RAKENTAMISTAPAOHJEET

Samankaltaiset tiedostot
KAAVASELOSTUS OSA 2/(2), ehdotusvaihe KAAVOITUS

RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET. Mannisenmäki, Tiilitehtaantie 54 ja 56

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET - MANNISENMÄKI

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E MANNISENMÄKI

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160 ESITYS SUUNNITTELUPERIAATTEISTA 719 SUNDET III KORTTELIT 2153, 2155, 2157 JA 2160

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E MANNISENMÄKI

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, IV vaihe

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ, III vaihe

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

Kerrostalotontit KELJONKANKAAN KESKUSTA

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Keljonkankaan keskusta

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Keljonkankaan keskusta

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet (päivämääriä lisätty )


0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

RAKENTAMISTAPAOHJE

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

KORTTELISUUNNITELMA - TALTRIKINMÄKI. Näkymä Lusikkatieltä, korttelien ja välistä pohjoiseen.

PAASKUNNAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 1. kaupunginosa katu- ja pysäköintialueet, Lainaankatu - Pirkkakatu

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ

KESÄRANNAN ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNUSTAPAOHJE


SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E LIITE 6. HAUKKALANTIE 56 (entinen Haukkarannan koulun alue)

Rakentamistapaohjeet A-2700 D/428/ / (6)

ISOKUUSI TONTINKÄYTTÖSUOSITUS 1. TONTINKÄYTTÖSUUNNITELMA

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E LUONNOS. HAUKKALANTIE 56 (entinen Haukkarannan koulun alue)

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

Rakennusoikeus ja rakennusala:

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

TOHLOPPI, KAAVA NRO 8094, RAKENTAMISTAPAOHJE Kaavan rakenne

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

1.02 Asuinpientalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Persson Puurula Eva

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

Rakentamistapaohje. Liminka, kirkonkylä, Kirkonranta, asemakaavan muutos ja laajennus LIITE 4

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

Transkriptio:

LIITE 4 RAKENTAMISTAPAOHJEET 16.5.2016 Kuva 1. Havainnekuva asemakaavan muutosalueesta. 1

OHJEEN TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät asemakaavan määräyksiä ja merkintöjä. Niiden tarkoituksena on ohjata Rinteenkentän alueen rakentamista siten, että alueesta muodostuu sopusuhtainen, viihtyisä ja omaleimainen kokonaisuus. Rinteenkentän täydennysrakennusalueen tavoitteena on luoda rakentamisajankohtaansa kuvastava moderni, selkeälinjainen sekä tiivis ja matala puutaloalue. Alueen rikas ilme syntyy perusmuodoltaan selkeiden ja kompaktien rakennusten rytmikkäästä sijoittelusta sekä iloisesta, voimakkaasta värityksestä. Ennen rakennussuunnitteluun ryhtymistä tulee tontinhaltijan ja pääsuunnittelijan tutustua alueen asemakaavaan ja sen määräyksiin, tähän ohjeeseen ja Rovaniemen kaupungin rakennusjärjestykseen. KOKO KAAVA-ALUEEN MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET JA PUURAKENTAMINEN - Puun käyttö on suositeltavaa julkisivujen jäsentelyssä. - Puujulkisivuissa pyritään moderniin muotokieleen. - Julkisivuissa sallitaan puuverhouksen lisäksi pienillä osa-alueilla muita täydentäviä materiaaleja. - Suora höylähirsi on sallittu julkisivumateriaali vain AP-2, AO-2 ja AO- tonteilla. Pyöröhirren ja pitkänurkan käyttöä ei sallita rakentamisessa. - Erityisesti räystäiden ja nurkkien käsittelyssä on tavoitteena herkkyys ja hienovaraisuus. - Viherseinät ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa. KATTO - Alueen rakennusten katemateriaalin tulee olla pelti-, huopa- tai tiilikate. Tiilikattoa jäljittelevää peltikateprofiilia ei sallita. - Viherkatot ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa (viherkatto voi olla loiva pulpettikatto eli ns. tasakatto) PIHARAKENNUKSET - Piharakennusten tulee muodostaa asuinrakennuksen kanssa ilmeeltään, materiaaleiltaan, väreiltään ja korkeussuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus. - Talousrakennuksen tulee olla alisteinen päärakennukselle (koko, massa, muoto). - Harjakorkeus ei saa ylittää 4 metriä. - Kattomuodon tulee olla pulpetti- tai harjakatto. - Yksikerroksisilla rakennusosilla kuten, autokatoksilla, -talleilla tai katetuilla ulkooleskelutiloilla, kuten pergoloilla voidaan kytkeä asuntoyksiköitä toisiinsa kiinni. PYSÄKÖINTIMÄÄRÄYKSET - AR- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap/asunto sekä vieraspaikkoja 1 ap/5 asuntoa. - AP- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 1,5ap/asunto. - AO- kortteleissa autopaikkoja on rakennettava vähintään 2ap/asunto. 2

HULEVESIEN HALLINTA JA PINNOITTEET - Piha-alueilla on varattava riittävästi tilaa lumenkäsittelyyn ja varastointiin sekä hulevesien viivytykselle ja mahdolliselle imetykselle. - Hulevedet tulee johtaa purkupaikkaan viranomaisen hyväksymän erillissuunnitelman mukaan. RAJAUTUMINEN JA LIITTYMINEN KATUTILAAN - AR-, AP-2 ja AO-2 kortteleissa katua vasten saa rakentaa aidan jonka korkeuden tulee olla enintään 1,2 m. Aidan tulee olla kortteleittain yhtenäinen. - Katua vasten saa istuttaa pensasaidan, jonka korkeuden tulee olla enintään 1,6 m. - Tonttien välisistä raja-aidoista on sovittava kirjallisesti naapurien kesken. - Pensasaidat voivat olla sekä leikattuja tai vapaasti kasvavia aidanteita. Rajaistutus voi muodostua eri lajeista, jolloin syntyy vaihteleva ja luonnonmukainen kasvusto. RAJAUTUMINEN LÄHIVIRKISTYSALUEESEEN - Liittyminen virkistysalueeseen tulee toteuttaa pensasaidalla, jonka korkeuden tulee olla enintään 1,6m, tai vapaamuotoisen kasvillisuuden avulla, esimerkiksi suojaavilla pensas- ja puuryhmillä. Olemassa olevaa kasvillisuutta tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan. - Mikäli rajautuminen lähivirkistysalueeseen tehdään aidalla, tulee aidan olla kortteleittain yhtenäinen ja korkeutta enintään 1,2 metriä. ENERGIA - Tonteille saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. - Julkisivuihin saa asentaa seinäpinnan suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. - Katoille saa asentaa katon lappeiden suuntaisesti rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. - Talon energiatalouden kannalta tuulisuutta ja aurinkoisuutta voi säädellä sijoittamalla pohjois- ja itäpuolelle havupuita antamaan talveksi tuulen suojaa ja eteläsivulle lehtipuita, jotka varjostavat kesäaikaan. 3

KORTTELIT AR-KORTTELIT (6090 ja 6094) - Rakennusten julkisivujen tulee olla värisävyltään tummaa ja murrettua peittomaalattua puuta. Suora höylähirsi on sallittu julkisivumateriaali, ilman ulkonevia nurkkasalvoksia. - Tehostevärin tulee olla joko vaaleampi kuin päävärin (ei valkoinen) tai puun luonnollinen sävy ja/ tai punainen. - Asuinrakennusten kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja tai symmetrisiä harjakattoja (ei murrettua harjakattoa / lapekattoa) ja väriltään tumman harmaa. Vesikaton iv-laitteet kootaan rakennuksen hahmoa korostaviksi kattopiipuiksi. Kuva 2. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat Päävärit. 4

AP-2 KORTTELI (6092) - Rakennusten julkisivujen tulee olla värisävyltään vaaleaa (valkoinen, harmaa tai ruskea) peittomaalattua puuta. - Tehostevärin tulee olla punaisen, oranssin tai keltaisen värisävyjä tai puun luonnollinen sävy. - Asuinrakennusten kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja, symmetrisiä harjakattoja, kaksoispulpettikattoja tai pulpettikattoja ja väriltään tumman harmaita. Kuva 3. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit. Kuva 4. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat tehostevärit. 5

AO-2 KORTTELI (6093) - Rakennusten julkisivujen tulee olla värisävyltään tummaa ja murrettua peittomaalattua puuta. Suora höylähirsi on sallittu julkisivumateriaali, ilman ulkonevia nurkkasalvoksia. - Tehostevärin tulee olla joko vaaleampi kuin päävärin (ei valkoinen) tai puun luonnollinen sävy ja/ tai punainen. - Asuinrakennusten kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja, symmetrisiä harjakattoja, kaksoispulpettikattoja tai pulpettikattoja ja väriltään tumman harmaita. Kuva 5. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat Päävärit. 6

AO KORTTELI (6091) - Rakennusten julkisivujen tulee olla värisävyltään vaaleaa (valkoinen, harmaa tai ruskea) peittomaalattua puuta. Suora höylähirsi on sallittu julkisivumateriaali, ilman ulkonevia nurkkasalvoksia. - Tehostevärin tulee olla punaisen, oranssin tai keltaisen värisävyjä tai puun luonnollinen sävy. - Asuinrakennusten kattojen tulee olla epäsymmetrisiä harjakattoja, symmetrisiä harjakattoja, kaksoispulpettikattoja tai pulpettikattoja ja väriltään tumman harmaita. Kuva 6. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat päävärit. Kuva 7. Esimerkinomaiset rakennuksissa sallittavat tehostevärit. 7