Hygienia kotihoidossa. INTO-päivät Hygieniahoitaja Johanna Ihanus Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti Infektiolääkäri Laura Lehtola

Transkriptio

1 Hygienia kotihoidossa INTO-päivät Hygieniahoitaja Johanna Ihanus Hygieniahoitaja Tiiu Seitalahti Infektiolääkäri Laura Lehtola

2 Kotihoidon perustehtävä o järjestää vanhusten, toipilaiden, pitkäaikaissairaiden ja yli 18- vuotiaiden vammaisten terveydentilan ja toimintakyvyn tuki ja sairauksien hoito niin, että eläminen kotona on turvallisesti mahdollista peruselintoiminnoista huolehtiminen (ravitsemus, puhtaus, eritys) pitkäaikaisen ja väliaikaisen lääkehoidon toteutus (po, s.c., i.m.) haavanhoito yms. Kotisairaalat hoitavat iv-lääkitystä tarvitsevat, saattohoidossa kivunhoito (kipupumppu) 2

3 Kotihoidon henkilöstö 2018 Lähipalvelualueita yhteensä 69 Yhdellä lähipalvelualueella 1 tiimi, jossa yhteensä noin 20 työntekijää Kotihoidossa työskentelee n.1800 työntekijää Henkilökunnasta noin lähes 76 % on lähihoitajia ja perushoitajia Terveyden-/sairaanhoitajia on noin 14 % koko henkilökunnasta Kodinhoitajia ja kotiavustajia on 6 % Oma varahenkilöpooli tms. 3

4 Helsingin kotihoidon käynnit ja asiakkaat vuonna 2017 o kaikki käynnit ja hoitopuhelut o käynnit keskimäärin / kk o etähoitokäynnit vuodessa o etähoitoasiakkaat joulukuussa o etähoitoa sai kaikista säännöllistä asiakkaista ,5 % o kaikki asiakkaat 2017 kotikäyntiasiakkaat o säännölliset asiakkaat ka / kk (26% koko Suomen asiakkaista) 4

5 Kotihoitotyö Käyntejä yhdellä työntekijällä: aamuvuorossa: 8-12 kpl iltavuorossa: kpl Välitön työaika = asiakkaan luona vietetty aika n. 4,5h/ työvuoro (lähihoitajalla) Muu työaika: siirtymiset kauppa- ja apteekkiasioinnit, ruokapalvelun ja esim. LAHjaksojen järjestelyt hoitosuunnitelman päivittäminen 5

6 2013 Kotihoidolle oma hygieniahoitaja Hygieniayhdyshenkilö jokaiselle lähipalvelualueelle (+ vara) kevät 2013 Ensimmäiset hygieniayhdyshenkilö kokoukset syyskuussa 2013 NYT Yhdyshenkilötapaamiset jatkuvat neljä kertaa vuodessa Hygieniayhdyshenkilölle laadittu toimenkuva Kotihoidolle räätälöityjä hygienia -ohjeita 6

7 Kysymys 1. Seurataanko teidän alueilla käsihuuhteen käyttöä kotihoidossa? A. Kyllä B. Ei C. En tiedä 7

8 Käsihuuhteen kulutus Koko kotihoito litraa/ 1000 hoitokäyntiä tavoitetaso Tavoite on 4 käyttökertaa (12 ml) hoitokäyntiä kohden 8

9 4,5 Käsihuuhdekulutus alueittain litraa/ 1000 hoitokäyntiä 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Eteläinen Keskinen Itäinen Kaakkoinen Läntinen Lounainen Pohjoinen Koillinen

10 kotihoidossa

11 Missä tilanteissa tarvitaan käsihuuhdetta? kotihoidossa kaikkia asiakkaita hoidetaan noudattaen tavanomaisia varotoimia tarvittaessa kosketusvarotoimet 11

12 Esimerkiksi: kätteleminen verenpaineen ja pulssin mittaaminen 12

13 o o Käsihuuhde + suojakäsineet Esimerkiksi: ennen haavahoitoa Käsihuuhde riittää! Esimerkiksi: ennen sc./ im.-lääkkeen antamista ennen lääkkeiden jakamista KUVA 13

14 o Käsineet riisutaan ja otetaan käsihuuhdetta, kun on esimerkiksi käsitelty limakalvoja, rikkinäisiä ihoalueita tai haavoja poistettu katetri tai kanyyli vaihdettu vaippa tyhjennetty virtsapussi 14

15 o Asiakkaaseen koskettamisen jälkeen, esim. hiusten kampaaminen pukeutumisessa avustaminen verenpaineen ja pulssin mittaaminen Hoitovälineiden käsitteleminen o Käynniltä pois lähdettäessä 15

16 Kotihoidon käsihygieniavideo 16

17 Huomioita käsihygieniavideosta: Verensokerin mittaaminen: suojakäsineiden tarve? Rollaattorin kahvojen puhdistamisen tarve? Portatiivin puhdistamisen tarve? Videon avulla halutaan korostaa käsihuuhteen käyttöä! 17

18 Käsihuuhdekulutuksen tavoitteena kotihoidossa on 12 ml/ hoitokäynti (= 4 käyttökertaa) Lähipalvelualueella kuluu yhden työpäivän aikana (150 hoitokäyntiä) 1,8 litraa käsihuuhdetta Päivän aikana tehtyjen hoitokäyntien määrä Käsihuuhdekulutus koko päivän aikana (aamu + iltavuoro) Käsihuuhdekulutus viikon aikana 500 ml:n pumppupullojen määrä viikossa 100 ml:n taskupullojen määrä viikossa n. 150 käyntiä (LPA) 1800 ml/ päivä (LPA) 1800 ml x 7 vrk = ml 12,6 litraa x 2 = 25,2 eli 26 plo ml : 100 ml = 126 plo Kulutus kuukaudessa (30 pvä) on 54 litraa = 540 plo (100 ml) Kulutus puolessa vuodessa (6 kk) on noin 324 litraa = 3240 plo (100 ml) Kulutus vuodessa (365 vrk) on 657 litraa = plo (100 ml) Esimerkki: Vuonna 2017 yht.~ hoitokäyntiä/ käsihuuhdekulutus oli 190 litraa (600 litraa) 18

19 Kosketusvarotoimien noudattaminen kotihoidossa omoniresistentin mikrobin kantajaa (esim. MRSA ja ESBL Klebsiella) hoidettaessa suojaimet (suojaesiliina, kirurginen suu-nenäsuojus sekä suojakäsineet) puetaan asiakkaan luokse saavuttua, asunnon sisäpuolella ei rapussa asiakkaan hoidon tarve määrittelee käyntijärjestyksen, moniresistentin mikrobin kantajuus ei vaikuta suunniteltuun käyntijärjestykseen 19

20 Kysymys 2: Miten alueenne kotihoidossa toimitaan suojaimien kanssa? A. suojaimia säilytetään asiakkaan kotona B. hoitaja kuljettaa tarvitsemansa suojaimet mukanaan 20

21 Vastaus 2: Miten alueenne kotihoidossa toimitaan suojaimien kanssa? Helsingissä A. suojaimia säilytetään asiakkaan kotona B. hoitaja kuljettaa tarvitsemansa suojaimet mukanaan 21

22 Suojaimien säilytys hoitotarvikkeet voidaan säilyttää asiakkaan kotona esimerkiksi kannellisessa säilytyslaatikossa (Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 2018; 314) Helsingin kotihoidossa työntekijät kuljettavat tarvitsemansa suojaimet ja hoitotarvikkeet mukanaan 22

23 Kysymys 3: Valitse oikea vaihtoehto Eritetahran poisto kotihoidossa asiakkaan luona A. eritetahradesinfektioon valitaan desinfektioaine, joka tehoaa mahdollisimman moneen mikrobiin B. klooriyhdistettä eritetahradesinfektioon käytettäessä kloorilaimennoksen vahvuus on aina sama riippumatta eritteen määrästä ja tilanteesta C. eritetahran poistossa käytetään asiakkaan kotona käytettävää yleispuhdistusainetta D. hoitajalla on oltava mukanaan mahdollisesti tarvitsemansa puhdistusaineet 23

24 Vastaus 3: Eritetahran poisto kotihoidossa asiakkaan luona A. eritetahradesinfektioon valitaan desinfektioaine, joka tehoaa mahdollisimman moneen mikrobiin B. klooriyhdistettä eritetahradesinfektioon käytettäessä kloorilaimennoksen vahvuus on aina sama riippumatta eritteen määrästä ja tilanteesta C. eritetahran poistossa käytetään asiakkaan kotona käytettävää yleispuhdistusainetta D. hoitajalla on oltava mukanaan mahdollisesti tarvitsemansa puhdistusaineet 24

25 Eritetahran poisto asiakkaan kotona eritteiden poisto ja siivous tehdään kodissa tavanomaisesti käytettävillä puhdistusaineilla (Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta 2018; 315) työntekijä siivoaa työssään aiheutuneet eritetahrat 25

26 Kysymys 4: Valitse oikea vaihtoehto Hoitovälineiden puhdistaminen kotihoidossa A. verenpainemittareita ei tarvitse puhdistaa jokaisen käytön jälkeen, koska ne ovat kosketuksissa terveen ihon kanssa B. stetoskooppi puhdistetaan desinfektioliinalla ennen reppuun laittamista C. haavanhoitoinstrumentit on suositeltavaa jättää asiakkaalle puhdistettuina seuraavaa käyttöä varten D. moniresistentin mikrobin kantajalta mitataan verenpaine kotihoidon erillisellä mittarilla, mittarissa käytetään kertakäyttömansetteja 26

27 Vastaus 4: Valitse oikea vaihtoehto Hoitovälineiden puhdistaminen kotihoidossa A. verenpainemittareita ei tarvitse puhdistaa jokaisen käytön jälkeen, koska ne ovat kosketuksissa terveen ihon kanssa B. stetoskooppi puhdistetaan desinfektioliinalla ennen reppuun laittamista C. haavanhoitoinstrumentit on suositeltavaa jättää asiakkaalle puhdistettuina seuraavaa käyttöä varten D. moniresistentin mikrobin kantajalta mitataan verenpaine kotihoidon erillisellä mittarilla, mittarissa käytetään kertakäyttömansetteja 27

28 Kotihoidon työreppu repun tulee olla työnantajan tarjoama työrepun tulee ulkoasultaan olla siisti ja ehjä likaantunut reppu pestään rikkoutunut reppu vaihdetaan ehjään 28

29 reppua käsitellään aina puhtain, desinfioiduin käsin. reppua säilytetään reppukoukussa tai tuolin päällä hoitajan henkilökohtaiset tavarat säilytetään hoitotarvikkeista erillään Työrepun käyttö ja puhdistus ovat käyttäjän vastuulla! 29

30 Repun sisältö: Tervetuloa tutustumaan reppuun ja sen sisältöön tauon aikana! 30

31 Kysymys 5: Käsihuuhteen käyttö kotihoidossa alueellanne A. asiakas hankkii hoidossaan käytettävän käsihuuhteen omakustanteisesti B. hoitaja vie asiakkaalle käsihuuhdepullon, jota hoitohenkilöstö käynneillään käyttää C. hoitaja kuljettaa tarvitsemansa käsihuuhteen mukanaan D. hoitajan ei tarvitse käyttää käsihuuhdetta, mikäli hän käyttää suojakäsineitä 31

32 Vastaus 5: Käsihuuhteen käyttö kotihoidossa Helsingissä A. asiakas hankkii hoidossaan käytettävän käsihuuhteen omakustanteisesti B. hoitaja vie asiakkaalle käsihuuhdepullon, jota hoitohenkilöstö käynneillään käyttää C. hoitaja kuljettaa tarvitsemansa käsihuuhteen mukanaan D. hoitajan ei tarvitse käyttää käsihuuhdetta, mikäli hän käyttää suojakäsineitä 32

33 Kysymys 6: Jos työntekijä ei noudata aseptista työtapaa Miten teillä puututaan tilanteeseen? A. Tehdään HaiPpro-ilmoitus B. Esimiehen tulisi kertoa jo rekrytointivaiheessa, että täällä noudatetaan aseptista työtapaa C. Puhutellaan D. Annetaan varoitus E. Irtisanotaan työsopimus F. Laitetaan henkilö työkiertoon 33

34 Vastaus 6: Jos työntekijä ei noudata aseptista työtapaa Helsingissä: A. Tehdään HaiPpro-ilmoitus B. Esimiehen tulisi kertoa jo rekrytointivaiheessa, että täällä noudatetaan aseptista työtapaa C. Puhutellaan D. Annetaan varoitus E. Irtisanotaan työsopimus F. Laitetaan henkilö työkiertoon 34

35 Kysymys 7: Tarvitaanko hoitoon liittyvien infektioiden seurantaa kotihoidossa? A. Tarvitaan B. Ei tarvita C. Ei tarvita, HaiPro-seuranta korvaa hoitoon liittyvien infektioiden seurannan kotihoidossa 35

36 Kysymys 8: Mitä hoitoon liittyviä infektioita kotihoidossa tulisi seurata? A. Ei mitään B. Katetriin liittyviä virtsatie-infektioita C. Virtsatieinfektioita D. Influenssa E. Noro ja Clostridium difficile F. Leikkausalueen infektioita G. Jatkuvan seurannan sijaan, tekisin määrävälein prevalenssin virtsakatetriin liittyvistä infektioista 36

37 Vastaus 8: Mitä hoitoon liittyviä infektioita kotihoidossa tulisi seurata? Helsingissä: A. Ei mitään B. Katetriin liittyviä virtsatie-infektioita C. Virtsatieinfektioita D. Influenssa E. Noro ja Clostridium difficile F. Leikkausalueen infektioita G. Jatkuvan seurannan sijaan, tekisin määrävälein prevalenssin virtsakatetriin liittyvistä infektioista 37

38 Infektioiden esiintymisestä kotihoidossa vähän tutkimustietoa N 7-12 %:lla kotihoidon asiakkaista on hoitoon liittyvä infektio (USA, Ranska) Yleisimmät hoitoon liittyvät infektiot VTI 27 % Ihoinfektio 18 % Leikkausalueen infektio 15 % Hengitystieinfektio 14 % Riskitekijöitä infektioille olivat virtsarakkokatetri, verisuonikatetri ja kuolemaan johtava sairaus Infektio Bakteremia, sepsis Virtsatieinfektio Keuhkokuume Peritoniitti Leikkausalueen infektio Altistava tekijä Verisuonikatetri Virtsateiden katetri Nenämahaletku Trakeostomiakanyyli CAPD-katetri Äskettäinen leikkaus Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta,

39 39