Kristiinankaupunki 4.3.2013 Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaava ehdotus Kristiinankaupungin Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä 15.3. 16.4.2012. Ehdotuksesta saatiin yhdeksän lausuntoa ja kolme mielipidettä. Seuraavassa on esitetty lyhennelmät lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo 1. Lausunnot 2 1.1 Pohjanmaan ELY, kalatalousryhmä, Lausunto 17.4.2012 2 1.1.1 Kaavoittajan vastine 2 1.2 Etelä-PohjanmaanELY, ympäristö ja luonnonvarat 3 1.2.1 Kaavoittajan vastine 6 1.3 TrafI Lausunto 9.3.2012 8 1.3.1 Kaavoittajan vastine 9 1.4 Pääesikunta, operatiivinen osasto, Lausunto 30.11.2011 9 1.4.1 Kaavoittajan vastine 9 1.5 Mustasaaren kunta, Ympäristöjaosto, Lausunto 26.4.2012 9 1.5.1 Kaavoittajan vastine 9 1.6 Pohjanmaan liitto Lausunto 3.5.2012 10 1.6.1 Kaavoittajan vastine 10 1.7 Metsähallitus, Lausunto 4.5.2012 10 1.7.1 kaavoittajan vastine 11 1.8 Merikarvian kunta 12 1.8.1 Kaavoittajan vastine 12 1.9 Fortum 12 1.9.1 Kaavoittajan vastine 12 2. Mielipiteet 13 2.1 Minna Karhunen Mielipide 1, 15.4.2012 13 2.1.1 Kaavoittajan vastine 13 2.2 Janne Lahdesmäki 13 2.2.1 Kaavoittajan vastine 13 2.3 Pauli Sjöblom 13 2.3.1 Kaavoittajan vastine 13 2.4 Sydbottens Natur och Miljö r.f. Mielipide 16.4.2012 14 2.4.1 Kaavoittajan vastine 14 1
1. Lausunnot 1.1 Pohjanmaan ELY, kalatalousryhmä, Lausunto 17.4.2012 Kalatalousryhmä viittaa 29.6.2010 antamaansa lausuntoon. Uusi oyk-versio on parempi kuin edellinen. On tärkeää, että siian ja silakan kutualueet osoitetaan oyk:ssa kalakannan tärkeinä alueina, eikä näillä alueilla saa vaarantaa luontoarvoja. Oyk-kartassa lukee: Alueilla EI saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä Ruotsinkielisestä vastaavasta tekstistä puuttuu ei-sana. Tämä on korjattava. Oyk-selostuksen kohdassa 4.2.5.1 Vaikutukset kalastukseen lukee, että hankkeen vaikutukset veden laatuun, merenpohjaan, kalastoon ja kalastukseen riippuvat osaksi tuulivoimaloiden lopullisesta sijoittelusta ja perustusten rakennustekniikasta. Voimalat on sijoitettava ja perustukset rakennettava siten, että vaikutukset kalastoon ja kalastukseen minimoituvat. Merituulivoiman käyttövaiheen vaikutusta merikalastoon on tutkittu, jolloin on osoittautunut, että tuulivoima-alueella oli vähemmän kalaa kuin kauempana sijaitsevalla vertailualueella. Kalatiheyden ero oli tilastollisesti merkitsevä 30 80 mm kokoluokan kaloilla (piikkikalat), 80 140 mm (kilohaili, pieni silli) ja 140 150 mm (täysikasvuinen silli) (Axenrot ja Didrikas 2012). 1.1.1 Kaavoittajan vastine Oyk-kartan ruotsinkielinen teksti korjataan. Kaavoitettavalla alueella ei ole tehty varsinaisia kalojen kutupaikkatutkimuksia, mutta verkkokoekalastuksella on saatu asiasta välillistä tietoa. Eri kalalajien pituusjakaumat verkkokoekalastuksen saaliissa painottuivat isompiin pituusluokkiin ja pienempien pituusluokkien suhteellinen osuus oli hyvin pieni. Tulos antaa viitteitä siitä, että kalojen merkittävämpiä kutualueita ei olisi tutkimusalueen lähettyvillä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toteuttamien pienpoikasten esiintymistä kartoittavien tutkimusten mukaan silakan kutualueet sijaitsevat pääasiassa lähempänä rannikkoa kuin nyt kyseessä oleva hankealue. Siipyyn tuulipuiston hankealueen itäpuolen Rakarenin matalikoilla voi esiintyä karisiian ja silakan kutualueita, mutta todennäköisesti lajien tärkeimmät lisääntymisalueet sijaitsevat suojaisemmilla alueilla lähempänä rannikkoa. Vuosina 2009 ja 2012 toteutettujen kasvillisuuskartoitusten perusteella Siipyyn hankealueen itäpuolella esiintyy rakkolevää matalikkoalueilla. Itse hankealueella rakkoleväkasvustoja ei ole tavattu. Rakkolevä on merkittävässä asemassa kalojen, varsinkin silakan, kutualustana. Merituulipuistojen perustamistavasta riippuen tuulivoimaloiden juurelle merenpohjaan kasataan louhetta vaihtelevalle leveydelle. Louhe voi mahdollistaa mm. rakkolevän leviämisen Siipyyn hankealueelle itäpuolen matalikoilta. Kasvillisuuden leviäminen toisi mukanaan kasvillisuudesta riippuvaista eläimistöä. Tämä ns. riuttaefekti suosisi silakalle suotuisten kutualueiden leviämistä laajemmalle. Tästä positiivisesta tekijästä huolimatta Siipyyn hankealue on avomerellä, jossa kudusta kuoriutuville poikasille ei ole yhtä hyvin suojaista kasvualuetta tarjolla kuin lähempänä rannikkoa. Merkittävimmät kalojen lisääntymisalueet tulevat todennäköisesti jatkossakin sijaitsemaan saaristovyöhykkeellä lähempänä rannikkoa. Merituulivoiman vaikutuksesta kalojen esiintymiseen on olemassa melko vähän tutkimustietoa. Havainnot kalojen esiintymisestä ovat lisäksi osittain ristiriitaisia. Axenrotin ja Didrikasin (2012) tutkimus tehtiin Ruotsin rannikolla Öölannin saaren ja mantereen välissä sijaitsevalla merituulipuistoalueella. Tutkimuksen mukaan pienet sillikalat välttelivät tuulipuistoaluetta, mutta suurilla kaloilla esim. lohilla välttämisreaktiota ei havaittu. Axenrotin ja Didrikasin (2012) tutkimuksen heikkous on kuitenkin siinä, että alueelta ei ole olemassa tutkimustietoa tuulipuiston rakentamista edeltävältä ajalta. Tämän puutteen kirjoittajatkin toteavat tekstissään. Ei siis ole tiedossa olisiko merituulipuistoalueen ja vertailualueena käytetyn merialueen välillä jo aikaisemmin ollut havaittavissa eroja kalojen esiintymistiheydessä. Ainakin havaintoaluekarttaa tutkittaessa voi nähdä, että merituulipuistoalue ja vertailualue poikkeavat pohjan topografialtaan selvästi toisistaan. Kalaston rakenne vertailtavilla merialueilla voi siis olla luonnostaankin erilainen. Tanskan rannikolla sijaitsevan Horns Rev -merituulipuiston alueella on myös tutkittu (Leonhard, ym.,2011) kalaston esiintymistä. Siellä tutkimus kattaa tuulipuiston rakentamista edeltävän tilanteen sekä seitsemän vuotta rakentamisen jälkeen vallinneen tilanteen. Tutkimuksen loppupäätelmä oli kalaston rakenteeseen kohdistuneen vaikutuksen osalta sellainen, että merituulipuistolla ei voitu havaita olleen merkittävää vaikutusta alueen kalaston rakenteelle tai runsaussuhteille. Heti rakentamisen jälkeen kalaston lajisuhteissa todettiin muutoksia, mutta ne tasautuivat muutaman vuoden kuluessa tuulipuiston käyttöönoton jälkeen. Pohjanmerellä sijaitsevan Horns Rev -merituulipuiston alueella esiintyvät kalalajit poikkeavat Pohjanlahdella esiintyvistä. Merituulivoimalla on kuitenkin monenlaisia mahdollisia vaikutusmeka-
4.3.2013 nismeja, esim. valo- ja varjoefekteistä sähkönsiirtokaapeleiden aiheuttamiin keinotekoisiin magneettikenttiin, joten Tanskan rannikolla saadut seurantatulokset voivat monessa mielessä olla vertailukelpoisia myös muilla merialueilla esiintyvien kalalajien kohdalla. Kaavoitettavalla alueella ei ole tehty varsinaisia kalojen kutupaikkatutkimuksia, mutta verkkokoekalastuksella on saatu asiasta välillistä tietoa. Eri kalalajien pituusjakaumat verkkokoekalastuksen saaliissa painottuivat isompiin pituusluokkiin ja pienempien pituusluokkien suhteellinen osuus oli hyvin pieni. Tulos antaa viitteitä siitä, että kalojen merkittävämpiä kutualueita ei olisi tutkimusalueen lähettyvillä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toteuttamien pienpoikasten esiintymistä kartoittavien tutkimusten mukaan silakan kutualueet sijaitsevat pääasiassa lähempänä rannikkoa kuin nyt kyseessä oleva hankealue. Tuulivoimalaitosten rakentaminen merialueelle vaikuttaa kahden suuntaisesti. Toisaalta rakentamisen aikana rakentamisella voi olla tilapäisiä haitallisia vaikutuksia sameentumisesta. Toisaalta käytön aikana tuulivoimaloiden perustukset ja torni toimivat uutena rantavyöhykkeenä, joka parantaa kalojen elinmahdollisuuksia. Tuulivoimaloiden rakentaminen kalojen tärkeimmille kutualueille on kaavamääräyksin estetty. 1.2 Etelä-PohjanmaanELY, ympäristö ja luonnonvarat Kaavoituksen viranomaisyhteistyönä on pidetty viranomaisneuvottelu 13.11.2009 kaavoituksen aloitusvaiheessa, ja luonnoksen yhteydessä on annettu lausunto. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus viittaa aikaisempaan, 5.10.2010 päivättyyn lausuntoonsa, jonka monet näkökannat ovat edelleen ajankohtaisia. Maakuntakaava Tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnassa maakuntakaava toimii ohjenuorana ja viranomaisten tulee pyrkiä edistämään kaavan toteuttamista sekä huolehtia siitä, että toimenpiteet eivät vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Maakuntakaavassa on tuulivoimapuiston yhteydessä määräys, jonka mukaan rakentamisessa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, vedenalaiseen luontoon ja muinaisjäännöksiin sekä pyrittävä pienentämään haitallisia vaikutuksia. ELY-keskus katsoo, että Siipyyn tuulivoimapuiston suunnittelussa on erityisesti huomioitava vaikutukset maisemaan ja luontoon sekä muinaisjäännöksiin. Kaavaehdotuksessa on määräys, jonka mukaan arkeologinen vedenalaisinventointi on tehtävä ennen rakennustöiden aloittamista. Näin turvataan muinaisjäännösten suoja. Luonto- ja maisema-arvojen osalta ELY-keskus palaa jäljempänä siihen, miten ne on turvattava. Maakuntakaavan ohjeet perustuvat selvityksiin, joissa todetaan, että Siipyyn edustan alue soveltuu teknisesti ja taloudellisesti varsin hyvin tuulivoimarakentamiseen, mutta ottaen maisema, luonnonympäristö, asumisviihtyvyys, virkistys ja elinkeinot huomioon, alue soveltuu varauksella tuulivoimalle. Yhteenvetona voidaan todeta, että keskeisimmät vaikutukset koskevat maisemaa ja linnustoa, mutta vaikutuksia voidaan pienentää keskittämällä rakentaminen osoitetun alueen pohjoisosiin. Osayleiskaavaehdotus perustuu YVA:n vaihtoehtoon 3, jossa voimalat on jaettu kahteen ryhmään ja etelässä sijaitseva matalikko on jätetty rakentamatta. Sen sijaan on osoitettu voimaloita maakunnassa osoitetun alueen ulkopuolelle, jolloin n. 1/3 voimaloista sijoittuu maakuntakaavassa osoitetun alueen ulkopuolelle (YVA-selostuksen s. 61, kuva 6-3). Tämä on otettava suunnittelussa huomioon, ja osayleiskaavan suhdetta vahvistettuun maakuntakaavaan on syytä harkita. Ympäristöministeriön päätöksessä maakunnan vahvistamisesta todetaan, että maakuntakaavan laadinnassa ei ole ollut tarpeellista tehdä arviointia luonnonsuojelulain 65 :n mukaan Siipyyn edustan tuulivoima-alueen osalta. Sähkönsiirron merikaapeleiden sijoittamisesta on kuitenkin tarkemmassa suunnittelussa tehtävä sellainen arvio, ottaen huomioon Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen luontoarvot. Natura Osayleiskaavaehdotuksen vaikutustenarvioinnissa (selostuksen s. 51) katsotaan, että Naturaalueen läpi vedettävien merikaapeleiden vaikutukset riippuvat siitä, sijoitetaanko ne syvälle merenpohjalle vai onko niitä varten kaivettava kaapeliojat. Selostuksesta huomaa, ettei ole vielä tietoa siitä, mihin kohtiin on kaivettava kaapeliojia ja minkälaisia luontoarvoja näillä alueilla on. Luontotyypit on siis inventoitava ja kaapelin vetoa on selvitettävä tarkemmin ennen kuin pystytään arvioimaan sen vaikutuksia Natura 2000 -verkostoon. ELY-keskus katsoo, että nämä selvitykset on tehtävä kaavoituksen yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain 77 b :ssä asetetaan erityisiä vaatimuksia yleiskaavan sisällölle, jos kaava koskee tuulivoimarakentamista. Yksi näistä vaatimuksista on se, että pystytään järjestämään tuulivoimaloiden tekninen huolto ja sähkönsiirto. 3
Vaikutustenarvioinnissa ei oteta kantaa hankkeen linnustovaikutuksiin. Linnusto on Natura-alueen suojan perusta. Kalastukseen ja Lapväärtinjoen simpukoihin ei myöskään oteta kantaa. Arviointi on täydennettävä siten, että sen perusteella pystytään yksiselitteisesti päättelemään, onko tuulivoimarakentamisella huomattava vaikutus Natura-alueiden suojeluarvoihin. Ympäristövaikutusten arviointi Yhteysviranomaisen 22.09.2010 päivätyssä lausunnossa YVA-selostuksesta annetaan ohjeita jatkosuunnitteluun. Yhteysviranomainen katsoo tärkeäksi, että vaikutustenarviointia täydennetään merenpohjan luonnonarvojen, lintujen muuttoreittien, Natura 2000 -verkoston ja maiseman osalta. Kaavaehdotuksen selostuksessa annetaan lausunnolle vastine (s. 32 33). Siinä todetaan mm. että merenpohjasta on tehty täsmentäviä tutkimuksia. Nämä tutkimukset esitellään lyhyesti Kesän 2011 maaperätutkimus -otsikon alla (2.1.3. Nykytila). Siitä selviää, että vain alustava arviointi on tehty, eikä siitä selviä, miten tulos on vaikuttanut kaavaehdotukseen. Lisäksi todetaan, että tuulivoima-alue on siirretty kauemmaksi rannikosta kuin maakuntakaavaan merkitty alue, mikä huomattavasti pienentää hankkeen vaikutusta merenpohjan luontoon ja kalastukseen. ELY-keskus ei oikein ymmärrä tätä, koska kaavaehdotuksen voimalat sijaitsevat samalla minimietäisyydellä rannikosta kuin maakuntakaavassa oleva alue. Lisäksi sanotaan, että tutkimukset, joiden perusteella voidaan päättää voimaloiden perustustyypistä, merikaapeleiden sijoittamisesta ja ruoppausmassojen läjityksestä sekä vaikutuksista Naturaan, tullaan tekemään vesilain mukaisen ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä. Kaavoitusta varten katsotaan riittäväksi, että on kirjoitettu yleinen määräys, jonka mukaan suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon vaikutukset maisemaan, vedenalaisluontoon, linnustoon ja muuhun eläimistöön. ELY-keskus korostaa sitä, että perustustyypin valintaan, merikaapeleiden sijoittamiseen ja ruoppausmassojen läjitykseen tarvittavien päätösten tekemiseen vaadittavat tutkimukset on tehtävä kaavoituksen yhteydessä, koska nämä päätökset vaikuttavat huomattavasti luonnonarvoihin kohdistuviin vaikutuksiin. MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, joiden pitää käsittää koko alue, johon kaava saattaa olennaisesti vaikuttaa. Vesilain 1. luvun 2 :n mukaan on soveltamisessa noudatettava maankäyttö- ja rakentamislain määräyksiä. Vesilain 3. luvun 5 :ssä määrätään, että asemakaava on otettava huomioon lupa-asioista päätettäessä, ja maankäyttö- ja rakentamislain määräykset ja maakuntakaavojen ja yleiskaavojen oikeusvaikutukset on otettava huomioon. Luonnonarvot ELY-keskus on luonnoksesta antamassaan lausunnossa todennut, että kaavan vaikutuksia luonnonympäristöön ei pystytä arvioimaan kokonaisuutena, koska ei ole tehty tutkimuksia mm. vedenalaisista kasvillisuusvyöhykkeistä ja luontotyypeistä. Metsähallitus on myös YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa todennut, että vesieliöitä on kartoitettu liian vähäisillä tutkimuspisteillä, jotka eivät anna alueesta kokonaiskuvaa. Vedenalaisia luontotyyppejä ei ole vieläkään tutkittu, eikä ole myöskään täydennetty tietoja merenpohjan kasvillisuudesta ja eläimistöstä. ELY-keskus katsoo siksi edelleen, että kaavan vaikutuksia luonnonympäristöön ei pystytä arvioimaan eikä se täytä MRL 9 :n vaatimuksia vaikutusten selvittämisestä. Kalastuksesta ei ole tehty varsinaista tutkimusta vaan on tyydytty kyselytutkimukseen. Onko tämä riittävää? Ruoppaukset ja perustusten rakentaminen vaikuttavat huomattavasti kalastukseen. ELYkeskus on aikaisemmassa lausunnossaan suositellut kalaston selvittämistä. Lepakoiden muuttoreitistä ei ole myöskään käytettävissä selvitystä, mikä on epävarmuustekijä vaikutustenarvioinnissa. Siipyyn ja Kristiinankaupungin edustan merialue on tärkeä linnuston muuttoreitti, jolla on myös kansainvälistä merkitystä. ELY-keskus on luonnoksesta antamassaan lausunnossa esittänyt, että monien Kristiinankaupungin edustalle suunniteltujen suurten tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia on selvitettävä. Pohjanmaan liiton käynnissä olevan, uusiutuvia energialähteitä koskevan suunnittelun yhteydessä tehdään selvitys lintujen muuttoreiteistä. Sitä selvitystä voisi hyödyntää Siipyyn tuulivoimapuiston suunnittelussa. Siipyyn niemellä eniten esiintyviä muuttolintuja ovat haahka, mustalintu, pilkkasiipi ja jossakin määrin hanhilajit. Nämä ovat siis alttiita tulevan tuulivoimapuiston vaikutuksille. Törmäysriski on suurin mustalinnuille, haahkoille ja kuikkalinnuille. Kristiinankaupungin edustan matalat merialueet ovat tärkeä muuttoreitti, ja ne ovat myös tärkeitä levähdys- ja ruokailualueita monille vesilintulajeille, jotka syövät merenpohjasta löytyviä kaloja ja pohjaeläimiä. Alue on huomattava kerääntymisalue erityisesti haahkoille, mustalinnuille ja pilkkasiiville. Lähialueella pesiviä ja tulevalta tuulivoima-alueelta ruokaa etsiviä lintuja, jotka joutuvat alttiiksi voimaloiden vaikutuksille, ovat selkälokki ja räyskä. Tuulivoimaloiden linnuille aiheuttamia haitallisia vaikutuksia voidaan helpommin arvioida kokonaisuutena Pohjanmaan liiton laatiman vaihekaavan yhteydessä.
Maisema 4.3.2013 Luonnosvaiheen jälkeen on tehty lisää havainnekuvia. Niiden perusteella voidaan todeta, että merimaisema sietää tuulivoimapuiston rakentamisen ja että voimaloiden jakaminen kahteen ryhmään on onnistunut idea. Havainnekuvien yhteyteen on lisättävä tiedot tornin korkeudesta ja voimaloiden kokonaiskorkeudesta. ELY-keskus on aikaisemmin huomauttanut, että jos kaikki Kristiinankaupungissa vireillä olevat merituulivoimahankkeet toteutuvat, ne muodostavat yhdessä visuaalisesti melkein yhtenäisen, n. 30 km pituisen tuulivoimapuiston, mikä on otettava huomioon ja tutkittava tarkemmin. Koska Siipyyn tuulivoimapuisto on toistaiseksi Kristiinankaupungin ainoa vahvistettuun maakuntakaavaan merkitty tuulivoimapuisto, yhteisvaikutusten tutkimusvastuu maiseman kannalta kuulunee tulevaisuudessa kaavoitettaville merituulipuistoille. Tuulivoimapuiston vaikutuksia maisemaan ei pystytä lopullisesti arvioimaan, koska monet voimaloiden sijoittumiseen ja ulkonäköön liittyvät asiat ovat vielä epäselviä. Sijoittuminen riippuu täydentävistä luontoinventoinneista, eikä tornien rakenteestakaan ole tehty päätöstä. Tämä lienee syy, miksi kaavaehdotukseen on laadittu yleinen määräys siitä, että alueen suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, vedenalaisluontoon, linnustoon ja muuhun eläimistöön. Kaavaehdotus koskee kuitenkin kaavaa, jonka perusteella voidaan suoraan myöntää rakennuslupa. Siksi ei voida käyttää kaavoitusmääräyksiä, vaan on laadittava rakennusmääräyksiä. MRL 77 b :n mukaan sellaisen yleiskaavan tulee ohjata rakentamista ja muuta alueidenkäyttöä riittävästi. On siis laadittava myös rakentamista ohjaavia määräyksiä koskien esim. tornin rakennetta, koska tämä on varteenotettava, maisemaan vaikuttava tekijä. Yhdyskuntarakenne ELY-keskus on luonnoksesta antamassaan lausunnossa katsonut, että kaavoituksessa on selvitettävä, edellyttävätkö maitse tapahtuvat erikoiskuljetukset teiden parantamista tai siltojen uusimista. Tämä vaikuttaa välillisesti yhdyskuntarakenteeseen ja suoraan yhteiskuntatalouteen. Kaavaehdotuksen vaikutustenarvioinnissa todetaan, että voimaloiden osien kuljetus voi tapahtua meriteitse esim. Vaasan, Porin tai Kristiinankaupungin satamaan, josta järjestetään kuljetus edelleen rakennuspaikalle. Todetaan myös, että voimaloiden osien pituus on 20 60 m ja paino voi olla yli 200 tonnia. Selostuksessa ei kuitenkaan kerrota, mitkä tiet on uusittava ja mitkä sillat vaativat vahvistusta. Tuulivoimapuiston koon ja yksittäisten voimaloiden mittojen perusteella olisi mahdollista arvioida, miten rakentaminen vaikuttaa liikenneverkkoon. Selostuksessa mainitaan, että tuulivoimapuisto tulee tuomaan kaupungille satoja tuhansia euroja vuodessa kiinteistöverona, mutta yhteiskuntatalouden kustannusten arvioimiseksi on syytä arvioida myös kustannuksia, joita rakentaminen aiheuttaa valtiolle, kun tiet vaativat parannusta. Kaavaehdotuksessa on yleinen määräys siitä, että lentoestelupa on haettava Liikenteen turvallisuusvirastolta ja että hankkeelle on hankittava puolustusvoimien hyväksyntä ennen kuin rakennusluvasta tehdään päätös. Lentoliikenteen mahdollisesti aiheuttamat rajoitukset olisi otettava huomioon jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. Sama asia koskee myös tuulivoimarakentamisen mahdollisia vaikutuksia puolustusvoimien tutkajärjestelmiin. Tämän takia on saatava lausunnot Liikenteen turvallisuusvirastolta ja puolustusvoimilta jo kaavoitusvaiheessa. Lisäksi on huomioitava mahdolliset vaikutukset merenkulun liikenteen tutkajärjestelmiin, eli on syytä ottaa yhteyttä myös Liikennelaitokseen, jotta nämäkin asiat saadaan selvitettyä. Kaavakartta on laadittu hyvin pienellä mittakaavalla, 1:50 000. Tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan mittakaava on yleensä 1:5 000 1:10 000. Jos tarkentavat luontoinventoinnit antavat aihetta voimaloiden tarkempaan sijoittamiseen, on syytä harkita kaavakartan mittakaavan suurentamista. Siipyyn tuulivoimapuiston suunnittelu alkoi v. 2009, kun lainmuutos, jonka mukaan rakentaminen suoraan yleiskaavan perusteella on mahdollista, ei ollut vielä voimassa. ELY-keskus huomautti kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että jos tavoite muuttuu kaavoituksen aikana tavallisesta yleiskaavasta ns. tuulivoimayleiskaavaksi, osallisia on informoitava siitä. On varmistuttava siitä, että osalliset ovat pystyneet saamaan tietoa yleiskaavan oikeusvaikutusten muutoksesta. Kaavaehdotuksessa on vielä paljon epäselviä asioita, joten ELY-keskus katsoo, että on järjestettävä viranomaisneuvottelu, jotta saadaan asiat selvitettyä. 5
1.2.1 Kaavoittajan vastine Maisema Maisemavaikutuksia on tutkittu ja niitä on kevennetty maakuntakaavan suunnitteluvaiheesta ohjaamalla rakentaminen kauemmaksi mantereesta tuulivoima-alueen keskikohdassa. Tuulivoima-alueen itäraja on 7 10 km etäisyydellä rannikosta. Kauimmillaan se on Kiilin kohdalla, 10 km. Näin tuulivoimalat sijoittuvat kaukomaisemaan. YVAn arviointien perusteella on osayleiskaavan suunnittelussa vähennetty tuulivoimapuiston vaikutuksia maisemaan, vedenalaiseen luontoon ja kalastukseen. Siksi YVA-menettelyn jälkeen voimaloita on siirretty osittain maakuntakaavaan merkityn alueen länsipuolelle ja voimalat on jaettu kahdeksi kokonaisuudeksi yhden kokonaisuuden sijaan. Koska voimalat sijoittuvat kauas kaikista tärkeimmistä havainnointipisteistä, ei tornin ja voimalan rakenteiden yksityiskohdat ole ihmissilmällä nähtävissä. Merialueella voimaloiden tornit tulevat olemaan putkirakenteisia. Niiden korkeus ei tule olemaan niin suuri kuin mantereella, kaavamääräyksen mukaista 120 metrin enimmäiskorkeutta tuskin saavutetaan, todennäköisin korkeus on 90 100 m. Tuulivoima-alueen eteläisin osa on samalla etäisyydellä mantereesta kuin maakuntakaavan rajaus. Muutoin voimalat on siirretty lännemmäksi pois Rakaren matalikolta. Voimaloita on sijoitettu myös Rakaren matalikon eteläpuolelle. Näin on korvattu hankkeen pieneneminen, joka johtuu hankeen jakamisesta kahteen osaan. Arkeologia Osayleiskaavan määräyksissä todetaan. "Tuulivoimaloiden, kaapeleiden, ruoppausten, läjitysten ja muiden vesirakennustöiden alueella on tehtävä arkeologinen vedenalaisinventointi ennen rakentamista." Museovirastolle on toimitettu lausunnolle kaava-alueelta tehty moni- ja viistokaikuluotausaineisto. Inventointi tehdään voimaloiden ja kaapelien sijoituspaikkojen tarkennuttua ennen rakennuslupien käsittelyä. Riittävät selvitykset Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä suunnittelualueella tehtiin laajat selvitykset. Niitä on täydennetty osayleiskaavan laadinnan aikana. Kesällä 2012 on täydennetty kaapelireitin tutkimuksilla, kalasto- ja linnustotutkimuksilla. Alueen merenpohja on viistokaikuluodattu ja videokuvattu tärkeimmiltä osin. Kesän 2012 aikana on tarkemmin tutkittu merituulivoimapuiston sähkökytkentää Karhusaareen. Kaapelireitillä on tehty myös sukellustutkimuksia. Kaapelin on lähes koko matkaltaan sijoitettavissa niin syvälle merialueelle, että meren pohjassa ei voi esiintyä erityisiä luontoarvoja. Merikaapelin Natura-arviointi toteutetaan ennen kuin kaapelille myönnetään vesilain mukainen rakentamislupa. Natura-arviointi on aloitettu. Merikaapeli ei sijoitu osayleiskaavan alueelle, joten tarkasta sijoituksesta ei voida päättää osayleiskaavaa laadittaessa. Osayleiskaavaselostusta täydennetään Natura-arvioinnin osalta.. Ennen vesilain mukaista menettelyä kaapelireitin luotauksia vielä täydennetään viistokaikuluotauksella jo tehtyjen luotausten tueksi. Linnustovaikutuksia on täydennetty kesän 2012 aikana ja siten arviointia voidaan täsmentää. Raportti valmistuu ennen viranomaisneuvottelua.
4.3.2013 Vedenalainen kasvillisuus ja pohjaeläimistö Kaava-alueen vedenalaisen kasvillisuuden ja pohjaeläimistön tutkimukset aloitettiin elokuussa 2012 videokuvauksin ja sukeltamalla. Videokuvauksilla täydennettiin YVA:n aikana tehtyjä videokuvauksia. Sukellustutkimukset aloitettiin kaava-alueen pohjoisosasta ja vuonna 2013 tullaan tutkimuksia jatkamaan eteläisellä alueella. Vuonna 2012 tutkittua aluetta voidaan näytepisteiden antamien tulosten perusteella luonnehtia kivikkovaltaiseksi pohjatyypiksi. Alueen yleisen topografian muodostavat kivikkoiset kukkulat ja laaksot. Joissakin paikoissa on hiekkapohjaa. Pohjoinen alue on pääosin syvää. 19 tutkitulla näytepisteellä syvyys vaihteli 13 ja 20 m välillä. Makrofyyttilajeja löytyi 3, ja vallitseva laji oli ruskolevä Sphacelaria arctica valtaosassa alueista. Polysiphonia fucoides ja Furcellaria lumbricalis punalevien peittävyydet jäivät alhaisiksi. Kaikki lajit ovat tyypillisiä syvillä pohjilla esiintyviä lajeja. Leväkasvuston peittävyys oli keskimäärin 30 40 % ja kasvuston peittävyys väheni syvyyden kasvaessa. Pohjaeläintaksoneja löytyi 13, joista yksilömäärältään sinisimpukka (Mytilus trossulus) oli vallitseva. Vuoden 2012 tutkimuksen mukaan alueella ovat edustettuina punaleväyhteisö, sinisimpukkayhteisö ja valoisan kerroksen pohjaeläinyhteisö luontotyypit. Todennäköisiä luontotyyppejä matalammilla alueilla ovat sublitoraalin rihmaleväyhteisöt sekä kallio- ja kivikkopohjien rakkoleväyhteisöt, joita vuoden 2009 tehtyjen tutkimusten mukaan esiintyy erityisesti eteläisen tuulivoimaalueen itäpuolella Rakaren matalikolla, joka on rajattu kaava-alueen ulkopuolelle. Tuulivoimahankkeen vaikutukset vedenalaiseen kasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön eivät ole merkittäviä eivätkä todetut luontotyypit estä voimaloiden rakentamista.. Edellä kuvatut luontotyypit luokitellaan Selkämerellä vaarantuneiksi/silmälläpidettäviksi. Todennäköisesti ko. luontotyyppien esiintymät alueella ovat laajoja, lukuun ottamatta matalampien alueiden rihmalevä- ja rakkoleväyhteisöjä, eivätkä estä voimaloiden rakentamista. Kalasto Verkkokoekalastuksia tehtiin suunnitellun hankealueen itäpuolen matalikoilla Siipyyn edustalla 30 verkkopaikalla 15.8. 13.9.2012 välisenä aikana. Verkkokoekalastuksella saadaan tietoa suunnitellun hankealueen kalaston rakenteesta sekä kalalajien välisistä ja sisäisistä runsaussuhteista. Siipyyn edustan koekalastuksissa hankealueen itäpuolella yleisin saalislaji oli silakka ja toiseksi yleisin särki. Myös ahvenia (18 %) ja kiiskiä (12 %) saatiin melko paljon. Muita alueelta saaliiksi saatuja kalalajeja olivat kilohaili, kivinilkka, kivisimppu, kuha, kuore, piikkisimppu, salakka, seipi ja siika, mutta niiden osuus kokonaissaaliista oli alle 10 %. Osayleiskaava-alueilla ei sijaitse kaloille sopivia kutualueita, lukuun ottamatta pohjoisemman alueen n. 400 m pituista matalampaa aluetta (Höijers södra). Tuulivoimala-alue on sijoitettu sen länsipuolelle. Eteläisen tuulivoima-alueen itäpuolella, Rakaren matalikolla, on melko laajoja ja joitain pienempiä mahdollisesti karisiialle ja silakalle kutualueiksi soveltuvia matalikkoja. Eri siikamuotojemme kannoista karisiikakannat on luokiteltu vaarantuneiksi (RKTL 2012). Ulkomerellä sijaitsevat matalikot saattavat kuitenkin olla liian suojattomia mainittujen kalalajien kutupaikoiksi. Yhdelläkään tutkituista linjoista ei vuoden 2012 vedenalaiskuvauksissa kasvanut rakkolevää. Vuoden 2009 tutkimuksissa rakkolevän esiintymisalueet keskittyivät lähinnä eteläisen tuulivoima-alueen itäpuolen matalikoille. Suunnitelluilla tuulivoimala-alueilla monimuotoisuus oli alhainen, mutta jatkosuunnittelussa tulisi ottaa huomioon alueiden itäpuolen matalammalla esiintyvät rakkoleväesiintymät. Perustukset Perustustyypin valinta edellyttää tarkkoja geoteknisiä tutkimuksia ja perustusrakenteiden suunnittelua. Perustuksen suunnitteluun vaikuttavat myös alueen jäiden muodostumisen ja liikkeen seurantatutkimukset.. Alueella on tehty pohjatutkimuskairauksia ja näytteenottoa 10 pisteessä vuonna 2011. Tulosten mukaan kallion päällä oli vain pari metriä paksu hienoaines / moreenikerros. Kallionpinta tavattiin alueen koilliskulmassa syvimmillään 7 m syvyydestä. Tutkimusten mukaan kallio on suhteellisen lähellä maanpintaa ja kaikista tuulivoimapuiston tuulivoimaloista varsin moni voitaneen haluttaessa perustaa kallionvaraisesti. Perustamistavan aiheuttamat vaikutukset voidaan siten parhaiten tutkia vesilainmukaisessa menettelyssä ja rakennusluvan yhteydessä. Tämä menettely vastaa Suomessa yleisesti käytössä olevaa suunnittelujärjestelmää: osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa 7
tutkitaan rakennettavuus yleispiirteisesti. Rakennusluvissa päätetään rakennusten ja rakenteiden perustuksista. Kuljetukset Voimaloiden kuljetustapa päätetään myöhemmin. Todennäköisesti voimalat kuljetetaan meritse satamaan, josta rakentamisessa käytetty lautta hakee tarvikkeet rakennuspaikalle. Lähimmät satamat ovat Kristiinankaupungin Karhusaaren satama ja Porin Tahkoluodon tai Mäntyluodon satama. Lausunnot ja osalliset Lentoesteistä on pyydetään eri lausunnot ennen rakentamista. Tuulivoima-alue ei ole lentoestevaikutusten alueella. Puolustusvoimien lausunto on saatu. MRL 77a (Yleiskaavan käyttö tuulivoimalan rakennusluvan perusteena) tuli voimaan 11.2.2011. Siipyyn tuulivoimapuiston osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (18.11.2009) todetaan kaavan tavoitteesta: "Tavoitteena on laatia osayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten ja niiden tarvitseman sähkönsiirtoverkon rakentamisen suunnittelualueelle." Kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä, on kaikille osallisille kerrottu, että kaava laaditaan niin, että se täyttää uuden MRL :n 77 a vaatimukset. Mittakaava Osayleiskaava on laadittu merikortille. Sen mittakaava on 1:50 000. Se on tarkin alueelta saatavissa oleva kartta. Peruskartta 1:20 000 sisältää saman informaation suurennettuna. Osayleiskaavan mittakaavaa on pidetty riittävänä nykyisen suunnitteluvaiheen vaatimuksille ja vastaa pohjakartan tarkkuutta. Suunnittelutyön aikana on alueella tehty tarkempia mittauksia, mm viistokaikuluotaus, joka antaa suunnitteluun tarkemman pohjan. MRA 16 : Yleiskaava esitetään kartalla tai kartoilla sellaisessa mittakaavassa, että niistä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaustarve ja yleiskaavan tarkoitus huomioon ottaen ilmenevät tarkoituksenmukaisella tavalla alueiden käytön periaatteet, tarpeelliset alueet ja kaavan muu sisältö. Ramboll on laatinut Ympäristöministeriölle tuulivoimarakentamisen suunnittelu ohjeen esimerkkikartat. Siinä merialueen esimerkki on tehty mittakaavaan 1:50 000. Viranomaisneuvottelu Viranomaisneuvottelu järjestetään 3.4.2013. 1.3 TrafI Lausunto 9.3.2012 Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain 165 edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asentamista. Esteen pystyttäjä / omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti, jollei lentoturvallisuus vaarannu tai ilmaliikenteen sujuvuus häiriinny. Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti. Esteen asettajan tulee varmistaa lentoestelupamenettelyn mukaisesti ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudelle aiheudu vaaraa taikka haittaa. Tämän selvittämiseksi Liikenteen turvallisuusvirasto suosittelee lentoestelausunnon hankkimista Finavia Oyj:ltä jo suunnitteluvaiheessa merkittävimpien esteiden osalta. Tällöin tulee myös selvitetyksi onko lentoesteturvallisuuden kannalta mahdollista pystyttää suunnitellun korkuisia tuulivoimaloita. Edellä on keskitytty ilmaliikenteeseen, mutta liikenteen turvallisuusnäkökulmasta myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston suunnitellun sijainnin osalta. Tällaisia hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessakin arvioitavia asioita ovat mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet laivaväyliin sekä mahdolliset vaikutukset liikennevalvontatutkiin. Yleisenä huomiona Liikenteen turvallisuusvirasto pitää myös tärkeänä, että tuulivoimarakentamisen vaikutukset liikenteen turvallisuudelle ja sujuvuudelle selvitetään suunnitteluvaiheessa ja otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa.
1.3.1 Kaavoittajan vastine 4.3.2013 Osayleiskaavassa on määräys: Tuulivoimalan rakentamiseen tulee hakea lentoestelupa liikenteen turvallisuusvirastolta. (Ilmailulaki 1194/2009, 165 ). Laivaliikenteen väyliä ei ole osayleiskaavan lähistöllä. Tuulivoima-alueen länsipuolella on niin syvää, että sinne ei laivaväylää ole merkitty. Rannikon 3 metrin veneväylä on merkitty osayleiskaavaan. 1.4 Pääesikunta, operatiivinen osasto, Lausunto 30.11.2011 Pääesikunta ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Kristiinankaupungin Siipyyn edustan merialueelle 1.4.1 Kaavoittajan vastine Ei muutoksia kaavaehdotukseen 1.5 Mustasaaren kunta, Ympäristöjaosto, Lausunto 26.4.2012 Tuulivoimasuunnitelmissa on tärkeää, että voimala-alueen rajausta ja laajuutta sekä yksittäisten voimaloiden sijoituspaikkoja suunnitellaan huolellisesti siten, että haitalliset vaikutukset asutukseen, maisemaan, virkistykseen, ympäristöön ja luontoon minimoituvat. Selvityksissä on oltava riittävät tiedot, jotta pystytään arvioimaan toteutetun kaavan suoranaisia ja välillisiä vaikutuksia linnustoon, kalastoon ym. merieliöihin, uhattuihin biotooppeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin sekä maa- ja kallioperään ja veteen. YVA:n yhteydessä esitetyistä lausunnoista selviää, millä tavalla selvitykset ovat riittämättömiä. Tämä koskee erityisesti linnustoinventointeja, kalastoselvityksiä ja meripohjan tutkimuksia. Ei ole myöskään selvitetty, mihin ruoppausmassat (24.000 m 3 ) on tarkoitus läjittää ja mistä kasuuniperustuksiin tarvittavat maa-ainekset otetaan. Tätä tutkitaan vesilupamenettelyn yhteydessä kuten myös merikaapelin vaikutus Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 -alueeseen. Se on kaavan suora ja välillinen vaikutus, joten sitä on syytä tutkia suunnitteluvaiheessa. On selvitettävä, onko YVA:n yhteydessä tehty Natura-arviointi riittävä vai onko syytä täydentää sitä oyk:n tai lupamenettelyn yhteydessä. Erityisesti voi olla syytä täydentää tutkimuksia koskien Naturaalueella pesiviä lintuja, koska ne saattavat hakea ruokaa, sulkia tai levätä hankealueella tai muuttaa sen kautta. Viittaamme Kristiinankaupungin ympäristöhallinnon aikaisempiin lausuntoihin, jotka liitetään mukaan. 1.5.1 Kaavoittajan vastine Nyt osayleiskaavoitettavasta hankkeesta on 1. Laadittu selvitykset maakuntakaavaa varten 2. Toteutettu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen arviointimenettely. 3. Lisätty tietoa alueen olosuhteista ja hankkeen vaikutuksista osayleiskaavan laadinnan yhteydessä. 4. Selvityksiä jatketaan vesilain mukaisessa lupamenettelyssä ja rakennuslupaa haettaessa. Näiden selvitysten tuloksena suunnitelmaa on kehitetty niin, että sen haitalliset vaikutukset ovat entistä pienemmät. Tämän pitkän suunnittelu, selvitys ja arviointiprosessin aikana ei ole tullut ilmi yhtään sellaista vaikutusta, joka tekisi tämän hankkeen Suomen lakien vastaiseksi. Osayleiskaava-alueelle ei ole tarkoitus perustaa ylijäämämaiden sijoitusaluetta. Perustusten ja kaapelien vaatimassa vesilain mukaisessa luvassa on tiedossa ruopattavien maamassojen määrä ja laatu. Niiden sijoittaminen päätetään tässä yhteydessä. Tehtyjen pohjatutkimusten mukaan hankealueella on hyvin ohut hienoaineskerros. Perustamistavasta riippuvat ruoppausmassat arvioidaan hankkeen edetessä. Muutto- ja lepäilijälinnustosta on tehty lisätutkimuksia ja vaikutusten arviointia. Merikaapelin vaikutuksista Natura-alueen arvoihin toteutetaan eri menettely. Kaapelireitillä on toteutettu on monikeilaus- ja sukellustutkimuksia. Keväällä 2013 reitti tutkitaan viistokaikuluotauksella. 9
1.6 Pohjanmaan liitto Lausunto 3.5.2012 Pohjanmaan liiton mukaan osayleiskaava on selkeästi laadittu ja kaavaan liittyvät asiakirjat ovat seikkaperäisiä ja hyvin selittäviä. Oyk:n karttaan on riittävästi merkitty alueelle suunnitellut toiminnot sekä niiden merkinnät ja määräykset. Kaavan vaikutustenarviointia voisi täydentää tuulivoima-alueiden yhteisten vaikutusten arvioinnilla. Kristiinassa on useita hankkeita käynnissä, ja oyk:n selostukseen voisi lisätä näiden alueiden yhteisten vaikutusten arviointi. Tuulivoimaloiden vaikutus maisemakuvaan näkyy eniten Siipyyn rannikon vapaa-ajanasutuksesta. Kaavassa on selvitetty, miten näitä vaikutuksia voidaan vähentää, ja Pohjanmaan liiton mukaan voimaloiden sijoittelu on hyvin selvitetty, kun ne sijoitetaan riveihin, kahteen eri muodostelmaan. Voimaloiden sijoittaminen yhtenäisiin, jäsenneltyihin muodostelmiin vähentää haitallisia vaikutuksia ja puiston ilme on eheämpi. Kaavassa mainitaan kaksi perustusrakennetta: Monopile- ja kasuuniperustus. Kasuuni vaatii suuria pinta-aloja ja paljon massoja (mursketta ja kiviä). Monopile vaatii vähemmän pinta-alaa ja massaa, mutta sitä voi toteuttaa vain tietyllä pohjatyypillä. Perustustyyppien selvittäminen on tärkeää, samaten on tutkittava, mistä rakentamiseen tarvittavat massat on otettava ja minkälaisia vaikutuksia siitä aiheutuu. Pohjanmaan liiton mukaan Siipyyn merialue soveltuu hyvin tuulivoima-alueeksi. Merenpohja ja vaikutukset meriympäristöön ja sen lajeihin on hyvin selvitetty vaikutustenarvioinnissa. Sitä voi vielä täydentää jatkotutkimuksista saatavilla tiedoilla, esim. arkeologisista tutkimuksista, sekä muista merituulivoima-alueista saatavilla kokemuksilla. Alue sisältyy vahvistettuun maakuntakaavaan ja Pohjanmaan liiton mielestä alue on yksi Pohjanmaan parhaista tuulivoima-alueista, paikalliset olosuhteen huomioon ottaen. 1.6.1 Kaavoittajan vastine Yhteisvaikutukset Hankkeen yhteisvaikutuksia on käsitelty merialueen maakuntakaavaa laadittaessa sekä hankkeen YVA menettelyssä. Merituulivoimahankkeista lähin on ollut Innopower OY:n hanke Kristiinankaupungin ja Närpiön edustan merituulipuistosta. Hankkeesta on laadittu YVA, mutta sen kaavoitus ei ole edennyt. Hanketta ei ole merkitty vaihemaakuntakaavan 2. luonnokseen. Yhteisvaikutusten arviointi on erityisesti myöhemmin käynnistettävän hankkeen tehtävä. Siten tässä yhteydessä ei ole mahdollista arvioida täsmällisemmin mahdollisten hankkeiden yhteisiä vaikutuksia. Voimalaitosten sitominen graafisesti tiukkaan muodostelmaan voi johtaa voimaloiden sijoittamiseen teknis-taloudellisesti epätarkoituksen mukaisesti tai ympäristön kannalta vaikeasti toteutettaviin paikkoihin. Perustustapa ratkaistaan myöhemmässä suunnitteluvaiheessa, vesilain mukaisessa lupamenettelyssä ratkaistaan myös mahdolliset läjitysalueet. Arkeologiset selvitykset tulee tehdä ennen rakentamista ja alueen viistokaikuluotausaineisto onkin toimitettu museovirastolle. 1.7 Metsähallitus, Lausunto 4.5.2012 Kaava antaa selkeän ja hyvän tiivistelmän tuulivoima-alueen nykyisistä tiedoista. Siipyyn edustan merialue voisi yleisesti ottaen soveltua hyvin merituulivoima-alueeksi, mikä onkin todettu ympäristöministeriön selvityksessä, joka on laadittu yhdessä mm. Pohjanmaan liiton kanssa ja jossa on pyritty osoittamaan tuulivoimalle soveltuvia alueita (Suomen ympäristö 666: Tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet Merenkurkussa ja Perämerellä). Metsähallitus antoi lausuntonsa Siipyyn tuulivoimapuiston YVA-selostuksesta v. 2010. Lausunnossa todettiin puutteita mm. pesimälintujen, muuttavien ja lepäilevien lintujen, vedenalaisen luonnon, kalaston ja lepakkojen osalta. Koska näitä puutteita ei ole korjattu, Metsähallitus katsoo edelleen, että tässä vaiheessa ei pystytä luotettavasti arvioimaan kaava-alueen soveltuvuutta tuulivoimaalueeksi. Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi voimassa olevien lakien mukaan sekä yksittäisten voimaloiden ja kaapeleiden sijoituksen arvioimiseksi on tehtävä huolellinen merenpohjan kartoitus kyseisellä alueella. Kaapelin vetämiseksi Kristiinankaupungin saariston Natura 2000 - alueen läpi tarvitaan riittävästi tietoa, jotta voidaan arvioida sen vaikutuksia alueen luontoarvoihin. Metsähallituksen v. 2009 antamassa lausunnossa katsottiin, että VE3 aiheuttaisi vedenalaisluonnon kannalta vähiten haitallisia ympäristövaikutuksia. Oyk perustuukin VE3:een. Oyk-kartasta näkee, että VE3:n alueella sijaitsee alueita, joilla on suuria luontoarvoja. Luvussa 2.1.9 todetaan, että tärkeä lintujen muuttoreitti kulkee aivan suunnittelualueen itäpuolelta, osaksi kaava-alueella.
4.3.2013 Luvussa 4.2.16.2 todetaan, että alueen eteläosassa sijaitseva matala Rakaren-alue on silakan kutualuetta. Kartoista näkee, että Rakaren ei sijaitse varsinaisella tuulivoima-alueella mutta on sen ympäröimä etelässä ja lännessä, jossakin määrin myös pohjoisessa. Siirtämällä puistoa vielä kauemmaksi merelle olisi voitu vielä vähentää haitallisia vaikutuksia luontoon. Kaavan mukaan voimalat sijoitetaan alle 20 m syville alueille. Ruotsissa ollaan suunnittelemassa valtakunnallisesti mielenkiintoisia sähköntuotantoalueita. Siinä on pidetty tuulivoimaloiden maksimisyvyytenä 30 m. Samassa suunnitelmassa todetaan, ettei ole mitään teknisiä rajoituksia, ettei pystyisi rakentamaan yli 30 m syvyydelle. Niin tehdään monessa maassa. Puiston siirtäminen syvemmille vesille olisi siis mahdollista. Suomen uhanalaisluokitus muuttui v. 2010, joten luvun 2.1.9 teksti on päivitettävä. Kaava-alueen lajeista myös mm. haahka, rantasipi, tylli ja punajalkaviklo ovat nykyään silmälläpidettäviä (NT) ja karikukko vaarantunut (VU). Monen muunkin lajin osalta uhanalaisluokitus on muuttunut. Luvussa 4.2.16.4 mainitaan, että voimaloiden sijoittelussa olisi vältettävä lepakkojen tunnettuja muuttoreittejä sekä saalistus- ja ruokailualueita, jotka ovat lepakkojen aktiivisessa käytössä. Koska alueen lepakkoja ei ole tutkittu, tämä vaatii tutkimuksia eikä päätöksiä voi perustaa vain olemassa olevaan tietoon. Oyk-kartan yleisissä määräyksissä lukee, että arkeologisia vedenalaistutkimuksia on tehtävä ennen rakennustöiden aloittamista. Sellaiset selvitykset on Metsähallituksen mukaan tehtävä jo ennen lopullista suunnittelua. Sivulta 8 puuttuu taulukko, johon viitataan tekstissä: Paikoilla arvioitiin pohjan laatua seuraavan taulukon mukaan. Sivulla 11 lukee, että alueella on tehty ahtojääselvitys, mutta selvityksen viitteet ja tulokset puuttuvat. 1.7.1 kaavoittajan vastine Vedenalaista luontoa on kartoitettu videokuvauksin ja sukeltamalla vuonna 2012 ja työtä jatketaan vuonna 2013. Vedenalaistutkimuksia ja tutkimustuloksia on esitelty vastineen kohdassa 1.3.1. Tuulivoima-alueelta Karhusaareen suunnitellusta merikaapelista on käynnistetty Naturaarviointi.. Kaapelireitti on monikeilattu ja viistokaikuluodataan keväällä 2013. Lisäksi Naturaalueella on tehty sukelluksia. Tuulivoimalaitoksen siirtäminen entistä kauemmaksi syville vesialueille lisää merkittävästi hankkeen kustannuksia. Perustuskustannukset kaksinkertaistuvat siirryttäessä 10 metrin syvyydestä 20 metrin syvyyteen. Syvyyden lisäksi kustannuksia lisää varautuminen liikkuviin jäihin. Hankkeen siirtäminen olisi vastoin maakuntakaavaa ja johtaisi YVA menettelyn uudelleen käynnistämiseen. Koska nytkin tuulivoimahankkeen vaikutukset rannikon maisemaan ovat vähäiset ja rannikon ja voimalaitoksen väliin jää leveä kulkuväylä muuttolinnuille, ei siirrosta ole merkittävää hyötyä ympäristölle. Linnustosta on tehty muuttolintu ja lepäilijälintuselvitykset ja vaikutusten arviointi. Kaavan tuulivoimaloiden sijoittumisessa on huomioitu matalikko ja alueen kalastoa on kartoitettu verkkokalastuksella 2012 kalatalousviranomaisen ohjeiden mukaisesti. Rakaren matalikon suhteen voi todeta, että vaikutukset tulevat olemaan lähinnä rakentamisen aikaisia. Yleisesti ottaen vaikutukset liittyvät sedimentin leviämiseen töiden aikana ja sameusvaikutuksiin. Alueella ei kuitenkaan esiinny pehmeitä maalajeja (lieju, muta, siltti), joten sedimentin leviäminen on vähäisempää verrattuna alueille, joille on kerrostunut sedimenttiä. Karkeampi aines sedimentoituu melko nopeasti pohjalle, joten on oletettavaa, että samentumavaikutus häviää noin viikon kuluessa töiden loppumisesta. Rakkolevävyöhykkeessä lisääntynyt kiintoaineskuorma voisi haitata rakkolevän kolonisaatiota ehkäisemällä taimen kiinnittymistä pohjaan, koska pienikin sedimenttikerros voi haitata kiinnittymistä. Alueella on tehty pohjatutkimuskairauksia ja näytteenottoa 10 pisteessä vuonna 2011. Tulosten mukaan kallion päällä oli vain pari metriä paksu hienoaines / moreenikerros. Kallionpinta tavattiin alueen koilliskulmassa syvimmillään 7 m syvyydestä. Tutkimusten mukaan kallio on suhteellisen lähellä maanpintaa. Tuulivoimaloista varsin moni voitaneen haluttaessa perustaa kallionvaraisesti 11
1.8 Merikarvian kunta Lausunto 2.4.2012 Kunnanhallitus päättää, että Siipyyn merituulivoimapuiston osayleiskaavaehdotuksesta ei ole huomautettavaa. 1.8.1 Kaavoittajan vastine Ei muutoksia kaavaehdotukseen. 1.9 Fortum Lausunto 30.3.2012 Alueella ei sijaitse Fortum Sähkönsiirron omistajaa sähkönjakeluverkosta. Meillä ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksesta. 1.9.1 Kaavoittajan vastine Ei muutoksia kaavaehdotukseen
2. Mielipiteet 4.3.2013 2.1 Henna Karhunen Mielipide 1, 15.4.2012 Lyhennelmä: Kaavamääräykset rajoittavat nykyistä yksityisten omistajien maankäyttöä. Koska kaunis rantamaisema menetetään (kuvasovitteet), edellytämme, että rantakaavassa otetaan huomioon myönnytyksiä vapaa-ajan asunnoille joko normaalissa lohkonnassa tai poikkeuslupahakemuksissa (alueet nyt suojeltu tai virkistyskäytössä, VL, RA, YK tms). Selvitysten mukaan voimaloiden hyötyikä vain 15-20 vuotta, mikä ei ole kestävää kehitystä. Selvityksissä kerrottiin, että vaikka tuulipuisto rakennusvaiheessa vaikuttaisi alueen luonnolle haittaa, lintujen muuttoreitti muuttuu, kalakannat ja planktoni häviää jne. Selvityksessä sanottiin, että luonto uusiutuu muutamassa vuodessa, ei pidä paikkaansa sekään väite. Olen seurannut alueen muutoksia 59 v. Saaristoluonto on haavoittuvaista eikä uusiudu kuten taajama tai metsäluonto. 2.1.1 Kaavoittajan vastine Tuulivoimalat eivät estä loma-asuntotonttien käyttöä loma-asuntona. Tuulivoimaloiden ääni ja välkkyvä varjo eivät ylety 7 km etäisyydelle. Kirkkaalla ilmalla voimalat tulevat näkymään, mutta näin kaukana olevat voimalat eivät hallitse maisemaa. Alueen pohjat ovat pääosin kovia, muodostuen kivistä, sorasta ja hiekasta. Sedimentin määrä on vähäinen. Näin ollen rakentamisen aikaiset sameusvaikutukset mm. kasviplanktoniin jäävät vähäiseksi. Tuulivoimaloiden toiminnalla ei ole vaikutusta vapaana vedessä eläville planktisille eliöille. Tuulivoima on hyvin yleisesti arvioitu kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi tavaksi tuottaa sähköä. Voimalat eivät tuota haitallisia päästöjä ilmaan eikä vesistöön. Sen jälkeen kun tuulivoimala on tullut teknistaloudellisesti tiensä päähän, se voidaan purkaa ja kaikki sen materiaalit kierrättää. Perustukset joko puretaan tai niiden päälle voidaan rakentaa uusi tuulivoimala. 2.2 Janne Lahdesmäki Mielipide 2, 15.4.2012 Vaadin, että voimalat maisemoidaan paremmin kuin nyt on suunniteltu. Nähdäkseni ei ole mitään syytä, että voimalat ovat kirkkaan valkoisia ja näin ollen erittäin selkeästi maisemasta erottuvia hyvin teknisiä elementtejä, vaan voimalarakennelma voitaisiin värjätä tummalla sävyllä jolloin ne eivät olisi läheskään niin silmiinpistäviä. Edellytän, että kaupunki asettaa ehdoksi tummaksi värjäämisen mahdollisuuden selvittämisen. 2.2.1 Kaavoittajan vastine Tutkimusten mukaan tuulivoimalat näkyvät maisemassa vähiten, kun ne on maalattu harmaalla mattavärillä. Silloin niiden väri muistuttaa parhaiten yleisintä taivaan väriä ja niiden pinnasta ei muodostu häiritseviä heijastuksia. 2.3 Pauli Sjöblom Kaavassa annetaan virheellinen, vähättelevä kuva Kilgrundin saaren rakennustilanteesta. Kiinteistöt menettävät täysin arvonsa. Virkistyskalastuksen voi unohtaa. Muuttolinnut lentävät saaren rantaviivaa noudattaen. Voimalat dominoivat maisemaa, ne on sijoitettu liian lähelle asutusta. Voimalat tulisi rakentaa kauemmas merelle tai maalle eikä rantaviivalle. 2.3.1 Kaavoittajan vastine Osayleiskaavan pohjakarttana on käytetty merikorttia. Siinä ei ole osoitettu ranta-alueiden rakentamistilannetta. Siksi kaava-asiakirjojen liitteenä on liitekartta 3 "rakennukset, jossa rakentamistilanne on osoitettu. Siinä näytetään myös etäisyydet tuulivoima-alueesta. Se osoittaa, että lähimmät voimalat sijaitsevat noin 8 10 km etäisyydellä Kilgrundin saaren lomaasunnoista. Koska etäisyys on näin suuri, eivät tuulivoimalat hallitse maisemaa. Voimaloiden ääni ei kuulu saarelle, eikä välkkyvä varjo ulotu sinne. Näin ei ole mitään estettä käyttää Kilgrundin loma-asuntoja. 13
2.4 Sydbottens Natur och Miljö r.f. Mielipide 16.4.2012 Sydbottens Natur och Miljö on aikaisemmin antanut lausuntonsa YVA-ohjelmasta 22.5.2009 ja YVA-selostuksesta 30.7.2010. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa YVA-selostuksesta 22.9.2010. Sydbottens Natur och Miljö antoi kommentteja oyk-luonnoksesta 26.6.2010. Ei ole tullut sellaista selvitystä tai inventointia esille, joka muuttaisi aikaisempaa mielipidettämme. Erityisesti linnustoinventoinnit, merenpohjan tutkimukset, kalastotutkimukset ja maisema-analyysi ovat puutteellisia. Tuulivoimaloiden määrää ei ole vähennetty huomattavasti. Koska merenpohjasta ja lintujen käyttämistä alueista ei ole riittävästi tietoja, ei pystytä arvioimaan yksittäisten voimaloiden eikä koko puiston vaikutuksia. Eteläisen osa-alueen eteläisimmät ja itäisimmät voimalat sijaitsevat liian lähellä vesieliöiden ja lintujen käyttämiä herkkiä, suojeltavia alueita. Olisi ehkä syytä poistaa koko eteläinen osa-alue. Lisätutkimuksia on tehtävä haitallisten vaikutusten minimoimiseksi. Selvitysten puutteellisuuden takia ei pystytä arvioimaan puiston ympäristövaikutuksia, erityisesti yksittäisten voimaloiden sijoituspaikkoja, jotka määritetään vesiluvassa ja rakennusluvassa. Kaavoitusviranomaisen tulee varmistua siitä, että MRL:n vaatimukset riittävistä selvityksistä täytetään, eikä saa delegoida sitä velvollisuutta Aluehallintovirastolle. Luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei ole tehty. Yhteysviranomainen ei ottanut kantaa mahdolliseen Natura-arviointiin, mikä tarkoittaa sitä, että se itse asiassa on tekemättä. Kristiinankaupungin saariston Natura-alue on sekä SPA- että SCI-Natura-alue. Lintudirektiivin lajien osalta voimaloiden vaikutuksia on arvioitava myös silloin, kun linnut liikkuvat Natura-alueen ulkopuolella. Jäsenvaltiot ovat velvollisia suojelemaan näitä lajeja myös Natura-alueiden ulkopuolella sekä säilyttämään kaikki EU:n alueella esiintyvät lintulajit. Yhdistyksemme kertoi tästä lisää YVA-selostuksesta antamassaan lausunnossa. Kaavoitusviranomainen delegoi ilmeisesti Naturaarvioinnin Aluehallintovirastolle (vesilupamenettely) ja/tai rakennusvalvonnalle (rakennuslupamenettely). Kansainvälistä kuulemista ei ole toteutettu, vaikka yhdistys ja yhteysviranomainen ovat sitä vaatineet, koska hanke vaikuttaa muuttolintuihin ja näin myös muiden maiden linnustoon. Yhteisvaikutuksia muiden tuulivoimahankkeiden kanssa ei ole myöskään tutkittu. Kaavaehdotuksessa on myös huomioitava vaikutukset Selkämeren kansallispuistoon sekä IBA- ja FINIBA-alueisiin. Nämä on merkittävä karttaan ja niiden luontoarvot selvitettävä. Oyk-ehdotuksessa on luo-4-alueiden merkintä ja määräys. Miksi ei ole kirjoitettu selvemmin, että on kysymys suojamääräyksestä? Kaavakartan ruotsinkielisessä tekstissä on kirjoitusvirhe. Ei-sana on jäänyt pois. Koko aluetta koskeva kolmas määräys olisi hyväksyttävä, mutta ruotsin sana bör on muutettava ska :ksi. (Kääntäjän kommentti: sanoilla ei varsinaista eroa, ei vaikuta tekstin tarkoitukseen tai tulkintaan.) Tämä vaatimus (sanan vaihtaminen) koskee myös arkeologista inventointia, kaapeleita ym. Yhdistyksen mukaan Siipyyn merialue ei sovellu tuulivoimapuistoksi. Tähän asti suurinta(?) suunniteltua tuulivoimapuistoa ei sovi sijoittaa ainutlaatuiseen, kauniiseen, luonnonmukaiseen merimaisemaan, jossa on runsaasti lintuja, kaloja, rakkolevävyöhykkeitä, simpukoita ym. eliöitä sekä hyvä tai erinomainen vedenlaatu ja puhtaat pohjasedimentit. Jos olisi tehty riittävän laajat tutkimukset (erityisesti linnustosta) ja otettu merialueen erityispiirteet huomioon parhaalla mahdollisella tieteellisellä osaamisella (myös objektiivisuus), olisi huomattu, että tälle alueelle ei sovi sijoittaa tällaista laitosta. Liitteet: Lausunnot YVA-ohjelmasta, -selostuksesta sekä OAS:sta ja kaavaluonnoksesta 2.4.1 Kaavoittajan vastine Vedenalaista luontoa on kartoitettu videokuvauksin ja sukeltamalla YVAn aikana, vuonna 2012 ja työtä jatketaan vuonna 2013.Tuulivoima-alueen keskeiset kohdat on monikeilattu ja viistokaikuluodattu. Vuoden 2013 sukellustutkimukset tulevat keskittymään eteläiseen alueeseen. Vedenalaistutkimusten tuloksia on esitelty vastineen kohdassa 1.3.1. alue on tämänhetkisten tutkimusten mukaan melko homogeeninen, pohjan ollessa kivikkovaltainen rakkoleväkasvillisuus on keskittynyt Rakaren matalikolle, muilla alueilla lajimäärä on alhainen. Rakaren matalikko on rajattu tuulivoima-alueen ulkopuolelle yleisin laji on sinisimpukka, joka muodostaa yli 90 % pohjaeläinmäärästä rakentamisen aikaiset vaikutukset, mm. sameusvaikutus ja sedimentin resuspensio, jäävät melko vähäisiksi, koska alueella ei juurikaan ole pehmeitä sedimenttikerroksia.
4.3.2013 käytön aikaiset vaikutukset Rakaren-matalikon kasvillisuuteen ovat vähäisiä. Koska alueen pohja on kivikkovaltainen, odotetaan riuttavaikutustenkin jäävän melko pieniksi. Muistutuksen mukaan lisätutkimukset osoittavat alueen sopimattomaksi tuulivoima rakentamiseen. Tämä ei vastaa tähän mennessä saatujen tutkimusten tuloksia. Hankkeessa on tehty erilliset linnustoselvitykset, merenpohjatutkimukset, kalatalousviranomaisen edellyttämät kalastoselvitykset ja Natura-arviointi. Yhteisvaikutuksista on todettu kaavoittajan vastineessa 1.6.1. Viistokaikuluotausaineisto on toimitettu museovirastolle arkeologista inventointia varten. Tiedossa ei ole yhtään sellaista vaikutusta, joka Suomen lakien mukaan estäisi Siipyyn edustan tuulivoimahankkeen. Lahdessa 4.3.2013 Ramboll Finland Oy Matti Kautto 15