AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPPIMIS- TULOSTEN ARVIOINNIN SÄHKÖINEN JÄRJESTELMÄ TAVOITETILA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPPIMIS- TULOSTEN ARVIOINNIN SÄHKÖINEN JÄRJESTELMÄ TAVOITETILA Raportit ja selvitykset 2011:18

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN SÄHKÖINEN JÄRJESTELMÄ Raportit ja selvitykset 2011:18 TAV O ITETILA O petusha llitus ja tekijä t Raportit ja selvitykset 2011:18 ISBN 978-952-13-4815-0 (pdf) ISSN-L 1798-8918 ISSN 1798-8 9 2 6 (verkkojulka isu) www.oph/ julkaisut Verkkojulkaisu ISBN 9 78-952-13-4815-0 ISSN 1798-8926 O petusha llitus www.oph.fi / julkaisut

SISÄLLYSLUETTELO 1 Arviointitoiminta ja sähköisen järjestelmän vaatimukset... 5 2 Arkkitehtuuriperusteet ja tekninen toimintaympäristö... 7 2.1 Opetustoimen kokonaisarkkitehtuuri... 8 2.2 Sidosarkkitehtuurit ja lainsäädäntö... 9 2.2.1 Lainsäädäntö... 9 2.2.2 Sidosarkkitehtuurit SADe... 10 2.3 Hallinta, ylläpito... 11 2.4 Tietoturvatarpeet ja -periaatteet... 12 3 Arkkitehtuurikuvaukset... 15 3.1 Toiminta-arkkitehtuuri... 15 3.1.1 Palvelut... 15 3.1.2 Prosessit... 16 3.1.3 Roolit... 19 3.1.4 Gap-analyysi toiminnallisuuksista... 20 3.2 Tietoarkkitehtuuri... 21 3.2.1 Käsitteistö... 21 3.2.2 Tietomallit... 24 3.2.3 AMOP:n tarvitsemat tiedot... 25 3.2.4 AMOP:n tuottamat tiedot... 30 3.2.5 Tietovirrat... 31 3.2.6 Integraatioperiaatteet... 32 3.3 Tietojärjestelmäarkkitehtuuri... 32 3.3.1 Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys... 32 4 Hyödyt ja kustannukset... 34 5 Aikataulu... 35 6 Johtopäätökset ja suositukset... 36 3/36

JOHDANTO Tämä raportti liittyy Opetushallituksen AMOPhankkeeseen (Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi). Hankkeen tavoite on kaksiosainen. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus määritellä tavoitetila ja toisessa vaiheessa laatia hankintaa koskevat vaatimusmäärittelyt. Ensimmäinen vaihe eli tavoitetila on luokiteltu ehdottomaksi vaatimukseksi, jotta lopputulos olisi hyväksytty. Käytännössä hankkeessa ei ole päästy vaatimusmäärittelyn tekoon lainkaan. Hankkeen kuluessa huomattiin varsin selkeästi, että kohteena olevaan toimintaan liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja käynnissä olevia muutoksia ja muita hankkeita (kuten SADe ja OTUPERAS), joilla on AMOP:iin merkittäviä toiminnallisia, teknisiä ja aikatauluun liittyviä vaikutuksia. Tässä dokumentissa kuvataan oppimistulosten arviointiin kehitettävän tietojärjestelmän tavoitetilaa ja tarkastellaan oppimistulosten arvioinnissa käytettävää tietojärjestelmää. Kuvauksissa sovelletaan kokonaisarkkitehtuurin mallia ja arkkitehtuuriperiaatteita, jotka on määritelty sekä JHSsuosituksissa että Valtiotason arkkitehtuurit -hankkeessa (VALTASA). Ammatillista koulutusta ja sen kehitystä sekä oppimistulosten arviointia on kuvattu tarkemmin tässä hankkeessa laaditussa esiselvitysraportissa (Raportti I, Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi sähköiseen järjestelmään siirryttäessä). Arkkitehtuuri pohjautuu seuraaviin määrityksiin: Oppijan verkkopalvelu Viitearkkitehtuurin kuvaus Valtasa Valtiotason arkkitehtuurit Opetustoimen kokonaisarkkitehtuuri Kartturi Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurikehys Edellä mainittujen dokumenttien määritykset ovat hyvin yhteneviä, joskin joitakin pieniä eroja löytyy. Oppijan verkkopalvelun kuvauksia voidaan pitää määräävimpinä niissä tapauksissa, joissa on eroja. Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi perustuu tulevaisuudessa sähköiseen järjestelmään. Tavoitteena on, että eri tietojärjestelmien sisältämä tieto on ajantasaisesti käytettävissä oppimistulosten arvioinnissa Opetushallituksessa koulutuksen järjestäjien opintohallintojärjestelmissä on otettu huomioon oppimistulosten arvioinnin tarpeet niin, että erillisistä tietojen koonneista voidaan lähes kokonaan luopua koulutuksen järjestäjillä on oman itsearviointinsa pohjaksi käytettävissä ajantasaista oppimistulostietoa kaikista tutkinnoista Opetushallitus voi koota oppimistulosten arvioinnissa tarvittavan tiedon suoraan koulutuksen järjestäjien tietojärjestelmistä ja muista rekistereistä. 4/36

1 ARVIOINTITOIMINTA JA SÄHKÖISEN JÄRJESTELMÄN VAATIMUKSET Oppimistulosten arviointi perustuu ammatillisesta koulutuksesta annettuun ja koulutuksen arvioinnista annettuun asetukseen (1061/2009). Tavoitteena on, että kehitteillä olevan sähköisen tietojärjestelmän avulla voidaan parantaa palvelun laatua ja tehostaa toimintaa. Oppimistulosten arvioinnille on asetettu seuraavia reunaehtoja ja vaatimuksia: Oppimistulosten arviointi perustuu ammattiosaamisen näyttöihin ja niistä saataviin arvosanoihin, eikä erillisiä valtakunnallisia tehtäviä laadita. Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan Opetushallituksen laatimien tutkintojen perusteiden mukaan. Oppimistuloksia arvioidaan tutkintokohtaisesti OKM:n päättämän arviointiohjelman mukaisesti. Oppimistulosten arvioinnissa verrataan koulutuksen järjestäjiä toisiinsa. Tavoitteena on tuottaa sellaista oppimistulostietoa, joka osoittaa, miksi toisten opiskelijoiden ja järjestäjien oppimistulokset ovat paremmat kuin toisten opiskelijoiden ja järjestäjien. Edellä mainitun lainsäädännön mukaan Opetushallitus vastaa oppimistulosten arvioinnista. Koulutuksen järjestäjien on osallistuttava arviointiin ja tuotettava Opetushallituksen määrittämät tiedot. Lisäksi laki määrää, että koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille on toimitettava niitä koskevat arviointitulokset. Opetushallitus vastaa myös sähköisestä oppimistulosten arviointiin liittyvästä palvelusta ja sen ylläpidosta. Palvelun tulee integroitua Opetushallituksen arkkitehtuuriin. Palvelun toteutuksessa on noudatettava valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän asettamia tietoturvallisuusohjeita sekä julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteita. Lisäksi tulee ottaa huomioon tietosuojaan ja salassapitoon sekä tietojen julkisuuteen liittyvät näkökohdat. Tietosuojaan liittyvät vaatimukset tulee ottaa huomioon myös koulutuksen järjestäjien omien opintohallintojärjestelmien kehittämisessä. Tietosuojaan liittyvät kysymykset liittyvät tietojen koontiin, analysointiin, raportointiin ja ylipäätään tietojen julkisuuteen. Tietojärjestelmien luomisessa tulee määrittää myös tietojen säilyttämiseen ja arkistointiin liittyvät näkökohdat, kuten myös se, miten kauan oppimistulostietoja säilytetään ja missä. Myös tietojärjestelmän suojaus ja käytön valvonta (esim. lokitiedot) sekä rekisteröityjen oikeuksien toteutuminen tulee suunnitella. Henkilötietolain vaatimukset tulee ottaa huomioon henkilötietojen käsittelyä koskevissa päätöksissä. Palvelu tulee sovittaa yhteen muiden tietojärjestelmien kanssa. Palvelua rakennettaessa tulee varmistaa o tietojen hallinnassa tarvittavien tietojen ja taitojen riittävyys 5/36

o tietojärjestelmien ja muiden ohjelmien yhteensopivuus (rajapinnat) o koodistot ja sanastot o sähköistä asiointia ja hallintoa tukevat palvelut. Oppimistulosten arviointi tulee rakentaa siten, että se ei kiinnity vain nykyiseen tutkintorakenteeseen. Järjestelmässä on huomioitava sellaiset tutkinnon rakenteessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset, jotka voivat tuoda muutostarpeita AMOP:n oletetun elinkaaren aikana. Tutkintojen rakenteistaminen ja siihen liittyvä sähköistäminen tulee ottaa huomioon (OTUPERAS). Tietojärjestelmä tulee rakentaa siten, että tietovarantoja voidaan hyödyntää oppimistulosten arvioinnissa ajantasaisesti. Tietojärjestelmien tulee o mahdollistaa muissa yhteyksissä kootun ja eri tahojen kokoaman tiedon ja rekistereiden hyödyntäminen o tehdä tarpeettomaksi päällekkäiset tietojen koonnit o sisältää palveluiden kehittämiseen tarkoitetut liittymät. Palvelun visuaalisen ilmeen tulee kauttaaltaan ilmentää Opetushallituksen yleistä ilmettä. 6/36

2 ARKKITEHTUURIPERUSTEET JA TEKNINEN TOIMINTA- YMPÄRISTÖ Oppimistulosten arviointiin kehitettävän sähköisen järjestelmän luomisessa tukeudutaan opetustoimen kokonaisarkkitehtuuriin. Kokonaisarkkitehtuuri perustuu valtiotason arkkitehtuuriperiaatteisiin, jotka on laadittu VALTASA-hankkeessa. Lisäksi lähdemateriaalina on käytetty Kartturi-hankkeessa määriteltyä Korkeakoulusektorin kokonaisarkkitehtuurikehystä sekä SADe-ohjelman Oppijan palvelukokonaisuudessa määriteltyä Viitearkkitehtuurin kuvausta erityisesti Todennetun osaamisen rekisterin (TOR) osalta. Arkkitehtuurin malli ja kuvaustavat perustuvat julkishallinnon JHS-suosituksissa kuvattuihin periaatteisiin. Oleelliset JHS-suositukset ovat ICT-kehityshankkeita kuvaavat suositukset JHS 171 173 sekä Kokonaisarkkitehtuuri-suositus JHS 179. Tämä dokumentti sisältää suositusten mukaisen tavoitetilakuvauksen. Toimintaympäristön sekä arviointitoiminnan laajemmat kuvaukset löytyvät tämän raportin rinnalla laaditusta esiselvitysraportista. Arkkitehtuurimallien kuvauksia on tehty siltä osin kuin tässä vaiheessa AMOP-hanketta on ollut mahdollista ja tarkoituksenmukaista. AMOP:n arkkitehtuuria tarkastellaan siten ensisijaisesti toiminta- ja tietoarkkitehtuurin kannalta. Toiminta-arkkitehtuuri sisältää seuraavat kuvaukset: palvelut prosessit roolit muutokset nykytilaan (gap-analyysi). Tietoarkkitehtuurissa kuvataan tietomalli integraatioperiaatteet. Lopuksi tarkastelun näkökulma siirretään tietojärjestelmäarkkitehtuuriin sekä teknologiaarkkitehtuuriin. Tietojärjestelmäarkkitehtuurissa kuvataan tietojärjestelmien looginen jäsennys, tietovirrat ja muutokset nykytilaan (gap-analyysi). AMOP-järjestelmän tietojärjestelmäarkkitehtuuri määritellään tarkemmin myöhemmissä vaiheissa. Teknologia-arkkitehtuurista ja teknisestä toimintaympäristöstä kuvataan niitä piirteitä, jotka asettavat AMOP-järjestelmän toteutukseen puitteita, ehtoja ja muita vaatimuksia. 7/36

2.1 Opetustoimen kokonaisarkkitehtuuri SADe-ohjelman Oppijan verkkopalvelukokonaisuuden esiselvitystyön yhteydessä syksyllä 2010 on laadittu opetustoimen kokonaisarkkitehtuurikuvaus. Tässä kuvauksessa on tunnistettu opetustoimen keskeiset arkkitehtuuriperiaatteet. Alla olevan taulukon (taulukko 1) ensimmäisessä sarakkeessa kuvataan keskeiset arkkitehtuuriperiaatteet, toisessa sarakkeessa kyseisen periaatteen tärkeys ja kolmannessa kuvaus siitä, miten periaate näkyy AMOP-järjestelmässä. Tärkeys-sarakkeessa arvo 5 on tärkein, ja sitä pienemmät numerot ovat alenevassa tärkeysjärjestyksessä. On syytä ottaa huomioon, että taulukkoon on kirjattu esiselvityksen aikainen näkemys, ja tätä työtä jatketaan ja tarkennetaan Oppijan verkkopalvelukokonaisuuden toteutusvaiheessa. Taulukko 1. Opetustoimen keskeiset arkkitehtuuriperiaatteet Opetustoimen periaate Tärkeys Periaatteen ilmeneminen amop:ssa Periaatteita on noudatettava. 5 Periaatteita noudatetaan Arkkitehtuurin tulee olla strategialähtöistä. 5 AMOP perustuu lainsäädäntöön ja OKM:n ja OPH:n strategioihin. Tieto on yhteiskäyttöistä pääomaa. 5 Oppimistulosten arviointitieto tuotetaan kansallisiin ja koulutuksen järjestäjien käyttöön. Tietoa voidaan käyttää myös muihin kansallisen seurannan tarpeisiin. Kokonaisarkkitehtuuri liitetään johtamis- ja laatutyöhön siten, että se muodostaa yhtenäisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden. 5 Kyseistä tietoa hankitaan oppimistulosten arvioinnin tarpeisiin. Oppimistulosten arviointia kehitetään jatkuvasti. Arkkitehtuurityön tuottamat palvelut ja ratkaisut ovat oppijakeskeisiä. Tietojärjestelmissä hyödynnetään kansallisia ja opetustoimen yhteisiksi määriteltyjä prosesseja, käsitteitä, tietomalleja, tietojärjestelmäpalveluja ja rekisterejä. Yhteisten toimintojen toimintatapojen tulee olla yhdenmukaiset. Yhteisellä tietovarannolla tulee olla tietovastuullinen taho. Tietoturvallisuus on huomioitava tiedon koko elinkaaren ajan. 5 Arviointijärjestelmä tuottaa yhdenmukaisen ja ajantasaisen tiedon sekä kansallisiin että koulutuksen järjestäjien tarpeisiin. Jatkuva palautetieto luo koulutuksen järjestäjille mahdollisuuden kehittää koulutusta näyttöön pohjautuvasti. 5 Kattava ja ajantasainen seurantatieto mahdollistaa oppimistulosten arvioinnin ja koulutuksen kehittämisen valtakunnallisella tasolla. 4 Kaikki koulutuksen järjestäjät osallistuvat arviointiin. 4 Opetushallitus on tietovarannossa vastuullinen taho. Tietovaranto integroidaan kehitteillä olevaan todennetun osaamisen rekisteriin (TOR). 4 Tietoturvallisuutta koskevat vaatimukset otetaan huomioon muun muassa seuraavasti: OPH esittää otettavaksi tulevaisuudessa käyttöön opiskelijan henkilökohtaisen tunnisteen henkilötunnuksen sijaan. Järjestäjät eivät saa seurata toisten koulutuksen järjestäjien oppimistuloksia. Järjestäjien oppimistulosten arvioinnissa tarvittavat tiedot ovat niiden omissa opiskelijahallintojärjestelmissä. OPH vastaa kansallisesta tietojärjestelmästä ja tietovarannosta. 8/36

Opetustoimen periaate Tärkeys Periaatteen ilmeneminen amop:ssa Vältetään päällekkäisiä ratkaisuja. 4 Määrittelyissä otetaan huomioon muut käynnissä olevat hankkeet ja ratkaisut. Varmistetaan yhteensopivuus. 4 Ratkaisu pohjautuu jo tehtyihin linjauksiin ja arkkitehtuuriin. Noudatetaan palvelukeskeistä arkkitehtuuria. 4 Käytetään VIA:aa. Arkkitehtuuri ja ratkaisut tukevat 4 Tietojärjestelmät ovat lähtökohtaisesti riippumattomia monipuolista opiskelua ja oppijaan paikasta. liikkuvuutta. Toiminnan ja kehittämisen on oltava läpinäkyvää. Varmista ratkaisujen levitettävyys ja vältä toimittajariippuvuutta. Varmista, että teknologiaarkkitehtuuri vastaa toimivuuden tarpeisiin. Ratkaisuihin sitoudutaan elinkaariperiaatteella huomioiden myös käytönaikaiset tehtävät. 3 Yhteistyö koulutuksen järjestäjien kanssa opiskelijahallintojärjestelmien ja oppimistulosten arvioinnin kehittämiseksi on avointa ja jatkuvaa. 3 Yhteistyö opintohallintojärjestelmäpalveluiden toimittajien kanssa on tasapuolista ja avointa. 3 Teknologia-arkkitehtuuri määritetään vaatimusten määrittelyn vaiheessa. 3 Aiemmat opiskelijahallintojärjestelmät ja oppimistulosten arviointijärjestelmät toimivat edelleen sähköisen järjestelmän kehittämisvaiheen aikana. 2.2 Sidosarkkitehtuurit ja lainsäädäntö 2.2.1 Lainsäädäntö Esiselvitys (Raportti I) kuvaa tarkemmin ammatillisen koulutuksen arviointia ohjaavaa lainsäädäntöä. Oppimistulosten arvioinnin sähköistäminen ei tässä vaiheessa edellytä lainsäädäntömuutoksia. Järjestelmän myötä Opetushallitukseen syntyy rekisteri, jonne opiskelijoiden arvosanat ja muut opiskelijan ja koulutuksen järjestäjän taustatiedot siirtyvät koulutuksen järjestäjien opintohallintojärjestelmistä. Opiskelijoiden arvosanatietojen ja muiden tietojen siirtäminen opintohallintojärjestelmistä Opetushallituksen rekisteriin ei kuitenkaan edellytä henkilötunnuksen käyttöä, vaan opiskelijat identifioituvat opiskelijan ID-tunnuksella. Myös muista rekistereistä koottava oppimistulosten arvioinnissa tarvittava tieto kuvaa järjestäjän toimintaa, eikä se siten edellytä opiskelijan henkilötunnuksen käyttöä. Opiskelijavalintaa koskevat opiskelijakohtaiset tiedot kootaan tässä vaiheessa opintohallintojärjestelmien kautta, mutta tulevaisuudessa mahdollinen opiskelijatunnus mahdollistaa näiden tietojen koonnin suoraan opiskelijavalintarekistereistä. Perustettavan rekisterin ylläpitäjä on Opetushallitus. Rekisterin ylläpito integroidaan muihin Opetushallituksessa ylläpidettäviin järjestelmiin. Koulutuksen järjestäjien oppimistuloksia koskevia tietoja säilytetään rekisterissä 7 8 vuotta. Rekisteriin ei koota eikä tallenneta henkilöä yksilöiviä tietoja, kuten henkilötunnisteita. Rekisterin ja rekisteritietojen käyttöoikeuksiin, säilytykseen ja tietojen luovutukseen liittyvät seikat tulee täsmentää. 9/36

2.2.2 Sidosarkkitehtuurit - SADe Valtiovarainministeriö asetti huhtikuussa 2009 Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelman). Ohjelman tavoitteena on edistää sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi kattaa vuoteen 2013 mennessä kaikki keskeiset palvelut. Kansalaisten ja yritysten palveluille luodaan yhtenäiset asiakasrajapinnat eri tahojen tuottamiin julkisiin palveluihin. Tavoitteena on myös varmistaa koko julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteensopivuus. Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun tavoitetila Oppija Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Tiedonsiirto- ja rajapintapalvelut siirtymävaiheissa Oppijan sisältöpalvelut Informaatiopalvelut Opinto-, uraohjaus- ja neuvonta palvelut Ilmoittautuminen (lukukausi, läsnäolo yms.) Opintojen suunnittelu ja seuranta Kouluasteen muutokset Työelämään siirtyminen Opetussuunnitelman ja tutkintojen perusteet kuvaukset Haku- ja valintapalvelut Ensikertainen ilmoittautuminen Opintojen aikaiset tukipalvelut ja hyvinvointipalvelut Opintojen rahoitus/etuudet Liikkuvuus oppilaitoksesta toiseen Työharjoittelu/ työssä oppiminen Oppimateriaalipalvelu / Verkkoopetus Oppija, Koulutuspalveluiden järjestä / tuottaja Tietovarantopalvelut Opetuksen järjestäminen Todennetun osaamisen rekisteri Opintohallinnon palvelut Koulutustilastot Opiskelijan tiedot Opintosuunnitelmat Lukujärjestykset / Resurssien varaukset Tutkinto ja kurssiarviointi Kodin ja koulun / yhteisön vuorovaikutus Arviointi - ja tutkimustiedot Työelämän tiedot Opetustoimen sähköinen asiakirjahallinta Ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Keskitetysti palvelu Tietovarastot Monistettava palvelukomponentti (hajautettu käyt.ot.) Palvelua ei toteuteta SADe-rahoituksella (muutostarpeet tulee kuitenkin ottaa huomioon) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kuvio 1. SADe-ohjelma, oppijan verkkopalvelun tavoitetila SADe-ohjelmaan sisältyy seitsemän sähköisen asioinnin palvelukokonaisuutta, joista AMOP integroituu ensimmäisessä vaiheessa toteutettavaan Oppijan verkkopalvelukokonaisuuteen (kuvio 1). Palvelukokonaisuuden sisältönä ja tavoitteena on tuottaa kattavasti palveluita, jotka tukevat opiskelua ja siihen hakeutumista, urasuunnittelua sekä kaikkinaista oppimista elinikäisen oppimisen periaatteella. kehittää asiakaslähtöisesti yhtenäinen ja kustannustehokas palvelukokonaisuus nykyisistä ja kehitettävistä uusista palveluista sekä niitä tukevista tietojärjestelmistä. Oppijan palvelukokonaisuuden prosessikartta sisältää toiminnan ja tuloksellisuuden arviointiin liittyvät prosessit, joihin myös ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi kuuluu. Näitä palveluita ei toteuteta kuitenkaan vielä ensimmäisessä vaiheessa. 10/36

Kuvio 2. Koulutustiedon verkkopalvelun ja eräiden järjestelmien välisiä riippuvuuksia (luonnos) Keskeisin oppijan verkkopalveluihin sisältyvä palvelu liittyy todennetun osaamisen rekisteriin (TOR). TORin on tarkoitus sisältää oppijan todennetun osaamisen eli opiskelijan suoritukset. Epäselvää kuitenkin vielä on, sisältäisikö TOR myös osasuorituksia, kuten ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoja koskevia tietoja. Lähtökohtana voitaneen pitää, että sekä TOR että oppimistulosten arviointi saavat tietonsa opintohallintojärjestelmistä suoraan. TOR ei myöskään sisällä koulutuksen järjestäjien toimintaa koskevia tietoja, joten niiden koonti oppimistulosten arviointiin tapahtuisi tulevaisuudessakin koulutuksen järjestäjien opintohallintojärjestelmistä erillisen rajapinnan kautta. Näyttää siten ilmeiseltä, että sekä AMOP että TOR käyttävät opintohallintojärjestelmiä tiedon lähteenään toisistaan riippumatta. Tulevaisuudessa voi toki olla mahdollista, että rekisterit yhdistetään. Rajapinnan vaatimusmäärittelyn kannalta ei kuitenkaan ole oleellista eroa, kumpaan ratkaisuun päädytään. Ratkaisuja määriteltäessä on kuitenkin otettava huomioon jo tehtyjen rajapintamääritysten ja toteutusten mahdollinen hyödyntäminen ja "uusiokäyttö". 2.3 Hallinta, ylläpito Opetushallituksen järjestelmien ja it-palveluiden hallinnointi ja ylläpito tapahtuvat monitoimittajaympäristöön sovitetun it-palveluiden ohjausmallin mukaan. Tätä ohjausmallia ei kuitenkaan vielä ole määritelty. Hallintamalli liittyy kiinteästi Opetushallinnon ja Opetustoimen kokonaisarkkitehtuuriin, joka on tarkoitus jalkauttaa lähivuosien kuluessa. 11/36

Opetushallitus on myös kilpailuttamassa käyttöpalvelunsa noin kahden vuoden sisällä. Tässä yhteydessä otetaan huomioon myös tulevat palvelut, kuten AMOP sekä SADe-ohjelmaan sisältyvät palvelukokonaisuudet. Maaliskuun alussa 2011 hyväksytty nk. Tietohallintolaki asettaa myös omalta osaltaan tietojärjestelmien hallintaa ja toteuttamista sekä kokonaisarkkitehtuurin hallintamallia koskevia ehtoja. 2.4 Tietoturvatarpeet ja -periaatteet Oppijan verkkopalvelun viitearkkitehtuurissa on tunnistettu ja kuvattu opetustoimeen liittyvien järjestelmien tietoturvaan ja tietosuojaan kohdistuvia haasteita. Nämä haasteet kohdistuvat yleensä seuraaviin osa-alueisiin: käyttäjän tunnistaminen palvelujen käyttö palveluissa käsiteltävien tietojen käytön rajoittaminen. Opetustoimeen liittyvien verkkopalveluiden toteuttamisessa on suositeltavaa soveltaa VAHTI-ohjeita. Oppijan verkkopalvelun viitearkkitehtuurin mukaan: Oppilashallinnon järjestelmät sisältävät henkilötietolain (523/1999) mukaisesti käsiteltäviä tietoja, kuten oppilaan henkilötiedot, koesuoritukset ja todistukset, jotka sisältävät oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja. Mm. tukiopetustiedot ovat arkaluonteisia henkilötietoja, jotka ovat salassa pidettäviä (Julkisuuslaki 621/1999, 23 ). Oppijan verkkopalveluissa käsitellään siis luottamuksellista aineistoa, joka valtionhallinnossa vaatisi tietoturvan tavoitetasoksi vähintään korotetun tason. (Asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa. Asetus ei sinänsä koske muuta julkista hallintoa, mutta sen periaatteiden noudattaminen on suositeltavaa.) Oppilastietojen käsittelyssä on mm. seuraavia vaatimuksia: Vain tietoon oikeutetut voivat käyttää ja käsitellä tietoja. Tietoja voidaan käyttää vain siihen tarkoitukseen, johon ne on kerätty. Henkilörekisteristä tulee laatia ja ylläpitää sekä pitää jokaisen saatavilla rekisteri- ja tietosuojaseloste. Rekisteröityjen informointi sekä tarkastusoikeuden ja tiedon korjaamista koskevien pyyntöjen käsittely on järjestettävä. Pääsy oppilastietoja käyttäviin järjestelmiin on suojattava siten, että asiattomat eivät pääse katselemaan salassa pidettäviä tietoja (VAHTI 3/2008) ja tietojen katselusta jää merkintä järjestelmään (VAHTI 3/2009). Asianomaisille on annettava mahdollisuus katsella omia tietojaan ja esittää korjauspyyntöjä. Tietoturvatavoitteet tulee KuntaIT sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurin mukaan asettaa seuraaville osa-alueille: Luottamuksellisuuden varmistaminen: tietoaineistojen ja tietoliikenteen salaus, käyttäjän tunnistaminen ja todentaminen, pääsynvalvonta, käyttäjä- ja käyttövaltuushallinta 12/36

Eheyden ja alkuperän varmistaminen: tarkistussummat, aikaleimat, käyttäjän todentaminen, sähköinen allekirjoitus Saatavuuden varmistaminen: palvelutapahtumien luotettavuus, tietojärjestelmän toimintavarmuus ja kapasiteetin riittävyys, palvelualustan (laitteet, tietoliikenneverkko, ohjelmistot) luotettavuus Jäljitettävyyden varmistaminen: lokit ja niiden turvaaminen, kiistämättömyys, jälkikäteinen valvonta Järjestelmän tarjoaman palvelun kannalta keskeinen vaatimus on osapuolten (käyttäjä, palvelun tarjoaja) tunnistaminen riittävän luotettavasti. Käyttäjien ja käyttöoikeuksien hallinta on tarkoituksenmukaista toteuttaa organisaatiokohtaisesti delegoituna. Lokitietojen avulla toimenpiteet on voitava jäljittää käyttäjään. VAHTI-ohjeistuksen (12/2006) mukaisesti tämä tarkoittaa salattuja yhteyksiä ja vahvaa tunnistautumista. Nykyisillä tekniikoilla ja menetelmillä voidaan tuottaa riittävä turvataso. Oppilashallintojärjestelmissä verkkoyhteydet on suojattu SSL-menetelmällä (HTTPS-protokolla), joka on yleisesti käytössä tietosuojan alaisissa verkkopalveluissa. Ominaisuus sisältyy käytännössä kaikkiin teknisiin alustoihin ja vaatii lisäksi verkkopalvelun tarjoajalta SSL-varmenteen. Tunnistamisen tarkoitus on todentaa, että käyttäjä on se, joka hän väittää olevansa. Käytännössä tunnistaminen tapahtuu käyttäjätunnuksen ja todentaminen tunnukseen liittyvän salasanan avulla. Esimerkkejä mahdollisista käytännön ratkaisuista ovat Vetuma, TUPAS-pankkitunniste, Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne sekä TEM:n, KELA:n ja verohallinnon yhteinen sähköisen asioinnin tukipalvelu tunnistus.fi (www.tunnistus.fi). JHS 164 suosittelee käytettäväksi julkishallinnon verkkotunnistamisessa ja -verkkomaksamisessa Vetuma-palvelua (www.suomi.fi/vetuma). Vetuma on laajalti käytössä ja osoittanut toimivuutensa. On huomattava, että tarjolla on myös palveluja, joita voi käyttää anonyymisti ilman tunnistusta. Palvelujen personointi perustuu yleensä kuitenkin aina käyttäjän tunnistamiseen. Valtionhallinnon virkailijoille tarkoitettu Virtu-palvelu (Virkamiehen tunnistuksen luottamusverkosto) on Valtion IT-palvelukeskuksen tarjoama valtionhallinnon yhteinen palvelu, jota käytetään organisaatiorajojen ylitse käytettävien palveluiden käyttäjätunnistukseen. Saman palvelun laajentamista kuntien käyttöön selvitetään VirtuK-hankkeessa. Oppijan verkkopalvelujen kannalta keskeisiä VAHTI-määrittelyjä ovat mm. verkkopalvelut (VAHTI 12/2006) salauskäytännöt (VAHTI 3/2008) tietoturvasanasto (VAHTI 8/2008) hankkeen tietoturvaohje (VAHTI 9/2008) lokiohje (VAHTI 3/2009). Tarkempia ohjeita löytyy mm. KuntaIT:n sähköisen asioinnin viitearkkitehtuurista ja Kuntasektorin SOAteknologialinjauksista. VAHTI-ohjeistot ovat kattavia, mutta varsin yleistasoisia, ja niitä joudutaankin aina toteutusvaiheessa tarkentamaan. Alan nopean teknisen kehityksen vuoksi kovin yksityiskohtaisten teknologiasuosituksien antaminen ei ole tarkoituksenmukaista. 13/36

AMOP:n suhteen on tehty seuraava linjaus: AMOP-järjestelmässä ei tämän hetken käsityksen mukaan ole tarvetta käsitellä tietoja henkilötietopohjaisesti. AMOP:n tavoitteena on, että vahvalta tunnistamiselta voidaan välttyä erityisesti niissä tapauksissa, kun koulutuksen järjestäjille luodaan mahdollisuus saada omaa toimintaansa koskevia tulostietoja ja kansallisia vertailutietoja. Koulutuksen järjestäjille ei tule luoda oikeutta saada tietoa toisten koulutuksen järjestäjien tuloksista. OPH:n sisäisessä käytössä tulee varautua vahvan tunnistamisen vaatimuksiin. 14/36

3 ARKKITEHTUURIKUVAUKSET Arkkitehtuuriin liittyvät kuvaukset on tehty hyödyntäen kokonaisarkkitehtuurin (KA) menetelmiä, jotka on kuvattu JHS-suosituksessa 179. Lisäksi on hyödynnetty dokumentin rakennetta ja kuvaustapoja koskevia JHS-suosituksia 171 ja 172. Muut opetustoimeen liittyvät viimeaikaiset kuvaukset on tehty samaa menetelmää ja rakennetta käyttäen. 3.1 Toiminta-arkkitehtuuri 3.1.1 Palvelut Opetushallitus tuottaa oppimistulosten arvioinnissa palveluita sekä koulutuksen järjestäjille että opetushallinnolle koulutuksen kehittämisen perustaksi. Toiminta-arkkitehtuurin päätason vaatimukset ovat: näyttötietojen kerääminen palaute koulutuksen järjestäjille seurantaraporttien laadinta kansallisten arviointien laatiminen. Oppimistulosten arviointiin liittyvät palvelut on kuvattu taulukossa 2. Taulukko 2. Palveluiden kuvaukset Palvelu Kuvaus Merkitys Peruste Asiakkaat Vastuu Oppimistulosten arvioinnissa tarvittavien tietojen kerääminen Opetushallitus kokoaa tiedot pääosin koulutuksen järjestäjien opintohallintojärjestelmistä sekä muista rekistereistä. Erillisistä tietojen koonneista voidaan luopua. Laki ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998) ja asetus (811/1998) koulutuksen Koulutuksen järjestäjät Opetushallitus ja koulutuksen järjestäjät Palaute koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille Kansallinen seurantaraportti Koulutuksen järjestäjäja oppilaitoskohtaisista palautteista luovutaan ja järjestäjät saavat palautteet suoraan sähköisestä järjestelmästä. Seurantaraportti laaditaan kaikista tutkinnoista vuosittain. Raportti koostuu pääosin taulukoista ja kuvioista. Lakisääteinen Seurantaraportti on tarkoitettu lähinnä opetushallinnon tarpeisiin. arvioinnista Laki ammatillisesta koulutuksesta OKM:n toimeksianto/tulossopimu s Koulutuksen järjestäjät OKM ja OPH Opetushallitus Opetushallitus 15/36

Palvelu Kuvaus Merkitys Peruste Asiakkaat Vastuu Kansallinen arviointiraportti Opetushallitus Tutkintokohtaiset arviointiraportit laaditaan oppimistulosten arvioinnin kohteena olevista tutkinnoista. Kukin tutkinto arvioidaan joka 5. vuosi. Tutkintokohtainen oppimistulosten arviointi luo perustaa ko. alan ja tutkinnon kehittämiseen. OKM:n laatima arviointisuunnitelma Tulossopimus Koulutuksen kehittämisestä vastuussa olevat tahot eri toiminnan tasoilla 3.2.1 Prosessit Kuvio 3 kuvaa pääpiirteittäin arviointitoiminnan kulkua viiden vuoden jaksolla. Prosessi kuvaa sitä, miten opiskelijoiden suorituksia seurataan koko opiskelun ajan ja miten tästä muodostetaan raportteja ja analyysejä. Kuvio osoittaa, että yksittäistä tutkintoa koskevien tietojen koonti kestää koko koulutusohjelman ajan (3 vuotta), minkä lisäksi aikaa tarvitaan esisuunnitteluun, päätöksentekoon ja perehdytykseen sekä kansallisen arviointiraportin laadintaan ja tulosten julkistamiseen ja levittämiseen. OKM ARVIOINTI- SUUNNITELMA Arviointisuunnitelman toteutumisen seuranta Kansalliset tulokset TOR OPH Johto, talous- ja suunnittelu TTS/ Tulossopimus Raportin vastaanotto ja tiedotus Tieto- ja arviointi tulosalue SIBU Raporttien laadunvarmistus Tiedotteet Julkistaminen OPH Tietohallinto Tutkintokohtaiset seurantatiedot Tiedot eri rekistereistä Analyysien AMOP tulokset TR/OP R/OP yksikkö Projektisuunnitelma Tiedotteet Informaatio-tilaisuudet Tietojen tarkistaminen Kansallisten tulosten varmistaminen tutkintokohtaisesti Lisäaineistot arvioinnin tekemiseksi Väliraportti OKM:öön Yhteenveto tutkinnoista 2 lkvn tuloksista Lisäanalyysit Loppuraportin laadinta Tutkintokohtainen loppuraportti Koulutuksen järjestäjät Opiskelijahallintojärjestelmän ylläpito Yhteyshenkilö Näyttötietojen (1. lkv) tallentaminen ja siirtäminen AMOPiin Omien tulosten poiminta ja haluttujen vertailujen tekeminen Tiedot 2. lkv näytöistä AMOPiin Omat tulokset Tulokset tutkintokohtaisesti Tiedot 3. lkv näytöistä AMOPiin Omat tulokset Loppuraportti Tulosten hyödyntäminen 1 v. 2 v. 3 v. 4 v. 5 v. Kuvio 3. Arvioinnin vuosikello prosessimuotoon kuvattuna Kuviossa 4 esitetään arviointitoiminnan prosessikartta. Tumma vihreä kuvaa AMOP-järjestelmään liittyviä ydinprosesseja. Vaaleanvihreä tausta kuvaa järjestelmän tukiprosesseja. 16/36

Strateginen johtaminen ja ohjaus Lainsäädäntö Asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet Strategia, visio Ydinprosessi: Seuranta-aineiston kerääminen Ydinprosessi: Aineiston analysointi Ydinprosessi: Raporttien tuottaminen ja toimittaminen Tukiprosessi: järjestelmien ylläpito ja hallinta Raporttien laadun-varmistus Asiakastyytyväisyys Tukiprosessi: käyttövaltuushallinta Toiminnan ja tulosten seuranta, arviointi, parantaminen Kuvio 4. Arviointitoiminnan prosessikartta Arviointitoiminnan prosesseja on kuvattu tarkemmin seuraavassa taulukossa. Kukin prosessi liittyy johonkin yllä olevista kolmesta ydinprosessista, tämä kytkös on mainittu kunkin prosessin kohdalla. 17/36