SYVENTÄVÄ TIETO PERUSTIETO. MRSA-näyteet

Transkriptio

1 HYGIENIAOHJEISTUS

2 PERUSTIETO Mikrobit ja tartunta Moniresistentit mikrobit Ripulitaudit Käsihygienia Suojaimien oikeaoppinen käyttö Hoitovälineet ja tarvikkeet Ruokailu Saunominen Eritetahrojen poisto Tilojen siivous Pyykkihuolto Jätteet Toiminta veritapaturmatilanteessa SYVENTÄVÄ TIETO MRSA-näyteet 2

3 Asumispalveluyksikön asukkaista joku voi olla tietämättään moniresistentin mikrobin kantaja, mikäli näytteitä ei ole tutkittu. Kun yksikössä hoidetaan MRSA tai VRE kantajia, muut asukkaat ovat tartuntariskissä, mikäli hygieniaohjeita ei noudateta. Tartuntariskiä lisäävät asukkaiden moninaiset pitkäaikaissairaudet, heikentynyt ravitsemustila ja niistä johtuva heikentynyt vastustuskyky sekä muistisairaudet. Asukkailla esiintyy usein suolisto- ja virtsatieinfektioita, hengitystieinfektioita sekä ihoinfektioita. Hyvää hoitohygieniaa noudattamalla henkilökunta mahdollistaa asukkaille turvallisen elämisen kodinomaisissa olosuhteissa, omassa kodissaan. MIKSI HYGIENIA ON TÄRKEÄÄ? 3

4 Infektioita aiheuttavat mm. bakteerit, virukset ja sienet. Mikrobit ovat kooltaan niin pieniä, että niitä ei voi havaita paljaalla silmällä. Kosketustartunta on tärkein mikrobien leviämistapa henkilökunnan käsien, käytettyjen välineiden tai kosketuspintojen välityksellä. Tartuttavalla henkilöllä on joko mikrobin aiheuttama oireinen infektiotauti (esim. virtsatieinfektio) tai hänellä on mikrobeja iholla tai limakalvoilla ilman infektion oireita (esim. MRSA nenä-nielukantaja). Kun näytteestä löytyy MRSA, VRE tai ESBL ja infektion hoitoon on aloitettu antibiootti, lääkkeen sopivuus täytyy tarkistaa lääkäriltä PERUSTIETO: MIKROBIT JA TARTUNTA 1. 4

5 Tartuttavia kohtia ovat haavat, ihorikot, nenä ja nielueritteet sekä kosteat ihokohdat. Tartuntojen torjunnan kulmakivet ovat: huolellinen käsihygienia suojaimien käyttö oikein puhtaiden hoitovälineiden käyttö eritetahrojen poisto ympäristöstä kosketuspintojen ja WC pesutilojen puhtaudesta huolehtiminen PERUSTIETO: MIKROBIT JA TARTUNTA 2. 5

6 MRSA metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus bakteeri. MRSA löytyy nenästä ja/ tai nielusta, haavasta tai virtsasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. MRSA leviää kosketustartuntana. Kun MRSA on kerran todettu, henkilö on pysyvästi MRSA:n kantaja. Hoitotilanteissa noudatetaan kosketustartuntaohjeita. MRSA:lle altistuneen hoidossa noudatetaan tavanomaisia varotoimia MRSA:lle altistuneeksi katsotaan potilas/asukas, joka on ollut sijoitettuna MRSA:n kantajan kanssa samaan huoneeseen osaston epidemiatilanteessa ollut samalla osastolla hoidossa asuu samassa kodissa MRSA-kantajaksi todetun kanssa Hygieniahoitaja kirjaa tarvittaessa MRSA:lle altistumisen Pegasoksen riskitietoihin, jonka näytteiden ottaja yliviivaa PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT, MRSA. 6

7 MRSA tutkimuspyyntö: 4358-MRSAVi, merkitse mistä otettu MRSA-näyte virtsasta 9953 Jokainen MRSA -näyte tulee pyytää erikseen, jotta vastaukset tulevat oikein. Näytteenottajan suojautuminen: kertakäyttöiset suojakäsineet ja tarvittaessa suu-nenäsuojus sekä muoviesiliina SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 7

8 Nenän ja nielun näytteet otetaan kumpikin omalla nukkatikuilla samaan viljelyputkeen. Anatomiaksi merkitään 127 nenä ja nielu. Muut näytteet, kuten haavat tai ihorikot, otetaan toiseen viljelyputkeen jokainen omalla nukkatikulla. Anatomiaksi merkitään yksi näytteenottokohdista. Kaikki näytteenottokohdat kirjataan potilastietojärjestelmään. Virtsanäyte kestokatetrista tai cystofixista otetaan tehdaspuhtaaseen virtsaviljelyputkeen (ei rikastavaan viljelyputkeen) Näyte otetaan virtsankeräyspussista. Kutakin näyteputkea varten tulostetaan vain yksi näytetarra. SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 2. 8

9 Pidä kiinni tikussa olevan punaisen merkkiviivan yläpuolelta, jotta näyte ei kontaminoidu käsistäsi. Näytetikkua ei saa kostuttaa ennen näytteenottoa vaikka näytteenottokohta olisi kuiva. Ota näyte nukkatikulla. Irrota tikussa oleva näyte nesteeseen pyörittelemällä tikkua rivakasti nesteessä edestakaisin. Laita näytetikku jätteisiin ja siirry seuraavaan näytteeseen. Ota uudella nukkatikulla seuraava näyte ja irrota näyte pyörittämällä tikkua saman näyteputken nesteessä. Laita näytetikku jätteisiin. Näytetikkua ei saa jättää näyteputkeen. Sulje korkki huolellisesti ja kiinnitä näytetarra. Riisu suojaimet näytteenottotilassa ja lopuksi desinfioi kädet SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 3. 9

10 Infektoituneista haavoista tulee aina ottaa myös bakteeriviljelynäytteet. Bakteeriviljelynäytteet otetaan edelleen geelikuljetusputkeen. Muistathan, että kun otetaan nämä molemmat näytteet, niin ensin otetaan MRSA-viljely puhdistamattomasta haavasta ja sitten haava puhdistetaan huolella ja vasta sen jälkeen otetaan tavallinen bakteeriviljely. Kummastakin eri lähete. MRSA-virtsanäytteen saa ottaa suoraan virtsankeräyspussista laskemalla, mutta tavallinen katetrivirtsanäyte pitää ottaa katetrin keräyspussin vahvistetusta liitoskohdasta (erillinen merkitty kohta), jonka pinta desinfioidaan punktioita varten. Virtsanäyte otetaan katetrista punktoimalla 20 ml:n ruiskulla ja neulalla. Ei avata liitoskohtaa ja valuteta virtsaa katetrista. Rikastusputkellinen MRSA-näyte tulee suojata valolta eli laittaa samaan pakkaukseen takaisin suljettuna. Lähetä näyte laboratorioon virka-aikana viivytyksettä. Mikäli näyte otetaan esim. lauantaina, niin säilytä putket huoneenlämmössä valolta suojattuna, ei jääkaapissa. SYVENTÄVÄ TIETO: MRSA-NÄYTTEET 4. 10

11 Nenä ->pyöräytä näytteenottotikulla näyte molemmista sieraimista noin 1 cm syvyydestä (1 tikku). Nielunäytteet -> pyyhkäise molempien nielurisojen pintaa ja takanielua tikulla (1 tikku). nämä näytteet voi ottaa laboratoriokin Ellei nenästä ja nielusta voi ottaa näytettä, terveydenhuollon työntekijä ottaa näytteet välilihan alueelta tai molemmista nivusista) = yhteensä kaksi näytettä (nenä ja nielu tai nenä ja väliliha tai nenä ja molemmat nivuset) ->pyöräytä näytteenottotikulla välilihan tai molempien nivusten aluetta (1 tikku). virtsankeräyspussista PERUSTIETO: MRSA 11

12 Lisäksi mahdollisista infektioporteista: kirurgisesta tai kroonisesta haavasta, ihorikoista, hautumista, ihottumaalueista, katetrien ja kanyylien juurista, kestokatetripotilailta PERUSTIETO:MRSA 12

13 Sairaala- tai laitoshoidon osastolta siirtyvä potilas: hoitava osasto ottaa MRSA seulontanäytteet juuri ennen hoitojakson päättymistä. Kotihoidosta siirtyvä asiakas: kotihoito ottaa MRSA seulontanäytteet viimeisellä käyntikerralla ennen asiakkaan siirtymistä asumispalveluyksikön asukkaaksi. Kotona esim. omaishoidon tuella asunut henkilö: asumispalveluyksikkö ottaa MRSA seulontanäytteet tulopäivänä. Syventävä tieto: MRSA - seulontanäytteet muutettaessa pysyvästi asumispalveluyksikköön 13

14 Kotihoidosta siirtyvä asiakas: kotihoito ottaa MRSA seulontanäytteet viimeisellä käyntikerralla ennen asiakkaan siirtymistä LAH-jaksolle. Kotona esim. omaishoidon tuella (vain omainen hoitaa) asuvasta henkilöstä asumispalveluyksikkö ottaa MRSA-seulontanäytteet LAH-jaksolle tulopäivänä seuraavissa tilanteissa: ensimmäiselle LAH-jaksolle tullessa jos asiakas on ollut hoidettavana hoitoyksikössä edellisen LAH- jakson ja alkavan uuden LAH- jakson välissä hoitoyksiköitä ovat esimerkiksi terveyskeskus, sairaala, kuntoutuslaitos Syventävä tieto: MRSA- näytteet ennen LAH-jaksoa. 14

15 VRE vankomysiinille resistentti Enterokokki. VRE löytyy virtsasta, ulosteesta tai haavasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. VRE leviää kosketustartuntana. Kun VRE on kerran todettu, henkilö on pysyvästi VRE kantaja Hoitotilanteissa noudatetaan kosketustartuntaohjeita PERUSTIETO:MONIRESISTENTIT MIKROBIT, VRE 15

16 ESBL extended spectrum betalactamases. Kyseessä on ominaisuus, jonka avulla bakteerit (esim. E. Coli ja Klebsiella ) ovat tulleet vastustuskykyisiksi tietyille antibiooteille. ESBL löytyy virtsasta, ulosteesta tai haavasta otetusta bakteeriviljelynäytteestä. ESBL leviää kosketustartuntana. Maininta ESBL Klebsiella positiivisuudesta säilyy sairauskertomuksen riskitiedoissa, sen sijaan ESBL- e.coli positiivisten riskitieto poistetaan hygieniahoitajien toimesta vuoden kuluttua viimeisimmästä positiivisesta löydöksestä laskien. ESBL kantajalta otetaan aina virtsan bakteeriviljelynäyte virtsatieinfektiota epäiltäessä.. PERUSTIETO: MONIRESISTENTIT MIKROBIT, ESBL. 16

17 ESBL -löydös tai kantajuus ei edellytä asukkaan kosketuseristystä laitoshoidossa tai ympärivuorokautisessa hoidossa. Yhden hengen huoneita suositaan, jos sellaisia on käytettävissä. Jos osastolla on useita ESBL -kantajia, on hyvä varata näille oma WC Ulosteen- tai virtsanpidätyskyvyttömät tai tuhrivat asukkaat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan yhden hengen huoneeseen, jossa on käytettävissä oma WC ja pesutila Hoitotilanteissa noudatetaan tavanomaisia varotoimia (hyvää hoitohygieniaa). Pesuissa ja hoitotoimissa, joissa on eriteroiskeiden vaara, käytetään asianmukaisia suojaimia ESBL -potilaiden kohortteja ja seulontaa ei tarvita normaalisti. Sairaalahoitoon joutuessaan ESBL ja Klebsiella -kantajaa hoidetaan kosketuseristyksessä. Kotihoidossa ja geriatrian poliklinikkakäynneillä riittävät myös tavanomaiset varotoimet. Perustieto:ESBL 17

18 Clostridium difficile bakteeri ja Norovirukset aiheuttavat ripuli- ja oksennustauteja sekä epidemioita (kahdella tai useammalla asukkaalla on oireinen ripuli ja/tai oksennustauti). Ripulitaudit leviävät helposti kosketustartuntana käsien, pintojen ja eritteiden välityksellä, norovirukset myös pisaratartuntana (oksennukset). Ripuliepidemian leviämisen ehkäisy vaatii nopeaa reagointia ja erityistoimia: huolellinen käsihygienia; käsien vesi- saippuapesu ja desinfektio käsihuuhteella suojautuminen; ripuloivaa asukasta hoidettaessa suojakäsineet ja muoviesiliina tai suojatakki sekä suu-nenäsuojus oksennuseritteitä käsiteltäessä suojaimien riisumisen jälkeen käsien vesi saippuapesu ennen desinfektiota PERUSTIETO: RIPULITAUDIT 1. 18

19 Ripuliepidemian leviämisen ehkäisy vaatii nopeaa reagointia ja erityistoimia (jatkuu): eritteiden poisto välittömästi ja kosketuspintojen pyyhkiminen desinfektioaineella (klooriyhdiste 1000 ppm) huoneissa, WC pesutiloissa ja yleisissä tiloissa päivittäin pyritään siihen, että asukas pysyttelee huoneessaan ripulin keston lisäksi kaksi (2) oireetonta päivää: hoidot, pesut ja ruokailut ripuloivan/ oksentavan asukkaan huoneessa epidemiayksikön henkilökunta ei käy auttamassa muissa yksiköissä työvuoron aikana henkilökunta käyttää lyhythihaista työasua ja vaihtaa sen työvuoron jälkeen, työasujen pesu vähintään + 60 asteessa PERUSTIETO: RIPULITAUDIT 2. 19

20 Käsihygienia on tärkein yksittäinen keino ehkäistä tartuntojen leviämistä asukkaiden ja henkilökunnan sekä vieraiden välillä. Käsihygienian onnistumiseksi asukkaita hoitoon osallistuvalla henkilökunnalla ei saa olla pitkiä, lakattuja kynsiä, sormuksia, rannekelloa, rakenne- tai geelikynsiä työssä ollessa. Kädet pestään vedellä ja nestesaippualla työhön tullessa, kun kädet ovat näkyvästi likaiset sekä ripuloivaa asukasta hoidettaessa ja/ tai ripulieritteitä käsiteltäessä suojakäsineiden riisumisen jälkeen ennen käsien desinfektiota (Clostridium difficile bakteeri, Norovirus). Henkilökunta desinfioi kätensä käsihuuhteella ennen asukkaan hoitoja auttamistoimen-piteitä ja niiden jälkeen, ennen suojakäsineiden ym. suojaimien pukemista ja niiden riisumisen jälkeen sekä kosketustartuntaohjein (MRSA, VRE, ripulit) hoidettavan asukkaan kotiin mennessä ja sieltä poistuessaan. PERUSTIETO: KÄSIHYGIENIA 1. 20

21 Kaikki asukkaat ohjataan pesemään kätensä vedellä ja nestesaippualla WC:ssä käydessä. Kaikki asukkaat desinfioivat kätensä ennen yhteisruokailuja sekä ennen erilaisia kuntoutus-, virike- ym. ryhmätilanteita ja niiden jälkeen. MRSA ja/ tai VRE kantaja ohjataan tai henkilökunta auttaa häntä desinfioimaan kätensä ennen kodistaan poistumista. Vieraat ohjataan desinfioimaan kätensä asumispalveluyksikköön tullessa ja sieltä poistuessaan. PERUSTIETO: KÄSIHYGIENIA 2. 21

22 Hoitotilanteissa käytettävät suojaimet ovat kertakäyttöiset ja asukaskohtaiset. Suojaimet puetaan hoitotilassa, esim. asukkaan kotona. Kertakäyttöiset suojakäsineitä käytetään, kun: hoidetaan haavoja, käsitellään rikkonaista ihoa, katetreita ja vaippoja, ollaan kosketuksessa vereen, muihin eritteisiin ja limakalvoihin sekä kosketustartuntaohjein hoidettava asukkaan (MRSA, VRE, Clostridium difficile bakteeri, Norovirus) iho- ja vuodevaate sekä likapyykkikosketuksessa. Käsineitä vaihdetaan likaisesta työvaiheesta puhtaaseen siirryttäessä sekä käsineiden rikkouduttua. PERUSTIETO: SUOJAIMIEN OIKEAOPPINEN KÄYTTÖ 1. 22

23 Kertakäyttöinen muoviesiliina roiskesuojana, kun on työasun tahriintumisen vaara. Kosketustartuntaohjein hoidettavan asukkaan (MRSA, VRE, Clostridium difficile bakteeri, Norovirus) lähihoidossa, vuodevaatelikapyykkikosketuksessa ja pesuissa kertakäyttöinen muoviesiliina, hihallinen muoviesiliina tai suojatakki. Suu- nenäsuojus flunssaisen MRSA nenä- nielukantajan lähihoidossa (alle 1 m etäisyys) sekä MRSA positiivisen, erittävän haavan hoidossa. Norovirusepidemian aikana suu- nenäsuojusta käytetään oksennuseritteitä siivottaessa. Suojaimet riisutaan hoitotilassa, laitetaan jätepussiin ja lopuksi desinfioidaan kädet. Ripulitilanteissa kädet pestään vedellä ja nestesaippualla ennen desinfektiota. PERUSTIETO: SUOJAIMIEN OIKEAOPPINEN KÄYTTÖ 2. 23

24 Käytetään tarvittaessa kertakäyttöisiä instrumentteja, esim. atuloita, jotka laitetaan jätteisiin käytön jälkeen. Hoitotarvikkeet säilytetään omissa pakkauksissaan, pölyltä suojassa ja pakkaukset avataan käytön mukaan, yksi kerrallaan. Avatut haavanhoito- yms. tarvikkeet säilytetään esim. kannellisessa rasiassa asukkaan kotona. Likaiset haavasidokset ym. hoitojäte ja suojaimet laitetaan hoitotilassa suoraan muovipussiin, suljetaan pussi ja tuodaan asukkaan kotoa pois. Kertakäyttöiset kyrettiveitset ym. pistävät, terävät välineet laitetaan käytön jälkeen särmäjäteastiaan, muut kertakäyttövälineet tavalliseen hoitojätepussiin. Verenpainemittari ja mittari ym. monikäyttöiset välineet puhdistetaan vähintään kerran viikossa ja aina tartuttavan asukkaan (MRSA, VRE, ripulit) jälkeen. Välineen pinnan pyyhintään suositellaan pesevää alkoholia (esim. Easydes) ja kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä. PERUSTIETO: HOITOVÄLINEET JA TARVIKKEET 24

25 Asukkaat ruokailevat yleensä yhdessä. Ripuloivan ja/ tai oksentavan asukkaan tulisi ruokailla omassa kodissaan. MRSA ja VRE kantajat voivat osallistua yhteisruokailuun. Kaikki asukkaat desinfioivat kätensä ennen ruokailuja joko itse tai henkilökunnan avustamana. Käytäntö on pysyvä. Kaikkien asukkaiden ruokailuvälineet ja tarjottimet pestään normaalisti. PERUSTIETO: RUOKAILU 25

26 Asukkaat pestään ennen löylyhuoneeseen vientiä. Laudesuojana käytetään kertakäyttöisiä, läpäisemättömiä peflettejä. Kertakäyttöiset suojakäsineet ja muoviesiliina vaihdetaan asukkaiden pesujen välissä. Monikäyttöinen suihkuesiliina puhdistetaan asukkaiden pesujen välissä ja pestään päivän päätteeksi pesukoneessa. MRSA suurerittäjän (eritteleviä haavoja, hilseilevä ihosairaus) ja paljon autettavan MRSA kantajan pesussa käytetään kertakäyttöistä hihallista muoviesiliinaa. Muiden MRSA ja VRE kantajien pesuissa käytetään kertakäyttöistä muoviesiliinaa. MRSA ja VRE kantajan pesu ja saunottaminen tehdään päivän viimeisenä, jos mahdollista (samoin kuin lääkärikäynnit kierroilla!). ESBL kantaja pestään ja saunotetaan normaalisti. Haavasidoksia ei saa avata sauna- ja pesuhuonetiloissa. Haavat suojataan pesun ja saunomisen ajan. Haavahoidot tehdään asukkaan kotona. Eritteet poistetaan, suihkutuolit ja suihkutila puhdistetaan asukkaiden pesujen välissä ja lopuksi klooripitoisella kosteiden tilojen desinfioivalla aineella. Löylyhuone pestään yleispuhdistusaineella ja annetaan kuivua hyvin. PERUSTIETO: SAUNOMINEN 26

27 Kaikkien eritteiden (veri, virtsa, uloste, sylki, oksennus jne.) poistossa käytetään klooripitoista desinfektioainetta (kloramiini T 1000 ppm/ 5% laimennos). Desinfioidaan kädet. Puetaan suojakäsineet, imeytetään erite kertakäyttöiseen siivousliinaan. Poistetaan suojakäsineet, desinfioidaan kädet ja puetaan uudet suojakäsineet. Sen jälkeen alue pyyhitään desinfektioaineella kostutetulla puhtaalla siivousliinalla. Riisutaan suojakäsineet ja lopuksi desinfioidaan kädet. Eritetahrapakin käyttö on suositeltavaa. Eritetahrapakin varustelu: käsihuuhde, kertakäyttöiset suojakäsineet, kloramiini T 1000 ppm/ 5% vahvuinen laimennos, kertakäyttöisiä siivousliinoja, jätepusseja ja ohje eritetahradesinfektiosta. Desinfektioainelaimennos tehdään suojakäsineet kädessä. Laimennos tehdään viileään veteen. Desinfektioaineen ja veden määrät mitataan annosmitalla. Laimennospulloon merkitään desinfektioaineen nimi, laimennoksen vahvuus (ppm/ %) ja viimeinen käyttöpäivä. Eritetahradesinfektiossa käytettävän laimennoksen käyttöaika on 1 2 viikkoa PERUSTIETO: ERITETAHROJEN POISTO 27

28 Asukkaan kodin ja yleisten tilojen siivouksessa on suositeltavaa käyttää mikrokuituisia siivouspyyhkeitä ja heikosti emäksistä yleispuhdistus-ainetta. Mikrokuitupyyhkeiden kanssa ei saa käyttää klooriyhdisteitä. Mikrokuitupyyhkeet pestään pesukoneessa käytön jälkeen. Yleispuhdistusaineesta tehtävän laimennoksen käyttöaika on yksi (1) päivä. Kosteiden ja likaisten tilojen siivouksessa suojaudutaan käyttämällä suojakäsineitä sekä tarvittaessa kertakäyttöistä muoviesiliinaa. Monikäyttöiset käsineet ovat henkilökohtaiset ja pestään sisältä ja päältä käytön jälkeen. Siivotessa suojaimet ovat tilakohtaiset. PERUSTIETO: SIIVOUS 1. 28

29 MRSA, VRE kantajan koti siivotaan viimeisenä. Siivotessa käytetään huonekohtaisia siivousvälineitä ja kertakäyttöisiä tai mikrokuituisia siivouspyyhkeitä, jotka pestään pesukoneessa käytön jälkeen. Suojaudutaan käyttämällä kertakäyttöisiä suojakäsineitä ja muoviesiliinaa. Kodin viikkosiivous tehdään yleispuhdistusaineella, kosketuskohdat huolellisesti pyyhkien. WC- ja pesutilat puhdistetaan päivittäin. Myös apuvälineet, kuten suihkutuoli, rollaattori tai tarttumapihdit, puhdistetaan viikkosiivouksen yhteydessä. PERUSTIETO: SIIVOUS 2. 29

30 Yksikön yleisten tilojen kosketuspinnat (ovenkahvat, tukikaiteet, valokatkaisijat, pöydät, tuolien käsinojat, TV kapula jne.) ja WC tilat siivotaan päivittäin. Käytetään mikrokuituisia siivouspyyhkeitä ja heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Sauna- ja pesuhuonetiloissa eritteet poistetaan mahdollisimman pian klooriyhdisteellä (kloramiini T 1000 ppm/ 5%). Saunatilat siivotaan yleispuhdistusaineella ja annetaan kuivua hyvin. Pesuhuonetilat siivotaan kosteiden tilojen siivoukseen tarkoitetulla desinfioivalla puhdistusaineella. PERUSTIETO: SIIVOUS 3. 30

31 Clostridium difficile bakteerin tai noroviruksen aiheuttaman ripuliepidemian aikana asukkaiden huoneet ja WC pesutilat, kosketuskohdat huolellisesti, siivotaan päivittäin. Eritteet poistetaan, tilat siivotaan ja siivousvälineet desinfioidaan käytön jälkeen klooriyhdisteellä (kloramiini T 1000 ppm/ 5%). Siivouksessa käytetään kertakäyttöisiä siivouspyyhkeitä. Suojautuminen: kertakäyttöiset suojakäsineet, muoviesiliina ja suu- nenäsuojus oksennuseritteitä siivottaessa. Suojaimet riisutaan työtilassa jätesäkkiin. Kädet pestään vedellä ja nestesaippualla ennen käsien desinfektiota. PERUSTIETO: SIIVOUS 4. 31

32 Likapyykkiä käsitellään kertakäyttöiset suojakäsineet kädessä. Työasu suojataan tarvittaessa kertakäyttöisellä muoviesiliinalla (eritteinen pyykki ja MRSA, VRE kantajan likapyykki). Likapyykit kerätään huonekohtaisesti pyykkisäkkiin tai puhdistettavaan pyykkikoriin. MRSA ja VRE kantajien pyykit pestään erikseen, omana pyykkinään + 60 lämpötilassa. Hienopesua edellyttävien tekstiilien pesussa suositellaan Erisan OXY+ desinfektioaineen käyttöä annoksella: 1 pussi OXY+ ja ½ annosta pesupulveria. Pesulaan menevän pyykin kanssa toimitaan normaalisti. PERUSTIETO: PYYKKIHUOLTO 32

33 Injektioneulat ym. pistävä tai viiltävä särmäjäte lajitellaan erikseen läpäisemättömään, korkilla tai kannella suljettavaan muovipurkkiin tai muuhun tukevaan astiaan, esim. tehdasvalmisteiseen särmäjäteastiaan. Haavahoidosta tuleva haavasidos- ja hoitojäte, vaipat, suojaimet jne. pakataan ensin muovipussiin. Jätepussi suljetaan ennen huoneesta pois tuontia. Eritteistä hoito- tai vaippajätettä ei saa jättää asukkaan huoneeseen. Jokainen huolehtii siitä, että täyttyneen jätesäkin tilalle vaihdetaan uusi jätesäkki. PERUSTIETO: JÄTTEET 33

34 verisen neulan tai muun välineen pisto- tai viiltotapaturma aiheuttaa veritapaturmariskin neuloja ei saa laittaa takaisin suojukseen vaan ne laitetaan suoraan särmäjäteastiaan, joka pidetään mukana hoitotapahtumassa veritapaturman sattuessa puhdista tapaturma-alue huuhtelemalla pisto/ viiltokohtaa juoksevalla vedellä, aluetta ei saa puristella jos verta roiskahtaa silmien tai suun limakalvoille, huuhtele juoksevalla vedellä usean minuutin ajan puhdista pisto- viiltokohta ihon desinfektioaineella, suojaa alue ilmoita tapaturmasta esimiehelle ja ota yhteys työterveyteen Perustieto: Toiminta veritapaturmassa 34