PÄLKÄNEEN KUNTA, Mälkiälä AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa kiinteistöstä Aatila 635-421-12-32/2 ja kiinteistöä Rantalähde 635-421-12-35. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuvat Pälkäneen kunnan Mälkilän kylän korttelin 1-4 sekä maa- ja metsätalousaluetta ja tiealuetta. KAAVASELOSTUS, 29.1.2015 Kaavoituksen vireilletulo: Kunnanhallitus 25.09.2014 232 Kunnanhallitus: Kaavaehdotus: Kunnanvaltuusto: Kaavan voimaan tulo: Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen Jokipolventie 15,37130 Nokia, gsm 040 5576086 1
1. TIIVISTELMÄ Kaavaselostuksen liitteet Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 27.01.2015 Liite 2 Aatilan tilan ranta-alueen luontoselvitys 16.7.2014 Liite 3 Selvitys rakennuskannasta 2015-01-28 Liite 4 Kantatilatarkastelu ja muunnettu rantaviivan pituuslaskelma 11.8.2014 Liite 5 Viranomaisneuvottelun 23.10.2014 muistio Liite 6 Luonnosvaiheen palauteraportti Liite 7 Ehdotusvaiheen palauteraportti Liite 8 Kaavakartta määräyksineen 1:2000 Liite 9 Asemakaavan seurantalomake Kaavaprosessin vaiheet Ranta-asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan aloitteesta. Kaavoitus käynnistyi elokuussa 2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 1.10.2014 alkaen koko kaavaprosessin ajan. Ranta-asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on osoittaa alueelle olemassa olevat loma-asuntojen ja saunan rakennuspaikat sekä uusia maisemaan, luontoon ja maastoon hyvin sopeutuvia ei-omarantaisia maaseutumatkailua palvelevia rakennuspaikkoja ja yksi uusi asuinrakennuspaikka. Suunnittelualueen laajuus Suunnittelualueen laajuus on 7,3 ha. Kaava-alue sijaitsee Pälkäneen keskustaajaman luoteispuolella Mallasveden Tossanselän rannalla. Rakennusoikeus Rakennusoikeutta on kaavassa osoitettu 1249 kem². Ranta-asemakaavassa osoitetaan yhteensä 3 loma-rakennusten rakennuspaikkaa ja 1 erillispientalon rakennuspaikka sekä rakennusoikeutta maatilamatkailua palvelevia rakennuksia varten. Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi, kun ranta-asemakaava on saanut lainvoiman. 2
1. LÄHTÖKOHDAT 1.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Kaava-alue sijaitsee Pälkäneen keskustaajaman luoteispuolella Mallasveden Tossanselän rannalla kiinteistöjen 635-421-12-32/2 Aatila ja 635-421-12-35 Rantalähde alueilla. Kiinteistöön Aatila kuuluu myös alue Vassaassa eli Vähäsaaressa, joka sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä Aatilan mantereen puolella olevasta rannasta. Vassaa ei kuulu rantasasemakaavan alueseen. Kaava-alueelle on kulkuyhteys Onkkaalantieltä Onkitietä, Niittytietä ja Uusi-Mälkiläntietä pitkin. Suunnittelualueella sijaitsee nykyisin kolme loma-asuntoa ja yksi erillinen saunarakennus. Rakennukset on rakennettu 1960-1980-luvuilla. Alueen rakennuskannasta on laadittu erillinen selvitys. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Ranta-asemakaava-alueen ulkopuolelle jäävät Aatilan kiinteistöön kuuluvat vuonna 1946 rakennettu talouskeskus, johon kuuluu päärakennus, navetta, aitta ja talousrakennuksia, sekä pihapiirin länsipuolella metsän puolella sijaitseva 1978 rakennettu omakotitalo. Vuonna 1988 rakennettu asuinrakennus, pohjoisin rakennuksista. Vuonna 1976 rakennettu loma-asunto. Toinen rakennus pohjoisen suunnasta. Vuonna 1969 rakennettu sauna. Kolmas rakennus pohjoisen suunnasta. Vuonna 1974 rakennettu loma-asunto. Eteläisin rakennuksista. Vuonna 1974 rakennettu sauna. Eteläisimmän lomaasunnon rannassa. 3
Aatilan talouskeskus, joka jää ranta-asemakaava-alueen ulkopuolelle. Omakotitalo, joka jää ranta-asemakaava-alueen ulkopuolelle. Näkymä mäen laelta kohti Tossanselkää. Alueen länsiosa on topografialtaan jyrkkää. Maanpinta nousee 50 metrin matkalla yli 10 metriä. Maaperä on länsiosassa aluetta kalliota ja moreenia, itäosasta karkeaa hietaa sekä peltoalueella savea. 4
Alueelle on laadittu luontoselvitys (Luontoselvitys, Pälkäne, Uusi-Mälkilä, Aatilan tilan rantaalue, 16.7.2014. Ympäristösuunnittelu ja visualisointi Henna Koskinen). Luontoselvityksen mukaan suunnittelualueella ei esiinny sellaisia tärkeitä elinympäristöjä tai eliölajeja, jotka erityisesti tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. Luontoselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Pirkanmaan maakuntamuseosta saadun tiedon mukaan kaava-alueelta ei tunneta ennestään muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaismuistoja eikä alueella ole museon käytettävissä olevien tietojen perusteella arkeologista selvitystarvetta. Alueella ei ole vesijohto- eikä viemäriverkkoa. Alue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Kiinteistö 635-421-12-35 Rantalähde on lohkottu omaksi kiinteistökseen vuonna 2009. Alueella on eri omistaja kuin kiinteistöllä 635-421-12-32 Aatila. Aatilan ranta-alueen keskellä sijaitsee yhteiskäyttöalue, Ounianmäen venevalkama (635-878-7-0). Venevalkaman osakkailla on tieoikeus (Y1999-7672) Aatilan kiinteistön halki venevalkamalle. Tieoikeuden leveyttä ei ole kiinteistörekisterissä määrätty. Venevalkaman vieressä on alue, johon on osoitettu rasitteella venevalkama (000-210-K30992, 000-210-K30994 ja 000-2010-K30997) kolmelle Vassaassa sijaitsevalle kiinteistölle (635-421-12-21 Tuomiranta, 635-421-12-27 Kummeli ja 635-421-12-31 Kummeli 2). Venevalkaman koko on noin 10mx4,2m kutakin oikeutettua kiinteistöä kohden. Kahdelle Vassaassa sijaitsevalle kiinteistölle (635-421-12-27 Kummeli ja 635-421-12-31 Kummeli 2) on osoitettu 3 metriä leveä tieoikeus (000-2010-K31001) Ounianmäen venevalkamalta rasitteella osoitetulle venevalkamalle. Alueelle on laadittu kantatilaselvitys ja muunnetun rantaviivan pituuslaskelma, jotka ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kantatilaselvityksessä on huomioitu kaikki Aatilan kiinteistön kantatilasta 1.7.1959 jälkeen lohkotut kiinteistöt, joista osa sijaitsee Vassaassa eli Vähäsaaressa. Kantatilaselvityksen mukaan kantatilan käyttämä rakennusoikeus on yhteensä 8 rakennuspaikkaa, joista 4 sijaitsee Vassaassa ja 4 mantereella. Muunnetun rantaviivan pituus on yhteensä 1408m, josta 804 metriä sijoittuu Vassaaseen ja 604m mantereelle. Nykyinen mitoitus on Vassaassa on 5,0 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviiva-km ja mantereella 6,6 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviiva-km. Nykyinen mitoitus koko kantatilan alueella on 5,7 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviiva-km. Ranta-asemakaava-alueen rantaviivan ei-muunnettu rantaviivan pituus on 685 metriä, josta vapaata, rakentamatonta rantaviivaa on noin 430 metriä eli 63%. 1.2. Suunnittelutilanne Asemakaava Alueelle ei ole aiemmin laadittu ranta-asemakaavoja tai asemakaavoja. Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. 5
Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1.maakuntakaava. Maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu varauksia eikä rajauksia. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on valmisteilla. Maakuntakaavaa varten on laadittu arvokkaiden maisema-alueiden sekä rakennettujen kulttuuriympäristöjen täydennys- ja päivitysinventointi. Ranta-asemakaava-alue ei sisälly inventointeihin. Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitokselta hankittua digitaalista maastotietokantaa ja kiinteistörekisterikarttaa. Rakennusjärjestys Pälkäneen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 21.06.2010. 2. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1. Aloite ja suunnittelun tarve Ranta-asemakaavahanke on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Maanomistaja harjoittaa elinkeinonaan maatilamatkailua ja hänellä on tarve kehittää yritystoimintaa rakentamalla uusia maatilamatkailua palvelevia rakennuksia. Maatilamatkailu keskittyy Aatilan talouskeskukseen ja uusien rakennusten rakentaminen saman kiinteistön alueelle läheiseen metsään on nähty luontevaksi sijainniksi. Koska alue sijoittuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiselle rantavyöhykkeelle, on alueelle tarpeen laatia ranta-asemakaava, jossa tarkastellaan koko rantavyöhykkeen maankäyttöä. Maanomistajalla on tarkoitus muuttaa itse asumaan alueelle, mikä parantaisi maatilamatkailuyrittämisen toimintaedellytyksiä. Maanomistajalla on sen vuoksi tarve rakentaa alueelle omakotitalo, jolle kaavassa on tarpeen osoittaa rakennuspaikka. 2.2. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: Suunnittelualueen maanomistajat Suunnittelualueeseen rajautuvien kiinteistöjen omistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Pälkäneen kunnan tekninen lautakunta sekä rakennus- ja ympäristölautakunta. Tampereen aluepelastuslaitos Vireilletulo Kaava on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä 25.09.2014 232. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 1.-31.10.2014 väliseksi ajaksi. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta teki kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitettiin Sydän- Hämeen Lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan nettisivuilla. Kaava-alueeseen rajautuville maanomistajille lähetettiin tieto kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei saatu palautetta. 6
Hankkeesta järjestettiin viranomaisneuvottelu 23.10.2014. Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan aluepelastuslaitos ja Pirkanmaan liitto ilmoittivat, että heillä ei ole tarvetta osallistua Aatilan ranta-asemakaavan viranomaisneuvotteluun. Neuvottelussa käytiin läpi hankkeen lähtökohtia ja tavoitteita sekä käsiteltiin alustavaa kaavaluonnosta. Viranomaisneuvottelun muistio on kaavaselostuksen liitteenä. Kaavaluonnos valmistui tammikuussa 2015. Kaavakarttaluonnos ja muu valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ja aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Kaavaluonnoksesta on mahdollista antaa palautetta, jonka perusteella sitä tarkistetaan tarvittaessa. Kaavaluonnokseen tehtävien tarkistusten pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Kaavaehdotuksen käsittelee kunnanhallitus ja se pidetään ns. julkisesti nähtävänä. Päätöksen nähtäväksi asettamisesta tekee kunnanhallitus. Nähtävänä olosta ilmoitetaan Sydän-Hämeen Lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan nettisivuilla. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänäolon päättymistä. Muistutuksen tehneille lähetetään kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Osallisten ja kunnan jäsenten, jotka haluavat itselleen ilmoitettavan kaavan hyväksymispäätöksestä, tulee pyytää sitä nähtävänä olon aikana. Kaavaehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot lautakunnilta ja viranomaisilta. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaehdotusta tarkistetaan. Tarvittaessa järjestetään toinen viranomaisneuvottelu, tehdään tarkistuksia kaavaehdotukseen ja asetetaan se uudelleen nähtäville. Kunnanhallitus esittää valtuustolle asemakaavan hyväksymistä ja valtuusto hyväksyy asemakaavan. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, valitusaika on 30 päivää. Pirkanmaan ELY-keskus voi valitusajan kuluessa tehdä hyväksymispäätöksestä oikaisukehotuksen, jolloin päätöksen täytäntöönpano keskeytyy kunnes kunta tekee uuden päätöksen. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kirjeitse vain sitä erikseen kaavaehdotuksen nähtävänä ollessa pyytäneille. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta, asemakaava tulee voimaan kuulutuksella Sydän- Hämeen lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. 2.3. Ranta-asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on osoittaa alueelle uutta ei-omarantaista rakentamista maatilamatkailun tarpeisiin ja yksi ei-omarantainen erillispientalon rakennuspaikka. Ranta-alue halutaan säilyttää nykyisellään ja tavoitteena on säilyttää nykyinen metsäinen rantamaisema. Tavoitteena on, että uusi rakentaminen sijoittuu ylemmäksi rinteeseen metsän suojaan, ei rantaan. Olemassa olevat rakennukset on tavoitteena osoittaa kaavaan toteutuneen tilanteen mukaisesti ja osoittaa niille mitoituksen ja ympäristön sallima lisärakennusoikeus. 7
3. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS JA PERUSTELUT Alueelle on osoitettu yksi uusi erillispientalojen rakennuspaikka (AO), kolme olemassa olevaa loma-asuntojen rakennuspaikkaa (RA) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M), jolle on osoitettu rakennusoikeutta maatilamatkailua palvelevia rakennuksia varten ja saunarakennuksia varten. Mitoitus Asemakaavassa on olemassa olevien rakennuspaikkojen lisäksi osoitettu yksi uusi erillispientalon rakennuspaikka ja kaksi maa- ja metsätalousalueelle sijoittuvaa uutta rakennusalaa maatilamatkailua palvelevia rakennuksia varten. Laskennallisesti uusia alle 200m etäisyydelle rantaviivasta sijoittuvia rakennuspaikkoja on yhteensä 3 (1 kpl AO + 2 kpl rm). Kantatilan rakennuspaikkojen lukumäärä kasvaa nykyisestä kahdeksasta rakennuspaikasta lukuun 11. Kaavassa ehdotettu mitoitus on 7,8 rakennuspaikkaa/ muunnettu rantaviiva-km. Rakentamattoman rantaviivan osuus säilyy ennallaan. Rakentamatonta rantaviivaa on 63% rantaviivasta. Rakennusoikeuden mitoituksen perusteena ollut Pälkäneen rakennusjärjestys, jonka mukaan: Lomarakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikkaa kohden saa olla 6 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 160 m². Vakituisen asumisen rakennuspaikoilla rakennusten yhteenlaskettu kerrosala rakennuspaikkaa kohden saa olla enintään 7 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin enintään 300 m². Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25 m. 8
Yhden saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m², saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa lukuun ottamatta rantavyöhykkeen avoimia osia. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 m. Toisena saunana voidaan tälle etäisyydelle rakentaa alle 12 m²:n suuruinen savusauna. Niiden olemassa olevien rakennusten osalta, jotka eivät täytä rakennusjärjestyksen vähimmäisetäisyysvaatimusta rantaviivasta, on kaavaan osoitettu toteutunut tilanne huomioiden +10% laajennusmahdollisuus. Korttelialueet Erillispientalon rakennuspaikka (AO) korttelissa 1 on osoitettu mäen päälle. Rakennuspaikan pinta-ala on 4857 m². Etäisyyttä rakennuspaikan rajalta rantaan on noin 60 metriä (rakennusalan reunasta 80 metriä). Korkeuseroa rantaan on yli kymmenen metriä. Rakennusala on rajattu rakennuspaikan keskiosaan. Suurimmaksi sallituksi rakennuksen korkeusluvuksi on osoitettu I u2/3. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusoikeutta on 300 kerrosalaneliömetriä, joka on 6% rakennuspaikan pintaalasta. Rakennuspaikalle on ohjeellisena osoitettu asuinrakennuksen ja talousrakennuksen rakennusalat. Korttelin 1 lomarakennuspaikan (RA) pinta-ala on 4190 m². Rakennuspaikalle on osoitettu rakennusoikeudet olemassa olevaa lomarakennusta ja rantasaunaa varten. Rantasaunan rakennusoikeudeksi on osoitettu 15 kem². Nykyisen saunan kokonaisala on 13 m². Koska saunarakennus sijaitsee alle 15 metrin etäisyydellä rannasta, on rakennusoikeus määrätty toteutuneen tilanteen mukaisesti huomioiden +10% laajentamisvara. Etäisyydelle 15-25 metriä rantaviivasta on osoitettu saunalle lisärakennusoikeutta 10 kem² (sa) ja savusaunan rakennusoikeus 12 kem² (s-sa). Yli 25 metrin etäisyydelle rantaviivasta on osoitettu rakennusoikeutta 120 kem². Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus on 157 kem², joka on 4% rakennuspaikan pintaalasta. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on määrätty I. Korttelin 2 lomarakennuspaikan (RA) pinta-ala on 3286 m². Rakennuspaikalle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 160 kem², joka on 5% rakennuspaikan pinta-alasta. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on määrätty I. Rakennusala on rajattu kahteen osaan siten, että nykyinen lomarakennus, joka sijaitsee alle 25 metrin etäisyydellä rannasta, on määritetty omaksi rakennusalaksi ja rakennusoikeudeksi on määrätty 45 kem² toteutuneen tilanteen mukaisesti huomioiden +10% laajentamisvara. Yli 25 metrin etäisyydelle rannasta on osoitettu rakennusoikeutta 115 kem². Korttelin 3 lomarakennuspaikan (RA) pinta-ala on 3890 m². Rakennuspaikalle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 160 kem², joka on 4% rakennuspaikan pinta-alasta. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on määrätty I. Rakennusalan raja on osoitettu olemassa olevan rakennuksen mukaisesti 20 metrin etäisyydelle rannasta. Rakennuspaikalla ei ole nähty tarpeelliseksi erotella rakennusaloja eri käyttötarkoituksiin ja vyöhykkeisiin, koska rakennuspaikka sijaitsee metsän keskellä ja etäisyyden rannasta on arvioitu olevan riittävä maiseman kannalta. Maa- ja metsätalousalueelle (M) on osoitettu rakennusala olemassa olevaa saunarakennusta varten (sa). Rakennusoikeudeksi on määrätty 60 kem² toteutuneen tilanteen mukai- 9
sesti huomioiden +10% laajentamisvara. Olemassa olevan saunan vierestä on lähivuosina palanut savusauna. Kaavaan on osoitettu rakennusala uutta savusaunaa (s-sa) varten huomioiden riittävä etäisyys, 20 metriä, olemassa olevaan saunarakennukseen ja vähimmäisetäisyys rantaviivasta, 15 m. Rakennusoikeutta savusaunaa varten on osoitettu 12 kem². Ylemmäksi rinteeseen on osoitettu kaksi rakennusalaa maatilamatkailua palvelevia rakennuksia varten (rm). Rakennusalojen etäisyys rantaviivasta on noin 60-80 metriä. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on määrätty I. Rakennusoikeutta on osoitettu kummallekin rakennusalalle 200 kem². Rakennusaloille on ohjeellisena osoitettu rakennusten rakennusalat. Koska ympäristö, luontoarvot tai maisema eivät aseta rakentamiselle erityisiä reunaehtoja, ei rakennusoikeutta ole nähty tarpeelliseksi erotella tarkemmin eri käyttötarkoituksiin tai rakennusaloihin. Maatilamatkailua ja metsäympäristön säilymistä varten on perusteltua osoittaa alueen pääkäyttötarkoitukseksi maa- ja metsätalousalue osoittamatta tarkemmin rakennuspaikkoja tai tontteja. Rakennuspaikkoja ei myöskään ole tarvetta lohkoa jatkossa omiksi kiinteistöikseen. Maatilamatkailua palvelevat rakennukset voivat olla esim. majoitusrakennuksia, saunarakennuksia, huoltorakennuksia tai varastorakennuksia. Maatilamatkailua palvelevien rakennusten luokse ei ole nähty tarpeelliseksi järjestää ajoneuvoliikenteelle yhteyttä, mikä säästää metsäympäristöä. Pelastustielle ajoyhteys on järjestettävissä kaavatien kautta ja erillispientalojen korttelialueen läpi. Koko kaava-alueella itäosan peltoaluetta lukuun ottamatta on rantavyöhykkeelle osoitettu puustoisena säilytettävä alueen osa (my). Kaavamääräyksellä tuetaan kaavan tavoitetta säilyttää rantamaisema nykyisellään. Lomarakennuspaikalle kortteliin 1 ja erillispientalon rakennuspaikalle on osoitettu katualue nykyisen tien paikalle. Katualueen nimeksi on osoitettu Männiköntie. Ounianmäen venevalkamalle on osoitettu kiinteistörekisterin mukainen tieoikeus ajoyhteytenä (ajo). Leveydeksi on varattu 3m. Ounianmäen venevalkaman itäpuolelle on osoitettu kiinteistörekisterin mukainen venevalkaman ja tieoikeuden rasite (lv). Yleismääräyksissä on määrätty, että katualueen toteuttamisvastuu määrätään MRL 91 :n nojalla maanomistajalle. Jos asemakaava laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vuoksi loma- tai matkailuhanketta taikka muuta vastaavaa hanketta varten, voidaan kaavaan ottaa määräys, jolla kaavan toteuttamisvastuu kadun ja muun yleisen alueen osalta kokonaan tai osittain siirretään maanomistajalle tai -haltijalle. 3.1. Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavoitettaessa tulee arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Ranta-asemakaava mahdollistaa yhden uuden omakotitalon ja maatilamatkailua palvelevien rakennusten rakentamisen alueelle sekä olemassa olevien lomarakennusten laajentamisen. 10
Kaavassa osoitettu mitoitus on kohtuullinen, koska rakentamattoman rantaviivan osuus säilyy ennallaan ja uusi rakentaminen sijoittuu vähintään 60 metrin etäisyydelle rantaviivasta eikä alueella ole todettu erityisiä luonto- tai maisema-arvoja, jotka tulisi ottaa mitoituksessa huomioon. Kaava ei luo paineita nykyistä tehokkaamman maankäytön sallimiseen muualla kunnan ranta-alueilla. Maatilamatkailua koskeva väljä rakennusalan ja oikeuden määrittäminen mahdollistaa alueen tarkemman suunnittelun toteuttamisvaiheessa ja jättää toteuttamisvaihtoehdoille mahdollisuuksia. 200 kem² kokonaisuus on mahdollista toteuttaa laajan rakennusalan sisällä metsäympäristö huomioiden esim. rakentamalla 2 kpl noin 60 kem² majoitusrakennusta, kaksi saunarakennusta, noin 25 kem²/ kpl ja varaston 30 kem² tai rakentamalla yhden esim. 6 mh käsittävän majoitusrakennuksen noin 140 kem², saunarakennuksen 30 kem² ja varastorakennuksen 30 kem². Kaava-alueella ei ole todettu olevan sellaisia luonto- tai maisema-arvoja, jotka tulisi ottaa kaavoituksessa erityisesti huomioon. Ranta-asemakaava-alueesta 75% on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi ja rantavyöhyke on osoitettu puustoisena säilytettäväksi alueeksi, mikä parantaa alueen luonnonympäristön säilymismahdollisuuksia ja rantamaiseman säilymisenä metsäisenä. Uusi rakentaminen sijoittuu vähintään 60 metrin etäisyydelle rantaviivasta eikä sillä ole vaikututusta rantamaiseman säilymiseen. Rakentamattoman rantaviivan osuus säilyy ennallaan. Ranta-alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet maatilamatkailun ulkoilu- ja virkistystarpeille. Ranta-asemakaava ei toteutuessaan lisää merkittävästi liikennettä Onkitiellä, Niittytiellä ja Uusi-Mälkiläntiellä, joita pitkin alueelle on kulku. Rakennuspaikat ovat riittävän suuria pinta-alaltaan, jotta jätevedet on mahdollista käsitellä rakennuspaikoilla. Vesijohdon vetäminen rm-alueille on mahdollista samassa yhteydessä, kun se tulee ajankohtaiseksi AO-korttelissa. Ranta-asemakaavassa on huomioitu kiinteistörekisteriin kirjatut rasitteet ja oikeudet. 11
3.2. Kaavamerkinnät ja -määräykset 12
Yleismääräykset: Katualueen toteuttamisvastuu määrätään MRL 91 :n nojalla maanomistajalle. 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS my-kaavamääräyksellä osoitetuilla alueilla edellytetään, että nykyinen puusto on pyrittävä säilyttämään. Alueille on suositeltavaa laatia metsänhoitosuunnitelma, jonka tavoitteeksi asetetaan metsäluonnon hoito ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet. rm-alueita toteutettaessa on huomioitava pelastusajoneuvoille esteetön pääsy alueille. Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi, kun se on saanut lainvoiman. Nokialla 29.01.2015 Helena Väisänen Arkkitehti SAFA Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen 13