SOSIAALISET JA SIVISTYKSELLISET PERUSOIKEUDET MAASEUDULLA MITEN TARKASTELLA RAPAUTUUKO YHDENVERTAISUUS S? Pauli Rautiainen yliopistotutkija, HT, FM, VTK Sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet syrjäkunnissa -tutkimushanke
Taustaa Helsingin ja Tampereen yliopistot toteuttavat vuonna 2015 Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoituksella sosiaalisia ja sivistyksellisiä perusoikeuksia koskevan tutkimushankkeen. Hankkeessa tarkastellaan sosiaalisten ja sivistyksellisten perusoikeuksien normatiivista kehikkoa, kehitetään toteutumisen tarkasteluun käytettäviä indikaattoreita sekä tarkastellaan lähemmin tapaustutkimuksena neljää erityyppistä kuntaa (Mänttä Vilppula, Puolanka, Rautavaara ja Sodankylä). Hanketta johtavat professori Tuomas Ojanen ja apulaisprofessori Juha Lavapuro. Hankkeen toteutuksesta vastaavat yliopistotutkija Pauli Rautiainen ja tutkija Virve Valtonen. Lisäksi hankkeen toteutukseen osallistuvat post doc tutkijana Auran sivistystoimenjohtaja HT Marianne Mäkelä ja sosiologian oppiaineeseen gradua kirjoittava YTK Jari Hartzell. H k ilä lk ih j ä ä l ik i ki h kk Hanke on vielä alkuvaiheessa, joten tämä alustus on pikemminkin hankkeen taustalla olevien ajatusten ääneen ajattelua kuin hankkeen tulosten esittelyä.
YHTEISKUNTAPOLIITTISIA LÄHTÖKOHTIA SOSIAALISTEN JA SIVISTYKSELLISTEN PERUSOIKEUKSIEN TARKASTELEMISELLE
Vaikka perus ja ihmisoikeudet ovat universaaleja, jakamattomia ja jokaiselle yhtäläisesti kuuluvia niiden toteutumisen sisältyy eriarvoisuutta tuottavia ja ylläpitäviä mekanismeja: Lait pettää, hallitukset sortaa, verot köyhäilistön verta juo ja köyhän ihmisoikeuskin on vain tyhjä lause tuo. Kansainvälinen, 3. säkeistö
Budjettikurista julkisen sektorin universaali hallintalogiikka? Poliittisen taloustieteen piirissä väitetään, että tämän hetken suuri eurooppalainen poliittinen kamppailu käydään sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sekä budjettikurin välillä : budjettikurin edistäjien keskeinen haaste on näet se, että eurooppalaisissa yhteiskunnissa (kuten Suomessa) on lailla määritetty ihmisille suurehko määrä taloudellisia resursseja kysyviä sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Joustavatko nämä sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet vai budjettikurin periaate? Kun riskikalkyylit ja budjettikuri kohtaavat ihmisten erilaiset toimintavalmiudet (capabilities), syntyy eriarvoisuutta: Ihmisarvon jakamattomuutta kunnioittavassa ihmisoikeusajattelussa on olennaista kiinnittää huomio siihen, kuinka budjettikurin toimeenpanon yhteydessä hallinnollis oikeudellisilta toimintavalmiuksiltaan i i il heikkoja onusein helppo lyödä : säästöjä haettaessa esimerkiksi kk mielenterveysongelmaiset ovat hyvä kohderyhmä, sillä monilla on heikot toimintavalmiudet omien asioidensa ajamiseen > tämä mahdollistaa (jos ei oikeuksien polkemisen niin ainakin) henkilöiden kaatamisen jonkin toisen sektorin murheeksi, kun esimerkiksi päihde ja talousongelmaiset mielenterveyspalveluiden tarpeessa olevat voidaan kaataa kunnissa terveyspalveluiden asiakkuudesta sosiaalitoimeen.
Sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksien turvaamisen taustalla ei kaiu niinkään valistuksen eetos kuin pikemminkin sosiaalivaltion (Sozialstaat) idea: sosiaalisia oikeuksia on suojattava, jotta markkinayhteiskunnan saatanallinen mylly ei jauhaisi ihmisiä tomuksi: > Tämä tulee muistaa, kun mietimme missä ja keiden sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien suojaaminen on keskeistä.
Sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia edistävän markkinayhteiskunnan saatanalliselta myllyltä suojaavan vastaliikkeen omistajuus ei ole vain yhteiskunnallisilla rakenteilla (julkisella vallalla) vaan myös yksilöillä toimijoina. Yksilöllistynyt vastademokraattinen toimijuus Elämme aikaa, jolloin ihmiset muuttuvat toimijoiksi: he irtaantuvat palveluiden käyttäjien ja kuluttajien roolista kohti yhä yksilöllistyneempää toimintaa, jossa demokraattisuuden ja epäpoliittisuuden yhdistelmästä muodostuva ristiriita johtaa demokraattisia prosesseja koskevien harhakuvitelmien katoamiseen ja niistäirtaantumiseen irtaantumiseen. Samallasejohtaa irtaantumiseenajatuksesta ajatuksesta, että yhteiskunta pitää huolen minusta. Ks. Rosanvallon, Pierre: Vastademokratia. Uusyhteisöllinen toimijuus Elämme aikaa, jolloin ihmiset muuttuvat toimijoiksi: he siirtyvät palvelujen käyttäjien ja kuluttajien roolista kohti laajempaa yhteisöllisempää toimintaa, joka ilmenee sosiaalisten oikeuksien toteutumisen vaatimuksena tilanteissa, jotka poikkeavat normaalikansalaisen tai valtaväestön elämäntilanteista. Ks. Cornwall, Andrea & John Gaventa: From Users and Choosers to Makes and Shapers: Repositioning Participation in Social Policy.
SOSIAALISTEN JA SIVISTYKSELLISTEN PERUSOIKEUKSIEN TOTEUTTAMISVELVOITTEEN NORMATIIVINEN KEHIKKO
NORMATIIVINEN KEHIKKO SOSIAALISTEN JA SIVISTYKSELLISTEN PERUSOIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN KUNTATASOLLA TARKASTELUUN Sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet PL 16 ja PL 19 Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (PL 6 ) Asukkaiden paikallinen itsehallinto (PL 121 )
SOSIAALISTEN JA SIVISTYKSELLISTEN PERUSOIKEUKSIEN (PL 16 JA 19 ) TARKASTELU ON KYTKETTÄVÄ AINEELLISEN LAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTELUUN SOSIAALISET JA SIVISTYKSELLISET OIKEUDET IDEOINA JA IDEAALEINA SOSIAALISET JA SIVISTYKSELLISET OIKEUDET KANSAINVÄLISISSÄ SOPIMUKSISSA TURVATTUINA IHMISOIKEUKSINA SOSIAALISET JA SIVISTYKSELLISET OIKEUDET KANSALLISINA PERUSOIKEUKSINA Lääkärin etiikka velvoittaa hoitamaan potilaat papereita p kyselemättä Euroopan sosiaalinen peruskirja takaa jokaiselle subjektiivisena oikeytena oikeuden välttämättömään terveydenhoitoon papereita kyselemättä Perustuslakivaliokunnan mukaan PL 19.1 takaa jokaiselle subjektiivisen oikeuden saada välttämätön terveydenhoito papereita kyselemättä Paperittomien oikeus välttämättömään terveydenhoitoon on sinänsä jo turvattu voimassa olevassa oikeudessa SOSIAALISET JA SIVISTYKSELLISET OIKEUDET SÄÄDETTYINÄ AINEELLISESSA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta oikeudesta luoda tehokas vasta silloin, kun paperittomien oikeus välttämättömäänterveydenhoitoon terveydenhoitoon on taattu aineellisessa lainsäädännössä siten, että yksilö saa palveluita tosiasiassa kaikissa kunnissa kaikista terveydenhoidon yksiköistä.
PL 19.1 mukainen oikeus välttämättömään ä ä ää terveydenhoitoon Oikeus terveyteen ideana, ideaalina, kansainvälissä sopimuksissa turvattuna ihmisoikeutena Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään huolenpitoon(pl 19.1 ) VÄLTTÄMÄTTÖMÄN TERVEYDENHOIDON JÄRJESTÄMISVELVOITTEEN TULKINTA: Oikeuden välttämättömään terveydenhoitoon toteutuminen on turvattava niin mahdollisuuksien, sisällön kuin lopputuloksen kannalta mahdollisimman yhdenvertaisesti subjektiivisen oikeuden tasolla. Subjektiivisen perusoikeuden toteuttamisessa asukkaiden paikalliselle itsehallinnolle jää vain rajoitetusti tilaa ja valtion rahoitusvastuun toteutumisen merkitys korostuu. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (PL 6 ) Asukkaiden paikallinen itsehallinto (PL 121 )
PL 16.2 mukainen oikeus taiteen perusopetukseen Oikeus itsensä kehittämiseen ideana, ideaalina, kansainvälissä sopimuksissa turvattuna ihmisoikeutena Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. (PL 19.1 ) TAITEEN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISVELVOITTEEN TULKINTA: Oikeuden kehittää itseään taiteen perusopetuksen kautta toteutuminen on turvattava niin osallistumismahdollisuuksien eriarvoisuutta tasaten. Edistämisvelvoitteen toteuttamisessa paikallisen itsehallinnon puitteissa on paljon toimintatilaa harkita missä määrin kunta ylipäänsä osallistuu taiteen perusopetuksen avulla PL 16.2 :n toteuttamiseen ja missä määrin se rajaa palveluita l kotikuntasäännöksin i ottaen kuitenkin ki huomioon yhdenvertaisuusperiaatteen piirtämät rajat. Yhdenvertaisuus ja syrjinnän kielto (PL 6 ) Asukkaiden paikallinen itsehallinto (PL 121 )
RAPAUTUUKO YHDENVERTAISUUS?
Kertooko viereinen kartta siitä, että ihmisten oikeus kehittää itseään ammatillisen koulutuksen avulla ei toteudu yhdenvertaisesti Suomessa? Ainakin se kertoo, että ammatillisen koulutuksen saatavuudessa on alueellisia eroja, mutta syvällisempään yhdenvertaisuustarkasteluun tulisi ottaa mukaan myös: Saavutettavuus: yksiköt ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa taloudellisesti, tiedollisesti ja fyysisesti Hyväksyttävyys: yksiköt ja palvelut ottavat hyvin huomioon kulttuuriset, sukupuoliset ja elämän vaiheeseen liittyvät seikat. Laatu: yksiköt ja palvelut ovat hyvä laatuisia niin lääketieteellisesti kuin muutoin. Jos alueellisessa saatavuudessa olevien erojen syveneminen ei ole paremman saavutettavuuden, hyväksyttävyyden til tai laadun perustelema, tl ammatillisen koulutuksen tarjonnan yhdenvertaisuus rapautuu.
Yhdenvertaisuustarkastelussa on huomioitava aikaulottuvuus: keskeistä on rakenteiden ja palveluverkon kehittäminen siten, että se pysyy mukana demografisessa muutoksessa: Sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet toteutuvat jollakin alueella parhaiten silloin, kun tuo alue kykenee huolehtimaan oman alueensa heikoista ja haavoittuvista. Siksi sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttamisessa on tulevaisuudessa kyettävä entistä selvemmin vastaamaan alueellisen erilaistumisen haasteeseen.
Sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttamisen avainasiat Yhteiskunnan kollektiivisten toimintavelvoitteiden muotoon puettujen oikeuksien kohdalla keskeistä on se, miten niitä edistetään ennakollisesti resursoimalla, kouluttamalla ll ja sääntelemällä: ällä Sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien edistämisessä tärkeää on tukea ihmisoikeuskasvatusta, kehittää ihmisoikeusvaikutusten arviointimekanismeja ja vahvistaa resurssiratkaisujen rssiratkais jenihmisoikeuskytköstä sk kytkemällä se nykyistä nkistä vahvemmin esimerkiksi heikennyskielto opin kaltaisiin oikeudellisiin työkaluihin. Sosiaalisten oikeuksien toteuttamista pidetään kalliina. Sitä sosiaalisten ihmisoikeuksien toteuttaminen ei sinänsä ole: On tärkeää kiinnittää huomio sosiaalisten oikeuksien toteutumatta jäämisen kustannuksiin > > katastrofaalisen kalliit kustannukset syntyvät vasta silloin, kun perustavien ihmisoikeusoikeuksien toteutuminen on jo laiminlyöty ja ihmisen oikeutta päästä ulos negatiivista kierteestä ei ole tuettu.
www.uta.fi/jkk/tutkimus/alat/julkisoikeus/syrjakunnat.html pauli.rautiainen@uta.fi