Henkinentuki pakolaistyössä SPR:n puolesta valmistellut, psykologi
Miksi minä haluan tehdä vapaaehtoistyötä? 1. Kirjoita paperille yksi syy miksi sinusta on tärkeätä toimia vapaaehtoisena. 2. Nouskaa seisomaan. 3. Haastatelkaa toisianne näistä syistä, jos teillä on sama syy muodostatte ryhmän, joka liikkuu yhdessä. 4. Harjoitus jatkuu kunnes kaikki ovat löytäneet ryhmän tai ovat huomanneet ettei muilla ole samaa syytä ja näin ollen muodostaa oman ryhmänsä. 5. Kuullaan koko ryhmän kesken syyt toimia vapaaehtoisena.
PAKOLAISUUS JA STRESSITEKIJÄT
Pakolainen Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Geneven pakolaissopimus (1951) ja pöytäkirja (1967) Ei yksinään oikeuta Sota Nälänhätä Ympäristökatastrofi Oikeuttaa Vaino Humanitaarisen tai toissijaisen suojelun tarve Henkilö saa pakolaisaseman, mikäli jokin valtio antaa hänelle turvapaikan tai UNHCR toteaa hänet pakolaiseksi. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan.
Pakolaisuus lukuina 10.7 miljoonaa uutta ihmistä joutuivat konfliktin tai vainon takia pakenemaan kodeistaan vuonna 2013. 8.2 miljoonaa heistä ovat pakkosiirtolaisia eli he pakenivat oman maan rajojen sisällä, suurin määrä koskaan. 2.5 miljoonaa päätyivät pakolaisiksi, suurin määrä sitten 1994. 51.2 miljoonaa ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan maailmanlaajuisesti. 16.7 miljoonaa pakolaista. 86 % kehittyvissä maissa. 33.3 miljoonaa pakkosiirtolaista. 1.2 miljoonaa uutta turvapaikanhakijaa vuonna 2013. Noin puolet pakolaisista ovat lapsia. Suhde riippuu alueesta, esim. keski- Afrikassa 57%, viidennes Keski ja itä-euroopassa (UNHCR, 2002).
Pakolaisuus, kidutus ja ihmisoikeusloukkaukset Ihmisoikeusloukkauksia on raportoitu yli 150 maassa ja siviilien määrä uhrien joukossa on lisääntynyt suhteessa taistelijoihin (IFRC, 1998). Pakolaisten keskuudessa post-traumaattisen stressihäiriön (PTSD) ja masennuksen esiintyvyys on todettu olevan noin 30%. Kidutus on todettu olevan tärkein PTSDtä ennustava tekijä ja kumulatiivinen trauma tärkein masennusta ennustava tekijä (Steel, Chey, Silove, Marnane, Bryant ja van Ommeren, 2009). PTSDn ja masennuksen lisäksi kidutetuilla voi olla laaja kirjo muita mielenterveyshäiriöitä (Quiroga ja Jaranson, 2005). Sota ja kidutustrauman kokeneen ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen joukko, joten esiintyvyys saattaa vaihdella maiden ja kulttuurien välilä (Moisander ja Edston, 2003).
Pakolaisuuden vaiheet Altistuminen traumaattisille tapahtumille Stressi -tekijät Koulun tai työn keskeytyminen Väkivalta Menetykset Leirit ja turvapaikanhaku Siirtymät Erossaolo Muutto ja menetykset Talous Sopeutuminen Pakoa edeltävä aika Pako Kotoutumine n Yksilölliset tekijät Perhe ja suku Koulu tai työ Palvelut Yhteisön hyväksyntä
Stressitekijöitä Kiintymyssuhteiden rasittuminen Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset Tuen ja resurssien menetykset Toistuvat tapahtumat ja seuraukset Fyysiset ja henkiset vaatimukset Trauma Merkityksen, koherenssin ja oikeudentajun menetykset Hobfoll et al. 2007
Psykologinen trauma ja pakolaistrauma Yhteisistä stressitekijöistä huolimatta seuraukset vaihtelevat yksilöiden välillä riippuen erilaisista tekijöistä: Henkilökohtaiset Sosiaaliset suhteet Ikä historia, piirteet, selviytymiskeinot, sosiaalinen status ja koulutus. tukijärjestelmä, perhe, suku ja yhteisö. kehitys, iänmukaiset selviytymiskeinot ja kiintymyssuhde. Sukupuoli rakenteet, kunnia ja häpeä, roolit ja rooliodotukset. Valtasuhteet avuttomuus, nöyryytykset, pelon ja väkivallan ilmapiiri. Väkivallan olosuhteet laatu, ennakoitavuus, eristys, kesto ja pitkäaikaiset vaikutukset. Väkivallan merkitys henkilökohtainen tulkinta, poliittinen, uskonnollinen ja ideologinen. Seuraukset Toivo vai epätoivo? Papadopoulos, 2006
Pakolaisen stressitekijät kotoutumisprosessissa Trauma Affektien säätely Sosiaalinen tuki Ympäristö Perhesuhteet Kielen oppiminen Kulttuurin oppiminen Perustarpeet Talous Terveydenhoito Lakiasiat Mukaillen: Refugee Services Toolkit, NCTSN, 2012 Sopeutuminen Kotoutuminen Eristäytyminen Yksinäisyys Syrjintä Vieraantuminen
KOHTAAMINEN
Kolme väitettä Jos olet samaa mieltä jää istumaan. Jos olet eri mieltä nouse seisomaan. Valmistaudu perustelemaan kantasi. 1.Ihmisten kärsimys muualla maailmassa on hyvin erilaista omasta arjesta ja vaikea käsittää. 2.Vieras kieli ja kulttuuri ovat ylitsepääsemätön muuri ymmärtämiselle. 3.On tärkeä suvaita kaikenlaista erilaisuutta.
Kriisityössä edistettäviä asioita 1) Turvallisuuden tunne 2) Rauhallisuus ja itsehillintä 3) Yksilön ja yhteisön toimijuus / toimintakyky 4) Sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys 5) Toivo Mitä sinulle tulee mieleen näistä asioista? Kirjoita muutama sana jokaisesta. Hobfoll et al. (2007) ja TENTS guidelines (2010)
Miten voimme yhdessä toimimalla edistää näitä asioita? Keskustele pien-ryhmässä, kerro ensin mitä itse ajattelit ja pohtikaa sitten yhdessä mahdollista tekemistä. Toimitteko yksin vai yhdessä? 1) Turvallisuuden tunne 2) Rauhallisuus ja itsehillintä 3) Yksilön ja yhteisön toimijuus / toimintakyky 4) Sosiaaliset suhteet ja yhteisöllisyys 5) Toivo
KOHTAAMINEN: PSYKOLOGINEN ENSIAPU LYHYT OPPIMÄÄRÄ
Psykologinen ensiapu Tieteellisen näytön perusteella kehitetty. Tapa auttaa ihmisiä kriisitilanteessa. Tavoitteena on vähentää stressiä ja ahdistusta Pyrkii tukemaan toimintakykyä ja hyviä. selviytymiskeinoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Psykologinen ensiapu lähestymistapana Erilaisia reaktioita Ihmiset kokevat erilaisia reaktioita kriisitilanteessa Reaktiot aiheuttavat stressiä ja ahdistusta Liiallinen stressi tai ahdistuneisuus voi vaikeuttaa selviytymistä Palautumista voidaan tukea Tukea voivat antaa läsnäolevat ja vastaanottavaiset auttajat Psykologisen ensiavun tavoite Tavoitteena on vähentää stressiä ja ahdistusta, sekä tukea toimintakykyä ja hyviä selviytymiskeinoja Sphere (2011) ja IASC (2007) 17
Psykologinen ensiapu Ei tunkeutuvaa käytännön välittämistä ja apua Huomioi tarpeet ja huolet Auttaa perustarpeiden tyydyttämisessä Kuunteleminen ilman puhumisen pakkoa Rauhoittaminen ja itsesäätelyn tukeminen Apua tiedon ja palveluiden tavoittamisessa Tukee läheisten tavoittamisessa ja tarjoaa sosiaalista tukea Suojaa ihmisiä muulta vahingolta Sphere (2011) ja IASC (2007) 18
Psykologinen ensiapu Aktiivinen kuuntelu Läsnäolo Tunteiden hyväksyminen Käytännön apu
Aktiivisen kuuntelemisen tavoitteet Validointi Yhteisymmärrys Stressin ja jännityksen lieventäminen Voimaanuttaa ongelman ratkaisua Lisää turvallisuuden tuntoa ja toivoa
5 tekijää aktiivisessa kuuntelemisessa Keskittyminen Toistaminen omin sanoin Kannustaminen Kysyminen ja tarkentaminen Yhteenveto
Keskittyminen Älä puhu, kuuntele Vältä häiriötekijöitä Älä keskeytä Ole tietoinen kehonkielestäsi Tunnista ja hallitse omat kuuntelemisen esteet ja herkkyyden alueesi
Toistaminen omin sanoin Poimi ja käytä avainsanoja Peilaa aiemmin sanottua Kuva mitä on sanottu, älä tulkitse Tarkkaile ei-kielellisiä ristiriitaisia viestejä
Kannustaminen Välitä lämpöä ja kunnioitusta sekä kielellisesti että ei-kielellisesti Kielelellinen ja ei-kielellinen kannustaminen
Kysyminen ja tarkentaminen Käytä avoimia kysymyksiä ellet halua tarkentaa Haluaisitko kertoa lisää tästä? Sitäkö tarkoitat?
Yhteenveto Kuvaile mitä on sanottu keskustelun aikana Tunnista ja avaa avain asioita, jotka on sanottu keskustelun aikana
Harjoitus Jakautukaa kolmen hengen ryhmiin (10 min.) 1 autettava 1 auttajja 1 havainnoitsija Autettava: Ota hätääntyneen ihmisen rooli, jonka mahdollisesti olet kohdannut vapaaehtoistyössäsi Avustaja: Lähesty ja tue autettavaa psykologisen ensiavun periaattein Havainnoitsija: Tarkkaile miten auttaja toimi? Mikä vaikutti auttavan tilanteessa? Autettava kertoo miten koki tilanteen. Havainnoitsija antaa rakentavaa palautetta. Auttaja saa viimeisen sanan. Keskustelua koko ryhmässä.
HAASTEITA JA RATKAISUJA
Tulkkaus ja kääntäminen Tulkki Kääntäjä Kulttuurivälittäjä Yhteistyökumppani Vapaaehtoinen Huomioitavaa: Katsekontakti, ei-verbaalinen viestintä, omaiset tai tutut tulkkina, pienet yhteisöt, sukupuoli, odotukset ja pettymykset.
Lapset ja nuoret Lapsen kehitystä vaarantavat tekijät vaikeuksia tunteiden säätelyssä eroahdistus puhumattomuus vetäytyminen, painajaisunet, masentuneisuus keskittymisvaikeudet, oppimisen vaikeudet aikuisten puutteellinen kyky tunnistaa lasten viestit tai oireilun
Lapsi ystävälliset tilat ja toiminnat Tavoitteena Tukea lapsten ja nuorten kehitystä organisoimalla toimintaa, joka toimii normalisoivasti ja tukee heidän olemassa olevia voimavaroja Vähentää stressiä nykytilanteessa ja tukee kertyneen stressin purkamisessa Uusien selviytymiskeinojen oppiminen ja jakaminen lasten, nuorten ja aikuisten kesken turvallisessa ympäristössä Lasten ja nuorten suojeleminen lisävahingolta Kts. esim. Pelastakaa lapset ja IFRC Children s resilience materiaalit
Vanhemmuus Vanhemman henkinen huonovointisuus vaikuttaa vuorovaikutukseen perheen sisällä ja kontakteihin ulospäin Myös varhainen vuorovaikutus häiriintyy, jos äiti voi huonosti Jos vanhemmalla on kidutuskokemuksia yli 50% lapsista kärsii ahdistusoireilusta, nukahtamisongelmista ja painajaisunista ja 78% lapsista on tunne- tai somaattista oireilua Puhumattomuus on tavallista lapset suojelevat vanhempiaan ja vanhemmat yrittävät suojella lapsia pahalta olemalla puhumatta kommunikaatio pirstoutuu ja lapset täyttävät aukkoja omilla fantasioillaan vanhemmat voivat olla ylisuojelevia ja kontrolloivia
Vanhemuuden tukeminen Omien selviytymiskeinojen tukeminen Voimauttaminen vanhemmuudessa Psykoedukaatio lasten ja nuorten oireista ja reaktioista Psykoedukaatio tukitoimenpiteistä Ongelmanratkaisu ja neuvonta Vertaistuki
Trauman tunnistaminen PROTECT työkalu Haavoittuvuuden arviointi Työkalu auttaa ottamaan puheeksi vaikeita asioita Ei vaadi terveydenhuollon koulutusta Ei ole diagnostinen apuväline Ei voi poissulje avuntarvetta myöhemmässä vaiheessa Jos huoli herää ohjaa eteenpäin
PROTECT Kysymys 1 Onko sinulla usein nukahtamisvaikeuksia? 2 Onko sinulla usein painajaisia? 3 Kärsitkö usein päänsärystä? 4 Onko sinulla usein muita fyysisiä kipuja? 5 Suututko helposti? 6 Ajatteletko usein tuskallisia menneisyyden tapahtumia? 7 Pelästytkö usein tai oletko usein peloissasi? Miten toimitte jos huoli herää? Kärsimys Toimintakyky Huolentaso 8 Unohdatko usein arkipäivän asioita? 9 Huomaatko usein menettäneesi kiinnostuksen asioihin? 10 Onko sinulla usein keskittymisvaikeuksia?
Haasteita ja ratkaisuja - harjoitus Haasteellinen tilanne 1. Haasteellinen tilanne 4. Ryhmä 1. Ryhmä 4. Ryhmä 2. Ryhmä 3. Haasteellinen tilanne 2. Haasteellinen tilanne 3. Työskennellään pienryhmissä. Pöydille on jaettu kuvauksia erilaisista haasteellisia tilanteista isoille papereille ja kynät. 1.Jokainen ryhmä lukee kuvauksen ja kirjaa mahdollisia toimintatapoja ja kysymyksiä papereille. 2.5-10 min jälkeen ryhmä jättää haasteen ja siirtyy seuraavaan pöytään uuden haasteen pariin. Siellä luetaan tilanteesta ja myös toisten ratkaisuehdoitukset ja ehdotetaan vaihtoehtoisia ratkaisuja tai kirjataan kysymyksiä. 3.Tämä toistuu kunnes olette palanneet alkuperäisen ongelman pariin. 4.Keskustellaan ongelmista ja ratkaisutavoista yhdessä.
ITSESTÄ JA TOISISTAMME HUOLEHTIMINEN
Mitä stressi on? Minkälaisia stressitekijöitä saatat kohdata vapaaehtoistyössä? Minkälaisiin stressin käsittelyn keinoihin yleensä tukeudut? Ympäristö Stressin laatu Stressin käsittely Stressitekijät Arviointi Mieti miten aiemmat kokemuksesi valmistavat sinua kohtaamaan stressaavan tilanteen. Käsittely
Mikä sinua stressaa? Oletko kokenut stressiä alla liittyviin tekijöihin? Mitkä vaikuttavat sinuun eniten? Millä tavalla? Anna esimerkki. Keskustelkaa pienryhmässä.
Tasapaino vapaaehtoistyössä Kohtaaminen Vetäytyminen Pelastaja-asenne Halu tietää lisää Kyky havainnoida Kyynisyys Kaiken tekeminen itse Pyrkimys ratkaista kaiken Liiallinen vastuuntunto muiden tunteista ja muiden ongelmien murehtiminen Empatia Vastuu omista ja muiden reaktioista ja toiminnasta Toiminnan suunnittelu Ammatillinen/ko htuullinen etäisyys Rajojen säilyttäminen Osallistuminen erilaisiin toimintoihin Yhteydenpidon rajaaminen Väliinpitämättömyys muiden reaktioille Empatian puute Syyttely Keskusteluaiheen vaihtaminen Uppoutuminen Vastuullinen sitoutuminen Irtautuminen
Vertaistuki Vertaistuen periaatteita Välittäminen, empatia, kunnioitus, luottamus Tarkka kuunteleminen ja hyvä kommunikaatio Selkeät vastuut ja luottamuksellisuus Ongelman ratkaisu Säännöllinen ajatusten ja kokemusten vaihtaminen ryhmässä
ARC-malli Varaudu Ennakoi stressitekijöitä Minimoi Vähennä niiden vaikutus Käsittele Hyvät selvytymiskeinot
Sovella ARC-mallia Valitkaa yksi stressitekijä käsiteltäväksi ryhmässänne. Mitä voitte tehdä varautuaksenne siihen, minimoidaksenne sen vaikutukset ja käsitelläksenne sen seurauksia? Keskustelkaa pienryhmissä. Jaetaan yhdessä.
Kiitos!