Sivu 1 / 5 MRSA Torjuntaohjeita pitkäaikaishoitolaitoksiin Ohje on tarkoitettu hygieniavastuuhenkilöiden käyttöön laitoksen omien toimintaohjeiden pohjaksi. MRSA-kantaja MRSA-kantaja on henkilö, jolla on joskus todettu MRSA seulontanäytteessä tai kliinisessä bakteeriviljelynäytteessä. Kantajuustieto merkitään sähköisen sairaskertomuksen riskitietoihin. Hygieniahoitajien/yhdyshenkilöiden tulee keskenään huolehtia siitä, että merkinnät ovat ajan tasalla sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Tieto kantajuudesta merkitään aina lisäksi mm. lähetteisiin. MRSA-kantajuustieto on laitospotilailla ensisijaisesti pysyvä. Sen poistamista voidaan harkita 2 vuoden kuluttua. Silloin edellytetään että näytteet ovat negatiiviset peräkkäisinä päivinä, potilaalla ei ole ollut sairaalahoitojaksoja vuoteen, ei mikrobilääkehoitoja 6kk:een, ei ole kroonista ihosairautta, eikä kroonista ihosairautta, ihorikkoja, dialyysihoitoa, eikä ihoa läpäiseviä katetreja. Riskitiedon poistamisesta konsultoidaan aina infektiolääkäriä. MRSA-kantajan hoidossa noudatetaan aina tavanomaisia varotoimia ja kosketuseristystä. Hoidon aikana on huolehdittava siitä, että varotoimet eivät heikennä hoidon laatua tai mahdollisuutta virkistykseen tai kuntoutukseen. MRSA-kantajasta otetaan MRSA-seulontanäytteet (-MRSAVi 4358) jokaisen uuden hoitojakson alkaessa (kertoo MRSA-infektiomahdollisuudesta) aina ennen suunniteltua leikkaushoitoa (kertoo MRSA-infektiomahdollisuudesta) sijoitettaessa potilasta MRSA-huoneeseen tai kohorttiin (kertoo tartuntariskistä) Seulontanäytteet otetaan nenästä ja nielusta (näistä erilliset näytteet, mutta yhteinen pyyntö) sekä perineumista tai nivusista, ja mahdollisista ihorikoista ja haavoista, vierasesineiden tyvestä, katetripotilaan virtsasta, jos katetri on ollut yli viikon. MRSA-kantajuuden riskitietoa purettaessa näytteet otetaan myös kainaloista. MRSA-altistunut MRSA-altistunut on henkilö, joka on ollut samassa huoneessa MRSA-kantajan kanssa tai samalla osastolla MRSA-epidemian aikana. Epidemian selvityksestä vastaava henkilö, esim. hygieniahoitaja määrittelee altistuneet ja kirjaa ne sähköisen sairaskertomuksen riskitietojärjestelmään. Hygieniahoitajien/yhdyshenkilöiden tulee keskenään huolehtia siitä, että merkinnät ovat ajan tasalla sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa.
Sivu 2 / 5 MRSA voi löytyä myös seuraavilta potilailta ja heihin suhtaudutaan kuin altistuneisiin, vaikka riskitietomerkintää ei laitettaisi/olisi: potilaat, joiden puolisolla tai samassa taloudessa asuvalla henkilöllä on todettu MRSA potilaat jotka ovat olleet sairaalahoidossa tai joille on tehty polikliininen toimenpide Pohjoismaiden ulkopuolella viimeisen 12kk aikana (ota MRSA-, VRE- ja MDRsViseulontanäytteet) potilaat, jotka ovat edeltävästi olleet hoidossa sairaalassa, jossa MRSA:ta esiintyy paljon (esim jonkin laitoksen MRSA-osasto tai Pirkanmaan sairaanhoitopiiri vuoden 2002 jälkeen). MRSA-altistuneen hoidossa noudatetaan samanlaisia varotoimia (tavanomaiset varotoimet ja kosketuseristys) kuin MRSA-kantajan hoidossa, kunnes MRSA on voitu poissulkea. Altistuneesta tulee ottaa seulontanäytteet seuraavasti: Jos MRSA-altistuminen on tullut tietoon hoidon aikana, näytteet otetaan heti sekä viikon kuluttua altistuksen päättymisestä kahtena peräkkäisenä päivänä. Jos potilas on ehtinyt kotiutua altistustiedon saapumisen jälkeen, näytteet on käytännöllisintä ottaa seuraavan osastohoitojakson alkaessa tai poliklinikkakäynnillä ja erityisesti ennen mahdollista leikkaushoitoa. Jos potilaalla on riskitekijöitä kuten erittävät haavat, krooninen ihosairaus, pitkäaikainen cystofix, peg-letku, dialyysikatetri tms., näytteet on silloin otettava kahtena peräkkäisenä päivänä. Jos potilaalla on mikrobilääkehoito näytteenoton aikaan, näytteet on uusittava viikko hoidon loppumisen jälkeen. Beetalaktaamihoidon aikana (penisilliinit, kefalosporiinit ja karbapeneemit) saadut negatiiviset näytetulokset katsotaan kuitenkin poissulkeviksi. Jos edellä kuvatulla tavalla MRSA-altistuneesta otetut seulontanäytteet ovat negatiiviset, MRSA-altistustieto ja kosketuseristyskehotus voidaan poistaa. Altistustiedon poistamisesta on neuvoteltava/ilmoitettava laitoksen hygieniayhdyshenkilölle ja alueen erikoissairaanhoidon hygieniahoitajalle yhtenäisen varotoimikäytännön ylläpitämiseksi. Seulontanäytteet otetaan nenästä ja nielusta (näistä erilliset näytteet, mutta yhteinen pyyntö), perineumista tai nivusista, mahdollisista ihorikoista ja haavoista, vierasesineiden tyvestä, katetripotilaan virtsasta, jos katetri on ollut yli viikon.
Sivu 3 / 5 MRSA-varotoimet: tavanomaisten varotoimien lisäksi kosketuseristys Tavanomaiset varotoimet Käsien desinfektio ennen ja jälkeen toimenpiteiden tai potilaaseen tai hoitoympäristöön koskemisen, vaikka olisi käytetty suojakäsineitä Käsien ihon on oltava ehjä ja kimmoisa. Käsikoruja tekokynsiä tai kynsilakkaa ei käytetä hoitotyössä. Suojakäsineet, kun käsitellään eritteitä, rikkinäistä ihoa ja limakalvoja. Suojakäsineet ovat toimenpidekohtaiset, eikä niillä saa levittää mikrobeja ympäristöön. Suojatakki, suu-nenäsuojus ja silmäsuojus, kun on vaara roiskeista Kaksivaiheinen eritetahradesinfektio: 1) imeytys 2) desinfektioaineella pyyhkiminen (kloori 1000 ppm, Virkon 1%, Oxivir 3%) Muussa siivouksessa tavanomaiset puhdistusaineet, potilaspaikkakohtaiset (mikrokuitu) siivouspyyhkeet Kosketuseristys Kuten tavanomaiset varotoimet ja lisäksi: Yhden hengen huone, jossa huone/potilaskohtaiset tai kertakäyttöiset tutkimus- ja hoitovälineet. Jos 1hh ei ole, kohortti tai tilaeristys voi olla mahdollinen. Suojakäsineet aina potilashuoneeseen mentäessä, kun kosketellaan potilasta tai hoitoympäristöä Käyntikohtainen suojatakki lähihoidossa, suu-nenäsuojus haavahoidossa tai hoidettaessa voimakkaasti hilseilevää potilasta ja silmäsuojus, kun on vaara roiskeista Huomio kosketuspintojen puhdistukseen päivittäin. Potilaspaikkakohtaisten siivouspyyhkeiden lisäksi huonekohtaiset siivousvälineet Huonejärjestelyt Potilasta hoidetaan ensisijaisesti yhden hengen huoneessa. Pitkäaikaishoitolaitoksessa potilaan on kuitenkin tarvittaessa päästävä kuntoutumaan ja virkistymään tarvittaessa myös huoneen ulkopuolelle. Huoneen ulkopuolella potilaalla on päällään mahdollisimman puhtaat vaatteet (ei hilsettä tai eritteitä), mahdolliset haavat on peitetty, ja hänet ohjataan hieromaan käsiinsä alkoholikäsihuuhdetta huoneesta poistuessaan ja sinne palatessaan. Jos potilaalla on hengitystieinfektio tai nenänielueritteet ovat runsaita, varotoimet tulee miettiä tapauskohtaisesti. Henkilökunta käyttää potilashuoneen ulkopuolella potilasta ohjatessaan käsihuuhdetta. Tilannekohtaisesti voidaan tarvita suojakäsineitä ja takkia, jolloin on huolehdittava, ettei suojaimilla levitetä mikrobeja ympäristöön. Fysioterapiassa tai suihkutuksissa tms kontakteissa, jossa työasu koskettaa potilasta, henkilökunta käyttää kuitenkin samoja suojaimia kuin potilashuoneessa työskenneltäessään. Fysioterapia- ja pesutilat- ja välineet puhdistetaan asianmukaisesti jokaisen potilaan välillä, oli tiedossa ongelmamikrobikantajuutta tai ei.
Sivu 4 / 5 Jos yhden hengen huonetta ei ole käytettävissä, potilas voidaan sijoittaa kohorttiin. Kohortilla tarkoitetaan sitä, että saman mikrobin kantajat/altistuneet laitetaan samaan huoneeseen kosketusaeristykseen. Jos potilaalla on negatiivisia seulontanäytteitä, tulisi hänet sijoittaa huoneeseen, jossa uutta altistumisvaaraa ei enää ole. Jos 1hh tai kohorttia ei ole, voidaan harkita tilaeristystä, jolloin potilas voidaan sijoittaa useamman hengen huoneeseen. Potilashuoneeksi valitaan tällöin pienin mahdollinen huone, jossa potilasvuoteiden välillä etäisyyden pitää olla vähintään 1,5 m. Vuodepaikka rajataan särmein tai verhoin, ja hoidossa noudatetaan kosketuseristyksen mukaisia varotoimikäytäntöjä. Särmin tai verhojen viereen varataan tarvittavat suojaimet ja niiden käyttöohje, käsihuuhde ja roska-astia. Tilaeristys sopii MRSA-altistuneille ja tilapäisratkaisuksi sellaisille MRSA-kantajille, joiden viimeaikaiset MRSA-viljelynäytteet ovat olleet negatiiviset tai MRSA-kolonisaatio ei ole laajaa (MRSA löytynyt vain nenästä, ei erittäviä haavoja/hilseilevää ihosairautta). Muuta tärkeää epidemian ennaltaehkäisemiseksi Osastolla MRSA-potilaita tai altistuneita ja puhtaita potilaita hoitavat mieluiten eri hoitajat. Tämä hoitajakohortointi on työvuorokohtainen. Sairaaloissa ja laitoksissa, joissa hoidetaan useita MRSA-kantajia, MRSA-kantajat tulee keskittää yhdelle osastolle. Kyseisellä osastolla on tehtävä tehdään määrävälein MRSA-seulonta: terveyskeskuksen akuuttiosastolla 1kk välein, terveyskeskuksen pitkäaikaisvuodeosastlla 3kk välein ja vanhainkodissa 6kk välein. Jos kantajat muuttuvat seurannassa MRSA-negatiiiviseksi, rutiiniseulontoja muista potilaista ei tarvitse tehdä. Jos kohorttiosaston potilas siirtyy sairaalaan tai muuhun jatkohoitolaitokseen, lähetteessä tulee mainita MRSA:n mahdollisuudesta. Kohorttiosastoista tulee informoida alueen erikoissairaanhoidon hygieniahoitajaa. MRSA-epidemian selvittäminen Epidemiaselvityksen tavoitteena on löytää se MRSA-potilas, jolla MRSA oli todennäköisimmin ensin ja ne potilaat, joihin MRSA on ajan kuluessa ehtinyt tarttua. Jos osastolla todetaan yllättävä MRSA-löydös, huonetoverit katsotaan altistuneiksi, ja heistä tulee ottaa seulontanäytteitä. Kantaja siirretään eri huoneeseen. Jos kyseinen MRSA-kantajaksi todettu henkilö on ollut osastolla pitkään (useita päiviä), kannattaa MRSA-seulontanäytteet ottaa myös esimerkiksi saman solun muista potilaista, osaston haavapotilaista, samaa suihkua käyttäneistä. Selvitetään, onko osaston potilailla ollut viimeaikaisia kontakteja sairaalaan tai muihin MRSApositiivisiin henkilöihin. Sellaisista potilaista otetaan seulontanäytteet.
Sivu 5 / 5 Jos seulonnassa tulee esiin muita tapauksia, tulee seulonta laajentaa ja herkästi seuloa koko osasto. Jos tartuntojen todetaan levinneen huonarajojen yli, joudutaan määrittämään ns. epidemiaaika, jonka aikana kaikki sisällä olleet luokitellaan altistuneiksi. Epidemia-aika alkaa mahdollisen indeksipotilaan sisääntulosta ja päättyy, kun asianmukaiset osastoseulonnat ja kohortoinnit on tehty. Jo kotiutuneet altistuneet seulotaan uuden hoitojakson alkaessa. Epidemian selvityksestä ja epidemia-ajasta tulee voi konsultoida Mobiiliyksikköä ja siitä tulee ilmoittaa alueen erikoissairaanhoidon hygieniahoitajalle sekä Mobiiliyksikköön. Lisätietoja: Mobiiliyksikkö / Hygianiahoitaja Marja Hämäläinen, 050-427 0982 ja Infektiolääkäri Mari Kanerva 050-427 2155 5.9.2013 / MK