Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 1 / 1 4757/10.02.03/2014 148 Espoonlahden keskuksen kaupalliset palvelut Valmistelijat / lisätiedot: Meiri Siivola, puh. 046 877 2587 Patrik Otranen, puh. 043 825 0799 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Espoonlahden kaupalliset tarkastelut sekä laaditun kaupunkirakenteellisen kokonaistarkastelun, 2 päättää esittää elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle, että Espoonlahden keskuksen kaupunkirakenteen, toimivuuden ja toteutettavuuden kannalta paras vaihtoehto on, että kaupalliset palvelut keskitetään 1. toteutusvaiheessa laajennettavaan kauppakeskus Lippulaivaan (2 päivittäistavarakaupan suuryksikköä). Myöhemmässä toteutusvaiheessa, eli arviolta vuoteen 2030 mennessä, tilaa kaupan laajenemiselle varataan Espoonlahden suuralueelle laadittavan maankäytön kokonaissuunnitelman (asuminen, työpaikat, palvelut) mukaisesti. Kortteli 34341 eli ns. Mårtensbron koulun tontille kaavoitetaan tehokas, keskustamainen ja alueen maamerkkinä toimiva asuntokortteli. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä täydensi päätösehdotustaan siten, että listatekstiin lisätään: Kulttuurilautakunta päätti lokakuussa 2014, että Kirjaston tarkempi sijoitus Espoonlahden keskuksen alueella päätetään vasta, kun eri sijoitusvaihtoehdot on tutkittu. Kaupunkisuunnittelukeskuksen, sivistystoimen ja Tilakeskus-liikelaitoksen kanssa on sovittu tehtäväksi virkamiesvalmistelu siten, että vertaillaan kaikki mahdolliset seitsemän teoreettista tonttivaihtoehtoa ja niiden rahoitus-/omistusmuodot. Täten saadaan myös kaavataloudellinen kokonaisnäkemys siitä, minkä tonttinsa kaupunki mahdollisesti käyttää itse tai käyttääkö mitään ja mitkä vapautuvat muuhun käyttöön.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 2 / 2 Tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: 1 Lippulaiva Anttilan vanha liiketila tai Lippulaivan uudisosa 2 Ulappatorin alue 3 Tähystäjäkadun tontti (metron käytössä vuoteen 2020 saakka) 4 Mårtensbron koulun tontti 5 Koy Ankkurin tontti 6 Nykyisen Merenkulkijan päiväkodin tontti kirkon vieressä 7 Uimahallin paikoitusalue Kaupunkisuunnittelukeskus pyrkii siihen, että vaihtoehdot on vertailtu helmikuun alkuun mennessä ja kulttuurilautakunta voi käsitellä aluekirjaston ja kulttuurisalin tarveselvityksen sen jälkeen helmi- tai maaliskuussa ennen kuin sivistystoimi tekee seuraavan investointiesityksensä toukokuun 2015 alkuun mennessä. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattaman, että päätös korjataan seuraavaksi: Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Espoonlahden kaupalliset tarkastelut sekä laaditun kaupunkirakenteellisen kokonaistarkastelun. Valmistelutyötä jatketaan priorisoituna työkohteena siten, että Espoonlahden metroaseman ympäristö muodostuu Espoonlahden suuralueen toiminnalliseksi ja kaupalliseksi kaupunkikeskukseksi työpaikkoineen ja palveluineen mahdollisimman pian. Tätä varten kehitetään elinvoimaisia ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tehokkaita kaupunkikeskusratkaisuja. Rakentamisen vaiheistus arvioidaan ja suunnitellaan vuoteen 2050. Tarkemmat luvut vastauksena EKY:n päätökseen 14.10.2013 valmistellaan lautakunnan päätettäväksi helmi/maaliskuussa 2015. 2 päättää esittää elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle, että Espoonlahden keskuksen kaupunkirakenteen, toimivuuden ja toteutettavuuden kannalta paras vaihtoehto on, että kaupalliset palvelut keskitetään 1. toteutusvaiheessa laajennettavaan kauppakeskus Lippulaivaan (2 päivittäistavarakaupan suuryksikköä). Myöhemmässä toteutusvaiheessa eli arviolta vuoteen 2030 mennessä, tilaa kaupan laajenemiselle varataan Espoonlahden suuralueelle laadittavan maankäytön kokonaissuunnitelman (asuminen, työpaikat, palvelut) mukaisesti. Kortteli 34341 eli ns. Mårtensbron koulun tontille kaavoitetaan tehokas, keskustamainen ja alueen maamerkkinä toimiva asuntokortteli. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 3 / 3 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 merkitsee tiedoksi Espoonlahden kaupalliset tarkastelut sekä laaditun kaupunkirakenteellisen kokonaistarkastelun. Valmistelutyötä jatketaan priorisoituna työkohteena siten, että Espoonlahden metroaseman ympäristö muodostuu Espoonlahden suuralueen toiminnalliseksi ja kaupalliseksi kaupunkikeskukseksi työpaikkoineen ja palveluineen mahdollisimman pian. Tätä varten kehitetään elinvoimaisia ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tehokkaita kaupunkikeskusratkaisuja. Rakentamisen vaiheistus arvioidaan ja suunnitellaan vuoteen 2050. Tarkemmat luvut vastauksena EKY:n päätökseen 14.10.2013 valmistellaan lautakunnan päätettäväksi helmi/maaliskuussa 2015. 2 päättää esittää elinkeino- ja kilpailukykyjaostolle, että Espoonlahden keskuksen kaupunkirakenteen, toimivuuden ja toteutettavuuden kannalta paras vaihtoehto on, että kaupalliset palvelut keskitetään 1. toteutusvaiheessa laajennettavaan kauppakeskus Lippulaivaan (2 päivittäistavarakaupan suuryksikköä). Myöhemmässä toteutusvaiheessa eli arviolta vuoteen 2030 mennessä, tilaa kaupan laajenemiselle varataan Espoonlahden suuralueelle laadittavan maankäytön kokonaissuunnitelman (asuminen, työpaikat, palvelut) mukaisesti. Kortteli 34341 eli ns. Mårtensbron koulun tontille kaavoitetaan tehokas, keskustamainen ja alueen maamerkkinä toimiva asuntokortteli. Oheismateriaali Selostus - Espoonlahden kaupallinen tarkastelu - Kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyjaosto 14.10.2013 98 - Lausunto, Espoonlahden kaupan rakenteesta Kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsitteli Espoonlahden keskustan kaupallisia palveluita 14.10.2013 ja kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa tekemään Espoonlahden keskusalueen kokonaistarkastelun siten, että sinne saadaan sijoittumaan riittävästi kaupallisia palveluja ja muita työpaikkoja ja että kaupunki voi tontinmyynnin ja sopimusten avulla nopeuttaa ja rahoittaa kirjaston, bussiterminaalin ja kaupungin muiden palvelujen vaatimia investointeja kyseisellä alueella. Lisäksi kehotettiin kaupunkisuunnittelulautakuntaa selvittämään, voidaanko ja onko tarkoituksenmukaista ns. Mårtensbron koulu- ja päiväkotitontille kaavoittaa kaupallisia tiloja SRV:n ja Keskon esityksen mukaisesti niin, että koko tontin rakennusoikeuksien tuotoilla voidaan kattaa uuden koulun rakennuskustannukset. Kaupunkisuunnittelukeskus on selvittänyt kaupan palveluiden tarvetta ja keskuksen toiminnallista rakennetta. Kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen ollaan suunnittelemassa noin 15 500 k-m 2 verran päivittäistavaran kauppaa, mikä on lisäystä nykyiseen noin 10 300 k-m 2. Se sisältää kaksi yli 5 000 k-m 2 hypermarket kokoluokan ruokakauppaa. Lisäksi Länsiväylän eteläpuolella on S-marketin noin 3 600 k-m 2 kokoinen päivittäistavaran
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 4 / 4 kauppa, jossa on lisäksi käyttämätöntä rakennusoikeutta 2 400 k-m². Kaikki tämä vastaa kaupan laskennallista tarvetta vuoteen 2030 asti. Korttelin 34341 suunnittelun jatkamista esitetään tehostetun asumisvaihtoehdon pohjalta, jossa tavoitteena on vähintään noin 70 000 k-m² asuinrakentamista. Tämä mahdollistaa noin 45-50 miljoonan euron maanmyyntitulot. Vuoden 2030 jälkeiseen kaupalliseen tarpeeseen vastaavan kaupallisen yksikön sijoittumista voidaan tutkia käsitellyn keskustakokonaisuuden ulkopuolelle, jolloin se ei hidasta keskeisten keskustakortteleiden rakentumista. Kaavoitustilanne ja sen taustaa Espoonlahden keskustassa on ollut useita kaavoja työn alla viime vuosina. Taustalla suunnittelussa on ollut Espoonlahden keskustan kehittämissuunnitelma (kaupunkisuunnittelulautakunta 19.12.2007 ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja työllisyysjaos 23.1.2008). Sen periaatteet ovat edelleen ajankohtaisia ja tavoitteena on luoda Espoonlahden keskustalle rooli monipuolisena asuin- ja työpaikka-alueena sekä kaupallisena keskuksena, jossa tarjotaan myös kulttuuripalveluita. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti 4.6.2012 Espoonlahden metroaseman ympäristön kaupallisista ja muista kehittämisperiaatteista sekä suunnitteluvarauksesta Citycon Oyj:lle kauppakeskuksen laajentamista varten. Päätös siitä, että kaupan suuryksiköt sijoitetaan kauppakeskus Lippulaivaan ja päätös olla hyväksymättä kaupan suuryksikön toteuttamista ns. Mårtensbron koulun alueelle antoivat edellytykset jatkaa asuinkorttelin suunnittelua. Espoonlahden keskustaan valmisteltiin vuoden 2013 alussa tarkentava kehittämisselvitys, missä tutkittiin keskustakortteleiden lisäksi Länsiväylän eteläpuolisen, Kivenlahdentiehen rajoittuvan alueen maankäytön mahdollisuuksia sekä ns. Yrityspuiston ja Maininkipuiston alueiden kehittämismahdollisuuksia. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa valmisteltiin alueelle kaavaehdotus alueen muuttamiseksi kaupunkimaiseksi tiiviiksi asuinkortteliksi. Suunnitelmassa on esitetty asuinrakennusoikeutta nykyiseen kortteliin 34341 noin 48 250 k-m² ja koko kaava-alueelle 71 500 k-m². Kaavaehdotus oli kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 25.9.2013, jolloin se palautettiin odottamaan kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen päätöstä uudelleen esille tulleesta kaupan suuryksiköstä kyseiselle alueelle. Kauppakeskus Lippulaivan asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 20.10-19.11.2013. Asemakaavan muutosehdotus on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 12.11.2014 ja se jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen 26.11.2014. Asemakaavan muutoksessa kaupallisia tiloja on noin 45 000 k-m², josta päivittäistavarakaupan osuus on noin 15 500 k-m², mikä mahdollistaa kaksi yli 5 000 k-m² hypermarket-kokoluokan kauppaa. Lippulaivan yhteyteen on mahdollista sijoittaa 5 000 k-m² kirjasto- ja kulttuuritilaa,
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 5 / 5 metroasema ja liityntälinja-autoterminaali sekä asumista noin 21 100 k-m². Katutasolla liiketilat avautuvat myös Espoonlahdenkadulle, mikä luo aktiivista katutilaa ja parempaa jalankulkuympäristöä. Espoonlahden keskustan kokonaistarkastelua on tehty alueen toimintojen, kehityssuuntien ja tulevan luonteen selvittämiseksi. Päätös Länsimetron jatkeen rakentamisesta ja kasvaneet asuinrakentamisen kaavoitustavoitteet Länsimetron jatkeen vaikutuspiirissä luovat painetta tehostaa rakentamista aiempaa enemmän metroaseman lähiympäristössä. Kokonaistarkastelun painopiste on aluksi metroaseman välittömässä lähiympäristössä, mutta sitä laajennetaan Lippulaivan asemakaavamuutoksen jälkeen ympäröiviin kortteleihin. Espoonlahden suuralueen ja erityisesti tarkasteltavana olleen Espoonlahden keskuksen kaupallisten palvelujen tarpeesta on laadittu kokonaistarkastelu, jota avataan seuraavassa kappaleessa. Selvitykset ja perustelut Kaupunkisuunnittelukeskus on selvittänyt Espoonlahden suuralueen kaupan palveluverkon mitoitusta ja sisältöä suhteessa alueen asukaspohjaan ja Espoon muihin aluekeskuksiin. (Espoonlahden kaupallinen tarkastelu, Ramboll, 21.5.2014). Selvitystä on tarkennettu erityisesti Espoonlahden keskustan osalta kaupan toiminnallisen rakenteen näkökulmaa painottaen (Lausunto Espoonlahden kaupan rakenteesta, Realprojekti, 26.5.2014). Espoonlahden kaupallisen tarkastelun johtopäätöksenä on, että päivittäistavaran suuryksikölle on selvä tarve Espoonlahdessa. Tarvetta perustelee niin nykyinen, kuin metron rakentamisen myötä kasvava asukaspohja. Päivittäistavarakaupan pinta-alan lisäyksen tarvetta syntyy vuoteen 2030 mennessä arviolta vähintään 10 000 k-m 2. Kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen ollaan suunnittelemassa noin 15 500 k-m 2 verran päivittäistavaran kauppaa, mikä on lisäystä nykyiseen noin 10 300 k-m 2. Se sisältää kaksi yli 5 000 k-m 2 hypermarket-kokoluokan ruokakauppaa. Lisäksi Länsiväylän eteläpuolella on S-marketin noin 3 600 k-m 2 kokoinen päivittäistavaran kauppa, jossa on lisäksi käyttämätöntä rakennusoikeutta 2 400 k-m 2. Kaikki tämä vastaa kaupan laskennallista tarvetta vuoteen 2030 asti. Kauppakeskus Lippulaivan kaupallinen pinta-ala tulee olemaan kaavanmuutoksen myötä noin 45 000 k-m². Espoonlahden kaupallisten palveluiden lisäämisellä ei ole haitallisia vaikutuksia muiden aluekeskusten ja metroasemien ympäristöjen toimintaan tai kehittymiseen (Ramboll, 21.5.2014). Pidemmällä aikavälillä, eli vuoden 2030 jälkeen, saattaa olla tarpeen osoittaa paikka toiselle suuryksikölle Espoonlahden alueella, jolloin erityisesti Länsiväylän eteläpuoliset asuinrakentamiselle sopimattomat paikat sekä mahdollisesti Kivenlahti ovat potentiaalisia vaihtoehtoja ja mahdollistavat Espoonlahden keskuksessa joustavan kehittämisen aikaisemmin metron rakentumisen myötä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 6 / 6 Lausunnossa Espoonlahden kaupan rakenteesta todetaan, että kaupallisten palveluiden toimivalla ja tiiviillä rakenteella on merkitystä kaupunkikeskustan kilpailukyvyn kannalta ja yhtenäinen toiminnallinen toteutus helpottaa ja monipuolistaa palveluiden ohjausta ja markkinointia sekä asiakaspalvelua ja -kokemusta, erityisesti silloin kun siihen on liitetty hyvä pysäköintiratkaisu ja hyvät joukkoliikenneyhteydet. Kuluttajia houkuttelevia kokemuspohjaisia elämyksiä tarjoava kompakti ratkaisu saattaa olla erityisen merkittävä näinä aikoina, jossa kaupan ala elää murrosta mm. nettikaupan kasvun myötä. Toimintojen mahdollinen hajauttaminen (sijoittaminen eri kortteliin, kadun toiselle puolelle) paitsi alentaa koko kaupallisen keskittymän kilpailukykyä omalla toimialueellaan, myös heikentää mahdollisuuksia kehittää kauppakeskus Lippulaivaa suuralueen vahvana kaupallisena ja palvelukeskittymänä (mm. kulttuuripalvelut) erinomaisen joukkoliikenteen tavoitettavuudesta huolimatta. Lisäksi kahden eri yksikön yhteensovittaminen, mikä olisi toimivan ratkaisun saamiseksi välttämätöntä, (mm. pysäköinnin järjestäminen ja asiakasvirtojen luonteva siirtyminen ja palveluiden helppo saavutettavuus) on monimutkaista, kun eri toimijoiden intressejä sovitetaan yhteen. Keskon ja SRV:n esityksessä (19.5.2014) Mårtensbron koulun tontille on sijoitettu päivittäistavarakauppaa 5 000 k-m², päivittäistavarakaupan etumyymälöiksi muuta kauppaa 1 850 k-m² ja asuntorakentamista 45 500 k-m². Suunnitelmaratkaisujen toteutettavuutta ei ole loppuun asti tutkittu. Suunnitelmassa on haastavia ratkaisuja; kaupan tilat on esitetty sijoitettuna ympäröivään maastoon huomaamattomasti, vaikka suuria korkeuseroja tulee väistämättä, ja kaupan tilojen päälle sijoittuu asuinrakennuksia. Alueelle valmistellussa kaavaehdotuksessa (ksl pöydälle 25.9.2013) on esitetty asuinrakennusoikeutta noin 48 250 k-m². Asuntorakennusoikeus on sovitettu pysäköinteineen tontille kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti laadukkaalla ratkaisulla. Kortteleissa on haasteita mm. ajoneuvoliittymien sijoituksessa sekä rakentamisolosuhteissa, koska alue on osin syvällä savikolla ja pohjaveden pinta on korkealla. Metropäätöksen myötä on tavoitteena tehostaa asuntorakentamista metroaseman lähiympäristössä. Alustavan arvion mukaan kaavaehdotusta voidaan vielä tehostaa vähintään viidenneksellä eli asuinrakentamisen kokonaismäärä ilman kaupan suuryksikköä korttelissa voi olla noin 70 000 k-m 2. Valmisteilla oleva pysäköinnin periaatteet työ voi osaltaan antaa edellytyksiä asuntorakentamisen lisäämiseen ja pysäköintiratkaisuiden parempaan ja taloudellisempaan toteutukseen. Tavoitteeseen kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti laadukkaasta, sekä tehokkaasti rakennetusta asuntokorttelista, vastataan ratkaisulla, jossa ei ole laajaa kaupan tilaa ja sen vaatimaa pysäköintiä alakerroksissa. Kun laajan kaupan tilan aiheuttamia rajoitteita ei ole, ovat suunnitteluratkaisut asuinrakentamisen, jalankulkuympäristön osalta joustavampia ja sitä suurempi asuntokerrosalamäärä saadaan sijoitettua kortteliin kaupunkitilan korkea laatu huomioiden.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 7 / 7 Tältä pohjalta kaupunkisuunnittelukeskus toteaa, että ei ole perusteltua jatkaa suunnittelua SRV:n ja Keskon esityksen mukaan, jossa kaupan suuryksikkö sijoittuu Mårtensbron koulun tontille. Suunnittelua esitetään jatkettavaksi asuntorakentamisen vaihtoehdolla kuitenkin tehostaen aiempaa kaavaratkaisua siten, että tavoitteena on vähintään 70 000 k-m² asuinrakentamista ko. kortteliin. Kaupan suuryksikön sijoittumista voidaan tutkia ko. alueen ulkopuolelle siten, että se on toteutettavissa, kun kaupallinen tarve syntyy eli arviolta vuoden 2030 jälkeen. Kehittämisnäkymät ja kokonaistarkastelu Länsimetron rakentaminen alkaa Espoonlahden aseman työtunnelin rakentamisella vuoden 2014 loppuun mennessä. Metroaseman ja -radan louhintatöiden arvioidaan alkavan tästä noin vuoden sisällä syksyllä 2015. Kauppakeskus Lippulaivan asemakaavan muutos on ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 12.11.2014 (jätettiin pöydälle). Suunnittelualue muodostaa Espoonlahden keskustan palveluverkoston ydinalueen kaupan-, kulttuuri- ja joukkoliikennepalveluin. Lisäksi sen yhteyteen kaavoitetaan uutta kaupunkimaista asumista ja huolehditaan samassa yhteydessä laadukkaan lähiympäristön muodostumisesta. Asemakaavan vahvistuessa rakentaminen pyritään aloittamaan mahdollisimman nopeasti, samanaikaisesti metroaseman rakentamisen kanssa. Metrolouhintojen kannalta suotuisin vaihtoehto olisi, jos Lippulaivan hanke voisi toteuttaa omat louhintansa ennen metroa. Tavoitteena on mahdollistaa Espoonlahden keskustan luonteva vaiheittainen toteutusmalli, kasvava aluekeskus ja tulevaisuuden toiminnalliset tarpeet, kuten liikenteen toimivuus huomioon ottaen. Espoonlahden kaupalliset palvelut keskitetään kauppakeskus Lippulaivaan ja kivijalkapalveluina ympäröiviin asuntokortteleihin. Tulevaisuuden potentiaalia kaupan palveluille ja työpaikoille on Kivenlahdentien ja Länsiväylän välissä, mahdollisesti Maininkipuiston ja ns. yrityspuiston alueella sekä työpaikkojen osalta Länsiväylän pohjoispuolella. Nämä alueet ovat hyvin kytkettävissä yhteyksiltään Espoonlahden keskustaan. Espoonlahden keskustan kokonaistarkastelua tehdään vaiheittain ja päivitetään osana asemakaavoitusta. Tärkeintä olisi saada Lippulaivan asemakaavan muutos hyväksyttyä. Sen jälkeen laaditaan keskustan kortteleihin kokonaistarkastelu asemakaavoitusta varten. Tämä alue toteutettaneen seuraavana Lippulaivan toteutuksen jälkeen. Erityisesti Mårtensbron koulun alue tulee saada kaavoitettua, jotta siitä saadut tulot saadaan käyttöön. Alueelle laaditaan myös laajempi tarkastelu, jossa etsitään muita rakentamiseen soveltuvia alueita. Nähtävänä kokouksessa - Kaupunkirakenteellinen kokonaistarkastelu, kaupunkisuunnittelukeskus 17.11.2014
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 8 / 8 Tiedoksi - Tonttiyksikkö - Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto
Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.11.2014 Sivu 9 / 9