Tulevaisuuden teknologiakeskus avoin vuorovaikutteinen oppimispilvi? Luova TulevaisuusTila -sessio Teknologiakeskus InnoParkissa 5.4.2011 Sirkka Heinonen ja Juho Ruotsalainen Tulevaisuuden tutkimuskeskus Helsinki 2011
Sirkka Heinonen, professori Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto sirkka.heinonen(at)tse.fi Juho Ruotsalainen, projektitutkija Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto juho.ruotsalainen(at)tse.fi Copyright 2011 Kirjoittajat & Tulevaisuuden tutkimuskeskus & Turun yliopisto Kannen kuva Sirkka Heinonen La Défense, Paris Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto Korkeavuorenkatu 25 A 2, 00130 HELSINKI Puh. (09) 698 0056 Faksi (09) 6818 5888 Research Group of Future of Media and Communications (FMC) https://sites.google.com/site/futuremediac/ ffrc.utu.fi tutu-info@utu.fi, etunimi.sukunimi@utu.fi 2
The question concerning technology is not technological Martin Heidegger 3
Sisällys 1. Johdanto...5 1.1. Luovan tulevaisuustilan elementit...5 1.2. Työskentelyn askelkuviot...6 2. Tulevaisuuden teknologiakeskusten yhteiskunnallinen ympäristö...8 3. Tulevaisuuspyörät...12 3.1 Vertaistuotanto...14 3.1.1 Vertaistuotannon tulevaisuuspyörä...14 3.1.2 Vertaistuotannon innovaatioaihioita...16 3.1.3 Vertaistuotannon musta joutsen...17 3.2 Merkityksellisyys...18 3.2.1 Merkityksellisyyden tulevaisuuspyörä...18 3.2.2 Merkityksellisyyden innovaatioaihioita...20 3.2.3 Merkityksellisyyden musta joutsen...22 3.3 Hyötyreaktori...23 3.3.1 Hyötyreaktorin tulevaisuuspyörä...23 3.3.2 Hyötyreaktorin innovaatioaihioita...26 3.3.3 Hyötyreaktorin musta joutsen...28 4. Johtopäätöksiä, tulosten arviointia ja jatkotyöstämisehdotuksia...29 Kirjallisuutta...32 LIITE 1 Kutsu...33 LIITE 2 Tulevaisuuspyörissä työstetyt heikot signaalit...35 LIITE 3 Osallistujat...37 LIITE 3 Toimialan tulevaisuuden ennakoinnista...39 4
1. Johdanto Teknologiakeskus Innoparkissa pidettiin 5.4.2011 VIDICO-hankekokonaisuuden 1 Hämeenlinnan pilotin neljäs Luova Tulevaisuustila sessio aiheesta Tulevaisuuden teknologiakeskus - avoin vuorovaikutteinen oppimispilvi? Mitä se merkitsee ja miten se todentuu 2020? Sessioon osallistui henkilöstöä Innoparkista, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK:n kirjastosta sekä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. 1.1. Luovan tulevaisuustilan elementit Teknologiakeskus Innoparkin Luovan tulevaisuustilan elementteinä ja toimintoina ovat tulevaisuusjulisteet, tulevaisuuskirjahylly, tulevaisuuslinkit, tulevaisuusmetodilipasto, digikehyksessä tulevaisuusaforismit, koululaisten tulevaisuuspiirrokset, heikkojen signaalien sarjakuvalakanat 2 sekä digiseinä. Tilassa on esillä myös leipälapio, joka symboloi ideoiden leipomista ja toimii vanhana artefaktina muistutuksena siitä, että innovaatiot syntyvät usein vanhan ja uuden luovista yhdistelmistä. Tilan suunnittelussa on pyritty rauhallisuuteen ja ajatukset luontoon kuljettavaan vihreäsävyiseen väri-ilmeeseen ja sisustukseen. Huoneen päädyn digiseinään heijastetaan verkkaiseen tahtiin otoksina kesäisen metsän videokuvaa linnunlaulun taustaäänin. Tilassa on myös esillä neljä taideteosta, joiden avulla tilassa kävijät voivat virittää ajatuksiaan tulevaisuustyöskentelyyn ja esimerkiksi työstämään kulloinkin käsittelyn 1 Teknologiakeskus Innoparkin koordinoimasta Euroopan aluekehitysrahaston VIDICO-hankkeesta (Visible Digital Competence) ja sen osahankkeista ks. tarkemmin osoitteesta http://www.innopark.fi/portal/ohjelmat_ja_projektit/projektit/vidico/. Hankkeen toteuttajana toimii Tulevaisuuden tutkimuskeskus (Turun yliopisto) prof. Sirkka Heinosen johdolla. Tutkijaryhmään kuuluvat lisäksi projektitutkijat Sofi Kurki, Juho Ruotsalainen ja Riikka Saarimaa. Vuonna 2009 hankkeessa on myös avustanut tutkimusharjoittelija Leo Westerlund. Hämeenlinnan pilotin toiseen osioon tilan tarjonnut Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu (HAMK) on hankkeeseen verkottunut yhteistyötaho. Hankepartnerina on toiminut Teknologiakeskus Innoparkin lisäksi Helsingin kaupunginkirjasto (Helsingin kaupunki) ja muita yhteistyökumppaneita ovat olleet HAMK:in lisäksi Martela Oy, Hahmo Design Oy ja Tulevaisuuden tutkimuksen seura. 2 Sarjakuva-elementti toteutettiin ensimmäistä kertaa tähän sessioon kokeellisena lähestymistapana heikkojen signaalien tunnistamisessa. Vahvistusta tilassa työstettyjen paperien käyttämiseen ideoiden kumulatiivisena kerryttäjänä saatiin Pangin (2011) Paper Spaces -konseptista. 5
kohteena olevien tulevaisuusteemojen aihioita, esimerkiksi pohtimaan asumisen tulevaisuutta. Kuvat toimivat tilassa myös pienimuotoisena taidenäyttelynä (Maria Pajuniemen maalaukset: Beneath the Surface 2004, Megatron and Friend 2008, Life on Venus 2009 sekä Checks and Balances 2010). 3 Luova tulevaisuustila on fyysinen tila, jossa opiskelijat, opettajat ja työntekijät voivat pistäytyä ja oleskella tiettyjä jaksoja oman perinteisen työskentelytilan ulkopuolella tankatakseen itseensä innovatiivisuutta ja tulevaisuusajattelua tukevia elementtejä, vaikutteita ja virikkeitä. Tiettyyn fyysiseen tilaan sijoittuvassa luovassa tulevaisuustilassa hyödynnetään myös virtuaalisia ja digitaalisia välineitä, yhteisöjä ja sisältöjä vuorovaikutteisessa muodossa. Siten se on myös hybriditila - fyysisen ja virtuaalisen tilayhdistelmä, jossa demonstroidaan ja sovelletaan ennakointimetodeja. Tavoitteena on kannustaa käyttäjiä luovuuteen ja tulevaisuusajatteluun, innovaatioiden synnyttämiseen. Luova tulevaisuustila toimii tulevaisuusklinikoiden 4 ja tulevaisuusvalmennuksen kotipesänä tai luovana kokous- ja opetustilana. Tavoiteltu miljöö on innovatiivinen ja luova tutkiva ja osallistava oppimisympäristö. Kyseessä on yhteisöllisesti kehitettävä konsepti, jossa kaikki käyttäjät kutsutaan mukaan kehittämään Luovaa tulevaisuustilaa. 5 1.2. Työskentelyn askelkuviot Sessio käynnistyi professori Sirkka Heinosen alustuksella tulevaisuuden teknologiakeskuksen keskeisistä elementeistä ja pilviorganisaatioista. Lisäksi Heinonen näytti tätä aihekokonaisuutta heikkojen signaalien kautta luotaavan Tulevaisuusikkunaesityksen 6. Tulevaisuusikkunan katsomisen jälkeen osallistujat työstivät heikkojen 3 Maalauksia hyödynnetään pilotin jälkeen digitaalisena aineistona ennakoinnin kuva-analyyseissa nettisivuille tulevan linkin välityksellä. Viimeksi mainittu teos on tehty Hämeenlinnan pilotin Luovaan tulevaisuustilaan ja toiseksi viimeisenä mainittu vastaavasti Helsingin pilotin Luovaan tulevaisuustilaan. 4 Tulevaisuusklinikka (Futures Clinique) on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa kehitetty strukturoitu osallistava ja tutkiva tulevaisuusverstasmenetelmä, jossa hyödynnetään kuutta eri ennakointimetodia. 5 Käyttäjäkokemuksia ja palautteita kerätään tilassa olevan tietokoneen kautta, nettilinkistä tai paperilomakkeella, jonka voi jättää palautelaatikkoon. Käyttäjäkokemukset raportoidaan hankkeen loppuraportissa. 6 Tulevaisuusikkuna (Futures Windows) on ennakointimetodi, jossa visualisoidaan heikkoja signaaleja eli orastavista ilmiöistä kertovia merkkejä. Heikkoja signaaleja (tai nousevia uusia ilmiöitä, joihin kyseiset signaalit viittaavat) voidaan esittää visuaalisessa muodossa valokuvien ja piirrosten avulla esimerkiksi seinälle heijastettavana (tai tietokoneen näytöltä katseltavana) kalvoesityksenä. Tulevaisuusikkuna on ikään 6
signaalien korttien 7 sekä omien ajatustensa pohjalta kolmea tulevaisuuspyörää 8 tulevaisuuden teknologiakeskuksen keskeisistä elementeistä. Tulevaisuuspyörien valmistuttua Heinonen esitteli lyhyesti pyöriin syntyneen sisällön. Tämän jälkeen Heinonen esitteli mustien joutsenten käsitteen (Taleb 2007; Heinonen & Ruotsalainen 2011) ja näytti mustien joutsenten Tulevaisuusikkunan. Osallistujat jakautuivat kolmeen ryhmään, joista kukin arpoi itselleen yhden mustien joutsenten kortin sekä mustan joutsenen tapahtumisajankohdan. Arvonnan jälkeen kukin ryhmä pohti saamansa mustan joutsenen vaikutuksia yhteen tulevaisuuden teknologiakeskuksen elementtiin ja kirjasivat ajatuksensa pyörien alle kiinnitettyyn lakanaan post it -lapuille. Lopuksi ryhmät esittelivät tuotoksensa muille osallistujille. kuin ikkuna tulevaisuuden kehitysilmiöihin ja niistä kertoviin heikkoihin merkkeihin, joita katsojat voivat tunnistaa, analysoida ja tulkita. 7 Kortit oli tehty Manchesterin yliopiston iknow-hankkeen aineistosta (http://community.iknowfutures.eu/). iknow-hanke on toteutettu yhteistyössä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. 8 Tulevaisuuspyörä (Futures Wheel) on Jerome Glennin (2009) kehittämä mindmap-tyyppinen ennakointimetodi. 7
2. Tulevaisuuden teknologiakeskusten yhteiskunnallinen ympäristö Session aihe Tulevaisuuden teknologiakeskus avoimena vuorovaikutteisena oppimispilvenä valittiin, koska sen nähtiin ennakoivan syvällisiä muutoksia, jotka liikeelämässä ja koko yhteiskunnassa ovat jo alkaneet. Aiheen valintaan vaikutti myös se, että Luovan tulevaisuustilan Hämeen pilotti on toteutettu teknologiakeskuksessa (Innopark). Edellinen, informaatioteknologian nostattama talouden aalto päättyi 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun finanssikriisiin ja taantumaan. Osin taantuma johtui siitä, että perinteinen informaatioteknologia oli jo saavuttanut kasvunäkymänsä; uskoa vanhamalliseen informaatioteknologiaan koeteltiin jo 2000-luvun alussa, kun IT-kupla puhkesi. Nyt uumoillaan uutta kuplaa, tällä kertaa kuitenkin erilaisena ja mahdollisesti Kiinan sijoitusten puhkaisemana (The Economist 14.5.2011). Teollistumisen jälkeinen talouskehitys on noudatellut Kondratieffin aalloiksi kutsuttua sääntöä, jonka mukaan 40-60 vuoden mittaiset kasvun ja taantuman syklit vuorottelevat toistuvasti. Uusi aalto saa alkunsa yhdestä tai useammasta uudesta teknologiasta, joka tarjoaa uusia kasvumahdollisuuksia. Tyypillistä näille teknologioille on, että ne 1) sysäävät liikkeelle ei pelkästään taloudellisen vaan koko yhteiskuntaa koskettavan sosio-kulttuurisen muutoksen ja 2) pyrkivät tyydyttämään keskeisiä kulloisiakin yhteiskunnallisia tarpeita esimerkiksi teollisen yhteiskunnan teknologioilla pyrittiin ennen kaikkea lisäämään materiaalista vaurautta ja nopeuttamaan liikkumista. Muutoksen alkuun panevat teknologiat syntyvät aina kulloisenkin aallon lopussa, ja ne kasvavat kukoistukseen seuraavan aallon aikana. Niinpä tarkastelemalla aallon lopussa esiin nousseita tärkeitä teknologioita sekä keskeisiä yhteiskunnallisia tarpeita, voi ennakoida seuraavaa aaltoa ja sen muovaamaa yhteiskuntaa. (http://en.wikipedia.org/wiki/kondratiev_wave) Kaksi yhteiskunnallista ongelmaa ja tarvetta sekä niihin vastaavat teknologiat nousevat juuri nyt ylitse muiden. Ensinnäkin, ilmastonmuutos ja muut ympäristöongelmat, erityisesti resurssiniukkuus, ovat ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä vähäpäästöiset energiantuotantotavat sekä luonnonvarojen käyttöä tehostavat teknologiat nousevat ratkaisemaan ongelmaa. Toiseksi, 8
ihmisten tarpeet suuntautuvat yhä voimakkaammin yksilöllisesti mielekkään ja merkityksellisen elämän rakentamiseen. Tähän tarpeeseen vastaavat luova talous ja aineeton tuotanto sekä erityisesti Internetin kehitysnäkyminä nettiä personoiva web 3.0, digitaalisen sisällön jakamista edistävät netin pilvipalvelut sekä web 2.0:n eli sosiaalisen median yhteisluovuuden ja osallistumisen edelleen vahvistuminen. 9 Nousevien sosio-kulttuuristen tekijöiden ja internetin uusien teknologioiden yhdistelmästä muodostuu pilviorganisaatio, ja nähdäksemme juuri pilviorganisaatiolla on yhteiskuntaa radikaaleimmin muuttavat sosio-kulttuuriset seuraukset. Pilviorganisaatio on eräänlainen äärimmäisen joustava superrakenne, jolla on kyky tuoda yhteen mitä erilaisimpia ihmisiä, ajatuksia, yhteiskunnan alueita ja toimialoja ja saattaa ne luomaan yhdessä uutta. Pilviorganisaatio muodostuu mahdollisimman avoimesta ja runsaasta informaation virrasta, organisaation vilkkaasta vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa, työntekijöiden autonomisuudesta ja itseorganisoitumisesta sekä pitkälle viedystä, sekä työntekijöiden että asiakkaiden osallistamisesta. Pilviorganisaation voi ymmärtää suppeasti, jolloin sillä tarkoitetaan organisaation sisäistä rakennetta, tai laajasti, jolloin se luo avoimia ja läpinäkyviä yhteyksiä organisaatioiden välille sekä organisaation ja koko yhteiskunnan välille. Pilviorganisaatiossa projektikohtaiset yhteenliittymät syntyvät ja hajoavat, niihin voi liittyä ja niistä voi erota helposti ja yhteenliittymien kokoonpano muodostetaan tarpeen, osaamisen ja kiinnostavuuden mukaan, sekä organisaation sisältä että usein myös sen ulkopuolelta. Kuten kehkeytymässä oleva internetin uusi muoto, pilviorganisaatio on sekä korostuneen yhteisöllinen että korostuneen yksilöllinen. Avoin, runsas vuorovaikutus sekä ihmisten autonomisuus tukevat toisiaan. Pilviorganisaatio rikkoo työn ja vapaa-ajan välisiä rajoja, ja työntekijöitä motivoivat samat asiat merkitykselliset kokemukset ja elämykset, itsen toteuttaminen ja kehittäminen kuin muussakin elämässä. Työntekijät saavat käyttää työssään koko inhimillisten potentiaaliensa kirjoa, ja tästä hyötyvät myös työnantajat tuottavuuden kasvuna. Pilviorganisaatio muuttaakin syvällisesti työn käsitettä. 9 Näitä teemoja on työstetty 24.5. pidetyssä Luovan tulevaisuustilan ennakointisessiossa (Heinonen & Ruotsalainen 2011) 9
Pilviorganisaation voi ymmärtää konkreettisen organisaatiorakenteen lisäksi metaforaksi, uudenlaiseksi, avoimeksi tavaksi käsittää työtä ja taloutta, jossa työ ja muu elämä ovat luovalla tavalla sekoittuneet keskenään. Pilviorganisaation voi tiivistää esimerkiksi seuraavaan kolmeen elementtiin: 1. Vertaistuotanto vuorovaikutus, jakaminen, joukkoluovuus, joukkoistaminen (crowdsourcing). 2. Merkityksellisyys elämykset, voimaantuminen, merkityksellistäminen: kokonaisvaltainen näkemys ihmisestä, joka pyrkii yksilöllisesti mielekkääseen elämään ja jota innostaa ja motivoi työssä samat asiat kuin elämässä muutenkin. 3. Hyötyreaktori kaikkien inhimillisten potentiaalien, kokemusten ja tietojen käyttäminen, kehittäminen ja hyödyntäminen, myös liiketaloudellinen innovaatioiden hyödyntäminen. Pilviorganisaatiota tarvitaan etenkin kolmen keskeisen mahdollisesti nousevan sosiokulttuurisen megatrendin nostattamiin yhteiskunnallisen ja taloudellisen organisoitumisen tarpeisiin. Nämä megatrendit ovat luova ja aineeton talous, merkitysyhteiskunta ja jakamisen eetos. Luovalla ja aineettomalla taloudella tarkoitetaan informaatiotalouden seuraavaa vaihetta yhteiskunnan kehityksen ketjussa. Varhaisessa informaatiotaloudessa keskeisenä tuotannontekijänä olivat tieto ja informaatio, joiden avulla pyrittiin ennen kaikkea prosessien ja aineellisen tuotannon tehostamiseen sekä teknologisiin innovaatioihin. Rationaalisuus ja tehokkuus olivat sen tuotannollisia arvoja aivan kuten teollisuusyhteiskunnankin. Luovassa taloudessa määrääväksi tuotannontekijäksi nousevat symbolit, tarinat ja kulttuuriset merkitykset, siis ikään kuin inhimillistetty informaatio. Tuotteet ovat yhä useammin aineettomia. Sen keskeisinä tuotannollisina arvoina ovat tunteet, luovuus, kulttuuriset merkitykset ja avoin vuorovaikutus. Merkitysyhteiskunnalla tarkoitetaan ikään kuin luovan talouden elämäntavallista vastinetta, jossa elämisen arvona ja tavoitteena on olemassaolon yksilöllinen mielekkyys, 10
merkityksellisyys ja elämyksellisyys. Kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan taloudellinen tuotanto keskittyy kulutusparadigman muuttuessa yhä enemmän henkisten tarpeiden tyydyttämiseen materiaalisten sijaan. Tämä tarkoittaa tiivistä, avointa ja läsnä olevaa vuorovaikutusta asiakkaan ja yrityksen välillä. Muutos edellyttää luonnollisesti myös sitä, että yhä useammalla materiaaliset ja perustarpeet ovat tulleet tyydytetyiksi. Jakamisen eetos puolestaan nousee sekä luovan talouden että merkitysyhteiskunnan tarpeista. Luovuus ja merkitykselliset kokemukset kukoistavat sitä paremmin, mitä enemmän merkityksellistä informaatiota ja kulttuurisisältöjä on vapaasti tarjolla. Jakamisen eetos perustuu eräänlaiseen uudenlaiseen yhteiskuntasopimukseen, jossa vastineeksi ilmaisesti jaetusta sisällöstä saa monin verroin takaisin ilmaista ja helposti saavutettavaa sisältöä. Myös yritykset ja elinkeinonharjoittajat hyötyvät, kun ne kehittelevät tapoja jalostaa ja järjestää sisältötulvaa muotoon, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan. 11
3. Tulevaisuuspyörät Kuva 2. Post it -lapuin täytetty tulevaisuuspyörä. Kolmea pilviorganisaation keskeistä elementtiä vertaistuotantoa, merkityksellisyyttä ja hyötyreaktoria käsiteltiin session Tulevaisuuspyörä-työskentelyssä. Tulevaisuuspyörä on Millennium-hankkeen johtajan Jerome Glennin (2009) kehittämä mindmap-tyyppinen ideointimetodi, jonka avulla voidaan hahmottaa eri teemojen tulevaisuutta sekä etenkin niiden vaikutuksia. Tulevaisuuspyörän käytöstä voi tehdä erilaisia sovelluksia. Pyörien keskiöön kirjoitetaan tutkittava teema. Ensimmäiselle kehälle ideoidaan esimerkiksi teemaan liittyviä ajatuksia ja ideoita ja toiselle kehälle näitä edistäviä tai ehkäiseviä tekijöitä tai vaikkapa konkreettisia innovaatioaihioita. Ideat kirjataan Tulevaisuusklinikka - prosessin mukaisesti post-it lapuille ja kiinnitetään fläppipaperille piirrettyyn Tulevaisuuspyörään. Tässä sessiossa Tulevaisuuspyörät työstettiin seuraavasti. Ideoinnin stimuloimisessa hyödynnettiin Manchesterin yliopiston iknow-hankkeen heikkojen signaalien aineistoa. Kukin session osallistuja valitsi pöydälle levitetyistä jotakin heikkoa signaalia kuvaavasta 12
kortista (N=20) yhden. Tämän jälkeen osallistuja kirjasi jokaisen pyörän ensimmäiselle kehälle ajatuksen siitä, miten heikon signaalin voimistuminen vaikuttaa kuhunkin tulevaisuuden teknologiakeskuksen olemusta kuvaavaan elementtiin (vertaistuotanto, merkityksellisyys, hyötyreaktori). Lisäksi osallistujat tuottivat kunkin pyörän ensimmäiselle kehälle vapaasti vähintään yhden oman ajatuksen. Toiselle kehälle kehiteltiin konkreettisia innovaatioita ensimmäisen kehän, joko omien tai toisten tuottamien ideoiden pohjalta. Tässä luvussa näin työstetyt pyörät ja niistä ideoidut innovaatioaihiot esitellään ja avataan. Tämän jälkeen jakauduttiin kolmeen ryhmään ja kukin ryhmä sai vetää pakasta sokkona yhden mustan joutsenen ja lisäksi sen tapahtumisajankohdan. Sen pohjalta tutkittiin satunnaisesti valittujen mustien joutsenten vaikutusta kuhunkin teknologiakeskuksia ilmentävään elementtiin. Mustien joutsenten (1 joutsen per ryhmä) generoimat ajatukset on listattu kunkin pyörän esittelyn jälkeen. Mustat joutsenet ovat erittäin harvinaisia ja epätodennäköisiä tapahtumia, joilla on suuret vaikutukset. Mustat joutsenet osoittavat, että tulevaisuus ei etene lineaarisesti ja täysin ennustettavasti, vaikka tietoa olisi kuinka paljon. Aito ennakointitieto syntyy myös epäjatkuvuuskohtien ja mahdollisten mustien joutsenten tunnistamisesta. Mustia joutsenia ovat esimerkiksi syyskuun 11. terrori-iskut ja Internet. (Taleb 2007; Heinonen & Ruotsalainen 2011.) Kuva 3. Osallistujat valitsivat itseään kiinnostavan heikon signaalin kortin ideoiden herättäjäksi. 13
3.1 Vertaistuotanto Tässä luvussa esitellään vertaistuotannon tulevaisuuspyörä, siinä ideoidut innovaatioaihiot ja musta joutsen. 10 3.1.1 Vertaistuotannon tulevaisuuspyörä Online-ympäristö keskustan asukkaille ideoimista varten Teknologiakeskuksen fyysinen tila olisikin kuten kahvila, kirjasto, 19 (Aistien tehostaminen/ muokkaus). Analysoidaan vertaistuotannon osapuolten tuntemuksia ja reagoidaan niihin esim. kannustamalla tai lisäämällä taukoja jne. Miten luoda epämuodollinen tilanne, esim. aamukahvitilaisuus, jossa ei ole johtajaa, pasiivista osalilstujaa, vaan kaikki ovat kaikkea 3 (CoWorking Houses). Opettaminen asumisen 12 (Vanhan suosiminen innovaatioiden sijaan). Näennäset innovaatiot ovat turhia Luova tila 3 (CoWorking Houses). Kuka käskee ja ketä Epämuodollisten tuokioiden lisääminen Etä- ja kotityö toimintamalliksi 16 (ihmisten biokemiallinen muokkaus). Tiedon ja ideoiden tasapuolinen arviointi -> kehityskeskustelutyökalu -> tasa-arvoisuus 32 (autoton keskusta). Uudet logistiset mallit kaupunkien keskusten kehittämiseen keskustan asukkaat mukaan kehittämiseen (=osallistaminen) Vertaistuotanto 40 (Pubs closing). Fyysinen ja epämuodollinen kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa on tärkeää Osoitetaan resursseja vertaistuotannolle -Aikaa -Sovelluksia -> palkitaan ryhmiä tuotoksesta esim. viherkasveilla töihin 9 (E-Course for Idea Growth) Vertaistuotannossa moderaattori avustaa yrityksiä oikeaan suuntaan innovaatioprosessissa Wiki heikkoja signaaleja varten 8 (Oscar Open Source Car). Brändin ominaisuudet irrotetaan brändistä. Kaikille kaikki ominaisuudet saavutettavissa/valittavissa 10 (Social Search Real Time People Web ). Mahdollistaa oikeiden ihmisten saamisen mukaan ongelmanratkaisuun sijainnista, organisaatiosta jne. huolimatta Projektien tekeminen virtuaalisesti Fyysisen työpaikan tarpeen poistuminen Koko yrityksen yhteinen virtuaalinen idea-/hankehautomo esim. wikitms. kirkko tai moskeija. -> Tila, joka mahdollistaa kohtaamisen, tulokset pilveen. Luova pilvitila 31 (Ilmastonmuutoksesta johtuva muuttoliike). Baabelin torni efekti -kulttuurit köyhtyvät -kulttuurit törmäävät -Huxley-efekti Hupimylly Kaikenlaisten asioiden käsittelyä ->hupimyllyssä etsitään asioiden yhteyksiä esim. teknologiaan Kuva 3. Vertaistuotannon tulevaisuuspyörä. 10 Heikkojen signaalien vaikutusten kuvauksiin on merkattu signaaliaineistosta kunkin signaalin numero ja nimi. Signaalien kuvaukset löytyvät liitteestä 2 sivulta 37. 14
Vertaistuotanto ja sen osallistava henki on pilviorganisaatioiden perusta. Syntyäkseen ja kehittyäkseen vertaistuotanto edellyttää uudenlaisia työtiloja, työn tekemisen tapoja ja organisaatiorakenteita. Työtilat ovat pilviorganisaation periaatteiden mukaan fyysisiä ja virtuaalisia, epämuodollisia, epähierarkkisia, moneen suuntaan avoimia, kodinomaisia, viihtyisiä ja luovia. Ihmiset seurustelevat keskenään vapaamuotoisesti, ilman rajoittavia työrooleja. Uusilla sosiaalisen median hakukoneilla löydetään parviälyn tuottamia reaaliaikaisia vastauksia ongelmiin sekä hankitaan oikeat ihmiset ongelmanratkaisuun sijainnista, organisaatiosta jne. riippumatta. Töissä ollaan entiseen tapaan tuottavia ja tehokkaita, mutta työpaikoilla myös viihdytään. Ehkä tulevaisuudessa ei työskennellä enää työpaikoissa ja työtiloissa vaan työasunnoissa? Työpaikoista tulee luovia pilvitiloja. Fyysisen työpaikan tarve saattaa ainakin osin poistua kokonaan fyysisestä työtilasta voi tulla liikaa yhteen paikkaan kahlitseva rajoite. Virtuaalisissa ideahautomoissa ihmiset jakavat ideoita keskenään ja auttavat toisiaan vastavuoroisesti viemään ideoitaan ja projektejaan eteenpäin. Virtuaalista ideahautomoa voisi jatkokehittää esimerkiksi tuotteeksi, jossa moderaattori avustaa asiakasyritystä eteenpäin vertaistuotannon innovaatioprosessissa. Virtuaalisuuden tuomana vaarana on kuitenkin fyysisen kanssakäymisen näivettyminen. Läsnä olevaan, välittömään ja epämuodolliseen kanssakäymiseen päästään paitsi työtilojen suunnittelulla myös järjestämällä esimerkiksi palavereja erilaisissa työpaikkojen ulkopuolisissa tiloissa, kuten pubeissa. Pilviorganisaatiot ovat yhteydessä koko ympäröivään yhteiskuntaan, ja esimerkiksi kaupunkirakenteen muutokset koskettavat suoraan myös organisaatioita. Tulevaisuuden teknologiakeskus voisi yhteistyössä kaupungin kanssa osallistaa kaupunkien asukkaita kaupunkien suunnitteluun esimerkiksi järjestämällä online-ympäristön keskustoja kehittävää ideoimista varten. Vertaistuotannon hengessä organisaation laajeneminen kaupunkiympäristöön voisi tuoda kaupunkiin uudenlaista vireyttä ja aktiivisuutta ja näin hyödyntää takaisinkytkentänä myös organisaatiota. Organisaatiot voisivat myös itse aktiivisesti osallistua esimerkiksi elinympäristöjen visuaalisen ilmeen luomiseen ja kehittämiseen. Jakamisen eetos voisi saada muitakin yllättäviä ja radikaalejakin muotoja. 15
Brändeistä voisi esimerkiksi tulla avointa dataa, ja brändien merkitysominaisuudet olisivat vapaasti yhdistettävissä mihin tahansa. 3.1.2 Vertaistuotannon innovaatioaihioita Hupimylly: Hupimyllyssä käsitellään kaikenlaisia asioita luovasti ja innostavasti ja etsitään asioiden välisiä yllättäviä yhteyksiä. Hyödyllinen etenkin teknologioiden kulttuuristamisessa. Virtuaalinen idea- ja hankehautomo: Koko yrityksen yhteinen, wiki-tyyppinen innovaatioalusta. Yritys voisi kehittää alustalla myös ennakointiosaamistaan esimerkiksi keräämällä kollektiivisesti heikkoja signaaleja. Aivan uudenlaiset työtilat: Työpaikka voisi olla kuten koti, kahvila, kirjasto, kirkko, taidemuseo, puisto Myös sosiaaliset suhteet olisivat radikaalisti uudenlaiset ei olisi johtajaa, vaan tehtäviä, asemia ja rooleja vaihdettaisiin tarpeen mukaan. Organisaatiot olisivat monella tapaa avoimia ja huokoisia, sienen lailla vaikutteita imeviä ja yhteyksiä luovia. Aivan uudenlaiset palkitsemisen tavat: Vertaistuotannolle osoitetaan resursseina aikaa ja eri sovelluksia, ja tuloksista palkitaan yllättävin, innostavin ja mielikuvituksellisin tavoin. Avoimet online-ideointiympäristöt: Organisaatiot järjestävät julkisia, kaikille avoimia vertaistuotantoalustoja. Täysin avoin ja vapaa data: Esimerkiksi tuotemerkit menettäisivät tekijänoikeussuojansa. Yritysten liiketoiminta perustuisi datan jalostamiseen sellaiseen muotoon, josta ihmiset ovat valmiita maksamaan. 16
3.1.3 Vertaistuotannon musta joutsen Vertaistuotannon musta joutsen: Nano dreams more than a reality? Yhteiset unet luomaan hyvää työilmapiiriä Ihannemaailman luominen joukkounessa Hyödynnetään ns. turhat univaiheet virkistäytymiseen ja elämysten tuotantoon Facebook brändi vs. Second Life brändi vs. luotu uniminä Liiketoiminta > unituotanto Unihäiriöiden ja traumojen hoitoon > saattaa olla uhka mielenterveydelle, omakuvan häiriintyminen Jos unia luova ja muokkaava uniteknologia kehitettäisiin, kyettäisiin luomaan aivan uudenlaisia tiloja ja toimintatapoja. Uusia tasoja avautuisi niin sosiaalisiin suhteisiin, työhön/vapaa-aikaan kuin liiketoimintaankin. Kuva 4. Ryhmä 1 pohtii nanounien mustaa joutsenta. 17
Merkityksellisyys Tässä luvussa esitellään merkityksellisyyden tulevaisuuspyörä, siinä ideoidut innovatioaihiot ja musta joutsen. 3.2.1 Merkityksellisyyden tulevaisuuspyörä Arvotyötunti vaikka perjantai-iltapäivän viimeinen työtunti, jolloin pohditaan omia, tiimin ja koko työpaikan arvoja Uusi puolue Yksi työpäivä esim. kuukaudessa vietetään oman ideoinnin parissa (vrt. google) -> ei välttämättä Visamäessä 3. (CoWorking Houses as Creative Hubs) Töissä viihtyminen Kehityskeskusteluissa pohditaan yksilölle merkityksellisiä asioita, arvot, tavoitteet yms., miten ne toteutetaan/mahdollistetaan 8. (Oscar The Open Source Car) Tasa-arvoisuus lisääntyy tai eriarvoisuustekijät muuttuvat rahasta, vallasta, statuksesta ja älykkyydestä johonkin muuhun 3. Työn tason tippuminen Arvojen pohdintaa ja pyörittelyä Arvot työssä ohjaava tekijä 12. (Putting the NO on innovation) Perinteestä trendi, downshifting Nykyisten epäolennaisuuksien muuttuminen päätöksenteon kriteereiksi Merkityksellisyys 32. (Cars Banned from City Centres) Meluhaittojen väheneminen -> harmonia, hyvinvointi paranee -> heijastuu myös teknologiakeskuksen oman henkilökunnan työhyvinvointiin ja -viihtyvyyteen Työn tekeminen silloin kun itselle parasta 9. (E-Course for Idea Growth) Eri alojen ihmiset voivat luoda 10. (Social Search yhdessä uutta oman asiantuntemusalueensa The Real Time People Web) ulkopuolella ja vaikuttaa asioihin Tärkeiden ihmisten läsnäolo myös työpäivänä Teknologiakeskus = riittävä innovatiivinen kriittinen massa -> ei vaadi fyysistä tilaa -> pilvessä -> netin kautta Systemaattinen hallitun kaaoksen luominen työyhteisössä: tee jatkuvasti asioita epäsovinnaisesti 16. (Human Enhancements) Intuition hyödyntäminen työssä Mahdollisuus vapaaseen työaikaan, työn saa tehdä itselleen sopivaan aikaan ja sopivassa paikassa 16. (Human Enhancements) Yksilön todellisen osaamisen löytäminen (kiinnostuksen kohteet) 40. (Pubs Closing) Pelkästään muodollisessa työympäristössä ei saa kokonaisvaltaista käsitystä kollegoista 19. (Improvements in Personal Sensory Devices) Auttaa löytämään asiakasyritysten tuotteille tunteita herättävän ulkomuodon, brändin jne. Innopark voisi tehdä tunnelaboratorian, jossa on aistimittareita 31. (Increasing Migration due to Climate Change) Rahoitustyökalujen (julkiset) kynnys tulevaisuudessa matalalla? -> Mahdollistaa globaalin poliittisen ohjauksen lisäämisen Teknopuutarha Luonto ja teknologia yhdessä esim. kasvihuone, jossa tehdään innoparkkitöitä Kuva 5. Merkityksellisyyden tulevaisuuspyörä. 18
Työn merkityksellisyys muodostuu rikkaiden sosiaalisten suhteiden ohella pitkälti työn autonomisuudesta ja yksilöllisyydestä. Tämä edellyttää yksilöllisten arvojen, mieltymysten, kykyjen jne. räätälöimistä työnkuvaan. Tämä puolestaan tapahtuu etenkin keskustellen, sekä työntekijöiden kesken että työntekijän ja esimiehen kesken. Keskustelu avaa yleisiä, kankeita kaavoja ja auttaa tekemään työstä kullekin työntekijälle tyköistuvan. Samalla ideoiden, ajatusten ja tunteiden vilkas ja avoin vaihto sinänsä rakentavat pohjaa yksilölliseen olemiseen vertaistuotanto syntyy autonomisten yksilöiden kanssakäymisestä. Kun työstä tulee yksilöllisesti merkityksellistä, työntekijä käyttää työssään laajaa inhimillisten kykyjen ja taitojen kirjoa ja jakaa sitä muille. Työntekijän vapautuessa työn pakkopaidasta vapautuu myös organisaatiolle runsaasti uutta hyödynnettävää potentiaalia. Eri metodit ja teknologiat, jotka kartoittavat yksilön todellista osaamista ja myös piileviä kykyjä nousevatkin organisaatioissa yhä keskeisempään asemaan. Samalla ihmisten tasa-arvoisuus lisääntyy, kun periaatteessa kaikille inhimillisille ominaisuuksille löytyy käyttöä. Toisaalta voi käydä niinkin, että eriarvoisuustekijäksi nousevat uudet ominaisuudet, kuten tunneälykkyys. Tulevaisuuden työssä, pilviorganisaatioiden murtaessa rajoja ja luodessa mitä erilaisimpia yhteyksiä, nykyisistä epäolennaisuuksista saattaa tulla päätöksenteon kriteereitä ja työntekijän osaamisen ja työtaitojen rakennuspalikoita. Intuition varaan heittäytyminen auttaa hahmottamaan uusia yhteyksiä ja tuomaan esiin hiljaista tietoa. Downshifting edistää luovuutta ja työn mielekkyyttä hidastamalla työtahtia sekä näin myös tuottavuutta. Vapaamuotoinen, turha keskustelu luo yhteishenkeä ja yhteisöluovuutta. Työn tekeminen silloin kuin se kullekin parhaiten sopii ja jopa työajan määrittäminen itse auttavat optimoimaan työnteon tuloksellisuutta. Kaikista myönteisistä mahdollisuuksista huolimatta on kuitenkin vaara, että liian epäformaali ja vapaa työ nakertavat työn tasoa ja tuottavuutta. Vapauden ja yksilöllisyyden yhdistäminen työn tuottavuuteen on näin keskeisiä tulevaisuuden työn kehittämisen haasteita. Kuten vuorovaikutuksen, myös merkityksellisyyden korostuminen liittää tulevaisuuden teknologiakeskuksia yhä moninaisemmin sitein ympäröivään yhteiskuntaan. Niinpä 19
esimerkiksi autoista vapaat keskustat lisäävät myös keskustojen työntekijöiden hyvinvointia pienentämällä meluhaittoja. Vastaavasti kaupunkiympäristön virikkeellisyys lisää myös työntekijöiden virikkeellisyyttä ja työn merkityksellisyyttä varsinkin jos työtiloina hyödynnetään työpaikan ulkopuolisia tiloja, kuten puistoja. Merkityksellisyyttä ei tietenkään haeta vain työstä, vaan se on tulevaisuudessa myös työn tuotteiden keskeisin ominaisuus. Tunteita herättävän ulkomuodon ja brändin luomiseen kehitetään valtavasti erilaisia palveluita, metodeja ja teknologioita. Millä keinoin tuotteen saisi merkityksellisyydessään todella erottamaan kilpailevista tuotteista millaista olisi radikaalisti uudenlainen brändäys? Aistinmittarein varustetut tunnelaboratoriot sekä erilaiset menetelmät esteettisten ja aistikokemusten tehostamiseen voisivat olla yksi vastaus. 3.2.2 Merkityksellisyyden innovaatioaihioita Uudenlaiset kehityskeskustelut, arvotyötunnit: Kehityskeskusteluissa pohditaan yksilölle merkityksellisiä asioita, kuten arvoja ja tavoitteita sekä sitä, miten niitä mahdollistetaan. Arvotyötunneilla puolestaan mietitään isommalla porukalla työntekijöiden, tiimin ja koko organisaation arvoja ja tavoitteita. Kehityskeskusteluja ja arvotyötunteja voisi käyttää myös yleiseen ideointiin. Näin työntekijöitä osallistettaisiin organisaation kehittämiseen; myös organisaatiot olisivat vertaistuotannon tulos. Työntekijöillä on arvokasta ensi käden informaatiota ympäröivästä maailmasta, jonka keräämiseen tulevaisuuden organisaatioiden täytyy kehittää menetelmiä. Vapaa työaika: Työntekijät saavat tehdä töitä itselleen sopivaan aikaan ja sopivassa paikassa. Myös työpäivän pituus voisi olla joustava, jos työajan mittaamisesta siirryttäisiin tulosten mittaamiseen. Vapaatyöpäivät : Yksi päivä esimerkiksi kuukaudessa käytetään omaan ideointiin (vrt. Google). Päivää ei välttämättä tarvitsisi tehdä varsinaisessa työpaikassa, vaan jossain itselle mieluisassa kohteessa tai sitten organisaatio voisi järjestää mielenkiintoisia vapaan 20
ideoinnin ja työskentelyn paikkoja esimerkiksi eri aloja ja freelancereita yhteen kokoavissa tiloissa. Systemaattinen hallittu kaaos: Luodaan olosuhteet, jossa asioita voi jatkuvasti tehdä epäsovinnaisesti luvan kanssa. Toisin sanoen yritysten täytyy luoda rakenteita ja toimintatapoja, jotka ruokkivat monimuotoisuutta, suvaitsevaisuutta ja pluralismia. Tätä tukisivat esimerkiksi kehityskeskustelut ja arvotyötunnit, joissa eri arvokäsitykset ja arvostukset nostetaan tasavertaisina esiin. Teknopuutarha: Luontoa ja teknologiaa yhdistävä tila, esimerkiksi kasvihuone, jossa tehdään innoparkkitöitä. Olisiko luontoa jäljittelevä teknologia, biomimiikka, myös eräs vastaus uudenlaiseen tuotekehitykseen ja brändäykseen? Uusi puolue: Uuden yhteiskunnallisen paradigman mahdollisuuksiin ja haasteisiin vastaamiseen tarvitaan myös uutta poliittista paradigmaa ja asialistaa. 21
3.2.3 Merkityksellisyyden musta joutsen Merkityksellisyyden musta joutsen: Brain capacity testing Rodunjalostus Kuka kontrolloi testejä? Ovatko testit luotettavia? Voi edesauttaa ihmisten syrjimistä (inhimillisyyttä ei oteta huomioon) Jos tieto julkista > anarkia? Onko tiedolla mitään merkitystä oikeasti jos ei ota huomioon luonteenpiirteitä? Mahdollistaako henkilön ominaisuuksien arvioinnin oikeasti? > Vastareaktio. Käytetään vain yhtenä kriteerinä muiden joukossa, esim. rekryt jne. Voidaan seurata aivojen tilaa ja kehittymist, esim. lääkärit Työntekijät voivat mahdollisesti löytää oman työroolinsa paremmin ja tunnistaa omia vahvuuksiaan paremmin Ei toivotun käyttäytymisen ennaltaehkäisy, esim. jos on persoonallisuushäiriö tms. Avoimuus, läpinäkyvyys, viestintä, lainsäädäntö Aivokapasiteetin testaamisen menetelmät auttaisivat kartoittamaan ihmisten piileviä potentiaaleja entistä tehokkaammin. Samalla ne toisivat muassaan valtavasti uhkia: ne voisivat mekaanisuudessaan supistaa ihmiskäsitystämme ja niillä voisi olla vakavia eriarvoistavia seurauksia. Kuva 6. Ryhmä 2 pureutuu hahmottamaan aivokapasiteettitestauksen mustaa joutsenta. 22
Hyötyreaktori Tässä luvussa esitellään hyötyreaktorin tulevaisuuspyörä, siinä ideoidut innovaatioaihiot ja musta joutsen. 3.3.1 Hyötyreaktorin tulevaisuuspyörä Pubiliiketoiminta vaihtoehto tai lisä Facebook-kulttuurille? 40. (Pubs Closing) Esimerkiksi pubissa tapahtuva epämuodollinen keskustelu edistää kollektiivisten potentiaalien hyödyntämistä 8 (Oscar The Open Source Car) Uudet segmentointi-/ yhteenkuuluvuuden yhteisöt 32. (Cars Banned from City Centres) Uusia painopistealueita tekn. keskusten kehittämisessä, uusia innovaatioita 10 (Social Search The Real-TimePeopleWeb) Organisaation osaamisen esiintuominen eri forumeissa top-tyyppejä people searchissa 16. (Human Enhancements) Oikea henkilö oikeassa tehtävässä -> tehokas ja yksilöä säästävä toiminta -> jaksanmien -> luovuus -> työn helppous -> työ maistuu Innopark/people osaamiswiki -> mitä osaamista kullakin on Miten ihmisten epävarmuudensietoa kasvatetaan sietämään kaaosta? Ideamittari Uusien ideoiden käsittely ja jalostaminen 3 (Creative Hubs as Co-Working Spaces). Ideoiden inflaatio 3. Uusia hankkeita Osta hyödyntämätön idea Hub-tyyppinen innovaatioalusta 9 (E-course for Idea Growth) Innovaatioverkosto auttaa yrityksiä kehittämisprosesseissa Hyötyreaktori Hyötyjen konkretisointi asiakasyritysten kanssa, hyötyjen viestiminen toistamalla niitä eri medioissa 31. (Increasing Migration due to Climate Change) Huonommatkin ideat rahoitetaan. Ympäristön huomioiminen lisääntyy 19. (Improvements In Personal Sensory Devices) Asiakaspalautejärjestelmä, jossa hyödynnetään ihmiskehon reaktioiden mittaamista 12. (Putting the NO on InNOvation) Näennäinen konservatismi on innovaatio markkinoinnissa Kuva 7. Hyötyreaktorin tulevaisuuspyörä. 23
Jos Internetin pilvipalvelut ovat pilviorganisaation perusinfrastruktuuria, sen henki tai eetos saa mallinsa sosiaalisesta mediasta. Tulevaisuuden organisaatiot pyrkivät osallistamaan työntekijöitä työhön erilaisin tavoin, ja tätä myös työntekijät odottavat ja vaativat työnantajiltaan. Paljon yrityksen menestyksestä ja työhyvinvoinnista riippuu siitä, kuinka hyvin tässä onnistutaan. Osallistamisessa on pohjimmiltaan kyse avoimesta ja vapaasta vuorovaikutuksesta sekä tekemisen mielekkyydestä, merkityksellisyydestä. Osallistavassa työkulttuurissa ihmiset ovat työpaikoilla ja organisaatioiden vuorovaikutuksessa omia itsejään. Näin he tuovat myös työpanokseensa koko persoonansa, eivät pelkästään ammattirooliaan ja taitoaan. Hyötyreaktori edellyttää käynnistyäkseen ja vauhtiin päästäkseen, että sekä vertaistuotannon että merkityksellisyyden elementit ovat kunnossa. Näin tulevaisuuden organisaatioiden elementit luovat itseään ruokkivan kokonaisuuden. Kaiken perusta on osallistavassa ja avoimessa, vilkkaan vuorovaikutteisessa vertaistuotannossa. Se puolestaan luo edellytykset työn merkityksellisyydelle ja yksilöllisyydelle jotka taas vahvistavat vertaistuotantoa ja yhteisön luovuutta. Lopulta yhteisöllinen, vuorovaikutteinen vertaistuotanto ja yksilöllisesti merkityksellinen työ synnyttävät hyötyreaktorin, joka aktualisoidessaan inhimillisten potentiaalien kirjoa rikastuttaa sekä työntekijöitä että organisaatiota, yksilöä ja yhteisöä. Ideaalitilanteessa kehitys kulkee kehämäisesti itseään vahvistaen. Tulevaisuuspyörätyöskentelyssä hyötyreaktorin elementeiksi nousivat etenkin oikeiden ihmisten ohjaaminen oikeisiin tehtäviin sekä erilaiset ihmisten kanssakäymistä edistävät tavat. Ihmisten tehtäviin ohjautumista voidaan edistää toisaalta teknologisin, toisaalta sosiaalisin keinoin. Erilaiset kehittyneet mittaamismenetelmät auttavat tulevaisuudessa mahdollisesti kartoittamaan hyvinkin tarkasti ihmisten potentiaaleja ja näin ohjaamaan työntekijöitä aina tarpeen mukaan paitsi tarkasti rajattuihin työntekijän taipumusten mukaisiin tehtäviin, myös yllättäviltä tuntuviin tehtäviin. Mittausmenetelmät eivät siis saisi suoraviivaisesti osoittaa ihmiselle paikkaansa, vaan ne voisivat auttaa piilevien potentiaalien ja kykyjen löytämisessä. Sekä aktuaalisten että potentiaalisten kykyjen ja taipumusten kartoittaminen lisää paitsi työn sujuvuutta ja tuottavuutta, kun työntekijöitä 24
saadaan entistä täsmällisemmin ohjattua nopeasti vaihtuviin uusiin työtehtäviin, myös tehostaa uusien taitojen oppimista. Vastaavia menetelmiä voisi soveltaa myös yhä eriytyneempien asiakastarpeiden ja niiden pohjalta kehitettyjen tuotteiden vastaanoton mittaamiseen. Aktuaalisten ja potentiaalisten kykyjen yhä tehokkaampaan hyödyntämiseen ja tarkempaan kartoittamiseen voidaan pyrkiä jo nyt sosiaalisin keinoin ja teknologioin. Yrityksen sisäisessä käytössä olevat sosiaalisen median palvelut auttavat työntekijöitä organisoitumaan itse oman kiinnostuksen ja verkoston suositusten mukaan kulloisiinkin tehtäviin ja projekteihin. Myös sosiaalisessa mediassa käytävä keskustelu auttaa löytämään ja kartoittamaan työntekijöiden osaamista. Yritykset ja organisaatiot voivat hyödyntää sosiaalista mediaa myös ulkoisessa viestinnässä ja työnhaussa joko houkuttelemalla työntekijöitä esiintuomalla toimintaansa ja brändiään verkkoyhteisöissä tai hyödyntämällä erilaisia people search -palveluita. Vielä joustavammin yritykset voivat hoitaa erilaisia tehtäviä ja ongelmia joukkoistamalla (crowdsourcing) niitä esimerkiksi erilaisilla sosiaalisen median social search -palveluilla (vs. web search). Joukkoistamisessa voitaisiin hyödyntää sekä muita organisaatioita ja niiden muodostamaa innovaatioverkostoa että kansalaisyhteiskuntaa. Näin organisaatio saisi valtavan määrän uutta osaamispotentiaalia ja lisäisi laatikon ulkopuolista pääomaansa. Oleellinen kysymys on, kuinka organisaatiot saisivat osallistettua kansalaisia ja muita organisaatioita omaan toimintaansa? Kansalaisten osaamispotentiaalia esiin tuovat ja kehittävät ratkaisut voisivat olla myös uudenlainen yrityksen yhteiskuntavastuun muoto. Myös sähköiset sosiaalisen median palvelut edistävät kanssakäymistä. Tietoverkkojen kanssakäymistä ei pidä nähdä uhkana kasvokkaiselle kanssakäymiselle, vaan eri vuorovaikutuksen tavat täydentävät toisiaan. Mitä enemmän ihmiset ovat tekemisissä keskenään verkossa, sitä useammin he myös haluavat nähdä toisiaan ja mitä useammin he näkevät toisiaan, sitä enemmän he ovat tekemisissä sähköisten kanavien kautta. Kun molempiin kanssakäymisen muotoihin sisältyy ainutlaatuisia piirteitä ja kun sosiaalisen median välittämä kanssakäyminen jatkuvasti kehittyy ja saa uusia muotoja sähköisen ja kasvokkaisen kanssakäymisen toisiaan tukeva ja rikastuttava vaikutus on tulevaisuudessa 25
yhä keskeisempi tekijä ihmisten potentiaalien esiin nostamisessa. Niinpä organisaatioiden olisi hyvä kehittää tasapainoisesti sekä sähköisen että kasvokkaisen kanssakäymisen uusia muotoja. Kaikille avoimet ja osaamisen kirjoa yhteen tuovat hubit ovat tässä tärkeitä, mutta ehkä myös pubit? Hubi + pubi = hupi? Yhä avoimemmassa ja virtaavammassa kanssakäymisessä yhteenkuuluvuus saattaa muodostua ongelmaksi. Niinpä kyky luoda yhteenkuuluvuuden yhteisöjä, jotka ovat uudenlaisia, yllättäviä ja joustavia saattaa olla tulevaisuuden organisaatioiden tärkeä menestystekijä. 3.3.2 Hyötyreaktorin innovaatioaihioita Pubiliiketoiminta: Vaihtoehto tai lisä Facebook-kulttuurille? Sosiaalisen median palveluiden kehittyessä sähköisestä kanssakäymisestä tulee yhä rikkaampaa ja tyydyttävämpää. Tästä huolimatta ihmiset saattavat myös haluta vastapainona kasvokkaista seurustelua. Joka tapauksessa sosiaalinen media muuttaa myös perinteisiä kanssakäymisen tapoja, ja muutoksessa on uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Sosiaalisuus ei heikkene, vaan päinvastoin lisääntyy ja saa uusia muotoja. Robert E. Putnamin sosiaalisten siteiden heikkenemistä käsitellyt Bowling Alone julkaistiin jo 1995, jolloin koko Internet oli harvojen käytössä. Nyt on nähtävissä, että ihmisten välinen kanssakäyminen rikastuu ja avautuu valtavasti, kun sosiaalisen median mallit leviävät myös reaalimaailmaan. Esimerkiksi datan jakamisesta ollaan siirtymässä esineiden jakamiseen ja yhteiskulutukseen (Collaborative Consumption). Innopark-osaamiswiki: EVA:n raportin (Isokangas & Kankkunen 2011) mukaan sosiaalisen median sovellukset kasvattavat tuottavuutta parhaiten, kun niitä hyödynnetään yrityksen sisäisessä viestinnässä. Yrityskohtaiset wikit ovat tehokas keino kartuttaa osaamispääomaa, jakaa ja edelleen kehittää tietämystä, osaamista ja ideoita sekä edistää organisaation eri sektorien ja tasojen välistä tiedon kulkua. EVA:n raportti puhuu jopa informaatioyhteiskunnan työn tuottavuuden toisesta aallosta, joka seuraa, kun ihmiset tekevät työnsä läpinäkyväksi työyhteisölleen ja mahdollisesti myös organisaation ulkopuolelle samalla tapaa kuin he ovat tehneet jo vapaa-ajalleen. 26
Keinot epävarmuuden ja kaaoksen hälventämiseksi: Uusissa sosiaalisissa verkostoissa syntyvä luottamus ja arvostus sekä keinot edelleen kehittää ja tuotteistaa näitä voisivat olla yksi ratkaisu. Lisäksi tulevaisuudessa tarvitaan eräänlaisia kuraattoreita, jotka tuntevat asiakkaansa, ymmärtävät heitä ja osaavat etsiä ja valikoida heille tärkeää tietoa ja sisältöä, sekä muokata niitä helposti omaksuttavaan, innostavaan ja miellyttävään muotoon voitaisiin puhua eräänlaisesta tiedon ja merkitysten designistä. Ideamittari: Uusien ideoiden käsittely ja jalostaminen. Yhdistelmä yrityksen sisäistä ja ulkoista joukkoistamista voisi olla toimiva ratkaisu. Yrityksessä tulisi luoda sellainen avoimuuden, läpinäkyvyyden, kannustavuuden ja innostavuuden ilmapiiri, joka edistäisi uusien ideoiden esittämistä, jakamista ja kehittämistä. Osta hyödyntämätön idea : Sen sijaan, että jättäisivät käyttämättömät ideat pölyttymään, yritykset voisivat laittaa ne kiertoon. Jos tästä tulisi yleinen käytäntö, ideoiden hyödyntämisaste luonnollisesti kasvaisi. Samalla voisi syntyä uusia kiinnostavia ideoita ja innovaatioita, kun ideat liikkuisivat kontekstista toiseen. 27
3.3.3 Hyötyreaktorin musta joutsen Hyötyreaktorin musta joutsen: Automatic learning through neurodata transmitter Mahdollisuus eri aivojen moniydinkäyttöön, supertietokone Sekoanko lopullisesti tiedon määrän lisääntyessä? Tieto lisää tuskaa. Mahdollistaako oppimisen vai ainoastaan pääsyn tietovarantoon? Kuka päättää syötteeni sisällöstä? Kirja tyynyn alla, aivokapasiteetin ylittyminen, kuka rajaa tiedon Keksitäänkö varmasti tänään iltapäivällä, vai onko käytössä jo Koreassa? Automaatio-oppimisen teknologiat voisivat moninkertaistaa hyödynnettävissä olevan aivojemme potentiaalin. Jos tällaiset aivot saataisiin vielä yhdistettyä, synnytettäisiin inhimillinen supertietokone. Todellinen oppiminen olisi kuitenkin kyseenalaista. Myös aivopesun ja manipuloinnin uhat kasvaisivat huimasti. Kuva 9. Ryhmä 3 automaatio-oppimisen mustan joutsenen kimpussa. 28
4. Johtopäätöksiä, tulosten arviointia ja jatkotyöstämisehdotuksia Kuva 10. Tulevaisuuspyörät herättivät vilkasta keskustelua. Elinkeinoelämän valtuuskunta kiinnittää raportissaan Nykyaikaa etsimässä: Suomen digitaalinen tulevaisuus (Turkki 2009) huolestuneen huomionsa Suomen sijoituksen romahtamiseen kansainvälisissä tietoyhteiskunnan tasoa ja kehitystä mittaavissa vertailuissa. Suomen 1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun ykkössija on vaihtunut jumbosijaan aivan häntäpään valtioiden kuten Mongolian ja Hondurasin seuraan. Kiinnostavasti sijoituksen nopea vajuminen alkoi 2000-luvun ensimmäisistä vuosista, samaan aikaan kun alettiin siirtyä sosiaalisen median ja vuorovaikutteisen teknologian maailmaan, teknologiavetoisesta tietoyhteiskunnan ensimmäisestä vaiheesta palvelu-, kulttuuri- ja sisältövetoiseen toiseen vaiheeseen. EVA näkeekin Suomen tietoyhteiskuntakehityksen lamaannuksen syyksi juuri yksipuolisen, insinöörilähtöisen teknologiakeskeisyyden ja determinismin. On uskottu teknologian itsenäiseen voimaan ja unohdettu se, mitä kaikkea teknologialla voidaan tehdä: sisällöt, sovellukset ja palvelut. 29
Suomelta on puuttunut visio ja ymmärrys tietotekniikan avaamista yhteiskunnallisista mahdollisuuksista. Tanja Aitamurto, Taneli Heikka, Petteri Kilpinen ja Matti Posio taas näkevät pamfletissaan Uusi kultakausi: kuinka sosiaalinen media mullistaa kaiken (Aitamurto et al. 2011) sosiaalisen median toimintaperiaatteiden vääjäämättömän leviämisen niin yrityksiin kuin koko yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Uuteen kauteen astuminen alkaa yhteiskunnallisen toimintaympäristön ja ajan hengen muutoksien perustavanlaatuisesta ymmärtämisestä. Kun ymmärrys on saavutettu ja analyysi tehty, voidaan siirtyä miettimään toiminnan periaatteita ja tapoja. Toimintaympäristön muutos vaatii ainakin tiukoista työrooleista ja karsina-ajattelusta vapautumista sekä vuorovaikutuksen tuntuvaa lisäämistä. Tulevaisuudessa innovaatioiden synnyttäminen edellyttää mitä erilaisimpien ihmisten yhteen saattamista ja rohkeaa uusien yhdistelmien etsimistä. Perinteiseen tuotantoon verrattuna arvoketjut ovat nykyään hyvin monitahoisia, ja myös niiden synnyttämiseen ja ravitsemiseen tarvitaan yhä moninaisempia tahoja. Tulevaisuuden keskeinen kilpailutekijä piileekin avoimessa kommunikaatiossa, tavoitteellisessa epämuodollisuudessa ja hallitussa kaaoksessa. Tähän voidaan päästä esimerkiksi strategian laadinnan, ongelmanratkaisun ja työn hajauttamisella, joukkoistamisella ja vertaistuotannolla. Osallistava työtapa ja organisaatiomuoto puolestaan lisäävät työn merkityksellisyyttä, luovuutta ja yksilöllisen hallinnan tunnetta, mitkä taas välittyvät takaisin organisaation yhteiseen luovuuteen ja toimintakykyyn. Yksilön ja yhteisön rinnakkaisen vahvistumisen voima ja merkitys on siinä, että ne nostavat esiin valtavan määrän piileviä inhimillisiä ja ammatillisia potentiaaleja ja vapauttavat niitä edelleen jalostettaviksi. Tuottavuuden seuraava vaihe käynnistyy sosiaalisesta mediasta mallinsa ottavasta yrityskulttuurista ja toimintatavoista. Muutosten aikaan saaminen ei ole helppoa eivätkä ne tapahdu hetkessä. Vertaistuotanto ja osallistava työtapa muuttavat radikaalisti työn, hierarkioiden ja johtamisen luonnetta. Itsenäistä päätösvaltaa siirtyy työntekijöille, ja johdon tehtävänä on yhä enemmän koordinoida kokonaisuutta, panostaa 30
henkilöstöjohtamiseen ja valmennukseen sekä luoda olosuhteita ihmisten sujuvalle vuorovaikutukselle ja työyhteisön luovuudelle. Yksi session jatkotyöstämismahdollisuus olisikin keskittyä tulevaisuuden johtamiseen. Toinen iso kysymys on sen pohtiminen, miten organisaatio siirtyy käytännössä vertaistuotannon ja uuden yrityskulttuurin aikaan ja mitä nämä muutokset käytännössä tarkoittavat. Kuinka esimerkiksi työn epämuodollisuus ja vapaus voitaisiin todella valjastaa palvelemaan tuottavuuden kasvua? Kolmas tärkeä kysymys on, miten asiakkaita saadaan osallistettua tuotantoon. Tämä on tulevaisuudessa ensiarvoisen tärkeää kulutuskysynnän muuttuessa yhä eriytyneemmäksi ja yksilöllisemmäksi. Jos asiakkaat eivät osallistu tavalla tai toisella tuotteiden suunnitteluun, he eivät koe tuotetta juuri heille merkitykselliseksi. Kuluttajat ja asiakkaat eivät tietenkään voi olla kaikessa tuotannossa aktiivisesti mukana. Eräs tapa osallistaa heitä epäsuorasti on kerätä tarkalla korvalla tietoa siitä, mitä ajassa tapahtuu. Tähän ei tarvita suoraa kuluttajien kuulemista, vaan herkkäaistista yhteiskunnallisten virtausten huomioimista ja laajaa kulttuurista pääomaa. Kaiken kaikkiaan tulevaisuuden palvelutalous, vertaistuotanto sekä työn ja tuotannon merkityksellisyys edistävät kokonaisen ihmisen ihannetta (ks. Heinonen 2006), jossa on vaikea tehdä eroa työn ja vapaa-ajan, tuotannon ja kulutuksen, alaisen ja esimiehen, asiakkaan ja yrityksen välillä. Ihannetilanteessa kaikki elämän ja yhteiskunnan osa-alueet palvelevat inhimillistä kasvua ja hyvää, mielekästä elämää sekä samalla taloudellista tuotantoa. Sosiaalisen median ja uudenlaisten arvojen aikaan saama sektorien välisten rajaaitojen murtuminen edellyttää alueiden yhteistä maaperää. Uusi kultakausi pamfletin kirjoittajat huomauttavat, että erilaiset palvelutehtävät teollisuustuotannosta sisällöntuotantoon vaativat tunnetasolla toimivaa kommunikaatiota, joka puolestaan edellyttää yleisinhimillisiä, ei organisatorisia ominaisuuksia: aitoutta, innostuneisuutta, luottamusta, kiinnostusta muita kohtaan, avoimuutta, yhteisiä arvoja. Kulta-ajasta puhuminen voi tuntua naiivilta ja epärealistiselta mutta miksikäs ei: ihmisten osallistuminen, luovuuden ruokkiminen ja valjastaminen sekä vilkkaan innostunut ajatusten vaihto ei ole koskaan aiemmin ollut niin helppoa ja tehokasta ja niin suosittua kuin nyt. 31