PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?"

Anja Järvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? Markus Himanen Puh

2 Paperittomien majatalo on Vapaa liikkuvuus -verkoston ja Ukumbi ry:n käynnistämä kansalaisjärjestöjen, kansalaisaktivistien, arkkitehtien, tutkijoiden ja toimittajien aloite, joka haluaa edistää Helsinkiin asunnottomille ulkomaalaisille tarkoitetun majoitusratkaisun syntymistä. Tutkimme yhdessä asunnottomien ulkomaalaisten, kansalaistoimijoiden ja kaupunkilaisten kanssa millaiset majoitusmallit toimisivat parhaiten Helsingissä.

asunnottomille ulkomaalaisille tarkoitetun majoitusratkaisun syntymistä.

3 VAPAA LIIKKUVUUS -VERKOSTO Vapaa liikkuvuus -verkosto toimii siirtolaisten oikeuksien puolesta yhdessä siirtolaisten kanssa. Verkosto on perustettu Helsingissä Annamme maksutonta neuvontaa lupa-asioissa. Pidämme kaikille avointa kahvilaa. Vaikutamme ja kampanjoimme oikeudenmukaisemman maahanmuuttopolitiikan puolesta. Majoitusprojektit romanisiirtolaisten ja sosiaalikeskusten kanssa: Rajasaari (2008) ja Satama ( ).

4 ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTTA RUOHONJUURITASOLTA NÄHTYNÄ Prekaarissa asemassa olevien siirtolaisten asunnottomuuden ja heikkojen asuinolojen syyt erilaiset: eri ryhmillä myös erilaiset tarpeet. Vapaa liikkuvuus -verkosto saa yhteydenottoja asunnottomuutta kokevilta ulkomaalaisilta: ilman oleskelulupaa elävät ja käännytystä pelkäävät paperittomat useimmat ainakin olleet turvapaikkaprosessia Suomessa ja/tai muualla Euroopassa, romaniperheet, turvapaikanhakijat jne. Asumispalveluita tuottavat nyt pääkaupunkiseudulla yksityishenkilöt sekä auttamistarkoituksessa että taloudellisen hyödyn takia.

Vapaa liikkuvuus -verkosto saa yhteydenottoja asunnottomuutta kokevilta ulkomaalaisilta: ilman oleskelulupaa elävät ja käännytystä pelkäävät

5 ASUNNOTTOMUUS JA MUUTTOLIIKKEET YHTEISKUNNALLISENA KYSYMYKSENÄ Nimien ja määritelmien politiikkaa: Paperittomat, paperittomien asemassa olevat, nykyisen palvelujärjestelmän ulkopuoliset ulkomaalaiset, prekaarissa asemassa elävät siirtolaiset Liikkumisen kontrollien ja asunnottomuuden suhde onko asunnottomuus seuraus, ongelma, väline maahanmuuton sääntelyssä? Vrt. esimerkiksi EU:n sisäpuolelta tulevien turvapaikanhakijoiden ja vapaaehtoisesta paluusta kieltäytyvien sulkeminen vastaanottopalveluiden ulkopuolelle. Tullaanko eroa sosiaalipalveluiden ja maahanmuuton sääntelyn piirien välillä entisestään kaventamaan? Romanivähemmistö kärsii asunnottomuudesta ja häädöistä sekä Itä- ja Kaakkois-Euroopassa että liikkuessaan Suomeen. Asunnottomuuden globaali kierto: yhtäältä perinteisten elinolojen ja kotipaikkojen tuhoutuminen globaalissa etelässä kansainvälisiä muuttoliikkeitä aiheuttavan tekijänä, toisaalta maahanmuuton rajoitukset osaltaan tekevät siirtolaisista ja pakolaisista asunnottomia muuttoliikkeiden kohdemaissa.

esimerkiksi EU:n sisäpuolelta tulevien turvapaikanhakijoiden ja vapaaehtoisesta paluusta kieltäytyvien sulkeminen vastaanottopalveluiden ulkopuolelle.

7 KOKEMUKSIA SATAMASTA Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen Vapaa katto ry:lle vuokraamassa vanhassa satamakonttorissa Kalasatamassa toimi Sosiaalikeskus Satama keväästä 2009 alkaen. Sen pihalla sijainneessa leirissä asui romanisiirtolaisia alun muutamasta hengestä noin 100 henkilöön. Lukuisten häätöuhkien jälkeen sosiaalikeskus häädetään Satama perustui epämuodolliseen yhteistyöhön leirin asukkaiden, talonvaltaajien ja vl-verkoston välillä. Suurin osa asukkaista kuului Romanian romanivähemmistöön. Kamppailun paikka: Koska leiriä ei voitu välittömästi häätää, sen puolesta käyty kamppailu piti kysymystä esillä ja pakotti kaupungin kohtaamaan ongelman. Kohtaamisen ja yhteistyön paikka: Materiaalista apua kaupunkilaisilta, taideprojekteja, toimittajia, yrittäjiä, kieliopetusta, suomalaisten romaniyhteisöjen tukea jne. Yhteisten järjestäytymisen paikka: Kieliopetusta, kontaktien luontia, erilaista käytännön apua esim. viranomaisten kanssa asioinnissa.

Satama perustui epämuodolliseen yhteistyöhön leirin asukkaiden, talonvaltaajien ja vl-verkoston välillä. Suurin osa asukkaista kuului Romanian romanivähemmistöön.

9 PAPERITTOMIEN MAJATALO KOLME LÄHTÖKOHTAA Oikeus asianmukaiseen asumiseen on useiden kansainvälisten sopimusten takaama perus- ja ihmisoikeus. Se on myös edellytys taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten (TSS) oikeuksien toteutumiselle, kuten mahdollisuudelle käydä koulua ja tehdä työtä. Paperittomien asunnottomuus tulee todennäköisesti lisääntymään ihmisten liikkuvuuden kasvaessa. Tilapäisten asumusten häädöt tai paperittomien käännytykset eivät ole ratkaisseet ongelmaa Helsingissä eivätkä myöskään muualla Euroopassa. Myönteiset ja ennakkoluulottomat paikalliset ratkaisut ovat tässä tilanteessa välttämättömiä. Helsinki voisi olla edelläkävijänä luomassa mallia, jolla varmistetaan perusoikeuksien toteutuminen myös prekaarissa tilanteessa elävien siirtolaisten kohdalla. Paperittomien tulisi olla itse mukana päättämässä omaan tilanteeseensa vaikuttaviin toimiin ja ratkaisuihin. Onnistunut majoitusmalli lähtisi paperittomien ja muiden vastaavassa tilanteessa elävien ulkomaalaisten tarpeista ja todellisista tilanteista. Asunnottomuus on usein seurausta oleskelun virallistamisen vaikeuksista tai työttömyydestä: majoitusratkaisun olisi tarjottava palveluita, jotka auttaisivat siirtolaisia ratkaisemaan näitä ongelmia.

Paperittomien asunnottomuus tulee todennäköisesti lisääntymään ihmisten liikkuvuuden kasvaessa.

10 ESIMERKKEJÄ MUUALTA Eri Euroopan maissa viranomaisten, kolmannen sektorin ja asunnottomien Itä- Euroopan romanisiirtolaisten ja muiden asunnottomien siirtolaisryhmien välisestä yhteystyöstä on myönteisiä kokemuksia. Torinon lähellä sijaitsevassa Settimon kaupungissa on toiminut vuodesta 2008 romanien Il Dado -asuinyhteisö, joka luotiin lähistöllä asuneiden romanisiirtolaisten, Terra del Fuoco -järjestön, kaupunkilaisten ja kaupungin yhteistyöllä. Projektin on halunnut mahdollistaa romanien omaehtoinen ja yhteiskunnalliseen autonomiaan tähtäävän oman elinympäristön rakentamisen. Asumisen lisäksi yhteisössä tarjotaan romaniperheille työllistymismahdollisuuksia, parannetaan lasten edellytyksiä käydä koulua ja luodaan siteitä paikalliseen yhteisöön. Pariisin lähistöllä sijaitsevan Montreulin kaupunki organisoi ensin virallisen leirin Itä-Euroopan romaneille ja myöhemmin rakennutti romanisiirtolaisille tarkoitettuja konttitaloja. Helsingissä ei ole toistaiseksi kattavasti selvitetty paperittomien asunnottomien määrää ja tilannetta eikä asunnottomuuden syitä ja seurauksia. Kaupungin ns. kerjäläistyöryhmän raportti vuodelta 2011 koski vain Itä-Euroopan romanien tilannetta eikä siinä käsitelty varsinaisena vaihtoehtona kuin leiriytymisaluetta.

Torinon lähellä sijaitsevassa Settimon kaupungissa on toiminut vuodesta 2008 romanien Il Dado -asuinyhteisö, joka luotiin lähistöllä asuneiden romanisiirtolaisten, Terra del Fuoco -järjestön,

11 KYSYMYKSIÄ 1. Asunnottomuuden muutos Mitkä ryhmät jäävät nykyisten palveluiden ulkopuolelle ja kuinka paljon heitä on? Mitkä tekijät vaikuttavat asunnottomuuteen ja millaisissa olosuhteissa ihmiset asuvat? 2. Kohderyhmä ja sen tarpeet Mille eri ryhmille uusi majoitus tulisi suunnata? Kuinka pitkäaikaiseksi majoitus olisi tarkoitettu? 3. Tila, kaupunkirakenne ja paikallisyhteisö Minkä tyyppinen tilan tulisi olla ja missä se voisi sijaita (saavutettavuus)? Tyhjien tilojen tilapäiskäyttöä vai uusia rakenteita? Yksityisyyden ja julkisten tilojen rajapinnat 4. Majoituksen organisaatio ja rahoitus

Kohderyhmä ja sen tarpeet Mille eri ryhmille uusi majoitus tulisi suunnata? Kuinka pitkäaikaiseksi majoitus olisi tarkoitettu? 3.

Samankaltaiset tiedostot

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen?

Miten Suomen turvapaikkapolitiikka on muuttunut siirtolaisuuden kesän jälkeen? KARKOTETUT - SEMINAARI EUROOPPALAISESTA SIIRTOLAISPOLITIIKASTA 6. 7.9. 2016 MARKUS HIMANEN, TURUN YLIOPISTO, 6.9.2016 Siirtolaisuuden