Palvelulinjaukset 2013-2016. Luonnos 9.4.2013. Kooste tulleesta palautteesta Kaupunkirakennelautakunta 23.4.2013 Kaupunkirakennelautakunta päätti palauttaa palvelulinjaukset valmisteltaviksi. Palvelulinjauksia evästettiin kehitettäviksi seuraavilla näkökannoilla - palveluiden arviointi- ja laatukriteerien läpinäkyvyyden varmistaminen - palvelutarpeiden selvittäminen kuntalaisilta ja käyttäjiltä (mm. käyttöasteet) - tulopohjan huomioiminen palvelulinjauksissa (esim. tonttimarkkinointi) - kuntalais- ja asiakaskuulemisen kanavien varmistaminen linjauksia tehtäessä - kehittämisen ja luovien ratkaisuiden painottaminen - lakisääteisten ja harkinnanvaraisten palveluiden listaaminen - kokonaistaloudellisesti palvelualueet läpäisevä palvelutoiminta - valittujen palvelulinjausten vaikutusten arviointi tulevaisuudessa Kulttuuri- ja liikuntalautakunta 24.4.2013 Lautakunta hyväksyi jatkovalmistelun pohjaksi esitetyt kulttuuri- ja liikuntapalvelujen palvelulinjaukset lukuun ottamatta taksoja koskevaa kohtaa, jonka lautakunta esitti yksimielisesti muutettavaksi. Esityksen mukaan hyväksytyt kaksi palvelulinjausta: - Tilojen käyttöä tehostetaan ja yhteiskäyttöä lisätään. Peruskorjauksista aiheutuvaa tilavuokrien nousua hillitään tehostamalla tilojen käyttöä kirjasto-, kirjastoauto-, museo-, kansalaisopisto- sekä liikuntapalvelujen verkkoselvitysten pohjalta. - Kansalaisopiston taiteen perusopetuksen ja kuvataidekoulun hallinnollinen yhdistyminen selvitetään. Sekä muutettu kolmas palvelulinjaus: - Palvelukokonaisuuden tilamaksuja ja taksoja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Tällöin otetaan huomioon käyttäjien mahdollinen osuus kustannusten kattamisesta sekä tavoite käyttäjämäärien kasvattamisesta. Perusturvalautakunta 18.4.2013 Perusturvalautakunta toteaa, että palvelulinjausten käsittelyaikataulu on liian kiireinen. Linjaukset ohjaavat kaupungin vastuulla olevien palvelujen järjestämistä koko valtuustokauden. Samalla valmistelu pohjustaa kaupunkistrategian tarkistamista. Palvelulinjauksiin sitoutuminen vaatii riittävän poliittisen keskustelun, sekä yhteisen näkemyksen. Perusturvalautakunta pyytääkin hallitukselta lisää aikaa palvelulinjausten käsittelyyn, siten että asia tuotaisiin hallitukselle päätöksentekoon syksyllä 2013.
Sivistyslautakunta 17.4.2013 Lautakunta hyväksyi jatkovalmistelun pohjaksi seitsemän kasvun ja oppimisen palvelulinjausta, joista nuorisopalveluja koskevaa linjausta tarkennettiin esittelijän muutetun esityksen mukaisesti huomioimaan myös vapaaehtoistoimijat. Hyväksytty esittelijän muutettu esitys sisälsi lisäyksen, että lautakunta edellyttää palveluverkkoratkaisujen tekemistä jatkossa yli palvelusektorien. Valtuuston keskustelutilaisuus 29.4.2013 (Muistiinpanot/K H-K) SDP, Jari Blom 10.6. tiukka aikataulu, 2 lautakuntaa on jo palauttanut uudelleen valmisteltavaksi. Linjauksissa ei näy muutosta entiseen, esim. mikä oman tuotannon osuus ja kuinka paljon ostetaan muualta. Miten saadaan samanaikaisesti palveluita parannettua ja tehtyä tehokkaammin ja edullisemmin. Kokoomus, Jaakko Selin Miten rytmitetään useat samanaikaiset prosessit, myös kelpo ja talpo? Palvelulinjausten erisuuruisten asioiden vuoksi käsittely on haastavaa. Strategioissa määritellään, mitä kunta tuottaa itse, mitä muiden kuntien kanssa, mitä ostaa markkinoilta. Liikelaitoksen ja yhtiöiden rooli, mitä palveluita kehitetään yhteistyössä 3. sektorin kanssa? Näitä strategisia linjauksia ei näy asiakirjassa. Osittain on taloudellinen toimenpideohjelma. Käsittelyyn mahdollisimman nopeasti, kesäkuun valtuustoon jo valmiita asioita, ei saisi venyä elokuun valtuustoa pidemmälle. Kokoomuksessa on valmiutta isoihin verkkoratkaisuihin. Talousryhmältä erityisesti toivotaan palvelulinjausten käsittelyä. Keskusta, Jari Colliander, esitys liitteenä Perussuomalaiset, Minna Mäkinen Ei ole ehditty ryhmänä käsitellä. Asiakirja vaatii paljon terävöittämistä ja fokusoimista, tuotanto ja järjestäminen ovat sekaisin. Jos 2016 shp:t on lakkautettu, miten voidaan tehdä sinne saakka palvelulinjauksia, kun ei tiedetä, mitä sote-palveluissa on tulossa. Työvoiman saatavuuteen ja työnantajan imagoon tulee kiinnittää huomiota, erityisesti sotessa. Missä yhteydessä määritellään keskeisissä periaatteissa mainitut hyvinvointivastuiden tasot? Asioiden tarkasteleminen on liian epämääräinen ilmaisu. Palveluverkot ja -linjaukset pitäisi katsoa kokonaisuutena yhdessä. Vanhusten hoivapalveluissa ja päivähoitopalveluissa on liian tarkkoja lukuja. Palvelujen sitominen paikkamääriin ei ole tässä yhteydessä järkevää. Hyvistä käytännöistä ei ole yhtään mainintaa. Tuotannon tehostamisen ja palvelun tuottamisen keinoja ei ole avattu riittävästi, ei esim. kerrota, mikä tekee Sallaajärven toiminnan kustannustehokkaaksi. Työllisyyspalvelut on käsitelty suppeasti ja ylimalkaisesti. Vihreät, Tuija Mäkinen Keskustelu ryhmässä on vielä kesken. Kunnianhimoinen aikataulu on hyvä, lisäaika ei edistä asiaa. Eri palvelualueilta on eritasoisia asioita, eivät erotu ja jäsenny. Hyvä esimerkki on Lahden kaupungin palvelukonsepti kesäkuussa 2012. Työskentelyä tehdään eri tahoilla: talpo, kelpo, kaupunkistrategia, palvelualueet, nämä pitäisi koota. Palvelulinjauksia ja -verkkoja tulisi tarkastella samanaikaisesti. Joukkoliikenteen kehittämisen kannalta olisi tarkasteltava palvelujen saavutettavuutta. Mitkä palvelut ovat keskitettäviä, mitä voidaan tuottaa useammassa paikassa. Toivotaan muutamaa erilaista visiota, eri malleja, radikaalejakin. Keskitetty palvelu + liikkuvat palvelut + sähköiset palvelut + kotiin tuotavat palvelut. Keskeisissä lähtökohdissa paljon tekstiä kirkastettava, tehtyä pitäisi arvioida tavoitteiden kanssa. Keskenään ristiriitaisia asioita: omavastuu, hyvinvointi, 3. sektorin mahdollisuudet ja samanaikaisesti
maksujen ja taksojen korottaminen, joka ei kuulu palvelulinjauksiin. Jkl:ssä maksut ja taksat korkealla tasolla. Hyvä pohjapaperi, toivoisi että asetettaisiin tiukkoja aikatauluja. Odotetaan lautakuntien konkreettisia kannanottoja. Vasemmistoliitto, Vesa Kupari Ryhmässä ei ole keskusteltu. Taloustoimikunnan työ ja sen ehdotukset pitäisi koordinoida palvelulinjauksiin.. Isoja ja pieniä asioita sekaisin. Monet keskustan esitykset kannatettavia. Myös soten valtakunnalliset linjaukset tärkeitä, mitä voidaan päättää 10.6.? Keskeiset ja tärkeät pitää päättää, esim. veroprosentti. Työryhmien työtä ja talousarvion laadintaa tulee koordinoida paremmin. Mitä tekee kelpo? Miten palvelulinjauksia käsitellään? Tiukka aikataulu. Koordinoimattomista asioista on vaikea tehdä päätöksiä. Kun on oikein kiire, ei voi hosua. Kristilliset, Marika Visakorpi Ei vielä porukalla käsitelty. 4 vuodeksi ei ole järkevää esittää paikkalukumääriä palvelulaitoksiin, koska muutoksia tapahtuu tiuhaan. Työ pitäisi yhdistää talpon ja kelpon kanssa. Lautakuntien näkemys tarvitaan. Pitäisi olla valmista, ennen kuin päätetään talousarviosta. Kesän jälkeisessä kokouksessa pitäisi tehdä päätöksiä. Palveluiden järjestämisessä hyvän asiakaspalvelun merkitys pitäisi tuoda esille. Keskeisissä periaatteissa asukkaiden omatoimisuuden edistäminen on haasteellinen tavoite. Osallisuuden vahvistamista pitäisi konkretisoida. Sähköisen asioinnin mahdollisuuksista Oulun sähköinen ajanvarausjärjestelmä terveyskeskuksissa on erinomainen esimerkki. Hyviä käytäntöjä muualta ja omien vanhojen kuntien käytännöistä. Teknologian hyödyntäminen, verkostoituminen. Markkinoiden hyödyntämisessä vaarana monopoli ja hintojen nousu. Hallinnolliset kulut huomioitava. Terveysasemia ei pidä yksityistää. Palveluseteleitä voidaan käyttää järkevässä määrin. Palvelujen hankkimista muilta palveluntuottajilta pitäisi ajatella myös asiakkaan kannalta. Kokonaistaloudellisuus hankinnoissa, johdonmukaisuus vuodesta toiseen. Onko tarpeen määritellä viranhaltijoiden toimivaltaa, kun hiljattain tehty? Alueiden erilaisuus, tulisi ottaa huomioon. taajamienkin keskeiset erot otettava huomioon, esim. Huhtasuo, Lohikoski. SKP, Riitta Tynjä Aikataulu, työpaikkakokoukset, onko kyse muodollisesta kuulemisesta? Virkamiehet työstäneet puoli vuotta, nyt vasta tuodaan valtuustolle. Karsitaanko palveluja, että saadaan ylläpidettyä iso hallinto?. Hyvinvointivastuiden tasojen märittely. Markkinoiden hyödyntäminen; arvioidaan palvelukohtaisesti, kuka arvioi, millä kriteereillä. Mitä palveluja kaupunki tuottaa, mitä ei. Ei prosentteja siitä, mikä kaupungin omaa ja mikä muuta, miksi ei voi olla omaa tuotantoa. Onko Jkl.sopimuksia, muita suunnitelmia. Periaatteet: kustannusvertailu, kaupunki tekee omana työnä sopimuksia, yritykset saavat valmiin tuotteen. Hyvä asia, että vältetään osaoptimointia. Tehty päätöksiä, jossa säästetään toisaalla ja maksetaan sotessa. Matti Björk Uuden valtuuston seminaarissa helmikuussa annettiin tilaisuus tuoda näkemyksiä ja ajatuksia siitä, miten tulisi kehittää. Näkyvätkö missään? Ovatko valmistelussa? Liikaa puhetta ja papereita, ryhdyttävä toimeen, esim. työllisyys, nuorisotakuu, osuuskuntamalli.
Jorma Uski Valtuusto ei pääse päättämään asioista. Valtaa on delegoitu liikaa virkamiehille, jotka pystyvät omilla päätöksillään ohjaamaan kehitystä toivomaansa suuntaan, esim. Kuohun koulu, Tikkakosken uimahalli. Nico Holmberg Uusia keinoja kysyttävä ruohonjuuritasolta, työntekijöiltä, jotka tuntevat toiminnan parhaiten. Aila Paloniemi Prosessi on tärkeä. Palvelulinjauksia ja -verkkoa ei voi irrottaa toisistaan. Kansalaisille valtaa ja vastuuta päättää oman asuinalueensa asioita. Asukkaat tietävät itse parhaiten, mitä tarvitsevat. Muutaman kymmenentuhannen panostus saa ihmiset tekemään vapaaehtoisesti työtä. Mauno Vanhala Virkamies haastatellut virkamiehiä.. Pitäisi haastatella puheenjohtajia, mihin päin ollaan menossa vuoteen 2017, miten palveluita linjataan. Ei huomioitu muutoksia, jotka vaikuttavat palveluihin. 2017 esh, pth ja sostoimi yhdessä, shp lakkauttettu, siirto vanhusten palveluasumiseen, painopiste siirtyy peruspalveluihin. Muutos ei näy linjauksissa. Mitkä näkymät palvelujen järjestämisestä ja tuottamistavasta, paljonko jkl tuottaa itse? Osuuskuntamallilla poliittinen ja virkamiesvastustus, laki muuttuu2015, jolloin helpompi toteuttaa. Heidi Rentola Mikä kiire? Tämän eteen kannattaa tehdä työtä, ei karkaa vaikka päätetään myöhemmin. Ei pelkästään talouden näkökulmasta. Pauli Partanen Talous, kasvava kaupunki, millä tavalla pystytään vastamaan palvelukysyntään. Millä tavalla tuotetaan, miten palvelut järjestetään. Linjauksista haetaan ratkaisumalleja. Juha Jokitalo Valtuuston työskentelyä ja osallisuutta kehitettävä. Delegoinnista toimielimille ja viranhaltijoille seuraa sivuraiteille joutuminen. Keskustellen löydettävä selkeitä strategisia painotuksia, joihin valtuusto voisi sitoutua, muuten ollaan erilaisten palauttamisten ja aloitteiden tiellä. Samanaikaisesti keskustelun alla leivotaan palveluja eri alueilta, eivätkö nämäkin kuulu palvelulinjauksiin. Toimenpiteitä kohdistettava perheisiin, jotta jaksetaan kasvatustyössä. Aikataulu erityisen tiukka. Budjetin voi tehdä erikseen. Jukka Hämäläinen Yksityisten palveluiden hyödyt? Kustannuksia ei ole saatu alas ja palvelu on jopa heikentynyt. Raha ei saa olla ainoa ratkaiseva tekijä. Vaikutus ja tehokkuus ja sen seuranta on äärimmäisen tärkeää. Palvelutarve pitäisi linjata niin, että palveluntuottajat pystyisivät pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti tuottamaan palveluja. Meri Lumela Talous on tiukka, ei ole varaa kaikkeen. Pitäisi löytää yhteisiä asioita, arvokeskustelu. Kaupunkistrategiassa on määritelty tavoitteita, silmälaseja jonka läpi katsotaan. Palvelulinjausten ja -verkkojen ja talpon työn pitää kulkea yhdessä. Entistä enemmän mietittävä, mitä tehdään, miten tehdään yhdessä. Ilmapiiri ja innovatiivisuus tärkeät. Alueellinen palveluverkko: tärkeää nähdä, mitä palvelulinjaukset ovat, kun asetetaan palvelut päällekkäin, eivät voi olla kaikki yksi yhteen, voidaan saada synergiahyötyä. Ideoita eri kaupunkien palvelukonsepteista.
Jari Blom Työtä on tiivistettävä. Joka vuosi budjetti saatu kasaan, nostetaanko aina veroäyriä. Yhteinen tahtotila löydyttävä, vaikka onkin vaikeita asioita. Jukka Ammondt Asukkaiden omatoimisuus on tärkeä voimavara, johon pitäisi kiinnittää huomiota. Ennaltaehkäisevä työ pitäisi saada käytännöksi. Kulttuuri ja -liikuntalautakunta hyväksyi kaksi palvelulinjausta: tilat, peruskorjaukset. Kolmas linjaus muutettiin: maksujen korotukset ja käyttäjien maksuosuudet ristiriidassa omatoimisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kanssa. Maksuja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti käyttäjämäärien kasvattamiseksi. Tuulia Ikkelä-Koski Alueiden nimet neutraaleiksi: pohjoinen, läntinen, itäinen, keskusta. Hälventäisi perinteistä ajattelutapaa. Jouko Asikainen 2012 nimettyjen aluerehtoreiden kustannukset maksatetaan pienillä kouluilla. Jaakko Selin Keskeinen tavoite löytää ajatuksia, joissa voidaan mennä samaan suuntaan tai ainakin riittävän isolla osalla joukkoa. Hankala löytää rahoitus kaikille hyville asioille, mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Palvelulinjaus tai valtuustosopimus. Hyvä kuva kokonaisuudesta. yksittäisten pienen asioiden päättäminen ei johda hyvään lopputulokseen. Tämä palvelulinjaustyön keskeinen tavoite. Yksi osa kokonaisuutta veroprosentti, kh tuo ennen kesää valtuuston päätettäväksi. Johanna Karjula Pitää tehdä paperista sellainen, että voidaan kaikki sitoutua. Keskeinen työkalu jotta pystytään 4 vuoden aikana tekemään kestäviä päätöksiä. Muutaman kuukauden viiveellä ei ratkaisevaa merkitystä. Esa Mutanen Yhtyy ptlk:n pyyntöön saada lisäaikaa. Miten taloustilanne ja tulovirtojen heikkous voisi kytkeytyä palvelulinjauksiin? Palvelulinjauksilla voitaisiin lähettää viesti ihmisille, jotka päättävät työpaikkojen investoinnista. Tärkeää ratkaista kestävyysvajeessa kaupungin työvoimatarve. Mauno Vanhala Palvelulinjauksia tehdään valtuustokaudelle ja tulevalle vuodelle. Menoja pystytään hallitsemaan, jos muutetaan rakenteita. Jarrutusta rakenteiden muuttamista kohtaan. Soten menot suurimmat, esh:n ja pth:n integraatio tuo menojen hallintaa. Matti Björk Jkl velkaantuu, jauhetaan palvelulinjauksia, josta eri mieltä, ei ratkea sillä. Taloustoimikunta tuo valtuustoon esityksen, miten velanotto saadaan nopeasti taittumaan. Pauli Partanen Toivottu keskustelun jatkamista. Tämän tilaisuuden jälkeen ryhmät perehtyvät palvelulinjauksiin. On syytä käydä keskustelua, jotta alkaa avautua kaikille.. Lisätään valtuuston ja lautakuntien jäsenten keskustelutilaisuuksia. Lähettäkää sähköpostitse ehdotuksia. Pitää olla papereita, orava puussa että saadaan haukkua.
LIITE Keskustan ryhmä 29.4.2013: Yleistä (strategia palvelulinjaus) Ensin isot kokonaistavoitteet 5-7 strategian mukaista linjausta Paljon yksityiskohtia ja isoja linjauksia samassa paperissa Taloustoimikunnan raportti/linjaukset yhtenevät palvelulinjausten kanssa Päätettävä ensin palvelujen tuottamistavat: mitä tehdään itse, mitä ostetaan (0-100%) Miten esitetty palvelulinjausluonnos parantaa Jyväskylän taloutta? Käytetäänkö palvelulinjausta myös tarkoitushakuisena perusteena talousarvion 2014 teossa? Valtuustotyöskentely Palvelulinjausten aikataulu on liian tiukka Järjestettävä asianmukainen seminaari, jossa valtuusto tuo määrittää suuntaviivat. "Palvelutuotannon kehittämisen valmisteluprosessi" (kuvio 3.) osoittaa kuinka vähän valtuuston ajatellaan ottavan kantaa koko valtuustokautta koskettaviin linjauksiin Valtuuston työskentelytapojen uudistaminen käyntiin Niin ikään teksti; "Valmistelu pohjustaa kaupunkistrategian tarkistamista, joka toteutetaan valtuustokauden aikana" kertoo omaa kieltään valtuuston merkityksestä. Miten uusi valtuusto sitoutetaan uusiin linjauksiin? Palveluverkko Kuntalaisten näkökulma on varsin ohut Kuntalaisten yhdenvertaisuus/alueellisuus Millainen palveluverkko eri hallintoaloille halutaan Eikö Jyväskylän eri palveluverkot ja niiden muutokset kuulu palvelulinjauksiin: Kouluverkkomuutos pienkoulujen osalta on ajankohtainen. Kirjastoverkkoa on koettu tiivistää jo usein. Lakkautuslistalla on myös liikuntapaikoista Tikkakosken uimahalli. Käsitteiden määrittely tehtävä esim. lähipalvelu. Mitä se tarkoittaa? Laatukriteerit tulee olla kaikilla toimijoilla samat (kunta/kuntayhtymä/yksityinen) Palvelualueet Jyväskylä tulisi jakaa palvelualueisiin, jonka vastuuryhmä (vast.) tarjoaa yhdessä köntässä koulu-, nuoriso-, päivähoito-, kirjasto-, liikunta-, neuvola- jne palvelut. Synergia etuja mm. tilojen käytön ja henkilöstön riittävyyden suhteen. Kipeästi tarvittava moni-ammatillisuus tulisi luonnollisesti kouluille Perheiden/asiakkaiden ja ko. alueen parempi tunteminen Ennakointi vai reagointi Ennaltaehkäisevä työ-ote käyttöön kaikkiin hallintokuntiin Kehittävä näkökulma yhdessä talouden sopeuttamisen kanssa ruohonjuuri taso mukaan Eikö omaishoitoa olisi voinut kuvata nyt ja jatkossa? Neuvolat yms. missäs ne ovat, nykytilan kohdalla ovat, mutta pitää linjata listaa myös siitä mitkä pysyvät ennallaan, koska sekin on palvelulinjausta. Perheiden merkitys ja jaksaminen tulee saada suurempaa huomioita kotihoidontuki Organisaatio ja henkilöstö
Ei ole otettu kantaa ylisuureen väliportaan henkilöstöön > liian haastavaa viranhaltijavalmisteluna? Edelleen Jyväskylässä pyörii liikaa paperia (byrokraattisuus) > vallan ja vastuun jakoa Onko ylimitoitettu hallinto, yli paljon eri työryhmiä Onko nähtävissä: palveluja karsitaan, jotta organisaatio pyörii? Tarvitaanko alati jatkuvia kokouksia eri hallintokuntien ja -elinten kesken, jotta asiat etenee. JHL: kuntien v. 2013 lomautukset ovat v. 2014 irtisanomisia Vrt Joensuun päätös Sote Mikä on vaikutus mahdollisen yhden terveysaseman ulkoistukseen entä Terveyskeskussairaalapalvelujen keskittäminen Kyllönmäen alueelle? Tulevaisuudessa vain 3-4 terveysasemaa? Miten SuurJyväskylä ajattelu sopii tähän? Entä Sote-uudistus: Vastuukunta- vai kuntayhtymämalli Terveysasemien lopettaminen ja niiden palvelujen keskittäminen? Sairaanhoitotasoiset palvelut tulee turvata, samoin kevyemmät palvelut alueille. Terveyskioskit ja autot käyttöön Jyväskylä pärjää yksikkökohtaisissa hinnoissa varsin hyvin suurten kaupunkien välisissä kustannusvertailuissa. Vanhuspalvelujen laitospaikkojen määrän pudotus 380 > 120 epärealistinen Opetus Koulupuolella olisi tarpeellista tukea opettajien toimintaedellytyksiä (vrt. tapaus Alppila). Asianmukaiset toimintavaltuudet parantavat luokkien turvallisuutta ja oppimisilmapiiriä. Kaupungin tulisi siis selkeästi vahvistaa omilla päätöksillään opettajien toimintavaltuuksia. Luokkakoot pidettävä kohtuullisina Kodin ja koulun välisen yhteistyön vahvistaminen Palvelutuotannon kehittämisen valmisteluprosessi (Jyväskylän TA 2012 s.10) Konsernin strategisen ohjausprosessin uudistamiseen liittyen kaupunginhallitukselle valmistellaan kevään 2012 aikana palvelulinjaukset ja kaupungin kehittämisen toimintamalli. Valmistelun tuloksena linjataan palvelujen Tuottamistavat ja vaihtoehdot Kustannusvaikutukset ja laskentaperusteet Henkilöstövoimavarojen käyttö Palvelujen hankinta ja kehittämisen painopisteet Kehittämisyötä tehdään yhteistyössä henkilöstön ja palvelujen tuottamiseen osallistuvien ryhmien kanssa Kaupunkirakennelautakunta Palveluajojen yhteistyö Kokonaistaloudellinen näkökulma säästöihin Erityinen huomio sosiaalisiin vaikutuksiin Kaupungin moni-ilmeisyyden huomioiminen maaseutu, haja-asutusalueet, kylät ja taajamat Laatukriteerit Esille kehittämisnäkökulma Palvelujen/tarpeiden tarkastelu linjausten Palvelulinjausten tarkastelupisteen määrittely
Henkilöstöjärjestöt Jyväskylän kaupungin henkilöstöjärjestöjen näkemykset palvelulinjausluonnokseen: Palvelutuotannon kehittämisen valmisteluprosessi: palvelutuotannon kehittäminen tulee valmistella ns. Möttösen mallin mukaisesti yhteistoiminnassa sekä henkilöstöjärjestöjen että ao. henkilöstön (ketä kehittämistoiminta koskee) kanssa. Ao. työtä tekevän henkilöstön asiantuntemusta tulee hyödyntää tässä valmistelussa. Kaikkiin palvelulinjauksiin tulee saada laskelma, mitä vaikutusta niillä on henkilöstösuunnitelmiin eri toimialoilla. Lähtökohtana tulee olla, että henkilöstömäärä pysyy vähintään nykytasolla. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että jokaisessa kehittämiskohteessa tehdään vertailukelpoiset kustannuslaskelmat ja annetaan ne sekä vaihtoehtoiset mallit hyvissä ajoin henkilöstöjärjestöille ja henkilöstölle. Kustannuslaskelmamalli tulee olla valmiina ennen kuin päätöksiä palvelulinjauksista voidaan tehdä. Päätöksentekovaiheessa (poliittinen päätöksenteko) henkilöstöjärjestöjen näkökulmat tulee tuoda päättäjien tietoon. Työyhteisöjen palautteet palvelulinjauksista 2013 2016 - Palautteet palvelulinjauksen luonnoksesta 9.4.2013 - Palaute 51 työyhteisöltä ajalla 9.4. 14.5.2013 - Kokoaja Pirjo Tuosa - Kaikki palautteet lyhentämättöminä: A. Palvelulinjausten kokonaisuus B. Palvelulinjausten keskeiset periaatteet (palvelulinjausten luku 2) C Palvelulinjaukset (palvelulinjausten luku 3) D, Uudet ehdotukset palvelulinjauksiksi E. Muut palautteet A. Palvelulinjausten kokonaisuus Vastaajien määrä: 19 - Ei kaikkea ostopalveluina, kunnalla pitää olla tietyt laadukkaat omat palvelut. - Kattava ja hyvä kokonaisuus - Yleinen huolenaihe oli se, että palvelulinjausten kehittämisessä painottuu selkeästi terveyspuolen kehittämislinjaukset. Aikuissosiaalityön kehittämisosuus näyttäytyy erittäin vähäisenä ( Sallaajärven lääjennus). Työyhteisö kaipaisi aikuissosiaalityön palvelulinjauksia.nyt kehittämislinjaukset koettiin eriarvoisesti terveystoimea painottavina. On hyvä, että tarjontaa on monella sektorilla erilaisilta tarjoajilta. - Väestöjen palvelutarve kasvaa, kokonaiskustannusten pieneneminen ei kuulosta ajatuksena oikalta (mahdollisena?) - Pakko mikä pakko, mutta työyhteisö on aktivoitunut keskustelemaan sisäisen yhteistyön tiivistämisestä. - Asiakaspalvelu 2014 otettava linjauksiin mukaan. - Mietimme miten yksityistäminen/ ulkoistaminen kannattaa. Useat tutkimustulokset tuovat esille ettei
taloudellista hyötyä ole tullut, vaan pikemminkin toimintatapa on tullut kalliimmaksi. Kapeutuuko toimintakenttä, ver Kouvolan kaupunki/ psyk. toiminta. - Heikentynyt talous huolettaa. Pelätään, että talous menee kaiken edelle, jolloin lisääntyvä työmäärä teetetään entistä pienemmällä henkilöstöllä. Tällöin myös palvelujen laatu laskee. - Henkilöstö toivoi, että palvelulinjauksissa olisi vähän tarkemmin kerrottu, ei pelkkiä otsikoita. - Käsittelyaikataulu ei salli aitoa kuulemista. - Mukaan myös asiakaspalvelulinjaukset eli asiakaspalvelumalli, joka ohjaa kaupungin asiakaspalvelua tulevina vuosina. Samoin erikseen vielä Asiakaspalvelukeskus (Jkl-neuvonta, Yhteispalvelut ja Puhelinvaihde), joka toimii ns. tukipalveluna muille palvelukokonaisuuksille. - Valtakunnallinen Asiakaspalvelu 2014 mukaan. - Linjaukset ovat kovin eritasoisia. Jos palvelulinjausten mukaan mentäisiin, kaupungin menot kasvaisivat - taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu. Toisin kuin muut Pohjoismaat, Jyväskylä lisää tehostetun palveluasumisen paikkoja. - Huomoitavaa palvelulinjauksia tehtäessä että kaikki muutokset vaikuttavat myös hallinnoitiin ja sitä kautta Talouskeskuksessa tehtävään työhön. Esim. Organisaatiomuutokset (kustannuspaikat/tulosyksiköt) vaikuttavat laskutukseen ja myyntireskontraan sekä liittymistä tuleviin tietoihin.kaikki organisaatiomuutokset vaikuttavat sisäiseen laskentaan sekä raportointiin mm. uudet tulosyksiköt ja kustannuspaikat hierarkia-muutokset vyörytys-säännöt muuttuvat (sote) ym. - Palvelulinjausten käsittelyn aikataulu on ollut liian tiukka. Esim. Kuntoutus- ja terapiapalveluissa, joka sijoittuu useisiin toimipisteisiin laajalle alueelle, ei ollut mahdollisuutta näin nopealla aikataululla järjestää yhteistä keskustelutilaisuutta. Mielipiteitä jouduttiin kysymään sähköpostinvälityksellä ja vain osassa toimipisteistä ehdittiin asiasta keskustella. Työntekijät eivät oman työnsä ohella ehtineet perehtyä palvelulinjauksiin, joten kommentteja tuli erittäin vähän. Aikataulun vuoksi jouduimme rajaamaan käsittelyn ainoastaan tervyespalveluja koskeviin palvelulinjauksiin, myös esim. sosiaalipuolen palvelulinjauksia olisi ollut hyvä kommentoida. - Palvelulinjausten käsittelyaikataulu oli liian kireä, joten asioita ei ehditty käsitellä kattavasti eri toimintayksikköjen työpaikkakokouksissa, vaan tieto jouduttuun kokoamaan myös epävirallisilla foorumeilla. Osa toimintayksiköistä kuten Kuntoutus- ja terapiapalvelut vastasi kyselyyn erikseen. - Ennaltaehkäisevän työn huomioiminen toivotaan otettavan vahvemmin palvelulinjauksiin vaikka se ei aina ole lakisääteistä. Pitkällä aikavälillä ennaltaehkäisevä työ SÄÄSTÄÄ SELVÄÄ RAHAA JA SIIRTÄÄ ASIAKKAAN LAITOSHOIDON TARVETTA. Varsinkin, jos saadaan AJOISSA palvelujen piiriin. - Yleisenä kommenttina tuli voimakkaasti esille osaoptimoinnin välttäminen. Muissa toiminnoissa säästäminen usein lankeaa muille tahoille erityisesti toimeentulotuen maksettavaksi. Kokonaissäästöä ei siis välttämättä kaupungille synny. Miten osaoptimoinnin mahdollisia haittoja ja riskejä seurataan? Miten niihin puututaan? Millaisia ovat rakenteet osaoptimoinnin estämiseksi? Sähköisen asioinnin toimivuutta olisi hyvä tarkastella tarkemmin sekä asiakkaan että palveluntuottajan näkökulmasta. Asiakasta tarvitaan mukana kaikessa niin suunnittelussa, testauksessa kuin toiminnan pilotoinnissa. Tätä voi soveltaa muussakin kuin sähköisen asioinnin kehittämisessä. - Kaupungissa olisi varauduttava pätevän ja kelpoisuusehdot täyttävän henkilökunnan henkilökunnan tehokkaampaan rekrytointiin. Muun muassa varhaiskasvatuspalveluissa on erityisesti lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien sijaistaminen jo vaikeutunut. Työnantajan on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten saadaan alalle valmistuvat opiskelijat pysymään JKL:ssä (työhyvinvointiin vaikuttavat asiat, sijaisuuksien kestot, työn mielekkyys). Kaikkia työntekijöitä koskien pitäisi kehittää ja suosia joustavia työaikajärjestelyjä. Varahenkilöjärjestelmää on kehitettävä niin, että on käytettävissä riittävä määrä varahenkilöitä, mutta myös laajemman pätevyyden omaavia varahenkilöitä. Hallinnolliset virat olisi tutkittva niin, että ei tehdä päällekkäisiä töitä ja on pystyttävä luopumaan turhista hallinnollisista tehtävistä. B. Palvelulinjausten keskeiset periaatteet (palvelulinjausten luku 2) Vastaajien määrä: 15 - Noudatamme kaupungin hankintalakeja esim. päiväkodille hankintoja suorittaessa. Toivomme kuitenkin, että joustavasti voimme suorittaa hankintoja myös sopimuksien tehneiden yritysten ulkopuolelta. Osallisuus on tärkeää vanhemmille ja lapsille, ja tämän otamme huomioon työyksikössämme. Tarjoamme päivähoitopaikat läheltä lasten koteja yhteisöllisyyden lisäämiseksi. - Hyvä ja selkeä - Palvelulinjauksissa paljon hyvää; osallisuuden edistäminen, sähköinen asiointu, teknologian
hyödyntäminen, verkostoitunut työskentely. Työyhteisö haluasi tuoda esiin, että Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa kaikki yllä olevat muodot on jo olemassa ja osa jokapäiväistä käytäntöä ja osana jatkuvaa kehittämistä. Osaoptimointiin tulee kiinnittää huomiota.oman tuotannon osuus on tärkeä ja hyvä, että sitä lisätään sosiaalityössä yleensäkin. Myös ostopalvelujen kilpailutus, valvonta ja valitusprosessit aiheuttavat kustannuksia. Henkilökohtainen budjetti edellyttää vanhuspalveluissa usein ulkopuolisten apua ja tukea.yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen olisi tärkeää ja tehokkuuden kannalta keskeistä. - On oikean suuntaisia: otetaan uutta tekniikkaa vastaan. - Huonosti suuniteltu ja puoliksi lopetettu (sähköiset palvelut) - 1.Osallisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisyn varhainen tuki ja eri toimijoiden yhdessä työskentely ovat hyviä asia kirjattuna palveluperiaatteisiin. Teknologiaan ja sähköisiin järjestelmiin varh.kasvatushenkilökunta tarvitsee resurssointia eli kouluttajia ja koulutusta. Sähköisten järjestelmien käyttö ei ole ollut päivähoidossa tavanomaista joten järjestelmien käyttöönotto on vaativaa. 2. Asiakaskäyttöön otetut keskeneräiset sähköiset järjestelmät pitäisi saada nopeammassa tahdissa palvelukuntoisiksi. 3. Selkeät toimintamallit varh.kasv. kentän käyttöön yhteistyöhön yksityisten toimijoiden kanssa. 4. Toive, että varh.kasv. palvelut järjestetään pääsääntöisesti kunnallisena. 5. Varh.k.palveluiden kilpailutuksen perusteissa huolehditta laadusta taloudellisuuden lisäksi. 6. Tuleva uusi varhaiskasvatuspalvelulaki huomioitava esim. avoimien varhaiskasvatuspalveluiden osalta, jotka tällä hetkellä eivät ole lakisääteisiä. 7. Varhaiskasvatuspalveluiden tulee olla lähipalveluita. 8. Ylikunnalliset palvelut ovat hyvää kuntapalveluiden kehitystä. - 1. kohta: Tätä kohtaa selitettävä, voisi olla johdanto. Viimeinen kappale voitaisiin poistaa kokonaan. 3. kohta: Lisätään ajatus kuntalaisen itsehoidon edistämisestä. Dia3/3, kohta 3: Lisätään kuntien jälkeen valtio. - Palveluiden tarjoaminen lähipalveluina on hyvä asia. Henkilöstön mukaan ottaminen kehittämiseen koettiin hyväksi. Palvelujen hankkiminen muilta palveluntuottajilta pelottaa. Vasta on koettu kahden kotihoidon alueen yksityistäminen ja pelkona on, että lisää palveluja tullaan yksityistämään. Henkilöstö pelkää työpaikkansa puolesta (lomautukset, irtisanomiset). - Vertaistoiminnan mahdollistaminen koetaan tärkeäksi. - Terveydenhuollossa palvelutuotannon kehittämisessä tulee huomioida laki ja asetus sekä toiminnan erityispiirteet. Kehittämiskohteiden valinnassa on noudatettava palvelutuotannon kehittämiseen hyväksyttyä valmisteluprosessia (kuvio 3). - Hyvä, että henkilöstö/edustajat ovat mukana kehittämässä pitkin matkaa. - Palvelulinjausetn toteutumisen vastuut ja seuranta: Tärkeä kohta, jonka tulee toteutua. - Kuntoutus- ja terapiapalveluiden painopiste- ja kehittämisalueet ovat yhteneväiset näihin molilta osin esim. palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistaminen omaan kuntoutumiseensa; mm kuntoutussopimus, varhainen puuttuminen. - Osaoptimoinnin välttäminen esim. apuvälinehankinnoissa koetaan erityisen tärkeäksi. - Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan kuviossa 3 kuvattua prosessia. Henkilöstön tulee osallistua alusta alkaen, myös kehittämiskohteiden valintaan. - Periaatteet ovat valtaosin hyvät. Markkinoiden hyödyntämisessä tulee olla tarkka, jotta ei ajauduta osaoptimointiin eikä palvelujen laadun heikentämiseen. - Päiväkeskuksissa toteutetaan tälläkin hetkellä alueella tuotettavaa palvelua, sekä kehitämme toimintaa jatkuvasti. Vaihtoehtoisena mallina olemme vahvistaneet Virtapiiritoimintaa. Henkilöstö on päiväkeskuksissa kehittämistyössä mukana. C. Palvelulinjaukset (palvelulinjausten luku 3) 1. Kilpailutuksiin perustuvia palveluostoja lisätään Vastaajien määrä: 4 - On merkityksellistä, miten näitä lasketaan. Tämä on yhteiskunnallisesti iso kysymys, miten käytämme yksityisiä palveluja. Ja kuka näitä yksityisiä palveluja valvoo. - Järjellistä kilpailutusta, paikallista suositaan. - Asiaan suhtauduttiin myönteisesti
- Työyhteisö pohti sitä, pystyykö yksityinen palvelun tuottaja tuottamaan palveluja edeullisemmin ja vaikuttaako laatu hintaan. 2. Palvelutoimintaa ulkoistetaan mikäli ulkoistamisella saavutetaan kustannussäästöjä Vastaajien määrä: 2 - Kyllä, mutta valvontaa tarvitaan. Ja tuottaako se lopulta parempaa laatua? - Huolenaiheena oli vakinaisen henkilöstön sijoitus ulkoistamisen jälkeen 3. Palveluverkkoja (esimerkiksi viher-, satama- ja uimarantaverkko) ja palvelutasoja (esimerkiksi talviaurauksen laatu) arvioidaan kustannussäästöjen aikaansaamiseksi Vastaajien määrä: 2 - Näistä ei voida tinkiä enää yhtään. - Katujen aurauksesta ei voi tinkiä, erityisesti pyöräilijän näkökulmasta. 4. Joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyy kaupungille vuoden 2014 aikana Vastaajien määrä: 9 - Otettava huomioon kuntalaisilta tulleita toiveita. Joukkoliikenteen kehittäminen koskettaa myös muita vastuualueita, mm. asiakaspalvelussa lipunmyynnin kokonaisuus. - Terveydenhuollon palveluverkon suunnittelun ja joukkoliikenteen suunnittelun tulee kulkea käsikädessä. - Tähän mukaan myös asiakaspalvelun ja lipunmyynnin näkökulma. - Järjestämisvastuu siirtyy joka tapauksessa, ei palvelulinjaus. - Pohdimme tiimipalaverissa sitä, että toisiko tämä meille palkkahallintoon mahdollisesti lisää työtä? Vai muuttaako tämä järjestämisvastuu kuitenkaan tässä kokonaisuudessa mitään? - Emme osaa sanoa. - Bussilippu on liian kallis. Kaupungin pitää tukea enemmän joukkoliikennettä. - Suunnittelussa on huomioitava palvelurakenteen muutossuunnitelmat. Palvelujen saavutettavuus on asiakaslähtöisyyttä. - Hyvä asia, jotta joukkoliikenne voidaan suunnitella vastaamaan palveluverkon harventamista. 5. Tilojen käyttöä tehostetaan ja yhteiskäyttöä lisätään. Peruskorjauksista aiheutuvaa tilavuokrien nousua hillitään tehostamalla tilojen käyttöä kirjasto-, kirjastoauto-, museo-, kansalaisopisto- sekä liikuntapalvelujen verkkoselvitysten pohjalta Vastaajien määrä: 6 - Olemme samaa mieltä. - Kirjastoauto on hyvä. Muuten hyvä ajatus. - Periaate hyvä ja yhteiskäytöllä lisätään tila- ja toimintasynergiaa. Vanha Pappila on vajaakäytöllä sen myyminen "hyvään kotiin" voisi olla viisain ratkaisu.kulttuuripalveluiden resursseilla sen täyspainoista käyttöä ei voi turvata. - Onko muutakin linjattavaa kuin tilat? - Museoverkkoselvityksen, kirjasto-kansalaisopistorakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman ja Ruusupuiston museoiden peruskorjausten hankesuunnitelmien mukaisesti tilojen käyttö tulee tehostumaan. Peruskorjauksissa tilavuokrat kuitenkin nousevat, mutta toisaalta museoiden saavutettavuus ja palvelumahdollisuudet sekä tilojen yhteiskäyttö tehostuu. Em. hankkeet toteutuvat kuitenkin vasta nyt meneillään olevan valtuustokauden jälkeen. USO:n johdosta taidemuseon ja Keski-Suomen museon toimistotilat ovat muuton yhteydessä pienentyneet. Toisaalta Tietohallinnon varakonesalihankkeen vuoksi Keski-Suomen museon arkisto on jouduttu hajottamaan kahteen eri toimipisteeseen. Uusien tilojen kunnostus aiheuttaa merkittävän vuokrankorotuksen. Tiloista saadaan asianmukaiset. Syyt erilaisiin tilaratkaisuihin saattavat tulla ulkopuolelta. Museoiden kannalta viime vuosien aikana on uuden kokoelmakeskuksen ja muiden ratkaisujen kautta neliömäärä vähentynyt jo noin 2000 neliömetrillä (2006 alkaen). Olennaista on kasvattaa kävijämäärää. Se edellyttää kiinnostavia näyttelyitä ja niihin liittyviä oheistapahtumia. Museoiden kävijämäärät ovat viime vuosina olleet kasvussa.
- Tilankäytössä tulee huomioida liikuntaryhmien tarpeet 6. Kansalaisopiston taiteen perusopetuksen ja kuvataidekoulun hallinnollinen yhdistyminen selvitetään. Vastaajien määrä: 3 - Emme osaa sanoa. - Selvitystyö on aloitettu. Valtionosuusjärjestelmän erilaisuus tuottaa eniten pohdintaa. Säästöjä voi muodostua hallinnolliselta puolelta - Kannatamme kansalaisopiston taiteen perusopetuksen ja kuvataidekoulun hallinnon yhdistämistä. Tuo muutoksia SAP HR:än organisaatioon sekä samalla palkkajärjestelmän vastaaviin koodistoihin. 7. Palvelukokonaisuuden tilamaksuja ja taksoja nostetaan ja käyttäjien maksuosuutta lisätään kustannusten kattamiseksi. Vastaajien määrä: 5 - Lippujen hintoja ei saa nostaa enää, esim. uimahalli on jo lian kallis. - Kaupungin henkilöstölle tulisi olla mahdollisuus liikkua edullisemmin, näin tuetaan työssä jaksamista ja työkyky säilyy. - Terveyttä ennaltaehkäisevä näkökulma olisi mahdollisimman alhaiset käyttäjämaksut, jotta liikuntapaikkamaksut (ja näiden myötä kohoavat harrastemaksut) eivät olisi esteenä harrastamiselle. - Maksuja korotetaan linjassa muun organisaation kanssa. Lasten kulttuuripalveluissa lautakunnan uudistetu linjaus tukee sitä kokemusta, että liian radikaalit maksujen korotukset syövät tuloja, jolloin tulotavoitteeseen ei päästä. - Maksujen ja taksojen korottamista tulee katsoa kokonaisuuden kannalta. Hyvä esimerkki on muun muassa seuraava: Keski-Suomen museo kokeili marras-tammikuussa ilmaista sisäänpääsyä keskisuomalaisella kirjastokortilla. Pääsymaksutulot eivät pudonneet lainkaan ja museokaupan myynti kasvoi noin kaksinkertaiseksi verrattuna edellisvuoteen. Kävijämäärä lisääntyi selvästi. Tulevaisuudessa tulee korostumaan myös se, että osa museoiden palveluista tulee olla ilmaisia vrt. Maanmittauslaitoksen Karttapalvelut. Tulemme tarkkaan pohtimaan, mitkä palvelut ovat sellaisia, joilla voidaan kartuttaa nykyistä paremmin museon oman toiminnan tuottoa. Kaikkien maksojen tasainen korotus ei ole oikea tie. 8. Lasten määrän kasvusta aiheutuvaan tarpeeseen vastataan lisäämällä sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa Vastaajien määrä: 7 - Pakkohan se on. Tarvitaan lisää uusia päiväkoteja, myös kunnallisia. - Samaa mieltä ollaan. Tarpeeseen pitää vastata. - Varh.kasv.palvelut tuotetaan pääsääntöisesti kunnallisena. Kilpailutuksessa palvelun laatu nostettava esisijaiseksi. Erityiskasvatusta vaativien lasten palvelut turvattava myös yksityisessä päivähoidossa, Yksityiselle puolelle lisää mahdollisuuksia ja tietoa mahdollisuudesta ostaa kuntapalveluita, esim. päivystysaikojen palvelut, kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut, varahenkilöpalvelut, koulutuspalvelut lähipalveluina Palveluperuteisen toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmän (Patun) suomin mahdollisuuksin. Tilojen käyttöä tehostetaan selvittämällä tilojen yhteiskäytön mahdollisuudet eri toimijoiden kesken. - Muutama työntekijä kommentoi, että yksityinen palvelutuotanto maksaa enemmän - Tämä kohta ei linjassa kohdan 10 kanssa, koska siellä todetaan, että lisäykset hoidetaan nykyisillä henkilöstövoimavaroilla ja ohjaamalla kysyntään pienemmäksi. eli emme hyväksy määrän kasvusta johtuvaa lisäystä yksinomaan yksityistämällä päivähoitoa - Tärkeää olisi saada yksityistä tuotantoa tasaisesti eri kaupungin osien kesken. - Linjaus on hyvä. Pääpaino halutaan säilyttää kunnallisissa palveluissa, koska palvelut ovat tällöin kokonaisuutena paremmin hallittavissa (ennakoitavuus). Tällä hetkellä on näkyvissä pienesti merkkejä asiakaskunnan eriytymisestä kunnallisiin / yksityisiin palveluihin asiakkaiden sosiaalisen taustan ja lasten tuen tarpeiden perusteella (kunnallisella puolella asiakaskunnan heterogeenisyys korostuu). Seurauksena ei saisi olla "eliittipäiväkotien" muodostumista.
9. Uudet päiväkodit sijoittuvat vuokratiloihin ja varhaiskasvatuspalvelun voi tuottaa joko kaupunki tai yksityinen palveluntuottaja Vastaajien määrä: 9 - Olemme samaa mieltä. - Terveet vuokratilat tarvitaan, sekä niiden pitää olla toiminnalliset ja toimivat. - Vuokratiloissa toimittaessa huolehdittava, että tilat täyttävät varhaiskasvatustoiminnalle vaadittavat vaatimukset. Tarvitaan turvalliset ja terveelliset sisätilat, toimiva ulkoilualue ja saattoliikenne. - Olemme huolissamme varhaiskasvatuksen ammattilaisten osallistumisesta kiinteistöjen suunnitteluun ja toteutukseen, jos uudet päiväkodit sijoittuvat pelkästään vuokarakiinteistöihin miten toteutuu kiinteistöjen korjaukset vuokrakiinteistöissä? - Elinkaarimalli on tässä hyvä esimerkki uudenlaisista ratkaisuista. - Sijoittuvatko uudet päiväkodit aina automaattisesti vuokratiloihin, ei arviointia? Voisiko linjata oman tuotannon ja yksityisen tuotannon osuutta? - Miten turvataan laadukas nivelvaihetyö yksityisestä päiväkodista kouluun? Yksityisten päiväkotien osalta mm. kiertävien erityislastentarhanopettajien tuki ei ole yhtä vahvaa kuin kunnallisissa päiväkodeissa. - Huomioidaan varhaiskasvatuksen ja neuvolapalveluiden toiminnallinen yhteys. - Tuntuu järkevältä. Riittävän pitkillä ja tarkoilla sopimuksilla on kuitenkin pidettävä huoli tilojen kunnossapidosta/muuntautuvuudesta. 10. Oman toiminnan lisäykset hoidetaan nykyisillä henkilöstövoimavaroilla luopumalla pienistä toimipisteistä sekä ohjaamalla kysyntää tuntiperusteisten asiakasmaksujen, palvelutakuun ja maksuttoman kerhotoiminnan avulla Vastaajien määrä: 8 - Osa on eri mieltä henkilökunnasta. Päivähoito voisi olla ilmaista yli kolmivuotiaille. VArhaiskasvatuksen pitää tukea lapsen kasvua ja hyvinvointia. Kerhoja voisi lisätä. Isot yksiköt voivat olla hyväkin asia. Kun rakennukset ovat hyviä ja turvallisia. - Maksuton kerho on ok. Ei luovuta pienistä yksiköistä. Oltava lähellä palveluntarvitsijoita. - Varhaiskasvatukselle tulee taata riittävät ja asianmukaiset ja laissa säädetyt toimintatilat, vaikka tilankäyttöä tehostetaan lupumalla pienistä toimintapisteistä. Alueelliset lähipalvelut pitää turvata. Henkilöstöresurssit tulee olla lakisääteiset kaikissa olosuhteissa. - Kysyttiin mikä on pieni yksikkö? Lähipalvelut ja aidot vaihtoehdot haluttiin turvata. Vanhempien on voitava valita pienien ja isojen yksikköjen välillä - Jos paljon keskitetään, vanhempien matkat hoitopaikkaan pitenevät, niin lastenkin hoitopäivät pitenevät. Päivähoidon tarve lisääntyy eikä vähene - Tällä alueella tuntiperusteinen asiakasmaksu ei näytä lyhentävän lasten hoitopäiviä - Pienistä yksikäistä luopuminen on järkevää. - Ohjaus maksuttoman kerhotoiminnan avulla tarkoittaa palkanlaskentaan ilmoitettavien tietojen lisäystä nykyiseen tilanteeseen. - Taloudellisesta näkökulmasta tämä on järkevää, samoin henkilöstön joustavan sijoittumisen näkökulmasta. Pienet yksiköt ovat haavoittuvia henkilöstön poissaolojen vuoksi, samoin las-ten sijoittamisen näkökulmasta. Isommissa yksiköissä toiminnan järjestäminen/ryhmien rakentaminen on tehtävä lapsilähtöisesti. - Kerhotoiminnasta on ehdottomasti pidettävä kiinni. On vapauttanut paljon kokopäiväpaikkoja ja edistänyt vanhempien verkostoitumista ja siten perheiden hyvinvointia. 11. Palvelurakennetta tehostetaan huomioiden lasten määrän kasvu sekä oppilasvirtojen ohjaus tilojen käyttöä ja kuljetuksia optimoimalla Vastaajien määrä: 4 - Suuret koulut eivät välttämättä hyvä asia, koska massaa on paljon. - Negatiivista: - pitkät koulumatkat
- suuret koulut/luokat - vaikeaongelmaiset integroidut oppilaat - sisätiloiltaan ongelmalliset koulut - Pienissä kouluissa tarkoittaa opettajien määrän lisäystä, esim. Vesangan koulu - Tulossa on uusi oppilashuoltolaki. Miten turvataan koulukuraattoreiden ja -psykologien mahdollisuudet toteuttaa uuden lain (todennäköisesti) mukanaan tuomat tiukat aikarajat ja silti säilyttää työn ehkäisevä luonne/ Millaista koulukuraattori/ -psykologi työtä voidaan nykyisellä resurssilla tehdä??????? 12. Tarkastellaan ei-lakisääteisiä palveluja. Vastaajien määrä: 1 - Pitäisi tarkastella kaikkia palveluita, ainakin tuottavuuden näkökulmasta. 13. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tarkistetaan oman ja muualta hankitun palvelutuotannon osuudet tehtävän selvityksen perusteella Vastaajien määrä: 1 - Luvut eivät välttämättä kerro mitään 14. Nuorisopalveluissa lisätään avustus- ja yhteistyösopimusten perusteella järjestettävän toiminnan osuutta Vastaajien määrä: 1 - Kolmannen sektorin toimijat tarkoin harkittava, yhteensopiva JYTE:n toiminatavan kanssa 15. Terveyskeskussairaalapalvelut keskitetään asteittain suurelta osin Kyllönmäen alueelle siten, että synergiaedut uuden keskussairaalan kanssa voidaan hyödyntää täysimääräisesti Vastaajien määrä: 20 - Toimiva kokonaisuus - Koettiin hyväksi. Onjärkevää koota loogisesti saman palvelun yksiköt lähelle toisia (näkökulmana terveyskeskussairaala) Saadaan strtegista etua samoin logistisesti suuri etu. Erikoissairaanhoidon palvelut fyysisesti lähellä ja siten hyödynnettävissä. Osaaminen keskittyy saadaan "magneetti sairaala" Rekrytointi helpottuu. Kustannustehokkuutta saadaan lisättyä? Voidaan profiloitua osaamisen mukaan. Konsultaatiomahdollisuus paranee. - OK - Mietittävä tarkkaan millaiset potilaat jäävät vanhaan Kyllön sairaalan kiinteistöön ja millaiset potilaat siirretään uusiin tiloihin Ksks yhteyteen. - Kuullostaa järkevältä ja taloudellisesti tehokkaalta edellyttäen, että nykyisille hyville tiloille löytyy järkevää käyttöä. - Pysäköintiongelmat puhuttivat, jos asiaksmäärä lisääntyy entisestään - Miten pystytään takaamaan haja-alueilla olevien terveyspalvelujen saatavuus? Isot yksiöt? Hukkuuko pienten ihmisten tarpeet sinne? - Selkeyttää asiakkaita kun palvelut yhdessä paikassa Yhteistyö keskussairaalan kanssa - Varmistettava paikoitusalueiden riittävyys. - Idea hyvä potilaan hoidon ja perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön sujuvuuden kannalta, jos suunnitelma rakennusten osalta onnistuu ilman kohtuuttomia kustannuksia kaupungille. Toisaalta terveyskeskussairaalassa on pitkäaikaisesti vanhuksia, joita omaiset käyvät tapaamassa lähietäisyydeltä ( Muurame Palokka) helpommin ja enemmän; auttavatkin esim. syöttämisessä yms. perushoidoissa ajoittain. - Asia kannatettava. - Hyvinä puolina pidetään palveluiden saatavuus, kaikki fyysisesti lähellä. Varahenkilöillä ja vakituisella hoitohenkilökunnalla helpompi liikkua osastojen välillä. Ongelmana jo nyt erittäin hankala pysäköinti. Olisiko kahden isomman yksikön malli parempi? Esim. Kyllönmäki, Palokka. Erikoissairaanhoidon palvelut myös Palokkaan.
- Sairaalapalvelujen keskittäminen koettiin hyväksi asiaksi. - Pitäisi tuoda kokonaisuus näkyville, mitkä ovat vaikutukset esim. Palokan remonttiin. - Avosairaanhoidon kannalta ok; Hankasalmi varmaankin omanaan, kun on välimatkaa - Emme koe koskevan meitä työntekijöinä - Keskittäminen kuulostaa järkevältä, potilassiirtojen väheneminen on inhimillisempää ja kustannustehokkaampaa. Erityisosaaminen pystytään hyödyntämään tehokkaammin potilaiden eduksi. - Keskustan alueen terveyspalvelut yhtenäistettäisiin kyllönmäelle (Tapionkatu). Toisi tasapuolisuutta palvelujen saannissa ja laadussa. - Ei aihéuttanut kommentointia. Synergiaedut ovat olemassa. - Kannatamme keskittämistä. Perustelut ovat OK. Potilassiirtojen väheneminen säästää kustannuksia. - Hyvä juttu. 16. Palveluverkkoa tarkistetaan suunnittelemalla avoterveydenhuollon palvelut nykyistä suurempiin alueellisiin yksiköihin. Samanaikaisesti kehitetään perusterveydenhuollon liikkuvia ja sähköisiä palveluja Vastaajien määrä: 21 - Toimiva kokonaisuus - Mitä suurempi yksikkö sitä huonompi palvelu ja yksilö unohtuu - Tämä suuntaus oikea, mutta jättiyksiköihin ei kannata edetä, vaan toteuttaa perusterveydenhuollon palvelut yksiköissä, joissa n. 10 lääkäriä ja lisäksi hoitajatyövoima. Tämän kokoinen yksikkö joustavasti johdettava ja taloudellisesti tehokas ja peruspalvelut säilyvät vielä kohtuullisen lähellä potilaita. - Kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä kulkemaan terveysasemalle, joka kaukana (esim monen sairaan lapsen kanssa linja-autolla hankalaa tai vanhusten kulkeminen) - Ehdotukseen oltiin tyytyväisiä - Ikäkkäiden ihmisten mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluja?. Miten taataan tasapuolinen mahdollisuus käyttää palveluja, jos ne ovat sähköisessä muodossa, jos osa ihmisitä ei osaa käyttää sähköisiä palveluja. - Huonoa jos syrjäseutujen palvelut heikentyvät muuttumalla kauemmaksi (Lähipalvelut häviää). Kaikilla ei edelleenkään ole autoa käytössä tai internetiä. Etenkin lapset ja vanhukset, maahanmuuttajat. Vaihtoehtoisia toimintamalleja oltava saatavilla. - Miten taataan sähköisten palvelujen toimiminen? Täytyy varmistaa että sähköiset palvelut toimii ja miten toimitaan mikäli toiminnasa ongelmia. - Hyvä että iso yksikkö ei ole niin herkästi haavoittuva mikäli yksittäinen työntekijä on poissa. - Pienet yksikököt (mm.tikkakoski, Korpilahti,Säynätsalo, Huhtasuokin)) ovat haavoittuvia ja pienuudestaan johtuen kärsivät loputtomasta lääkäripulasta. Yksikköinä ovat ilmeisesti kalliitakin ylläpidettäviä. Kyllöä ja Keksustaa suurempia yksilöitä ei kannattais olla, työyheisöllisyys/ työviihtyvyys/asioiden sujumeine kärsii ja byrokratia lisääntyy. - Asia kannatettava. Määriteltävä alueellisten yksiköiden lähipalveluina tuotettavat toiminnot. - Isommat alueelliset yksiköt ovat tätä päivää. Moniammatilliset osaaja halutaan saman katon alle. mm. konsultointi helpompaa. - Sähköisten palvelujen kehittäminen koetaan tarpeelliseksi - Pienet haavoittuvat yksiköt voidaan liittää toisiin tai suurempiin kokonaisuuksiin. Neuvolapalveluita olisi hyvä olla kuitenkin lähipalveluna Koululääkäritoiminta myös kouluilla kuten nykyisinkin Liikkuvat palvelut: mitä sillä tarkoitetaan? Sähköisissä palveluissa lienee vielä ongelmia tietoturvan kanssa. - Neuvolapalvelut kuuluisivat olla lähipalveluita eli siellä, missä ovat asiakkaatkin. - Tällä hetkellä kehitetään sähköistä asiointia opiskeluterveydenhuollossa. Palvelut selkeiksi ja yksinkertaisiksi. - Sähköisten palveluiden kehittäminen on ajankohtaista ja hyödyllistä, mm. kouluterveydenhuollon ajanvaraus ja asiakaspalaute mahdollisuus sähköisesti. Avoterveydenhuollon palveluiden suurentaminen alueellisiin yksiköhin voi tuoda paineita kouluterveydenhuollon suuntaan, koska lähellä oleva alueellinen toiminta lakkaa. Perheiden asiointi terveysasemille hankaloituu johtuen pitkistä välimatkoista. - Miten määritellään alueelliset yksiköt? Kuntoutus- ja terapiapalveluiden toiminta yhtenäisenä isona yksikkönä on koettu toimivaksi eikä sitä haluata hajauttaa. Voimme säästää kun saamme tilat
tehokkaasti/tehokkaammin käyttöön ja sijaistaminen sujuu kun sijaistamisen pystyy hoitamaan sisäisin järjestelyin.pieni toimipiste on haavoittuvampi. Joitakin palveluita on tärkeä edelleen saada lähipalveluina: apuvälinepalvelut (jakelupisteet) ja lääkinnällinen kuntoutus sekä fysioterapeutin suoravastaanotto. - Ajanvaraus opiskelijaterveydenhuollossa sähköisesti olisi toimiva ja vähentäisi puhiélinsoittojen määrää. - Neuvolapalvelut tuotetaan alueyksiköissä lähipalveluina. Huomioidaan USO :ssa kehitettyjen alueellisten palvlukokonaisuuksien edelleen kehittäminen - Pienten asemien yhdistäminen suurempiin kokonaisuuksiin on kokonaistaloudellista. - Kannatamme periaatetta, mutta alueelliset yksiköt tulee suunnitella toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Keskitettyjä palvelujen toiminnan hajautus ei tuo säästöjä vaan lisäkustannuksia toiminnan pirstoutuessa pieniin yksiköihin. Erikoistilojen ja -laitteiden käyttöaste laskisi. Hankittu erityisosaaminen heikkenisi ja korvaavien erityispalvelujen (esim. erikoissairaanhoidon ja ostopalvelujen) tarve kasvaisi. - Tarkoittaako tämä pienempien, periferiassa olevien terveysasemien lakkauttamista? - Terveysbussiko tilalle? Pienemmillä terveysasemilla tosin ongelmana se, että jonkun puuttuessa sijaistaminen ei toimi tämä voi suuremmissa yksiköissä olla turvatumpaa. - Sähköisistä palveluista varmasti joku asiakasryhmä hyötyy, palveluvalikoima kasvaa. - Virtuaalinen omahoitoalusta, jossa lab.tulokset itselle näkyvissä, ajanvaraus netissä, sähköinen ohjaus (preoperatiivinen esim.) hyviä esimerkkejä. Kaikki eivät kuitenkaan esim. ikänsä tai kognitiivisten kykyjensä puolesta kykene sähköisten palveluiden käyttöön. Yksinäisyys on kuitenkin kasvava ongelma, koneet eivät korvaa henkilökohtaista kontaktia ja kuulluksi tulemista. 17. Huhtasuon hoitotiimimallin kokeilua laajennetaan muille terveysasemille Vastaajien määrä: 22 - Toimiva kokonaisuus - Sosiaaliohjaus terveyskeskuksissa on osa Nuorten aikuisten toimintaa. Näemme, että moniammatillista ja konkreettista läsäolevaa yhteistyötä on hyvä jatkaa ja laajentaa. Tärkeää on kuitenkin resurssien ollessa rajalliset katsoa, että palvelujen laajentaminen tehostaa ja auttaa sekä sosiaali- että terveyspalveluja ja yhteisiä asiakkaita. - Onko lääkärivaje näin hoidettavissa - Hyvä. - Tämä on selkeästi hätiköity ehdotus. Vielä ei ole mitään näyttöä mallin toimivuudesta, joten ilman sitä ei ole järkevää tehdä laajempia suunnitelmiaa. Jo ennestään kuormitettujen terveyskeskuslääkäreiden määrää ei tule vähentää, väestönkasvun aiheuttamaa lisäysmäärää voidaan kyllä ehkäistä työnjakoa kehittämällä. Kunnon näyttö puuttuu, että hoitajamäärän lisäys vähentäisi lääkärikäyntejä, voi jopa lisätä lääkäreiden työpaineita. Ei kannata siirtää lääkärin nopeasti hoitamia asioita hoitajalle huomattavasti enemmän aikaa vaativalle vastaanotolle, hoidon taso laskee ja kustannukset nousevat! - Huhtasuon hoitotiimimallia pidettiin hyvänä ja sen laajentamista muille terveysasemille pidettiin kannattavana. - Parempi vaihtoehto kuin palvelujen sulkeminen kokonaan. - Vastuun lisääntyminen huomioitava palkassa. - Ei voi tietää eikä kannata suunnitella. Pilotti vasta on menossa, lääkäreiden rekrytointi ei ole onnistunut riittävät. - Asia kannatettava. Kokemuksia hyödynnetään alueelliset erityispiirteet huomioiden. - Mallia kehuttu kovin, mutta onko toteutunut todella niin hyvin kuin on annettu ymmärtää? - Huhtasuomallin hyödyntäminen ok Samalla myös toisenlaisten toimintamallien kehittäminen oltava mahdollista, esim. terveysasemaparien kanssa kehittäminen alueelliset tapreet huomioiden. - Koetaan että pelkästään sairaanhoitajien lisääminen lääkärittömälle alueelle ei ole riittävä toimenpide. Sairaanhoitaja ei voi tehdä lääkärintyötä vaan tarvitaan myös lääkäreitä. Sosiaalityöntekijän vastaanottto koetaan tarpeelliseksi terveysasemalla. - Huhtasuon malli ei ole toiminut kuin vasta 6 kk ja tähän mennessä on havaittu, ettei niukan lääkärimallin toiminta onnistu, jos lääkäripoistumia ei paikata yksittäisiä päiviä lukuun ottamatta - Ennen kuin laajennetaan, on sovittava tiukat pelisäännöt, mistä tulee puuttuvien lääkäreiden paikkaus eli kuinka pystytään rekrytoimaan riittävän nopeasti - Vastavuoroisesti, jos lääkäreitä ei kuitenkaan saada, niin miten ja mihin toiminta ajetaan alas - Listautuminen ei ole onnistunut riittävästi
- Huhtasuon mallissa ei ole urakkatahtia eli lääkärit eivät pysty olemaan niin joustavassa työsuhteessa kuin väestövastuumallissa. - Eri työntekijäryhmien fyysinen sijainti terveysasemalla edes osassa viikonpäiviä joka terveysasemalla on kannatettavaa ja helpottaa ja muistuttaa yhteistoiminnasta - Huhtasuon mallin mukaista toimintaa ei voida sellaisenaan kopioida, vaan jokaisen yksikön on mietittävä miten se toteutetaan juuri meillä. - Emme tunne Huhtasuon hoitotiimimallia, joten emme voi ottaa kantaa. - Opiskeluterveydenhuollossa tulee turvata riittävät lääkäripalvelut. Opiskeluterveydenhuollossa tehty jo vastaavaa hoitotiimimallin mukaista työtä. - Ennaltaehkäisyn näkökulmasta mainio tapa. Hoitotyönmallista on ollut hyvää näyttöä, joten ilmanmuuta kokeilun lisäämistä. - Huhtasuon mallissa on mukana myös fysioterapeutti. Koetaan tärkeänä, fysioterapian suoravastaanotto laajenee niin, että tulevaisuudessa terveysasemilla olisi fysioterapian suoravastaanottoa toteuttava fysioterapeutti, jolle ensisijaisesti tiettyjen kriteerien täyttävät potilaat ohjautuvat ensikäynnille. Tämähän on potilaan etu ja myös kustannusvaikuttavaa. Tämä vatii fysioterapeuttien määrän lisäämistä. - Kouluterveydenhuoltoon ei voida lisätä enää sairaanhoitoa, koska ennaltaehkäisevään työhönkään ei riitä aikaa. - Lääkäripalvelujt myös ennaltaehkäisevään toimintaan tulee turvata tarpeen mukaisella resursoinnilla. - Pilotti on vasta aloitettu eikä kokemuksia ja tuloksia ole arvioitu. Toimintamallimuutos on iso toiminnallinen muutos jonka toteuttamiseen pitäisi lähteä harkiten ja pilotin tuloksia hyödyntäen. Kannattaako viedä mallia eteenpäin ennenkuin on arvioitu siitä saatava hyöty? - Kannatamme Huhtasuon hoitojoukkuemallin laajentamista siitä saatavien kokemusten pohjalta. Mallia ei kannata monistaa sellaisenaan, vaan arvioida ensin kunkin terveysaseman väestön tarpeet. - Millä aikataululla? - Huhtasuon mallilla hoitajille ohjautuu järkevämmin potilaat. - Kokemuksia ja arviointituloksia tarvitaan vielä. - Asiakastyytyväisyys hyvä, kun puhelinpalveluihin vastaajia on enemmän. - Huhtasuon mallilla toiminnassa resursoitu hoitajiin, tapahtuisiko tämä myös muilla terveysasemilla onko siihen varaa? Siis lääkäreitäkö pois ja hoitajia tilalle? - Huhtasuon mallilla monia asioita voi hoitaa konsultaatioilla ja puhelimitse, ei tarvita vastaanottoaikaa ihmiset tyytyväisiä tähänkin. 18. Runsaasti hoitoa ja tukea tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisille asiakkaille muodostetaan palvelulinja, jossa palveluohjauksella ja moniammatillisella työskentelyllä parannetaan vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia Vastaajien määrä: 23 - Hyvä ratkaisu - Tällä hetkellä Nuorten aikuisten palvelukeskuksen kaikki asiakkaat käyttävät myös kohtalaisen runsaasti terveyspalveluja. Mitä kyseisellä yhteisellä palvelulinjalla tarkoitetaan? Työyhteisö haluaisi tietää kokreettisesti tästä lisää, onko olemassa jo joitain suunnitelmia ja ehdotuksia? JNapissa tehdään työtä moniammatillisesti, asikaslähtöisesti ja raja-aitoja purkaen.huomiota tulisi kiinnittää huomiota tiedon kulkuun/ siirtoon ja välittämiseen asikaslähtöisesti niin, ettei asiakas joudu toistamaan samoja asioita useassa eri palvelupisteessä.tietojärjestelmien kehittäminen ja oikeasti yhdessä pällekkäisyyksiä välttäen toimitaan kustannustehokkaasti. Tämä vaatii selkeitä rakenteita ja myös asennetta ja ymmärrystä toimia asiakaslähtöisesti. - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnat lähenevät ja syvenevät. Palveluketjut saadaan sujuvammaksi. "Pöyröovi" jää pois? -? - Riippuu millainen ja mikä palvelulinja on? Ja miten se toimii. - Emme ymmärtäneet miksi näin. Tämän ryhmän aktiivisuutta omahoitoon tulisi kasvattaa eikä paapoa vielä lisää! Kun käytät paljon palveluja pääset VIP- asiakkaaksi - ei kai sentään näin! - tervetullut uudistus - Hyvä JOS ei heikennä palveluja. - Hyvä jos palveluja voidaan keskittää ja asiakasta ei "luukuteta". - Työntekijäresurssit oltava kohdallaan. - Muutoksessa oltava ajan hermolla, nykyaikaisille ihmisille nykyaikaiset palvelut. Perheiden ajanmukaiset palvelut. - Työntekijöiden monitaituruutta voidaan hyväksikäyttää.
- Voisi ajatella että parantaa myös työssäjaksamista kun voidaan moniammatillisesti hoitaa moniongelmaisen asiakkaan asioita. - Olisi kaiken osapuolten kannalta hyvä, jos edellämainittu toteutuu. Siihen kannattaa panostaa - Asia kannatettava ja suunnaltaan oikea. Toteutus edellyttää hyvin tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Päävastuun tulee kohdentua sen mukaan, missä asiakkaan suurimmat ja todelliset ongelmat ilmenevät. - Nimetään alueille perusvastuuväestöö joka hoidetaan moniammatillisesti. Lääkäri-hoitaja työparityöskentelystä haluttaisiin pitää kiinni. - Etenkin vanhusten asiat vievät paljon aikaa, tarvitaan rauhallista ohjausta ja neuvontaa monenlaisissa asioissa. Ehdotetaan Seniorineuvolan palauttamista palvelutarjontaan. - Vaatii yhteistyötä sosiaali-, mielenterveys-, vanhus-, päihde- ja avosairaanhoidon puolelta. - Hyvin toimiakseen edellyttää myös fyysisesti saman katon alla toimimista - Kannatetaan - Miten moniammatillinen yhteistyö saadaan toimimaan paineisen sote työn sisällä? - Ehdotamme kuntoutustyöryhmiä kouluikäisille. - Terveyspalveluprosesseissa perustehtävänä on riskien tunnistaminen ja varhainen toteaminen sekä oikea-aikainen tuen piiriin ohjaaminen. Muodostetaan hoitokartta ja -piolut psykososiaalisten palvelujen ja varhaisen tuen prosesseissa yhteistyössä. Tiivis yhteistyö opiskelijahuollon ja nuorten aikuisten palveluiden kanssa. Moniammatillisten palvelujen saanti tulee turvata. - hyvä idea, kannatetaan. - Hyvä juttu; haasteelliset, paljon palveluja käyttävät moniongelmaiset asiakkaat hyötyvät varmasti, jos heillä on oma yhteyshenkilö, jolla on hallussa asiakkaan kokonaistilanne ja joka koordinoi palveluja ja moniammatillista työryhmää. Tällä pystytään vähentämään asioiden hoitamista ns. väärässä paikassa ja/tai väärään aikaan. Mietittävä kuka/mikä ammattiryhmä koordinointia hoitaa, esim. omahoitaja vai tarvitaanko kuntoutus-/palveluohjaajia? - Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon perustehtävänä on löytää ja todeta terveysriskit mahdollisimman varhain - palveluohjaus, yhteistoiminta muiden palvelualueiden kanssa psykososiaalisten palvelujen ja varhaisen tuen prosesseissa tulee huomioida, myös opetuspalvelut oppilas- ja opiskelijahuolto, varhaiskasvatus ja nuorten aikuisten palvelukokonaisuus - Ei kommentoitu. Vaikuttavuus ja kustannusten säästö pitäisi voida osoittaa. - Kannatamme periaatetta. Käytännössä tämän ryhmän potilaat tarvitsevat henkilökohtaisen yhteyshenkilön ohjaamaan eri palvelujen tarkoituksenmukaista käyttöä. - Tämä on todella hyvä ja tärkeä asia. Jos sellainen saadaan onnistumaan, niin siitä hyötyvät sekä asiak-kaat, että kunta. Jos sovittaisiin, että paljon apua tarvitseville asiakkaille kootaan moniammatillinen tiimi, niin asiakas saa avun ja kunta säästää kustannuksissa. Nyt on vaarana asiakkaan siirtäminen palveluntarjoajalta toiselle. - Tarkoittaako alueellista vai keskitettyä? - Toimintatapojen muutosta? - Järkevä ajatus - Miten siis käytännössä tehdään? - Ongelmana se, että sosiaalipuoli etäällä ja yhteydenotto vaikeaa, yhteistyön tekeminen hankalaa - Onko ajatus että on erillisiä työntekijöitä, jotka nämä avainasiakkaat hoitavat? - Huhtasuolla tehdään jo nyt paljon ja perusteellista palveluohjausta - Erityistyöntekijöiden sijainti saman katon alla terveysasemalla on tässä eduksi 19. Kaikissa palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta sosiaaliset ja terveydelliset riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa Vastaajien määrä: 26 - Hyvä asia että puututaan ennalta ehkäisyys - Erittäin kannatettava linjaus, mutta myös korjaavassa työssä painottuu ehkäisevä työ oikeaaikaisuuden muodossa. Mahdollisuus saada tietoa, mahdollisimman varhain, jotta ongelmat eivät pahenisi. Korjaavalla tasolla nähtiin kotiin tehtävän työn resurssointi ja palvelut olevan tehokasta ehkäisevää työtä. - Tämä mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja puheeksioton asiakkaan tai potilaan ei toivottuun terveyskäyttäytymiseen. Tieto kirjataan siten, että se on kaikkien hoitoon osallistuvien tahojen käytössä. Kehitetään / kehittyy yhteinen toimintamalli varhaisestapuuttumisesta. - Toteutuuko käytännössä? Ajatus on tosi hyvä - Ajatuksena hyvä. - Juuri näin.
- Hienoa, että ennaltaehkäisyyn kiinnitetään huomiota. Tämä tuo säästöjä pitkällä tähtäimellä. Toivottavasti myös resurssia saadaan riittävästi tätä työtä tekemään. - Ehdotukseen oltiin tyytyväisiä - Resursseja tulisi suunnata entistä enemmän ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Yhtenäisiä ja selkeitä toimintamalleja tulisi olla, jotta kaikki toimisivat samalla tavalla. - Koska kouluterveydenhuollon resurssit keskittyvät terveystarkastuksiin, on ennalta ehkäisevä työ jäänyt vähäiseksi ja tarvitaan lisää ihmisiä totuttamaan ennaltaehkäisevää työtä. Alimitoitetut resurssit, sijaistuksen puutteet kouluterveydenhuollossa heikentävät toiminnan laatua ja aiheuttaa työntekijöiden loppuunpalamista. - Perustehtävämmehän tämä yksiselitteisesti ja tavoitteellisesti. - Keskusteltiin terveyden edistämisen suunnitelmasta, joka on tupakoinnin ja alkoholin käytön puuttumiseen. Asia koettiin tärkeänä ja toivottiin hyviä työkaluja henkilökunnalle toteuttaa tätä. - Terveyden edistämisen vastuu tulee laajentaa kaikille palvelualueille osaksi jokapäiväistä työtä. - Näin tehdään pitkälti tänä päivänäkin. Hyvä asia. - Hyvä asia, aika pitkälti näin toimitaankin. - Pitäisikö erityisnopeana liukuhihnatyöskentelynä toimiva päivystysvastaanotto siis lopettaa, jotta tähänkin jäisi aikaa? - Näimme jo neuvolassa työskentelemme ja hyvä olisi ottaa huomioon muuallakin. - Opiskeluterveydenhuollossa resurssit kohdalleen. Riittävät resurssit mielenterveyspalveluihin. - Todella tärkeää ja ennaltaehkäisy avainasemassa niin yksilön kuin talouden kannalta. Resurssit ovat saatava kuntoon, jotta esim. kouluterveydenhuollossa voidaan jokainen oppilas tavata 1/vuosi ja ohjata tarvittaviin palveluiden piiriin. Kouluterveydenhuollossa asiakkaana on lapsi sekä perhe. Tällä hetkellä lakisääteiset terveystarkastukset eivät toteudu. Myös vanhemmat ovat tietoisia uusista lakivelvoitteista ja kyselevät tarkastusten ajankohdista. Tämä kertoo myös siitä, että vanhemmat ovat valveutunieta ja suurin osa pitävät tarkastukset tärkeinä. - Yhteiset terveydenedistämisen kampanjat tukevat ja helpottavat ennaltaehkäisevän näkökulman huomiointia palvelukontakteissa. Kuntoutus- ja terapiapalveluissa työn painopiste on jatkossakin kuntouttavassa työssä eli keskitytään toimintakyvyn vajavuuksien hoitoon ja kuntouttamiseen. - Kouluterveydessä tarvittaisiin lisää resursseja jotta pystytään panostamaan ennaltaehkäisevään työhön - ks. ed. kohdat 17-18 - On avosairaanhoidon palvelulinjaus. - Kannatamme. Tarvitaan henkilöstölle koulutusta ja työkaluja, jotta toimintamalli saadaan normaaliksi päivittäiseksi käytännöksi hoitokontakteissa. - Tämä on hyvä asia, mutta missä määrin toteutuu määrärahoja jaettaessa. Lakisääteiset asiat on tehtävä, jääkö ennaltaehkäisyyn resursseja riittävästi. - Äärimmäisen hyvä juttu, mutta samalla kuitenkin hoitajien vastaanottoaikoja kehotetaan lyhentämään ristiriitaista! - Se mitä vastaanotolla tapahtuu on tärkeämpää kuin se kuinka monta potilasta päivässä katsoo - Vastaanotolla havainnoidaan näitä asioita, mutta konsteja asioiden hoitamiseen eteenpäin (esim. uupunut äiti neuvolassa) ei ole. Konkreettisen avun puute suuri. - Entiset kodinhoitajat vanhustyöhön ja perhetyöhön takaisin! 20. Avoterveydenhuollon palveluissa selvitetään yhden terveysaseman mahdollinen ulkoistaminen ottaen huomioon terveyspalveluiden kokonaisuus ja kustannukset Vastaajien määrä: 20 - Kustannussäästöä - Harkittava ulkoistamista ja sen vaikutuksia tarkkaan. - Tästä olemme täysin eri mieltä. Ulkoistamalla saadaan yksi toimija lisää kilpailemaan palkoilla työvoimasta! Oma palvelutuotanto on monissa yhteyksissä todettu perusterveydenhuollon palveluissa halvemmaksi ja muualla näitä järjestelyjä jo systemaattisesti puretaan... - Kyseisen terveysaseman henkilöstön sijoittuminen herätti keskustelua - Terveysasemien ulkoistaminen tai sulkeminen ei saanut kannatusta. - Mietimme miten yksityistäminen/ ulkoistaminen kannattaa. Useat tutkimustulokset tuovat esille ettei taloudellista hyötyä ole tullut, vaan pikemminkin toimintatapa on tullut kalliimmaksi. Kapeutuuko toimintakenttä, vrt. Kouvolan kaupunki/ psyk. toiminta. - Ulkoistaminen ei ole mielestämme toimiva eikä hyvä ratkaisu. Vaikea kuvitella miten se säästäsi, Hallinnointi ulkoistetun aseman suhteen vaikeaa lain asettamien velvoitteiden keskellä. - Ei kannateta. Terveydenhuollon palvelujen ulkoistamisen ei ole voitu osoittaa tuovan säästöjä ja
palvelujen taso heikkenee. Ks. sosiobarometrin 4/2013 tulokset. - Oma toiminta koetaan tehokkaampana. Terveysaseman ulkoistamista ei pidetä hyvänä asiana. - Joku linjaus pitäisi saada aikaan kohtuullisessa ajassa silloin kun iso alue on ilman lääkärityötä. - Ulkoistuksessa on vaarana, että käytännöt ja asukkaiden hoito alkaa poiketa muiden asemien toiminnasta - Ulkoistamista voidaan selvittää. - Yöpäivystyksen ulkoistaminen realisoituu viimeistään 3 vuoden aikana, jolloin noin puolet yöpäivystäjistä jää eläkkeelle. - Vaikea ottaa kantaa, kun ei ole tietoa asiasta sen enempää. - Toteutuuko palvelut tasapuolisina? Yhteistyö, jatkuvuus, laatu? Miten toteutuvat? - Emme ole ulkoistamisen kannalla. Kunnan on järjestettävä tasapuolisesti asukkaille peruspalvelut. - Vaatii perusteellisen selvittämisen. Koskeeko kaikkia ammattiryhmiä vai vain osaa? Miten taataan yhteistyön toimiminen esim. kaupungin omien erityistyöntekijöiden ja yksityisen palveluntuottajan välillä? - Yhden terveysaseman irrottaminen kokonaisuudesta voi johtaa palvelujen rajaamiseen, hoidon jatkuvuuden, laadun hallinnan ja seurannan sekä sitä myötä vaikuttavuuden heikkenemiseen. - Ulkoistamisesta on saatu valtakunnallisesti huonoja kokemuksia. Harkiten tällaiseen vaihtoehtoon. - Tuoreen sosiaalibarometrin mukaan suunta on jo kääntynyt ulkoistamisesta sisäistämiseen, koska laatu on heikentynyt eikä kustannuksissa olekaan saatu säästöjä, vaan on ajauduttu osaoptimointiin. Vaatii erittäin huolellista selvitystä ja suunnittelua sekä vaikuttavuuden mittaamista, jota vasta ollaan harjoittelemassa. Ei saa olla tavoite sinänsä, että jokin asema ulkoistetaan. - Henkilöstötilaisuudessa mietittiin miten terveyskeskustoiminnan ulkoistaminen voi olla edullisempaa kuin oma toiminta. - Tuleeko ulkoistaminen yhtään halvemmaksi kuin omana pitäminen? - Moni kaupunki on terveyspalveluissa palaamassa juuri em. vuoksi takaisin - EMME KANNATA! - Kotihoito ulkoistettu yhden ta:n alueella kahdelle eri toimijalle, kuinka yhteistyön ajatellaan onnistuvan?? Jopa yhteisen tapaamisajan sopiminen hankalaa 21. Avoterveydenhuollossa mukaan lukien suun terveydenhuolto käytetään palveluseteliä ruuhkahuippujen tasaamiseen Vastaajien määrä: 19 - Toimiva kokonaisuus - Hyvä juttu! - Ei ole mielestämme järkevää, tämä raha kannattaa käyttää omaan toimintaan - Ehdotukseen oltiin tyytyväisiä - Hyvä Voi valita palveluntarjoajan itse - Palveluseteleistä ei hyötyä avosairaanhoidossa. Harva asia hoituu yhdellä lääkärikäynnillä kokonaan, potilastiedot puolin ja toisin eivät käytettävissä jatkossa jne. Hammaspuli on erilaista, todennäköisesti palvelusetelit sinne sopivat. - Palvelusetelien käyttö tulee rajata vain todella ongelmallisiin tilanteisiin taloudellisuusvertailujen jälkeen. Palvelusetelin käyttö edellyttää yhteyttä potilastietojärjestelmään. - Ruuhkahuippujen tasaamiseen palveluseteli apuna, mutta muuten sen lisäämistä ei kannatettu. - Palvelusetelit koettu hyvänä ruuhkahuippujen tasaajana alle 10 v lapsilla. Annetaan vanhemmille mahdollisuus harkita viekö lapsen lääkärille vai ei, jonkin verran seteleitä jäänyt käyttämättä. - Palvelusetelillä voidaan hoitaa vain akuutteja asioita eikä ainakaan tähän asti ole kiinnitetty huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen; myös kaikki muut mahdolliset ko. käynnillä esiin tulevat asiat jäävät käsittelemättä. - Saataisiinko myös neuvolaan apua palveluseteleistä esim. sijaisia ruuhkahuippuihin. - Auttaisiko palveluseteli mielenterveyspalvelujen turvaamiseen? - Ok. Tällä taataan ettei jonot tulisi pitkiksi. - Avoterveydenhuollossa voi olla joissakin tilanteissa toimiva järjestelmä; esim. jos tarpeellista lääkäriaikaa ei ole mahdollista saada omalta terveysasemalta ja selkeä tarve kuitenkin on olemassa. Kuntoutus- ja terapiapalveluissa nykyinen maksusitoumuskäytäntö koetaan hyvänä. - Palvelusetelitoiminta ei sovellu elämänkaariajatteluun, jatkumoon perustuvaan neuvola- ja kouluterveydenhuollon kokonaisvaltaiseen toimintaan - Palvelusetelitoimintaa ei kannateta. - Voidaan käyttää ongelmatilanteissa harkiten tietyillä potilasryhmillä.