Seminaari korkeakoulujen profiloitumisesta ja vahvuusalueista ICT:n tutkimuksessa ja ICT:n soveltamisessa Huomioita korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen näkökulmasta 15.10.2014 Ylijohtaja Tapio Kosunen
Koulutus- ja tiedejärjestelmä dynaamisemmaksi Korkeakouluuudistus Tiede- ja tutkimusverkoston uudistaminen Muita kehittämistoimenpiteitä YO-uudistus TULA Kannustavammat rahoitusmallit AMK-uudistus SA:n toimintatapojen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen rakenneuudistus Rakenteellinen uudistaminen Tutkimusinfrojen vahvistaminen Rakennepoliittiset kehittämistoimet Yliopisto (sininen) Ammattikorkeakoulu (vihreä) Tutkimuslaitos (punainen)
Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmä OECD-maiden vertailussa 2011 Indikaattorialue Indikaattori Suomen sijoitus Tiedeperusta Julkiset t&k-menot Viiden kärki Yliopistoja 500 parhaan joukossa/bkt Viiden kärki Julkaisuja parhaissa tiedelehdissä/bkt Ylempi keskiryhmä Yritysten TKI Yritysten t&k-menot/bkt Viiden kärki Yrityksiä 500 suurimman t&k-investoijan joukossa/bkt Ylempi keskiryhmä Yrittäjyys Riskipääoma Ylempi keskiryhmä Alle 5-vuotiaat patentoivat yritykset Viiden kärki Yrittämisen helppous Ylempi keskiryhmä Internet Laajakaistayhteydet Ylempi keskiryhmä Tiedonsiirto ja kaupallistaminen E-hallinto Yritysten rahoitus yliopistoille ja julkisille tutkimuslaitoksille/bkt Ylempi keskiryhmä Viiden kärki Inhimilliset voimavarat Kansainvälinen yhteisjulkaiseminen (%) Väestön koulutustaso Luonnontieteen PISA-tulokset Tohtorin tutkinnot luonnontieteissä ja tekniikassa Ylempi keskiryhmä Ylempi keskiryhmä Viiden kärki Viiden kärki Vertailuryhmät: viisi parasta, ylempi keskiryhmä, alempi keskiryhmä ja viisi huonointa. Suomi on kaikilla mittareilla OECD:n keskiarvon yläpuolella 3
Korkeakoulututkinnon (amk tai yo) suorittanut 15-69-vuotias väestö 2012 Tietojenkäsittelyn sekä tieto- ja Yhteensä kaikki alat tietoliikennetekniikan alat Henkilöä % Henkilöä % 24 vuotta tai alle 18 281 2,6 % 705 1,5 % 25-29-vuotiaat 106 223 14,9 % 7 783 16,4 % 30-34-vuotiaat 138 358 19,4 % 14 123 29,8 % 35-39-vuotiaat 114 366 16,0 % 9 880 20,9 % 40-44-vuotiaat 79 590 11,1 % 5 179 10,9 % 45-49-vuotiaat 69 252 9,7 % 3 901 8,2 % 50-54-vuotiaat 57 301 8,0 % 2 524 5,3 % 55-59-vuotiaat 50 750 7,1 % 1 668 3,5 % 60-64-vuotiaat 43 524 6,1 % 1 209 2,6 % 65-69-vuotiaat 36 993 5,2 % 379 0,8 % Yhteensä 714 638 100,0 % 47 351 100,0 % vrt. ikärakennetta
Toimintakenttä muuttuu nopeasti Koulutus, tutkimus ja innovaatiotoiminta ovat muuttumassa nopeasti opetuksen ja oppimisen muodot muuttuvat yritykset hakevat tutkimuskumppaninsa sieltä mistä korkeatasoista tutkimusta saadaan riittävän edullisella hinnalla innovaatiotoiminnan painopiste on siirtymässä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin
Toimintakenttä muuttuu nopeasti Vaaditaan tarmokkaita toimia koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja tehokkuuden kohottamiseksi osaamiseen perustuvan kilpailuedun säilyttäminen uusiin mahdollisuuksiin pitää pystyä tarttumaan vaikka etukäteen ei voi ennustaa mikä yksittäinen osaamisala on tärkeä muutaman vuoden kuluttua
OKM:n tulevaisuuskatsaus Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Tulevaisuuskatsaus palvelee poliittisia päätöksentekijöitä ja sen aikajänne on kaksi lähintä hallituskautta listaukset ajankohtaisista asioista tehdään erikseen keväällä 2015. Katsausta käytetään hyödyksi ministeriön sekä hallinnonalan virastojen ja laitosten strategisessa suunnittelussa ja ohjauksessa. Vuonna 2015 käynnistettävien valtioneuvoston yhteisten selvityshankkeiden teemat pohjautuvat ministeriöiden tulevaisuuskatsauksiin. 7
Viestit sidosryhmiltä ja seminaareista mistä on puhuttava digitaalitalouden haasteet ja mahdollisuudet työelämän polarisaatio aineeton arvonluonti ja luova talous itsenäinen ja yrittäjämäinen työ kestävä kehitys osaamisperustan rapautuminen oppimisen ja luovuuden ilo 8
Viestit sidosryhmiltä ja seminaareista mistä on puhuttava tieteen tason nostaminen arvot, elämäntavat ja uusi yhteiskunnallinen organisoituminen osallisuus, osallistuminen ja sosiaalinen koheesio avoimuuden politiikka uusi ote kansainvälistymiseen monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat uskontojen kohtaaminen hallinnon ja kansalaisten vuorovaikutus sivistys yhteiskuntapolitiikan ytimeksi 9
Painopisteitä: Osaamisen ketju kuntoon - kasvatuksella ja koulutuksella uuteen nousuun Suomi on tunnettu hyvästä koulutusjärjestelmästään, mutta - Nuorten osaamistulokset ovat kääntyneet laskuun - Aikuisten perustaidoissa puutteita - Väestön koulutustason nousu pysähtyy - Suomi on jäämässä jälkeen muista edistyneistä tiede- ja korkeakoulumaista 10
Painopisteitä: Osaamisen ketju kuntoon - kasvatuksella ja koulutuksella uuteen nousuun Mitä on tehtävä? - Oppimisen ilo ja luovuuden riemu; tuetaan ihmisten kiinnostusta jatkuvaan itsensä ja koko yhteiskunnan kehittämiseen - Panostus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on prioriteetti - Pysäytetään eriytyvyyskehitys - Erityishuomio maahanmuuttajien koulutukseen - Digitaaliteknologia käyttöön - Kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita, oppimisympäristöjä ja toimintamuotoja yhdessä työelämän kanssa - Siirretään ammatillisen koulutuksen rahoitus julkisen rahoituksen osalta kokonaan valtiolle ja koulutuksen rahoituspohjaa - Huolehditaan opettajankoulutuksen ja opetustyön vetovoiman säilymisestä 11
Painopisteitä: korkeakoulutuksella ja tieteellä kilpailuetua Korkeakoulutuksen, osaamisen ja tieteen tasoa on nostettava kilpailijamaita nopeammin, jotta talous kasvaa ja Suomeen syntyy uusia korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja - Koko korkeakoulujärjestelmän on oltava laadukas - Tarvitaan huippuja - Opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsivät voimavarojen hajaantumisesta 12
Painopisteitä: korkeakoulutuksella ja tieteellä kilpailuetua Mitä on tehtävä? Korkeakoulujärjestelmän vahvistamisessa (= profilointi, erikoistuminen, rakenteiden ja yhteistyön kehittäminen) on erilaisia vaihtoehtoja Ammattikorkeakoulut uudistavat alueita, pk-yrityksiä ja palveluita Rahoituspohjaa monipuolistetaan Hyödynnetään tieteen ja tutkimuksen avoimuuden mahdollisuudet Hyödynnetään digitalisaatiota opetuksessa ja tutkimuksessa Tieto ja osaaminen käyttöön yrityksissä, alueilla ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa 13
Käynnissä olevat selvitykset Kansainvälinen selvitys suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämistarpeista Tarkastellaan suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämistarpeita suhteessa vertailun kannalta relevanttien maiden korkeakoulumallien kehityssuuntiin ja toimintaympäristön muutokseen Tuotetaan ehdotuksia korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen Selvityksen toteuttaa Technopolis Group Vertailumaina Alankomaat, Irlanti, Sveitsi ja Tanska Selvitys valmistuu maaliskuussa 2014 14
Käynnissä olevat selvitykset Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vaikuttavuus Käynnistetty 7 tutkimushanketta (mm. koulutustehtävän vaikuttavuus; työllistyminen ja alueellinen sijoittuminen (JY/KTL); Korkeakoulutuksen laadun vaikutus opiskelijoiden työmarkkinamenestykseen (VATT) Selvityshankkeiden raportit kootaan julkaisuksi, keväällä 2015 seminaari Tavoitteena tietopohja ja siihen perustuvia tunnuslukuja, joita voidaan hyödyntää mm. korkeakoulujen ohjauksessa, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kuvaamisessa, korkeakoulujen strategiatyössä 15
Peruskysymys: kuinka niukkenevat resurssit kohdennetaan tuloksellisesti, jotta pysymme kansainvälisen kehityksen eturintamassa?
Korkeakouludialogin tausta ja tavoitteet Tavoitteena vahvistaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetusta, ohjausta, tutkimusta ja kehittämistyötä sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta Korkeakoulujen profiilien, koulutusvastuiden, työnjaon ja yhteistyön kehittäminen Yhteistyökäytänteissä kuitenkin vaihtelua verkostoitumisesta satunnaiseen yhteydenpitoon Tarve koulutus- ja tieteenalojen vahvoihin ja järjestelmällisiin yhteistyörakenteisiin ml. korkeakoulusektoreiden välinen yhteistyö Korkeakoulupedagoginen kehittämistyö tärkeä osa kokonaisuutta 17
Toiminta ja eteneminen Dialogi on käynnistynyt 2014 Ammattikorkeakouluissa hyvinvointiala (terveys ja kuntoutus) Yliopistoissa luonnontieteellisellä alalla OKM-ICT-2015 ryhmän työn puitteissa ICT-alalla Myös yhteiskuntatieteellisellä, humanistisella ja kasvatustieteellisellä alalla tunnistettavissa vuorovaikutuksen ja alan keskinäisen yhteistyön tiivistämistarvetta 18
Toiminta ja eteneminen OKM voi tukea alakohtaista kehittämistyötä keskustelualoitteilla, tarvittavan tilasto- ja ennakointitiedon tuotannolla, tilaisuuksia järjestämällä ja muilla korkeakoulujen hyödyllisinä pitämillä tavoilla OKM varautuu tukemaan valtakunnallisesti merkittäviä alakohtaisia kehittämistoimia taloudellisesti Kehittämisprosessien vetäjävastuu korkeakouluilla sekä koulutus- ja tieteenaloilla Aloille soveltuvien toimintatapojen kokeilu ja löytäminen keskeistä 19
Laadulla kilpailukykyä kansainvälistymistä vaikuttavuutta Resurssihyötyjä joustavuus ja tehokkuus kasvavat yhdessä tehden enemmän rahoituspohjan monipuolistuminen Uudistuvat oppimis- ja tutkimusympäristöt ja korkeakoulurakenteet Yhteistyöllä vahvempia osaamiskeskittymiä (älykäs erikoistuminen) ja yhteistä strategista ajattelua uudenlaisia yhteistyörakenteita ja toimintakulttuureita innovaatiotoiminnan ja vaikuttavuuden vahvistumista laajempi resurssipohja osaamisen kehittämisen tukena Avoimuudella osaamistarjonnan kasvua saavutettavuuden paranemista uudistuva ICT- ja tietoverkot mahdollistajina