2012 Osavuosikatsaus 1-3

Etelä-Savon koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 2012 Osavuosikatsaus 1-3 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi

Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2012... 3 1 Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava koulutus... 3 2 Aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut... 6 3 Aluekehityksen tilannekatsaus... 8 4 Hallinto- ja talouspalvelut... 9 5 Talous lukuina... 13 TUNNUSLUKULIITTEET... 15 2

3 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2012 1 Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava koulutus Opiskelijamäärä ja yhteishaku Opiskelijamäärien kehitys 2009-2012 3000 2500 2000 1500 2556 2592 2518 2209 2260 2127 2790 2677 2291 2217 2857 2312 2673 2143 Kaikki perustutkintoopiskelijat Ammatillisena peruskoulutuksena tutkintoa suorittavat 1000 Näyttötutkintona suorittavat 500 0 347 332 391 499 460 545 530 Etelä-Savon ammattiopiston perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana. Ammatillisena peruskoulutuksena tutkintoaan suorittavien määrä on pysynyt tasaisena, mutta näyttötutkintona tutkintoaan suorittavien aikuisopiskelijoiden määrässä on tapahtunut merkittävää kasvua. 1100 900 700 500 Yhteishaku / 1. sijaiset hakijat 915 904 866 2010 2011 2012 Yhteishaku / 1. sijaiset hakijat Ensisijaisten hakijoiden määrä vuoden 2012 yhteishaussa oli 866 hakijaa (vrt. vuosi 2011: 904 hakijaa). Hakijamäärät ovat laskeneet kolmen viime vuoden aikana. Hakijamäärien laskua selittää pienenevät ikäluokat sekä Esedun aloituspaikkojen määrän lasku.

4 Vuosi 9-luokkalaiset Etelä-Savossa Esedun aloituspaikat Esedun ensisijaiset hakijat 2012 1750 927 866 2011 1791 1004 904 2010 1828 1101 915 Hakijamäärissä on nähtävissä alakohtaisia eroja. Yhteishaun ensisijaisten hakijoiden lukumäärä kertoo alan vetovoimasta. On kuitenkin huomattava, että lopulliset opiskelijamäärät eri aloille vahvistuvat vasta kun yhteishaun tulokset vahvistetaan kesäkuussa. Kaikki hakijat eivät mahdu opiskelemaan ensisijaisen hakutoiveen mukaiselle alalle, ja näin ollen opiskelijoita ohjautuu sellaisille aloille, joissa on vapaita opiskelupaikkoja. Tekniikka- ja tuotantoaloilla suosituimpia tutkintoja Mikkelissä olivat logistiikan perustutkinto sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto. Molempiin oli ensisijaisia hakijoita yli kaksinkertainen määrä aloituspakkoihin verrattuna. Muut tutkinnot, joihin oli enemmän ensisijaisia hakijoita kuin aloituspaikkoja olivat metsäalan perustutkinto, talotekniikan perustutkinto, autoalan perustutkinto sekä rakennusalan perustutkinto. Vetovoimaltaan heikoimpia tutkintoja ensisijaisilla hakijamäärillä mitattuina olivat puualan perustutkinto, kiinteistöpalvelujen perustutkinto sekä puutarhatalouden perustutkinto. Pieksämäellä ensisijaisia hakijoita oli enemmän kuin aloituspaikkoja autoalan perustutkintoon. Myös rakennusalan perustutkintoon oli melko hyvin hakijoita. Kone- ja metallialan perustutkinnon vetovoima oli edelleen melko heikko. Hyvinvointi- ja palvelualoilla vetovoima on kasvanut Mikkelin hotelli-, ravintola- ja catering-alan sekä tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnoissa. Uuteen Juvalla käynnistyvään elintarvikealan perustutkintoon (Makutaitaja) oli myös riittävästi hakijoita, joten koulutus saadaan aikuisopiskelijoilla täydennettynä käynnistettyä suunnitellun mukaisesti. Huolestuttavan alhaiset hakijamäärät ovat Mikkelin toimipisteen kotityö- ja puhdistuspalveluiden perustutkinnossa sekä hotelli-, ravintola ja catering-alan perustutkinnossa Pieksämäen toimipisteessä. Keskeyttämiset Maaliskuun 2012 lopussa keskeyttämisprosentti Esedun ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavassa koulutuksessa oli 15,71. Näistä negatiivisia keskeyttämisiä oli 11,36 %. Tekniikka ja tuotantoaloilla pienimpiä prosentuaalisia negatiivisia keskeyttämisiä on Talotekniikan perustutkinnossa (2 %), Maanmittausalan perustutkinnossa (3 %) sekä Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnossa Mikkelissä (4 %). Suurimmat negatiiviset keskeyttämisprosentit löytyvät Pintakäsittelyalan perustutkinnosta (30 %) sekä Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnosta (29 %). Hyvinvointi- ja palvelualoilla negatiivinen keskeyttäminen on vähäisintä sosiaali- ja terveysalalla (5 %). Suurimmat keskeyttämisluvut ovat Mikkelin toimipisteen Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pe-

5 rustutkinnossa (26%), Käsi- ja taideteollisuuden perustutkinnossa (20 %) sekä Pieksämäen toimipisteen Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnossa (27%). Vastikään on valmistunut Esedun läpäisyä, keskeyttämisiä ja eroamisia koskeva selvitys, jossa takautuvasti on laskettu ala- ja tutkintokohtaisesti tunnuslukuja eronneiden määristä ja kuukausijakaumista, keskeyttämisten syistä ja läpäisyasteesta. Selvityksen perusteella tunnistetaan riskialat ja -tutkinnot ja suunnataan niille kehittämistoimia. Eroamisten syyt vaihtelevat paljonkin ja niistä osan havaitaan olevan selkeitä, konkreettisia ja helposti nimettäviä. Tällaisia syitä ovat esim. epäonnistunut koulutusvalinta, toiseen oppilaitokseen siirtyminen, työhön meno, paikkakunnalta muutto, oppimisvaikeudet ja taloudelliset ongelmat. Myös terveydellisten syyt johtavat usein eroamiseen. Niiden taustalla näyttää olevan mielenterveyden ongelmia, esim. masennusta. Negatiivisille keskeyttämisille ei ole välttämättä löydettävissä yhtä yhteistä selittäjää, mutta opiskelijoiden opiskelumotivaatio sekä ryhmähenki vaikuttavat paljon keskeyttämisten määrään. Edellä mainittuihin seikkoihin on puolestaan opettajilla suuri merkitys. Keskeyttämisiin on lisäksi suuri merkitys sillä, millä hakutoiveelta opiskelija on ohjautunut alalle opiskelemaan. Jos kyseinen ala ei ole ollut opiskelijan hakutoiveiden kärjessä, saattaa opiskelumotivaatio olla heikko. On lisäksi huomattava, että jos lähtökohtaisesti tietyn alan opiskelijamäärä on pieni, on yhden keskeyttäneen opiskelijan vaikutus keskeyttämistilastossa prosenteissa mitattuna suurempi kuin opiskelijamäärältään suuremmalla alalla. Keskeyttämisen vähentäminen ja läpäisyn tehostaminen on keskeisiä kehittämiskohteita oppilaitoksessamme. Opiskelijahuolto toimii tehokkaasti keskeyttämisvaarassa olevien opiskelijoiden kanssa ja tekee moniammatillista yhteistyötä niin oppilaitoksen sisällä kuin myös ulkopuolisten verkostojen kanssa. Opiskelijoiden hyvinvointityötä tukevat opiskelijahuollon toimintamallit, esim. kriisitoimintamalli, päihdeohjelma ja kiusaamisen vastainen toimintamalli, ovat osa oppilaitoksen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaa. Esedussa on viime vuosina panostettu myös erityisopetuksen toimenpiteiden kehittämiseen. Esedu on mukana Oph:n rahoittamassa Jousto-hankkessa, jossa tavoitteena on pedagogisten ratkaisujen kehittäminen ja opetusjärjestelyiden joustavoittaminen yksilöllisten opinpolkujen ja työn ohella opiskelun mahdollistamiseksi ja tukemiseksi. Erityisinä tavoitteina on: löytää ratkaisuja henkilökohtaistamiseen joustavoittaa ja monipuolistaa opetusjärjestelyjä ja opiskelupolkuja tehostaa lukuvuosisuunnittelua luoda käytänteitä aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen tehostaa henkilökohtaista ohjausta ja tukea sekä nopeaa puuttumista monipuolistaa oppimisympäristöjä ja lisätä työpaikoilla toteutettuja näyttöjä Pilottialoina toimivat talotekniikan, ICT-asentajan sekä hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnot.

6 2 Aikuiskoulutus- ja oppisopimuspalvelut Aikuiskoulutus Aikuiskoulutuksessa vuosi 2012 on haasteellinen. Työvoimapoliittisen koulutuksen hankinnat jäävät todennäköisesti vuoden 2011 tasolle. Toiminnallinen tavoite tullaan kuitenkin saavuttamaan perustutkintoa näyttötutkintona suorittavien opiskelijoiden kasvun kautta. Toiminnallisena tavoitteena on saavuttaa 226.840 opiskelijatyöpäivää, jossa kasvua on vuoteen 2011 noin 10 %. Tämä muutos tulolajien sisällä voi aiheuttaa haasteita suhteessa oppilaitoksen toimintaan kokonaisuutena. Ajalla tammi-maaliskuu opiskelijatyöpäivätavoitteesta on saavutettu noin 28 % (62.272 opiskelijatyöpäivää). Ennuste vuoden opiskelijatyöpäivistä on hieman tavoitetta pienempi (215.000 otpv). Rahoitusmuodoittain tarkasteltuna suurimman volyymin muodostavat omaehtoinen peruskoulutus sekä työvoimakoulutus (ajanjaksolla 1-3/2012). Tuloksellisuuden näkökulmasta keskeinen mittari ovat suoritetut tutkinnot. Alkuvuoden tutkintosuorituksissa näkyy vuoden 2011 lisäkoulutusrahoituksen vajaaksi jääminen siten, että ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osuus on pienempi, koska koulutuksia ei pystytty aloittamaan riittävästi. Vastaavasti suoritettujen perustutkintojen määrä kasvaa. Opetuksen toimialoittain tarkasteltuna hyvinvointi- ja palvelualat kattoi tarkastelujaksolla aikuiskoulutuksesta noin 72 % kun taas teknisten ja tuotantoalojen toimialan osuus on 28 %. Vuoden 2012 suurin haaste onkin saada nimenomaan teknisten alojen aikuiskoulutustoiminta kasvuun. Vuonna 2012 jatketaan edelleen Pieksämäen opintotarjonnan kehittämistä. Lisäksi panostuksia kohdennetaan tuotekehitykseen ja ESEDUn aikuiskoulutuksen opiskelijatyöpäiväjakauma rahoitusmuodoittain 1-3/2012 1 % 2 % 140 120 100 80 60 40 20 0 12 % 17 % 19 % 49 % Tutkintosuoritukset 1-3/2012 1.1.-31.3.2012 1.1.-31.3.11 Aikuiskoulutuksen muodostuminen toimialoittain 1-3/2012 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Tekniset ja Hyvinvointija tuotantoalat palvelualat Työvoimakoulutus PT näyttötutkintona Maahanmuutt.val m.koulutus Omaehtoinen lisäkoulutus Henkilöstökoulutus Oppisopimuskoulut us Osatutkinnot Erikoisammattitut kinnot Ammattitutkinnot Perustutkinnot Oppisopimuskoulut us Henkilöstökoulutus Omaehtoinen lisäkoulutus Maahanmuutt.valm. koulutus PT näyttötutkintona Työvoimakoulutus

tuotteistamiseen. Syksyllä 2012 tarjontaan on tulossa uudenlaisia koulutustuotteita. Myös aikuiskoulutuksen markkinointiin tullaan kehittämään erilaisia toimintatapoja. Yhteistyötä tehdään tiiviimmin koulutuksen ostajien kanssa erilaisilla foorumeilla. Aikuiskoulutuksessa otetaan vuoden aikana käyttöön sama opiskelijahallintojärjestelmä kuin peruskoulutuksena suoritettavassa tutkinnossa, mikä osaltaan sitoo henkilöstön voimavaroja sekä kehittämisresurssia. Oppisopimuskoulutus 7 Tammikuussa oppisopimuspalveluihin nimettiin oppisopimuspäälliköksi Pertti Karhunen. Samalla uudistettiin oppisopimuspalveluiden organisaatio 1.1.2012 alkaen. Alkuvuonna suurin tapahtuma olikin uusi tehtäväjakoinen organisoituminen sekä kenttätoimijoiden tehtävänimikkeiden muutos. Kenttätoimijoiden tehtävät perustuvat pääpainotteisesti alajakoon, mutta myös aluejako huomioituu aloilla, joissa on suhteessa paljon oppisopimuksia. Oppisopimuskoordinaattori (alat) Oppisopimuspäällikkö Koulutussihteerit Oppisopimuskoordinaattorkoordinaattori Oppisopimus- (alat) (alat) Oppisopimuskoordinaattori (alat) Uusia oppisopimuksia alkuvuonna on tehty seuraavasti: perustutkinnot 44, ammatti-tutkinnot 19, erikoisammattitutkinnot 57 ja ei-tutkintoon johtavat koulutukset 42. Toteuma vastaa ammattitutkintoja lukuun ottamatta viime vuosien määriä. Yhteistyötä itäsuomalaisten oppisopimustoimijoiden kesken on jatkettu. Yhteisiä koulutusten kilpailutuksia on vireillä, sekä toimintoja pyritään yhtenäistämään. Vertaisarvioinnissa oppisopimuspalvelut ovat mukana yhdessä Jyväskylän, Kuopion sekä Joensuun kanssa olevassa hankkeessa. Tämä on tärkeä hanke laadun parantamisen sekä yhteisten käytänteiden saavuttamiseksi. Edelleen painopistealueena on kiinteä yhteistyö aikuiskoulutuspalveluiden kanssa tutkintovalikoiman sekä oppisopimukselle soveltuvien koulutuksen toimintatapojen kehittämisessä. Aikuiskoulutuksen opintotarjontaa pyritään kehittämään entistä paremmin oppisopimuskoulutuksen tarpeita palvelevaksi ja tutkintovalikoimaa laajennetaan tarpeen mukaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osalta. 1200 1000 800 600 400 200 0 250 200 150 100 50 0 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat tutkintotasoittain eitutkintotavoittein en koulutus 2011 Toteutuma 1-3/2012 2011 Toteutuma 1-3/2012 erikoisammattitut kinto ammattitutkinto perustutkinto Tutkintosuoritukset oppisopimuskoulutuksessa ESEDU erikoisammattitut kinto ammattitutkinto perustutkinto

8 3 Aluekehityksen tilannekatsaus Yritystoiminnan kehittäminen ja hanketoiminta Hanketoiminta jatkoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvuaan. Rahoituspäätökset saatiin Etelä-Savon maakuntaliitolta Esedun uudet opetusteknologiat ja oppimisympäristöjen suunnittelu -hankkeisiin. Edellisen kokonaiskustannukset ovat 602 019 ja jälkimmäisen 117 568. Tavoitteena on modernisoida Esedun tilat vastaamaan tämän päivän ja tulevien vuosien pedagogisia tarpeita. Esedu liittyi myös vuoden alusta lähtien eteläsavolaisten yliopistoyksiköiden ja Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa samaan Koulutuksen vienti kasvuun! hankkeeseen, jossa Esedun osuus on 103 500. Opetushallitukselta on myöntänyt valtionavustusta 75 000 Esedun ja Etelä-Savossa toimivien pienten ammatillista koulutusta järjestävien vapaan sivistystyön oppilaitosten laatustrategian kehittämistyöhön. Itä-Suomen aluehallintovirastolta, AVIlta on saatu Osaava-ohjelmarahoitusta 96 000 opetushenkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Metsämiesten säätiö on myöntänyt 44 500 :n apurahan korjuuoperaatioiden johtajien ja metsäkoneyrittäjien työhyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi neuvoteltiin yrittäjyyden kehittämishanke FIRMAXIn laajentamisesta koskemaan 0-2- vuotiaitten yritysten neuvontapalveluja Uusyrityskeskuksen puitteissa. Hankkeen budjetti on 293 875. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään, TYKE, sisältyy uudenlaisten palvelumallien kehittäminen. Yritysten myyntikuntoon saattamiseksi tuotteistettiin uusi palvelu Katastus, jonka avulla määritetään yrityksen arvo ja tehdään ehdotukset yrityksen arvon ja kannattavuuden nostamiseksi.

9 4 Hallinto- ja talouspalvelut Viestintä- ja markkinointipalvelut Viestintä- ja markkinointitiimin alkuvuoden tärkein tehtävä on ollut Esedun uusien www-sivujen sisällöntuotanto sekä sisällöntuottajien koulutus uuteen järjestelmään. Uusien nettisivujen suunnittelu ja toteutus vei tarkastelujaksolla yli puolet tiimin työajasta. Uudet sivut julkaistiin huhtikuun alussa. Sivut on toteutettu Innofactor Oy:n Prime-sisällöntuotantojärjestelmällä. Viestintä ja markkinointi oli aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa useita tapahtumia alkuvuodesta. Esedun kannalta suurin ja työllistävin tapahtuma oli tammikuun puolivälissä järjestetty alueen 9-luokkalaisten tutustumisviikko Esedun Mikkelin toimipaikkoihin. Maanantaista perjantaihin aloihin tutustui noin 800 yhdeksäsluokkalaista. Tutustumisviikon keskiviikkona Esedun Otavankadun toimipisteessä järjestettiin Avoimet ovet tapahtuma, jossa kaupunkilaisilla oli mahdollisuus tutustua Esedun koulutusaloihin. Avoimet ovet päättyi Ammatillisen koulutuksen iltaan, jonne oli kutsuttu sekä 9-luokkalaisten että Esedun 1- ja 2-vuosikurssin vanhemmat. Illan pääpuhuja oli tulevaisuudentutkija Ilkka Halava. Esedu oli tammi-maaliskuun aikana mukana myös Juvan nuorten työllistämismessuilla, Mikkelin Nosto-tapahtumassa sekä RekryOn Mikkeli -messuilla. Esedussa järjestettiin maaliskuussa eskarilaisille tarkoitettu Sipisammakon siivouskoulu ja alakoululaisille suunnattu Tämä toimii kilpailu. Yhteishaun markkinoinnissa panostettiin erityisesti Juvalla haussa olleeseen elintarvikealan perustutkinto/elintarvikkeiden valmistaja koulutukseen. Koulutukselle suunniteltiin houkutteleva markkinointinimi -Makutaitaja- sekä muusta koulutuksesta poikkeava kuvitus. Markkinointitiimiläinen kiersi yhdessä alan opettajan kanssa Juvan ja lähikuntien 9-luokkia pitämässä lyhyitä tietoiskuja Makutaita-koulutuksesta. Informatiiviset ja markkinointihenkiset tietoiskut saivat kiitosta koulujen opinto-ohjaajilta. Myös yhteishaun tulokset osoittivat, että markkinointityö oli kantanut hedelmää: makutaitaja koulutukseen haki 23 opiskelijaa, joista 10 ensisijaista. Muita viestintä- ja markkinointipalveluiden työn alla olleita projekteja ovat: Esedun ruokapalveluiden uuden ilmeen suunnittelun käynnistäminen media-assistenttiopiskelijoiden gaafisen suunnittelun ryhmässä, Paremman Palvelun Osaaja koulutuksen uudet markkinointimateriaalit, työelämän koulutuksille uusi erottuva ilme sekä alakohtaiset esittelyvideot. Tilapalvelut Tilapalveluissa on jäänyt alkuvuoden aikana viikonloppupäivystäjä eläkkeelle ja tässä yhteydessä on tarkistettu eri toimien tehtäväkuvauksia. Tilapalveluiden työkuormaa on alkuvuodesta lisännyt uuden keittiön loppuvaiheen työt. Kustannusanalyysit on tehty eri kiinteistöistä päätöksenteon tueksi. Kuntayhtymien johdon kanssa on käyty tiiviisti yhteistyöneuvotteluja Esedun tilatarpeiden kartoittamiseksi ja yhteistyömallin löytämiseksi. Tavoitteena on yhteistyöryhmän aktiivinen kokoontuminen tilanteen kartoittamiseksi puolin ja toisin ja tilojen omistuksen uudelleenorganisoinnin vaikutusten selvittämiseksi.

Toimilta tekee kevään aikana kiinteistönhuollon ja ylläpidon sekä virastomestaripalveluiden toimintojen tarkastamista. Tavoitteena asianmukaiset ja koulutustoiminnan huomioivat palvelut. Yhtenäisten palveluiden tarve jatkuvasti muuttuvassa organisaatiossa on palvelutoiminnan perusedellytys. Kiinteistöhuollon päivystysjärjestelyn suunnittelu on aloitettu. Toimitilat ovat olleet mukana Raviradantien ruokalan valmistumisessa. Raviradantien ict ja harjoitusyritys oppimisympäristöjen rakentaminen vuonna 2012 on meneillän oleva rakennushanke, jonka toimintojen avaaminen vaatii erilaisia ict -ympäristön ja -kalusto valmisteluita. Otavankadulla sote:n tilasuunnittelun loppuvaiheet käynnistyvät ja lähtevät suunnitteluun loppuvuodesta. Huoltokirja on valmistunut ja otetaan käyttöön toukokuussa. Toimitilojen palvelukutsuja voi ilmoittaa intran kautta, josta ne rekisteröityvät huolloiksi ja tilastoihin. Ict-palvelut Työasema- ja näyttöhankinnoissa on tammikuussa liitytty KL-Kuntahankinnat Oy:n valtakunnalliseen puitesopimukseen. Nämä laitehankinnat rahoitetaan pääsääntöisesti vuonna 2010 solmitun 3 Step IT Oy:n leasing-rahoitussopimuksen mukaisesti. Matkapuhelinten puhelu- ja dataliikenteen operaattori kilpailutettiin vuoden 2011 lopulla ja uusi sopimus Elisa Oyj:n kanssa astui voimaan helmikuun alussa 2012. Samassa yhteydessä kilpailutettiin myös puhelinvaihdepalvelut, jotka helmikuun alusta on toteuttanut Elisa Oyj. Siten Etelä-Savon Koulutus Oy:llä on nyt vain yksi operaattori matkapuhelintietoliikenteessä ja yksi, koko oppilaitosta palveleva puhelinvaihde. Matkapuhelinlaitteiden hankinnassa on tehty sopimus MPY Palvelut Oy:n kanssa Mikkelin kaupunkikonsernin tekemän kilpailutuksen pohjalta. Oppilaitoksen Internet-sivujen uudistamisen yhteydessä myös tekninen alusta uusittiin ja tietojärjestelmien välistä kommunikointia näiltä osin parannettiin. Henkilökunnan verkon aktiivihakemistosta välittyy nyt yhteystiedot Internet-sivujen puhelinluetteloon. Tämä osaltaan vähentää henkilöstön tietojen päivittämistä useampaan kohteeseen. Ravitsemispalvelut Ravitsemispalveluissa on panostettu alkuvuonna erityisesti Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän rakentamaan Raviradantie 8-10 keittiön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Työmaakokouksiin osallistuttiin aktiivisesti tilojen toimivuuden varmistamiseksi. Keittiön suunnittelussa on erityisesti huomioitu energiatehokkuus, vedensäästö ja muut ympäristön kuormitusta vähentävät tekijät. Uuden keittiön harjannostajaiset vietettiin tammikuussa 2012. Ravitsemispalvelut tekivät ilmoituksen elintarvikehuoneiston käyttöönotosta lopputarkastuksen yhteydessä. Eri koulutusalat ovat osallistuneet aktiivisesti ravitsemispalveluiden yleisilmeen rakentamiseen. Uuden ruokasalin suunnitteluun osallistuivat liiketalouden opettajat ja opiskelijat. Mediaassistentit ovat harjoitustyönään suunnittelemassa ravitsemispalveluiden graafista ilmettä joka on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä 2012. Viilarintien toimipisteeseen järjestettiin vuoden alusta ruokailutilat melko haasteelliseen ympäristöön. Ympäristöpalvelut hyväksyivät tilan edellyttäen, että toiminta on pienimuotoista. Ruoat toimitetaan yksittäispakattuna ja kylminä. Ravitsemispalveluiden koko henkilöstön ammatillista osaamista on kehitetty systemaattisesti. Alkuvuoden aikana on ollut Jamix- koulutus, uusien laitteiden käyttökoulutusta, työpaikkaohjaaja- 10

koulutusta sekä näyttötutkintomestarikoulutusta. Henkilöstö on osallistunut runsaslukuisesti Gastro-messuille. Henkilökohtaiset kehityskeskustelut aloitettu tammikuussa ja samalla on suunniteltu tulevan syksyn henkilöstön koulutustarpeita. Myös työhyvinvointiin on panostettu. Yksi henkilö on aloittanut aslak -kuntoutuksen. Mikkelin seudun hankintarenkaan kanssa on tehty elintarvikehankinnoista kilpailutus. Uusi hankintasopimus alkaa 1.4.2012. Uudet päätoimittajat ovat Wihuri, Valio, Atria, Mikkelin vihannes, Astikkalan marjatila. Kilpailutuksessa on mahdollistettu myös paikallisten toimittajien hyödyntäminen. Ravitsemispalveluiden eri toimipisteiden laitekartoitus tehty. Erityisesti Salosaaren ja Otavan koulutilan keittiöiden kylmäkoneiden kunto todettiin erittäin huonoksi. Tarvittavista toimenpiteistä on tehty suunnitelma. Lisäksi Pieksämäellä on opetuskeittiöiden laitekartoitus tehty ja informoitu koulutusalaa siitä ja tarvittavista toimenpiteistä. Logistiikka-ala koulutuksen kanssa on aloitettu suunnittelu mahdollisten ruokakuljetusten järjestämisestä omiin toimipisteisiin, osana työelämälähtöistä oppimista. Ravitsemispalvelut ja tilapalvelut aloittivat Ravirata Oy:n kanssa suunnittelemaan yhteistyökuvioita tulevan kesän Kuninkuusravien ravitsemis- ja majoitustarpeista. Lähiruokaviikko toteutettiin viikolla 6. Asiantuntijatason tiedonvaihtoa on jatkettu systemaattisesti eri verkostoissa. Raviradantie 8-10 keittiön muutto uusiin tiloihin tapahtui viikolla 13 ravitsemispalveluiden henkilöstön toimesta. Muutto onnistui erinomaisesti ja palvelut jatkuivat katkeamattomana muutonkin ajan. Hallinto- ja talouspalvelut Talouspalvelut Talouspalveluissa on otettu uudet tilitunnisteet 1.1.2012 alkaen käyttöön ja kehitetty uuden organisaation mukaista raportointia. Ostolaskujen kierrätys ja arkistointijärjestelmän päivitys on loppusuoralla, vanhan arkiston siirto uuteen ohjelmistoversioon ja testaus tältä osin on vielä meneillään. Uusi tilinumero on otettu käyttöön tammikuun alussa. Tilinpäätös on tarkastettu ja hyväksytty ja Opetushallituksen tilastoa ollaan tekemässä. Tiedonhallinnan, asiakirjahallinto ja arkistotoimi Työryhmä valmisteli Opettajien arviointiasiakirjojen säilytysohjeen. Opetustoimen tiimikoordinaattoreille järjestettiin säilytysohjeen koulutus. Dynastyn toimintaohjeista valmistui opiskelija- ja hankintapäätösten teko-ohje. Tiedonohjaajaryhmäläisten kanssa päivitettiin toimintaohjeita. Seuraamustoimikunta perustettiin Dynastyn kokoushallintoon ja laadittiin toimintaohjeet. Koulutuspäälliköt koulutettiin Dynastyn selaajiksi. Juvan toimintayksikön pysyvästi säilytettävien asiakirjat luetteloitiin ja siirrettiin Mikkeliin, määräaikaiset asiakirjat säilytetään Juvalla. Henkilöstöpalvelut Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen työehtosopimukset astuivat voimaan 1.2.2012. Sopimus päättyy 31.3.2014. Sopimuksessa oli palkankorotusten lisäksi uutena mahdollisuus opettajien työaikakokeiluihin. Opettajien palkkauksen arviointijärjestelmä luotiin syksyllä ja otetaan käyttöön kevään kehittämiskeskustelujen yhteydessä. Luottamusmiehet ja henkilöstöpäällikkö pitivät infotilaisuuksia opettajille ja koulutuspäälliköille. 11

Henkilöstöpalveluissa toteutettiin henkilöstöjärjestelmiin nykyisen toiminnan mukainen organisaatio 1.4.2012 alkaen. Tämä parantaa henkilöstöraportointia sekä sähköisten lomakkeiden toimivuutta. Työterveyshuollon kanssa laadittu työkyvyn hallintamalli on otettu aktiivisesti käyttöön. Mallin tarkoituksena on työkyvyn ennakointi ja varhainen tukeminen työuran alusta alkaen, esimiestyön helpottaminen sekä koko työpaikan työhyvinvoinnin edistäminen. Työterveyshuollon palveluja laajennettiin työfysioterapeutin konsultaatiolla ja kahdella laboratoriokokeella. Perehdyttämisen tueksi päivitettiin palvelusuhdeopas sekä käynnistettiin Esedun henkilöstön käyttämien ohjelmistojen infotilaisuudet, Työkalutorit. Uudet Aslak ryhmät esimiehille sekä tukipalveluhenkilöstölle käynnistyivät alkuvuonna. 12

13 5 Talous lukuina Laskennallisen, matemaattisen ennusteen mukaan Etelä-Savon Koulutus Oy:n tilikauden 2012 tulosennuste näyttäisi varsin kehnolta ollen noin 1,5 miljoonaa euroa tappiollinen. Erillisen talousanalyysin ja talouden sopeuttamistoimenpiteiden perusteella johdon ennusteen mukaan kuluvan vuoden talouden tulos voisi olla noin 560.000 euroa voitollinen. Talousarviossa kuluvan vuoden voitoksi on arvioitu 850.000 euroa. Kuluvan vuoden talouden ennakoimista on vaikeuttanut työvoimapoliittisen koulutuksen kysynnän väheneminen ja toisaalta yksikköhintarahoitteisen tutkintoon johtavan koulutuksen järjestämisessä tapahtuneet muutokset, joihin ei kaikilta osin ole pystytty varautumaan ja ennakoimaan muutosten taloudellisia vaikutuksia. Talouden ja toiminnan suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän uudistaminen on käynnistetty. Osana ohjausjärjestelmän kehittämistä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota opetuksen resursointiin, koska tällä hetkellä kokonaiskuva koko oppilaitoksen tason resursoinnista on hiukan epäselvä.

O1-3256900 2362597 14 Etelä-Savon Koulutus Oy, - Talousarvio -., Laskennalli nen Johdon Toteutuma ennuste ennuste Toteutuma/maaliskuu 2012 2012 312012 1-1212012 1-1212012 308000 Yksikköhinta rahoit -36 246 200-8 789 603-36 246 200-36 246 200 943150 Sis. palv.tuotot -3256900-868 041 - -3256 900 Yletset myyntitilit -5723600-915 613-3682453 -4400 000 Myyntituotot -45 226 700-10 573 258-43 165 553-43 903 100 LIIKEVAIHTO -45 226 700-10 573 258-43 165 553-43 903 100 360000 Valmisarastojen muutos -160 000 0-160 000-160 000 VALM. JA KESKENER.VARMUUTOS -160 000 0-160 000-160 000 943490 Sisäiset vuokrat -36900 0-36900 -36900 Vuokratuotot -697 700-224 523-898 092-800 000 943152 Sisäiset näyttötutkintotulot. Esko 0 0 0 0 943290 Sisäiset maksut, Esko -533 900 0-533 900-533 900 943390 Sisäiset avustukset, Esko 0 0 0 0 333015 Jaksotetut tuotot 0 156 48( 0 0 A&istuksetja tuet -2719000-520 355-2719000 -2719000 943590 Muut sisäiset tuotot. Esko 0 0 0 0 Muut luotot -27500-112663 -450651-200000 LIIKETOIMINNANMUUTTUOTOT -4015000-701 055-4638543 -4289800 Materiaalit ja paliut 661 100 184 152 736 608 700 000 -hmaterlalrr JA PALVELUT 661 100 184 152 736 608 700 000 406000 Jaksotetut palkat ja palkkiot 0 361 73f 0 0 Palkat ja palkkiot 20 036 400 4 914 683 20 036 400 20 036 400 HenkilösiMkuIut 6 212 400 1 439 522 6212 400 6 212 400 HENKILÖSTÖKULUT - 26 248 800 6 715 941 26 248 800 26 248 800 Suunnitelman mukaise 1 300 100 290 165 1 300 100 1 000 000 POISTOT JA ARVONALENNUKSET 1 300 100 290 165 1 300 100 1 000 000 944998 Muut sisaiset kulut. Esko 0 0 0 0 944490 Sis.palvelut 3647600 846 248 3647600 3647600 944495 Näytt.tutk.sis. 146300 0 146300 146300 944496 Sis, Käyttävarat 21900 21702 21900 21900 944660 Sisäiset materiaallostot, Esko 0 92 0 0 447020 Jaksotetut kulut 0 397 950 1 591 800 0 Liiketoiminnan muut kulut 6 246 700 1137 108 4548 433 5 500 000 Vapaaehtoiset henkii 470 700 86 517 346 067 400 000 944899 Sis, vuokrat 11900 0 11900 11900 Vuokrat ja vastikkee 3802200 782281 3802200 3802200 Toimitilakulut 2 884 800 747 382 2 700 000 Kone-ja kalustokulut 1 509 400 590 649.. 000000 Matkakulut 560800 115723 462891 500000 Markkinointikulut 259 400 55 665 222 661 250 000 Hallintokulut 748 300 252 214 1 008 854 800 000 Muut liikekulut 30400 29 626 118 505 60000 Rahoitustuot ja kulut 1 000 374 1 494 0 LIIKETOIMINNANMUUTKULUT 20341 400 5063529 21 178002 19839900 TILIZOSI.3 Oyn tuloslaskelma -850 300 979 474 1 499 414-564 200 Ulkoiset tuotot -45 574 000-10 406 271-44 136 396-44 525 200 Ulkoiset kulut 44 723700 11 385 746 45 635 810 43961000 -henkilöstökulut 26248800 6715941 26248800 26248800 -muutkulut 17813800 4271854 17795210 17712200 Ulkoinen tulos -850 300 979 474 1 499 41-564 200

15 TUNNUSLUKULIITTEET Aikuiskoulutus Oppisopimuspalvelut Koko oppilaitos

Liite 1: Aikuiskoulutus Aikuiskoulutus Toteutunut Toteutunut Toteutunut 1-3/2012 Ennuste Näkökulma/Mittari 2010 2011 2012 Asiakasnäkökulma Työvoimapoliittinen k oulutus (OPAL) Opiskelijatyytyväisyys (asteikolla 1-5) 3,8 4 4,1 Oppilaitok sen oma palaute (ns. pitk ä) Opiskelijatyytyväisyys (asteikolla 1-5) 4,1 4,1 4,1 Oppilaitok sen lyhytk urssit (lyhyt) Opiskelijatyytyväisyys (asteikolla 1-5) 4,3 4,5 4,3 Suoritetut tutk innot yhteensä 408 409 87 400 -ammatilliset perustutkinnot/näyttö 215 225 68 260 -ammattitutkinnot 167 129 12 100 -erikoisammattitutkinnot 26 55 7 40 Suoritetut osatutkinnot 160 148 24 120 Taloudellinen näkökulma Yksikköhintakoulutuksen opiskelijamäärä (painotettu KA) 436 495 530 620 Opiskelijatyöpäivät yht. 217263 212779 62272 215000 Vuotuinen opiskelijamäärä yhteensä (=vuosiläpivirtaama) 5700 4933 2374 5200 Koulutustilaisuuksien lukumäärä 759 698 393 750 Henkilötyövuodet Toimintatuotot yhteensä (milj. ) 6,4 0,8 Henkilöstökulut toimintatuotoista (%) 52,9 129,4 Maksullinen palv.toiminta toim.tuotoista (%) 30,9 60,4 Rakenteet ja prosessit Tukipalveluiden osuus toimintakuluista (%) Oppimis-henkilöstönäkökulma Opetushenkilöstön pedagoginen pätevyys (%) 53 % 16

Liite 2: Oppisopimus Oppisopimuspalvelut Toteutunut Toteutunut Toteutuma 1-3/2012 Ennuste Näkökulma/Mittari 2010 2011 2012 Asiakasnäkökulma Koulutukseen osallistuneet opiskelijat 1166 1090 732 1100 -perustutkinto 384 330 271 400 -ammattitutkinto 253 240 159 220 -erikoisammattitutkinto 229 273 182 250 -ei tutkintotavoitteinen koulutus 300 247 120 230 Palkkatukea saaneet opiskelijat 205 192 150 200 -tutkintotavoitteinen koulutus 198 185 148 -ei tutkintotavoitteinen koulutus 7 7 2 Koko tutkinnon suorittaneet yhteensä 214 195 48 226 -perustutkinto 104 58 19 106 -ammattitutkinto 62 44 18 55 -erikoisammattitutkinto 48 93 11 55 Taloudellinen näkökulma Opiskelijamäärä * 739 * 709,5 669 700 Uusia oppisopimuksia yhteensä 455 501 150 450 -perustutkinto 128 120 41 135 -ammattitutkinto 74 112 15 75 -erikoisammattitutkinto 108 133 52 110 -ei tutkintotavoitteinen koulutus 145 136 42 130 Henkilötyövuodet Toimintatuotot yhteensä (milj. ) 2,9 0,7 3,2 Tilikauden tulos ( ) 427 969 91 414 6 745 Henkilöstökulut toimintatuotoista (%) 8,50 % 11,90 % 13 % Rakenteet ja prosessit Opiskelun keskeyttäneet(=purkautuneet kpl) 94 91 7 60 -tutkintotavoitteinen 83 83 7 40 -tutkintotavoitteinen, työllistämistuki 26 13 2 10 -ei tutkintotavoitteinen 11 8 0 10 -ei tutkintotavoitteinen, työllistämistuki 1 0 0 Keskeyttämisaste (tut.tav. %) Esimies-alaiskeskustelut (% henkilöstöstä) 0 100 Opetukse kustannukset / opiskelija (tut.tav.) Opetukse kustannukset/opiskelija (lisäkoul.) Toimintakulut/tutkinnon suorittaneet (euroa) Oppimis-henkilöstönäkökulma Henkilöstön kehittämisen osuus henkilöstömenoista (%) 3 Tehtävän edellyttämä koulutus (% henkilöstöstä) 100 17

18 Liite 3 Opetustoiminta Opetustoiminta Toteutunut Toteutunut Toteutunut 1-3/2011 Ennuste Näkökulma/Mittari 2010 2011 2012 Asiakasnäkökulma Opiskelijatyytyväisyys (asteikolla 1-5) 3,6 3,63 3,61 1.-hakijat/aloituspaikat 918/1079 904/1017 866/927 Tutkinnon suorittaneita yhteensä 989 1030 451 -ammatilliset perustutkinnot/ops 581 621 43 -ammatilliset perustutkinnot/nt 215 225 215 -ammattitutkinnot 167 129 167 -erikoisammattitutkinnot 26 55 26 Taloudellinen näkökulma Opiskelijamäärä yksikköhintakoulutuksessa 2632 2752 2673 -josta aikuisopiskelijoita 495 530 -josta kahta tutkintoa suorittavia K: 118 S: 115 117 113 Henkilötyövuodet n. 500 n. 500 Projektitoiminnan volyymi ( ) 2,13/9,9 2,1 meur Rakenteet ja prosessit Tutkintojen läpäisykerroin (%) Keskeyttämisaste (%) neg. 11,4 %/ kok. 15,7 % Esimies-alaiskeskustelut (% henkilöstöstä) 76 % ei käyty 2011 Henkilöstökysely ka. 3,43 3,52 Oppimis-henkilöstönäkökulma Opetushenkilöstön pedagoginen pätevyys (%) 75 % 77 % Henkilöstön kehittäminen henkilöstömenoista (%) 4,70 % 4,30 % Työelämäjaksoilla käyneet opettajat (jaksokuukaudet) 20,5 kk 26 10 Henkillökunnan KV-vaihdon määrä (viikkoa) 50 85 23