimielisesti muuttaa yhdistyksen jäsenkriteerit hallituksen esityksen mukaisesti. Jäsenkriteerien muutos on tullut voimaan syyskokouksen päätöksestä. Kuraattorien työhön liittyvissä asioissa on päästy eteenpäin, mutta työntekijöiden työhyvinvointia edistävät asiat ovat huolestuttavasti murenemassa, mikäli maan hallituksen kaavailemat pakkolait tulevat voimaan. Mikäli haluat itse olla jatkossa vaikuttamassa kuraattorien asioihin, asetu ensi keväänä ehdokkaaksi Talentian liittovaltuustovaaliin! Vaalit pidetään toukokuussa 2016. Rauhallisen rentouttavaa Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle 2016! Hanna Gråsten-Salonen
Kuraattori rooli uusien lakien pyörteissä -koulutuskierroksen antia syksyllä 2015 teksti: Hanna Gråsten-Salonen Koulukuraattorit ry on perinteisesti järjestänyt viime vuosina valtakunnalliset koulukuraattoripäivät kahden vuoden välein. Koulutuspäivät olisivat olleet vuorossa tänä syksynä, mutta ne korvattiin yhden päivän alueellisilla koulutuksilla eri puolilla Suomea. Yhdistyksen hallituksessa suunniteltiin alkuvuodesta koulutuspäivän sisältö ja mahdolliset alueelliset koulutuspaikat, joihin olisi helppo tulla yhdeksi päiväksi. Tarkoituksena oli tarjota koulutusta pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiville kuraattoreille, koska pääkaupunkiseudulla on paljon koulutusta tarjolla muutenkin. Koulutuspäivän aiheeksi tuli Kuraattorin rooli uusien lakien pyörteissä, koska mm. oppilas- ja opiskelijahuoltolaki oli koettu monelta osin sekavaksi ja tarvetta kuraattorien yhteiseen keskusteluun sen osalta kentällä oli selvästi. Hämmennystä ja epätietoisuutta kuraattorin roolin osalta aiheutti myös 1.4.2015 voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki. Osaltaan myös lastensuojelulain uudistukset mietityttivät kuraattoreita. Tärkeitä lakiuudistuksia kuraattorien osalta ovat myös 1.4.2015 voimaan tullut sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki ja 1.3.2016 voimaan tuleva sosiaalihuollon ammattihenkilölaki. Alustava kysely muutaman paikkakunnan kuraattoriyhdyshenkilölle osoitti, että juuri tällaista koulutusta kuraattorit kaipaavat. Koulutus toteutettiin tänä syksynä Lahdessa, Tampereella, Kuopiossa, Naantalissa, Jyväskylässä ja Oulussa. Yllätykseksemme koulutus sai valtaisan suosion, koska noihin kuuteen koulutukseen osallistui 425 perus- ja toisen asteen kuraattoria eri puolilta Suomea, Helsingistä Utsjoelle. Tällä kertaa sanonta pienestä rahasta on aina puutetta, mutta suuresta ei koskaan ei onneksi pitänyt paikkaansa, koska lukuisat kunnat ja kuntayhtymät mahdollistivat kuraattoriensa osallistumisen tähän koulutukseen. Tästä suuret kiitokset kaikille koulutuspäätöksen tehneille esimiehille! Noiden kuuden kaupungin lisäksi Porin kuraattorien kanssa sovittiin puolen päivän koulutuksesta, johon osallistui heidän toiveestaan myös lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä. Koulutuskierros tavoitti kaikkiaan lähes 450 kuraattoria ja muutaman lastensuojelun sosiaalityöntekijän. Suuret kiitokset kaikille aktiivisesta osallistumisesta! Näin kouluttajan näkökulmasta kierros oli erittäin mielenkiintoinen ja antoisa monella tapaa. Koulutuspäivää suunniteltaessa ajateltiin, että päivästä tulisi mahdollisimman vuorovaikutteinen ja sellaisia ne olivatkin. Koulutuspäivän teemat synnyttivät hyvin vilkasta keskustelua, mutta myös ihmetystä ja hämmästelyä lakien erilaisista tulkinnoista. Harmillisesti oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin liittyvä STM:n Kuntainfo 13/2015 ei kuitenkaan ehtinyt ilmestyä kierroksen aikana, vaikka sen lupailtiin tulevan lähiviikkoina, kun koulutuskierros alkoi. Vaikka joihinkin asioihin ei ollut mitään oikeaa vastausta, yhteinen keskustelu asioista eri näkökulmineen antoi eväitä jatkokeskusteluihin kuraattorien omilla työpaikoilla. Omasta puolestani oli hyvin mielenkiintoista kuulla, miten lakeihin liittyviä asioita hoidetaan eri puolilla Suomea. 5
Valtakunnallisesti hankalimmaksi asiaksi osoittautui se, miten kunnissa määritellään vastaavan kuraattorin ja kuraattorin keskinäinen työnjako. Kuraattorit olivat ymmärrettävästi turhautuneita, kun minkäänlaista ohjeistusta asiaan ei ollut valtion hallinnon taholta tullut. Kaikkein hankalimmassa tilanteessa näyttivät olevan ne vastaavat kuraattorit, jotka oli ns. määrätty vastaavan kuraattorin tehtävään esim. lastensuojelusta, mutta heille ei ole annettu mitään ohjetta tehtävistä. Monelle heistä oli määritelty esimiestehtäviä, vaikka STM:n antaman tiedon mukaan vastaava kuraattorin tehtävä ei ole esimiestehtävä, vaan asiantuntijatehtävä. Nyt tämä tulkinta on STM:n Kuntainfon mukaan muutettu niin, että työnantaja päättää, toimiiko vastaava kuraattori esimiehenä. Hyvin ongelmalliseksi on osoittautunut myös se, että joissakin kunnissa vastaavaksi kuraattoriksi on nimetty vain yksi tai muutama henkilö, vaikka kunnassa on useita sosiaalityön koulutuksen saaneita kuraattoreita. Kuten puheenjohtajan palstalla totesin, mitään konkreettista ohjetta tämän asian ratkaisemiseksi ei STM:n Kuntainfossa valitettavasti anneta. Hämmennystä tehtäväjaon osalta lisää entisestään Kuntainfon tulkinta kuraattorin kelpoisuudesta koskemaan muitakin kuin sosionomeja. Kuraattoreita keskustelutti paljon myös kuraattorin rooli uuden sosiaalihuoltolain ja osaltaan myös lastensuojelulain tehtävissä. Kuraattorit olivat yleisesti sitä mieltä, että esim. sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen selvitys ei kuulu kuraattorin tehtäviin, mutta pyyntöjä tuohon tehtävään oli alkanut kuraattoreille tulla. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ei kuitenkaan määrittele tuota tehtävää kuraattorin tehtäväksi. Sama kanta on nyt kirjattu Kuntainfon soveltamisohjeeseen, jonka mukaan opiskeluhuollon kuraattorin ei pidä hoitaa omaa opiskelija-asiakastaan koskevia sosiaalitoimen sellaisia tehtäviä, joiden hoitamiseen opiskeluhuollossa saaduilla tiedoilla on tai voi olla vaikutusta. Erityisesti tämä koskee uuden sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain edellyttämää palvelutarpeen selvitystä ja arviota tai arviota lastensuojelun tarpeesta taikka niihin liittyviä päätöksiä, jotka saattavat ääritilanteessa johtaa asiakkaan toivomusten tai tahdon vastaisiin toimiin. Ohjeistuksen mukaan tämä koskee myös niitä kuraattoreita, jotka ovat sosiaalitoimen palveluksessa. Koulutuskierroksesta jäi oikein hyvä mieli senkin vuoksi, että käytännön järjestelyt eri paikkakunnilla ja koulutuspäivien avaaminen ja päättäminen onnistuivat oikein hyvin alueellisten yhdyshenkilöiden kanssa. Lämpimät kiitokset Nastolan Hannu Lehtoselle, Pirkkalan Ari Suhoselle, Kuopion Merja Väätäiselle, Naantalin Pirjo Hintsalle, Jyväskylän Heli Kangaspunnalle sekä Oulun Riitta Röngälle. Ari osallistui Tampereella myös asiakasasiakirjalakiosuuden pitämiseen kuten myös varapuheenjohtajamme Mervi Mehtiö Lahden tilaisuudessa. Suuret kiitokset vielä Merville valtaisan ilmoittautumishomman hoitamisesta sekä Merville ja Aulikki Kurjelle laskutuksen hoitamisesta! Näin iso koulutuskokonaisuus saatiin hoidettua hienosti erinomaisella yhteistyöllä. Suuri kiitos siitä kaikille! Hanna Gråsten-Salonen aloittamassa koulutuskierrosta Lahdessa. 6
Koulutuskierros käynnistyi 70 kuraattorin voimin Lahdessa. Edessä oikealla tilaisuuden avaaja kuraattori Hannu Lehtonen Nastolasta. Pirkkalan kuraattori Ari Suhonen esittelemässä Tampereella Koulun sosiaalityön asiakirjoja ja luokituksia. 7
Koulukuraattori Merja Väätäinen Kuopiosta johdattelemassa päivän aiheisiin Savon ja Pohjois-Karjalan kuraattoreita. Kuopion koulutuksen osallistujia esittämässä sanattomasti, miten päivä on lähtenyt käyntiin. 8
Lounais-Suomen osallistujia Naantalissa. Päivän avaaja kuraattori Pirjo Hintsa Naantalista edessä oikealla. Ammattiopisto Luovin Kasarmilla Oulussa Pohjois-Suomen ja Lapin kuraattoreita. Päivän avaaja lukiokuraattori Riitta Rönkä Oulusta edessä vasemmalla. 9
Koulun sosiaalityön asiakkuudet ja asiakasprosessit TIIVISTELMÄ Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö PIPPURI, TERHI: Koulun sosiaalityön asiakkuudet ja asiakasprosessit. Kvantitatiivinen tutkimus espoolaisista peruskoululaisista kuraattoripalveluissa. Ammatillinen lisensiaatintutkimus, 122 sivua Sosiaalityö, Hyvinvointipalvelujen erikoisala Ohjaajat: YTT Aino Ritala-Koskinen ja YTT Sari Rissanen Elokuu 2015 Tutkimuksen aiheena ovat koulun sosiaalityön eli kuraattoripalvelujen asiakkuudet ja asiakasprosessit. Tutkimuksessa kuvataan missä asioissa ja kuinka paljon peruskoulun oppilaat olivat ohjautuneet kuraattoripalveluihin, ja mitä asiakkuudessa tapahtui. Aineiston muodostavat Espoon kaupungin kuraattorien asiakasrekisteritiedot vuosilta 2002 2013. Tutkimus on paikallisesti kokonaistutkimus, eli mukana ovat kaikki asiakkuudet kyseiseltä ajalta (N=20 280). Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda yhteiskunnallisessa keskustelussa käytävään lasten ja nuorten syrjäytymistä koskevaan teemaan tutkimuksellista tietoa koulun sosiaalityön näkökulmasta. Perusopetuksessa oppilailla on ollut lakisääteinen oikeus oppilashuollon palveluihin vuodesta 2003. Oppilashuoltoa koskeva laki (1287/2013) astui voimaan vuonna 2014. Tutkimuksen lähtökohtana oli aikaisempien tutkimusten havainto koulun merkityksestä syrjäytymisen ehkäisemisessä, ja siihen liittyvät peruskouluun ja oppilashuoltoon kohdistuvat odotukset ja toiveet. Koulun odotetaan huomaavaan ja puuttuvan ajoissa lasten ja nuorten ongelmiin. Kuraattoripalveluita oli Espoossa käyttänyt lukuvuosittain keskimäärin kymmenen prosenttia kaikista perusopetuksen oppilaista. Toisin kuin lastensuojelussa, koulun sosiaalityössä asiakasmäärät eivät olleet tarkastelujaksolla nousseet, vaan pysyneet suhteellisen samana. Kuraattoripalveluita olivat käyttäneet kaikkien luokka-asteiden oppilaat, mutta suhteellisesti eniten 7. 9. -luokkalaiset. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita oli aineistossa 14 prosenttia, mikä oli hieman enemmän kuin maahanmuuttajien osuus Espoossa. Yleisimmin (76 %) oppilaat olivat ohjautuneet kuraattorille opettajien tai muiden koulun työntekijöiden aloitteesta. Opettajat ohjasivat oppilaita kuraattorille erityisesti oppilaiden käyttäytymiseen liittyvissä ongelmissa. Seitsemässä prosentissa asiakkuuksia oppilaat olivat itse aloitteellisia. Erityisesti yläkoululaiset tytöt olivat hakeutuneet kuraattorille 10
oma-aloitteisesti. Oppilaiden oma-aloitteinen kuraattorille hakeutuminen liittyi yleisimmin sosiaalisiin suhteisiin tai tunne-elämän asioihin. Syyt kuraattorin asiakkuuteen liittyivät yleisimmin oppilaiden käyttäytymiseen (29 %) tai sosiaalisiin suhteisiin (29 %). Pojilla syyt painottuivat enemmän käyttäytymiseen ja tytöillä sosiaalisiin suhteisiin. Myös oppilaiden tunne-elämään (13 %) ja perheeseen (12 %) liittyvät syyt sekä koulunkäyntijärjestelyt (12 %) olivat syinä kuraattorin työskentelyyn oppilaiden kanssa. Oppimisen vaikeudet olivat asiakkuuden syynä vain viidessä prosentissa. Yksittäisistä asiakkuuden syistä yleisimmät syyt kuraattorin asiakkuuteen olivat kiusaamistilanteet, kaverisuhdeongelmat, poissaolot koulusta, uhmakas käyttäytyminen ja motivaatio-ongelmat. Jos syrjäytymisen katsotaan alkavan kouluongelmina, tämä tutkimus kertoi mitkä ovat syrjäytymiskehityksen alkujuuret. Ne liittyvät yleisimmin oppilaiden käyttäytymiseen tai hankaluuksiin sosiaalisissa suhteissa. Kuraattorin työskentely oppilaan kanssa oli useimmiten sisältänyt kolmesta viiteen tapaamista, neuvottelua tai muuta tapahtumaa. Koulun sosiaalityö oli siis onnistunut melko pienellä interventiolla saamaan muutoksia oppilaiden tilanteissa. Kuraattorin selvittely ja tuki oli ollut riittävää 74 prosentissa asiakkuuksia. Neljäsosalle oppilaista oli tehty ohjaus koulun ulkopuolisiin tukitoimiin. Oppilaita oli tällöin ohjattu yleisimmin lastensuojeluun, perheneuvolaan tai nuorisopsykiatriaan. Terhi Pippurin ammatillinen lisensiaatintutkimuksen tarkastustilaisuus pidettiin 13.11.2015 Tampereen yliopistossa. Tarkastajina toimivat sosiaalityön professori Riitta Vornanen Itä-Suomen yliopistosta ja VTT, yliopistonlehtori Harry Lunabba Helsingin yliopistosta. 11
Syrjäytymispuhe hallinnan strategiana opiskelijahuollon sosiaalityössä YTM Rauno Perttulan sosiaalityön väitöskirjan Syrjäytymispuhe hallinnan strategiana opiskelijahuollon sosiaalityössä tarkastustilaisuus pidettiin 20.2.2015 Kokkolassa. Vastaväittäjänä toimi VTT Erja Saurama (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Aila-Leena Matthies (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius). Rauno Perttula analysoi syrjäytymispuhetta poliittisen vallan ja hallinnan välineenä nuorisoasteen koulutusta ja opiskelijahuoltoa koskevassa julkisessa keskustelussa. Hän havaitsi, että opiskelijahuollon sosiaalityössä kohdatut nuorten ongelmat ja auttamisen tarpeet eivät tule välttämättä kuulluiksi ja nähdyiksi, koska painopiste on asettunut syrjäytymispuheen siivittämänä nuoren kouluttautumissuhteen normalisointiin. - Tähtääminen vain nuorten koulutusurien nopeuttamiseen ja tehostamiseen johtaa näennäisiin tuloksiin ja kokonaisvaltaisen vastuun pirstaloitumiseen. Koulutuksen läpäisy ei sinänsä pelasta yhtään nuorta, jos nuoren tulevaisuuden kannalta keskeisten ongelmien ratkaisemiseen ei ole ollut riittävästi aikaa eikä resursseja, Perttula havaitsi. Tutkimus lisää nuorten parissa työskentelevien kriittistä ammatillista tietoisuutta ja motivoi uudenlaisten ammatillisten toimintakäytäntöjen kehittämistä. Tutkimuksen tulokseksi hahmottuva koulutuksen politiikan hallinnan apparaatti kuvaa nuorten koulutus- ja työuria koskevan syrjäytymispuheen normalisoivan vallan ympärille muodostuneita toimijaverkostoja, joissa sekoittuvat pedagogiset, kuntoutukselliset, hoidolliset ja terapeuttiset diskurssit. Koulutuksen politiikassa nuorten pakkoaktivointia ja kouluttautumiskuria ohjaa uusiin julkisjohtamisen periaatteisiin (new public management) perustuva tehokkuuden ja tuloksellisuuden tavoittelu. Tämä nostaa esiin kysymyksen nuorten parissa työskentelevien toimijoiden asiantuntijuudesta ja ammatillisista rajapinnoista. Toteuttaakseen ammatillis-eettisiin lähtökohtiinsa perustuvaa asiantuntijatehtäväänsä nuoren auttamisessa, sosiaalityön on uhmattava koulutuksen politiikan lyhytjänteistä toimenpide- ja välinekeskeistä ajattelua. Mahdollisuudeksi nousee kriittisreflektiivinen sosiaalityö, joka etääntyy hallinnan regiimistä ja paneutuu kokonaisvaltaisemmin työskentelyyn nuoren kanssa. Lisätietoja: Rauno Perttula, rauno.perttula@anvianet.fi, puh. 044-2634428 / 044-7250428 Viestintävastaava Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, tiedotus@jyu.fi Tarkempaa tietoa ja englanninkielinen tiivistelmä: https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2015/02/tapahtuma-2015-02-03-10-15-47-007812 12
Rauno Perttula (s.1963) kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1982 Kokkolan yhteislyseon lukiosta. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 1992. Nykyinen työpaikka Keskipohjanmaan koulutusyhtymä, jossa työskentelee koulukuraattorina. Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, ISSN 0075-4625; 517, ISBN 978-951-39-6075-9 (nid.), ISBN 978-951-39-6076-6 (PDF) Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2015, 119 p. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@jyu.fi Linkki väitöskirjaan: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/45264 Oulun koulutuksessa 6.11.2015 onniteltiin opiskelijahuollon sosiaalityöstä väitöskirjan tehnyttä kuraattori Rauno Perttulaa. 13
Heimokuraattori teksti: Heli Kangaspunta Kuraattorit ovat heimo, jota ei uhkaa sukupuuttoon kuoleminen. Päinvastoin, heidän olemassaolonsa turvaamiseksi on säädetty laki. On toivottavaa, että heimo saisi lisää jäseniä, sillä kuraattorit työskentelevät monin paikoin ylisuurten oppilasmäärien kanssa. Oppilaat ja opiskelijat ovat siis niitä, joita kuraattorit työkseen jututtavat vähän. Oppilaat kokoontuvat päiväsaikaan kouluiksi tai oppilaitoksiksi kutsuttuihin taloihin ja kuraattoreita nähdään tyypillisesti näissä rakennuksissa tai suhaamassa pyörällä, bussilla tai autolla edellä mainittujen rakennusten väliä. Rakennuksia on tehty eri-ikäisille oppilaille ja opiskelijoille. Näin ollen kuraattoritkin ovat jakautuneet esi-, perus-, toisen- ja kolmannen asteen kuraattoreihin. Jos hyvin on käynyt, kuraattorilla saattaa olla rakennuksen kellarikerroksessa työhuone, jonka hän jakaa terveydenhoitajan ja muutaman muun kanssa. opettajainhuoneen mustaksi mytineen kahvin aiheuttamat vatsanväänteet. Kuraattori on usein keski-iän kynnyksellä oleva rouvashenkilö, koulutukseltaan kukkahattutieteen maisteri. Myös nuorempaa heimokuntaa on nähty ja yksittäisiä havaintoja tehty myös miespuolisista kuraattoreista. Luonteeltaan kuraattorit ovat hyvin suvaitsevaisia, pitkämielisiä, empaattisia, joustavia ja yhteistyökykyisiä. He ovat nopeita ja sopeutuvaisia ja heillä on kyky vaihtaa lennossa aivonsa eri koulujen erilaisten toimintakulttuureiden aaltopituuksille. Heidän kielensä on selkeää ja he pystyvät toimimaan tulkkina jututettavien ja jututettavat jututettaviksi lähettäneiden välillä. Kuraattorit ovat työssään usein melko yksinäisiä ja heistä onkin erityisen mukavaa kokoontua yhteen jakamaan kuulumisia ja kokemuksia. Kuraattorilla on usein kiire ja joskus hän syö lounaansa kulkuvälineessään. Tätä kuraattori kutsuu liikelounaaksi. Mikäli kuraattori syö rakennuksessa, hänen ruokarauhaansa usein häiritään opettajien toimesta. He ovat siis niitä, jotka lähettävät vähän jututettavia kuraattorin luokse. Usein kuraattori kantaa selässään kymmeniä kiloja painavaa reppua. Hänellä saattaa repun lisäksi olla mukanaan 1 2 olkalaukkua, kaulakukkaro ja kannettava tietokone. Työolosuhteet saattavatkin aiheuttaa erilaisia vaivoja, kuten reppuolkapää. Muita tyypillisiä vaivoja ovat asiakastietojärjestelmäangsti ja Heli Kangaspunta avasi Jyväskylässä pidetyn koulutuspäivän. 14
Koulukuraattorit - Skolkuratorer ry 20.11.2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Toimintavuonna 2016 Koulukuraattoriyhdistyksen tärkein painopistealue on edelleen uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon seuranta ja opetussuunnitelmatyön seuranta oppilashuollon osalta. Tulevana toimintavuonna tulee käydä keskustelua opiskeluhuollon kuraattorityön sisällöstä ja kuraattorin roolista uusien lakien soveltamisessa. Yhdistyksen toiminnassa huomioidaan jäsenkunnan laajentuminen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen. Jäsenistöä aktivoidaan osallistumaan paikallisiin palkkaneuvotteluihin sekä huolehtimaan KVTES:ssa sovittujen etujen toteutumisesta. Kansainvälistä ja pohjoismaista yhteistyötä ylläpidetään tarpeen mukaan. TAVOITE TOIMINTA Jäsenistö ja edunvalvonta Yhdistys kehittää jäsenistön ammattiyhdistystietoutta sekä edunvalvontaa. Hallitus aktivoi jäsenistöä osallistumaan paikallisiin palkkaneuvotteluihin. Hallitus laatii pyynnöstä lausuntoja ja kannanottoja yksittäisten jäsenten edunvalvonnallisissa asioissa. Jäsenkunnan laajentuessa hallitus kehittää alueellista yhteistyötä. Hallituksen jäsenet tutustuvat mahdollisuuksien mukaan jäsenistöön erilaisten vierailujen ja tapahtumien yhteydessä. Viestintä Yhdistys viestii opiskeluhuollon kuraattorityön ajankohtaisista tapahtumista ja ilmiöistä tapaamisissa, sähköisellä jäsenkirjeellä, yhdistyksen kotisivuilla, jäsenlehdessä ja sähköpostitse. Hallitus toteuttaa yhdistyksen viestintästrategiaa. Hallitus kehittää yhdistyksen sisäistä viestintää ja aktivoi jäsenistöä tapaamisten, kotisivujen, jäsenistön sähköpostiosoitteiden ja yhdistyksen oman sähköpostiosoitteen avulla. Sähköinen jäsenkirje ilmestyy vähintään neljä kertaa vuodessa. Jäsenlehti ilmestyy kerran vuodessa sähköisenä. Jäsenistöä aktivoidaan kirjoittamaan työstään jäsenkirjeisiin ja -lehteen. 15
Yhteistyö Yhdistys jatkaa yhteistyötään Talentian, sen jäsenyhdistysten ja Viitosten kanssa. Yhdistys ylläpitää yhteyksiään aluehallinto-virastoihin. Muita yhteistyötahoja ovat Opetushallitus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, THL, Psykologiliitto, Opetusalan ammattijärjestö, Opinto-ohjaajat ry, Erityis-kasvatuksen Liitto, Terveydenhoitajaliitto, Vanhempainliitto, Kuntaliitto, Lastensuojelun Keskusliitto ja Lapsiasiavaltuutettu. Hallitus jatkaa yhteistyötään Talentian ja Viitosten kanssa ajankohtaisissa asioissa. Hallitus antaa lausuntoja ajankohtaisissa asioissa. Yhteistyötä Psykologiliiton, Opinto-ohjaajat ry:n, Erityiskasvatuksen Liiton ja Terveydenhoitajaliiton kanssa jatketaan. Aluehallintovirastoihin, opetushallitukseen, Opetusja kulttuuriministeriöön, Sosiaali- ja terveysministeriöön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, Opetusalan ammattijärjestöön, Suomen Vanhempainliittoon, Kuntaliittoon, Lastensuojelun Keskusliittoon ja Lapsiasiavaltuutettuun pidetään tarvittaessa yhteyttä ajankohtaisissa asioissa. Kansainvälisyys Yhdistys jatkaa pohjoismaista ja kansainvälistä yhteistyötä ja osallistuu kummilapsitoimintaan. Hallitus on yhteydessä kansainvälisiin ja pohjoismaisiin sisar-järjestöihin tarpeen mukaan. Yhdistys tukee stipendillä intialaista kummilapsitoimintaa Pelastakaa Lapset ry:n kautta. 16
Koulukuraattorit Skolkuratorer ry:n hallitus vuonna 2016 Puheenjohtaja Hanna Gråsten-Salonen puh. 050 595 0974 hanna.grasten-salonen@tampere.fi Varapuheenjohtaja Satu Jokelainen puh. 0400 501 674 satujokelainen@hotmail.com Varsinaiset jäsenet Tiina Kivilä puh. 050 360 3573 tiina.kivila@gmail.com Mira Kumpula puh. 040 868 7566 mira.kumpula@tampere.fi Mervi Mehtiö puh. 050 401 3331 mervi.mehtio@edu.hel.fi Aila Hakola puh. 050 565 9450 aila.hakola@jkl.fi Tuulia Jokela-Lindfors tuulia.jokela@gmail.com Johanna Öhman johanna.ohman@gmail.com Henkilökohtaiset varajäsenet Aulikki Kurki puh. 050 539 1664 aulikki.kurki@hotmail.com Ari Alakastari puh. 050 548 0407 ari.alakastari@keuda.fi Marja Pulju puh. 040 484 4218 marja.pulju@rovaniemi.fi Heli Kangaspunta puh. 050 311 8499 heli.kangaspunta@jkl.fi Raija Cser puh. 040 674 7899 raija.cser@hel.fi Nina Böhls puh. 0440 555 292 nina.bohls@loviisa.fi 17