Anna Sorro (10980) Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena / SSOS0206



Samankaltaiset tiedostot
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluja käyttävät -hanke

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Työttömien terveyspalvelut hankekunnissa. Peppi Saikku

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ Tuija Teikari

Työttömien terveyspalvelujen toteutumisesta

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Sosiaalinen kuntoutuminen Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

SEKTORIT SEKAISIN YRITYKSEN NÄKÖKULMA

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

I Toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

AJANKOHTAISFOORUMI Rakenteellinen sosiaalityö

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

PaKaste II Kehittäjä-toimintaterapeutti Liisa Ojala & kehittäjä-sosiaalityöntekijä Maija Suhonen

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi kehittämishankkeen prosessikuvaus

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Kirjallisuusseminaari 1, Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena. Anu Karjalainen

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. SATAOSAA Satakunnan osallisuusmalli

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työttömät yhdenvertaisiksi terveyspalveluissa. Terveydeksi-hanke Kansalaisinfo

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Työryhmäkysymykset THL

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

1.Palveluohjaus sosiaalialalla ja terveydenhuollossa 2.YKS väline ottaa asiakkaan elämästä kiinni ja motivoida 3.Kapea katsaus lainsäädäntöön

KAIRA-HANKE (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic ,

Palvelujärjestelmän kokonaisuus ammattilaisen ja asiakkaan silmin

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

MONIAMMATILLINEN VERKOSTO TOIMIVAKSI

TYP:n lähikehityksen jäljillä mihin suuntaan ja miten Lahdessa?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

Nuorten ammatillinen kuntoutuskurssi 125 vrk

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Moniammatillisen yhteistyön osa-alueet ja verkostoneuvottelu. Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Asunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa

Hopealuuppi. Tornion etsivän Seniorityön toimintamalli

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

Työ- ja toimintakyvyn kartoitus osana palvelutarpeen arviointia

YHTEENVETO. Sote-integraatio workshop Peurunka Markku Puro Päivi Koikkalainen. Keski-Suomen Sote 2020

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Transkriptio:

TYÖIKÄISTEN MONIAMMATILLISEN KUNTOUKSEN KEHITTÄMINEN ROVANIEMELLÄ Työttömien terveyshankkeen hyvät käytännöt Anna Sorro (10980) Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena / SSOS0206 Syksy 2011 Sosiaalityö Lapin yliopisto Suvi Tuomikoski-Koukkula aalamatt@ulapland.fi

SISÄLTÖ 1) Tausta: Rovaniemen kaupungin kehittämistehtävä Pakasteessa 2) Konteksti: moniammatillisuus 3) Työttömien terveyshankkeen hyvät käytännöt ja caset Oulu & Sastamala Seminaarityön tarkoituksena tuottaa Rovaniemen kaupungin työntekijöille tietoa hyvistä moniammatillisista käytännöistä työikäisten kuntoutuksessa

TAUSTA Sosiaalipalveluiden ja terveydenhuollon yhteistyö epäsystemaattista Rovaniemellä Miten asiakas tulee parhaiten autetuksi? Tavoitteena kehittää moniammatillista yhteistyötä työikäisten kuntoutusprosessissa 1.1.2012 alkaen sosiaalityöntekijän, toimintaterapeutin ja lääkärin yhteistyökokeilu Kuvan lähde: Lapin Letka -hanke (ESR).

MONIAMMATILLISUUDESTA Ajan henki korostaa moniammatillista yhteistyötä, MUTTA palvelut on sektoroitu hoitoa vaativien ongelmien mukaisesti Asiakaslähtöinen joustava viranomaisyhteistyö on ainakin vielä palvelujärjestelmässä kapeaa reuna-aluetta Suurin osa verkostotyöstä tehdään ottamalla asiakas huomioon kokonaisvaltaisesti! Lähteet: Mönkkönen 1996, 62 ja Karjalainen 1996, tiivistelmä ja 31. Kuva: Lapin Letka hanke (ESR).

MONIAMMATILLISUUDESTA Koska suuri osa asiakkaista i on moniongelmaisia, i i näyttävät he itsestään viranomaisille eri puolia sen sijaan, että heidän tilannettaan kyettäisiin aina käsittelemään kokonaisvaltaisesti Viranomaisverkosto voi olla asiakaan rakentamana ikään kuin olemassa, mutta eri toimijoiden kesken ei välttämättä ole vuorovaikutusta t Yksiongelmaiset" asiakas-työntekijä kohtaamiset ja palveluratkaisut Lähteet: Mönkkönen 1996, 62 ja Karjalainen 1996, tiivistelmä ja 31.

MONIAMMATILLISEN TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yhteinen kieli ja toimintakulttuuri Jokaisen ammattiryhmän erityisosaamisen tunnustaminen Yhteisen perustehtävän määrittäminen Yhteiset säännölliset kokoontumiset, jolloin rakentuu luottamus toisiin Lähteet: Lahtela 2004, 61 ja Mönkkönen 1996, 62-63.

MONIAMMATILLISEN TYÖN LÄHTÖKOHDAT Asiantuntijoiden rooli oman alan erityisasiantuntija säilyy, mutta yhteistoiminta ja dialogi muuttavat asiantuntemuksen vain yhdeksi sosiaalisen todellisuuden rakennuspalikaksi Asiakaslähtöisyyden kannalta on tärkeää, että asiakkaan kertomukset omasta tilanteesta otetaan vuoropuheluun tasavertaisina näkökohtina tilannetta määriteltäessä Lähteet: Seikkula & Arnkil 2009, 33-34 ja Karjalainen, tiivistelmä. Kuva: Lapin Letka hanke (ESR).

SOSIAALINEN VS. LÄÄKETIETEELLINEN ASIANTUNTIJUUS Sosiaalityössä asiakkaan elämäntilanne ja suhde ympäröivään yhteiskunnaan nähdään kokonaisuudessaan Esim. yksilölle tärkeät ihmissuhteet, terveys- ja työllisyystilanne sekä kyky osallistua yhteiskuntaan Ongelman muodostumiseen ovat voineet vaikuttaa yksilöstä riippumattomat seikat Lääketieteellinen asiantuntijuus: fyysinen ja psyykkinen terveys Lähde: Sorro 2011, 13.

TYÖTTÖMIEN TERVEYSHANKE Tavoitteena yhdistää terveyspalvelut työttömien työllistämis- ja kuntoutumisprosesseihin Terveystarkastusten avulla interventiot osataan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti ja oikeaaikaisesti Kohderyhmänä pitkäaikaistyöttömät, pitkään työttömänä olleet henkilöt ja vaikeasti työllistyvät t henkilöt Asiakkaan tulivat hankkeeseen mukaan TYP:n, työvoimatoimistojen, kuntien sosiaalitoimen ja kolmannen sektorin kautta 17 alueellista osahanketta Koordinoija ij STAKES Lähde: Työttömien terveyshankkeen väliraportti 2/2008, 3. Kuva: sama.

SUOSITUKSET JA HYVÄT KÄYTÄNNÖT 1) Palvelukokonaisuuksiin liittyvä tiedonvaihto 2) Verkostoituminen väliaikaisten toimijoiden kanssa 4) Yhteistyö ja moniammatilliset tapaamiset 3) Tietojärjestelmät ja asiakasta koskevien tietojenvaihto 6) Asiakkaan osallistuminen, sitouttaminen ja motivointi 5) Palvelujen saatavuus ja jatko-ohjaus Lähteet: Työttömien terveyshankkeen väliraportti 2/2008, 71-76 ja Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke. Kehittämisvaiheen loppuraportti ja paikalliset toimintamallit 23/2009,126-129.

1) Palvelukokonaisuuksiin liittyvä tiedonvaihto = palveluprosessi, toimijat, työtavat, työvälineet, resurssit Oleellista tietää, mitä muilla sektoreilla tehdään ja millaisia palveluja voidaan järjestää ja tarjota Esim. terveydenhuollon työntekijät tuntevat melko huonosti TYP:n toimintaa Ei vain toimintakäytännöistä sopiminen, vaan eri ammattilaisten välinen jatkuva tiedonvaihto Toimijat tutuksi päivät (vierailukäynnit, koulutus- ja seminaaritilaisuudet ja moniammatilliset työryhmät, sähköinen palvelukartta Lähteet: Työttömien terveyshankkeen väliraportti 2/2008, 71-76 ja Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke. Kehittämisvaiheen loppuraportti ja paikalliset toimintamallit 23/2009,126-129.

2) Verkostoituminen väliaikaisten toimijoiden kanssa Hankkeet Eri paikkakunnilla toimii osittain päällekkäisiä projekteja hankkeiden rajapinnoilla mahdollisuus positiiviseen synergiaan Henkilöstön kokema ajanpuute ja projektiväsymys voi rajoittaa yhteistyöhalukkuutta Lähteet: Työttömien terveyshankkeen väliraportti 2/2008, 71-76 ja Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke. Kehittämisvaiheen loppuraportti ja paikalliset toimintamallit 23/2009,126-129.

3) Tietojärjestelmät ja asiakasta koskevien tietojenvaihto Eri sektoreilla asiakkaan hoidossa tarvittavat tiedot hyvä koota yhteen Erilaiset tietojärjestelmät rajoittavat sähköistä tiedonsiirtoa ja aiheuttavat päällekkäistä kirjaamista eri järjestelmiin (vrt. TYPPItietojärjestelmä) Tarvitaan aina asiakkaan suostumus Lähete-palaute paperilomake; työhallinnon/sosiaalitoimen ja terveydenhuollon välillä toimitetaan perustietoja asiakkaan tilanteesta Esim. miksi i asiakkaalle on suositeltu terveystarkastusta, t t t millaisia i i toimenpiteitä/tutkimuksia asiakkaan kohdalla on jo tehty Ongelmia: esim. perusterveydenhuollossa ei tiedetä työhallinnon ostamista terveystutkimuksista, lääkärit eivät huomaa kirjoittaa työttömälle sairaslomaa jne. Lähteet: Työttömien terveyshankkeen väliraportti 2/2008, 71-76 ja Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke. Kehittämisvaiheen loppuraportti ja paikalliset toimintamallit 23/2009,126-129.

4) Yhteistyö ja moniammatilliset tapaamiset Hyvä mahdollisuus kokonaisvaltaiseen asioiden suunnitteluun ja hoitoon Tietoisuus moniammatillisesta verkostosta auttaa työttömän asioiden eteenpäinviennissä Myös asiakas mukana Ongelma: esim. lääkäri tutkii ja hoitaa asiakkaan vaivaa ja lähettää jatkotutkimuksiin ilman kokonaissuunnitelmaa siitä, miten saatuja tietoja käytetään työkyvyn kokonaisarvioinnissa tehdyt toimet ei saa jäädä yksittäisiksi Lähteet: Työttömien terveyshankkeen väliraportti 2/2008, 71-76 ja Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke. Kehittämisvaiheen loppuraportti ja paikalliset toimintamallit 23/2009,126-129.

5) Palvelujen saatavuus ja jatko-ohjausohjaus Työterveyshuollon erikoislääkärin vastaanottoaikoja ostopalveluna työterveyshuollossa Myös sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ottavat vastaan masentuneita asiakkaita terapeuttisiin keskusteluihin Pitkäaikaistyöttömien terveydenhoitajien kouluttaminen ja sosionomien i kouluttaminen depressiokouluohjaajiksi jik i (työpariksi) i) Terveystarkastusten jatkuvuus riskiasiakkaiden kohdalla Käytäntö osoittanut, että ajanvaraukset jäävät asiakkaan toimesta tekemättä jatkossa Lähteet: Työttömien terveyshankkeen väliraportti 2/2008, 71-76 ja Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke. Kehittämisvaiheen loppuraportti ja paikalliset toimintamallit. 23/2009,126-129.

5) Palvelujen saatavuus ja jatko-ohjausohjaus Ihanteellista olisi, jos terveydenhoitaja työskentelisi syrjäytyneiden tai syrjäytymisuhan alla olevien asiakkaiden parissa ennaltaehkäisevässä terveysneuvonnassa Esim. kansantautien ennaltaehkäisy ja terveystarkastukset Välityömarkkinoiden luominen mahdollistaisi asiakkaiden jatkoohjauksen nykyistä paremmin Osa asiakkaista ei selviydy nykyisillä työmarkkinoilla tai edes tuetuilla työmarkkinoilla Terveystarkastuksiin olisi hyvä liittää työpaikkoihin tehtävät työpaikkakäynnit, jossa työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta peilataan työntekijän terveyteen ja työkykyyn y yy Lähteet: Työttömien terveyshankkeen väliraportti 2/2008, 71-76 ja Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke. Kehittämisvaiheen loppuraportti ja paikalliset toimintamallit 23/2009,126-129.

6) Asiakkaan osallistuminen, sitouttaminen ja motivointi Viranomaisten asenteiden tarkastaminen; työtön ei välttämättä itse ole aiheuttanut tilannettaan Palvelujärjestelmän pitää viestiä välittämisestä - asiakkaan motivointi! Olennaista asiakkaan ikk tavoittamisen i ja jatkoaikojen ikj käytön kannalta Asiakkaan osallistumista voidaan lisätä mm. soittamalla asiakkaan perään, varaamalla jatkoajat terveystarkastuksen yhteydessä viranomaisen toimesta, viranomaisten välisellä saattaen vaihdolla jne. Varatuista ajoista muistuttaminen ja kulkuyhteyksien järjestämisessä tukeminen Asiakkaan elämäntilanteen ymmärtäminen ja palvelujen räätälöiminen asiakaslähtöisesti Esim. ryhmätoiminnan sisältöjen houkuttelevuus ja toiminnan laatu Asiakkaiden ymmärtämis- ja hahmottamisvaikeuksien huomioiminen Palveluohjauksellinen työote Terveydenhoitaja kiertää terveysasemia, eikä päinvastoin Lähteet: Työttömien terveyshankkeen väliraportti 2/2008, 71-76 ja Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke. Kehittämisvaiheen loppuraportti ja paikalliset toimintamallit 23/2009,126-129.

OULUN MONIAMMATILLINEN TOIMINTAMALLI Pohjautuu pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon hankkeeseen 2007-2009 Oleellista pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ja moniammatillinen verkostotyö jalkautettu kaikille Oulun kaupungin terveysasemille yhteinen moniammatillinen verkostotyön aika joka kuukauden viimeinen tiistai klo 14.00-16.00 Mallin kuvaus: terveystarkastuksen tarpeen tunnistaminen, ajanvaraus terveydenhoitajalle, josta ohjautuminen yksilö- tai ryhmäinterventioihin, lääkärin vastaanotolle tai moniammatilliseen asiakastiimiin. Syvennetyn asiakaspalvelun jälkeen ratkaisu/lopputulos Lähde: Oulun kaupunki 2011 ja Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon hankkeen loppuraportti Oulun kaupungissa 15.8.2007-28.2.2009, 9-12.

Lähde: Oulun kaupunki 2011.

PITKÄÄN TERVEENÄ SASTAMALASSA -HANKE Palvelutarvearviointi, jonka jälkeen asiakkaan mahdollinen ohjaaminen terveystarkastukseen työvoiman palvelukeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston tai sosiaalitoimen lähetteellä Palautekeskustelu, jonka tarkoituksena moniammatillisesti pohtia asiakkaan kanssa tarvittavia jatkotoimia/kuntoutuspolkuja olemassa olevasta palvelutuotannosta mukana lähettävä taho järjestetään terveydenhoitajan luona Lähde: Hietava 2009/23, 84-90.

Lähde: Hietava 2009/23, 84-90.

KOKEMUKSIA SAVOTASTA Käytännönläheisyys plussaa pääsi perehtymään siihen, miten asioita todella hoidetaan kentällä Haasteellista! Tehtäväksi anto & perehdytys aiheeseen (mitä on jo tehty) olisi ehkä voinut olla hieman kattavampaa kaupungin toimesta Antoi realistisen kuvan hanketoiminnan luonteesta Toimijoiden d sitoutuminen + käynnistysvaiheen hitaus

LÄHTEET Hietava, Hanna 2009/23: Pitkään terveenä Sastamalassa hanke. Teoksessa Sinervo, Leini (toim.): Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke. Kehittämisvaiheen loppuraportti ja paikalliset toimintamallit, 84-90. Karjalainen, Vappu 1996: Verkoston lupaus. Tutkimus aikuisasiakkaan palveluverkoston rakentumisesta. Stakes Tutkimuksia 68, Helsinki. Lahtela, Lea 2004: Sosiaalityöntekijän jännitteinen työprosessi. Teoksessa Niskala, Asta (toim.): Sosiaalityön paikallisten käytäntöjen mallinnus 2004. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oulu, 58 74. Mönkkönen, Kaarina 1996: Asiantuntijasta asiantutkijaksi. Teoksessa Metteri, Anna (toim.): Moniammatillisuus ja sosiaalityö: sosiaalityön vuosikirja 1996. Oy Edita ab, Helsinki, 51 66. Oulun kaupunki 2011. Oulun kaupungin internetsivusto. Noudettu 26.11.2011. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon hankkeen loppuraportti Oulun kaupungissa 15.8.2007-28.2.2009. Pitkäaikaistyöttömien terveyshanke. Kehittämisvaiheen loppuraportti ja paikalliset toimintamallit 23/2009. Teoksessa Sinervo, Leini (toim.). STAKES. Seikkula, Jaakko & Arnkil, Tom Erik (2009). Dialoginen verkostotyö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 1. painos 2005, Tammi. Sorro, Anna (2011): Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus päihdetyössä. Tutkivan sosiaalityön seminaarityö. Työttömien terveyshankkeen väliraportti 2/2008. Teoksessa Sinervo, Leini (toim.). STAKES.