ESPOONLAHDEN ALUEKIRJASTON SIJAINTIVAIHTOEHTOJEN SELVITYSTYÖ

Transkriptio

1 1 (8) ESPOONLAHDEN ALUEKIRJASTON SIJAINTIVAIHTOEHTOJEN SELVITYSTYÖ Espoonlahden aluekirjaston sijaintivaihtoehtojen selvitystyön yhteenvedossa on kerrottu selvitystyön taustat, tavoitteet, työhön osallistuneet osapuolet sekä työn kulku. Yhteenvedossa on kuvattu kärkivaihtoehtojen arviointi sekä arvioitu asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Jatkotoimenpiteissä kuvataan edellytykset hankkeen edistämiselle. Selvitystyön tausta Espoonlahden kirjastopalvelut on sovittu toteutettavaksi siten, että Espoonlahden keskukseen toteutetaan yksi monipuolinen kirjasto. Sopeutetut kirjaston lähipalvelut jäävät nykyisille sijainneilleen Soukkaan ja Kivenlahteen. Espoonlahden aluekirjaston valmistelu aikataulutetaan Espoonlahden metroaseman valmistumisen kanssa. Espoonlahden kirjastopalveluiden kehittäminen perustuu Espoon kirjastopalveluiden kokonaisedun huomioimiseen ja kaupunginvaltuuston vuonna 2005 tekemään kirjaston palveluverkkopäätökseen. Espoonlahden aluekirjaston odotettavissa oleva kävijämäärä on asiakasta vuodessa. Aluekirjaston sijaintivaihtoehtojen tarkastelu on sovittu tehtäväksi tulevalle aluekirjastolle asetetut tavoitteet huomioiden yhteistyössä Kaupunkisuunnittelukeskuksen, sivistystoimen ja Tilakeskus - liikelaitoksen kanssa. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös eri vaihtoehtojen rahoitus- ja omistusmuodot. Selvitystyö osaltaan mahdollistaa kaavataloudellisen kokonaisnäkemyksen muodostamisen potentiaalisista kirjaston sijaintivaihtoehdoista. Espoonlahden aluekirjasto on Tilakeskus -liikelaitoksen investointiohjelmassa selvityskohteena, jonka toteutumiselle ei ole tässä yhteydessä esitetty aikataulua. Lähtökohdat ja tavoitteet Suunnittelua varten käytettävissä on ollut Sivistystoimen laatima Espoonlahden aluekirjaston alustava tarveselvitys, jota tarkennettiin selvitystyön aikana. Alustavaan tarveselvitykseen sisällytettiin tässä yhteydessä myös kulttuuritila sekä yhteispalvelupiste. Suunnittelun tueksi Kaupunkisuunnittelukeskus koosti Espoonlahden keskustan alustavan kehittämisvision. Tarkasteltaviksi teoreettisiksi tonteiksi esitettiin: 1 Lippulaiva Anttilan vanha liiketila tai Lippulaivan uudisosa 2 Ulappatorin alue

2 2 (8) 3 Tähystäjäkadun tontti (metron käytössä vuoteen 2020 saakka) 4 Mårtensbron koulun tontti 5 Koy Ankkurin tontti 6 Nykyisen Merenkulkijan päiväkodin tontti kirkon vieressä 7 Uimahallin paikoitusalue Lippulaivan selvitystyötä edistettiin uudisosan pohjalta. Ulappatorin alueen tarkastelukohteeksi määriteltiin Tähystäjänrinteen puistoalue. Mårtensbron koulun tontilla tarkastelualue rajattiin tontin eteläkulmaan. Koy Ankkurin tontin yhteydessä pohdittiin myös Merikarhunkujalla sijaitsevan Y-tontin hyödyntämistä. Uimahallin paikoitusalueella tarkasteltiin Espoonlahdenkujan molemmilla puolilla sijaitsevia LPAalueita. Selvitystyö jakautui kahteen osaan: 1) Kauppakeskus Lippulaivan kirjastosuunnitelmien kehittämiseen ja 2) vaihtoehtoisten sijaintivaihtoehtojen tarkasteluun. Kauppakeskus Lippulaivan osalta tavoitteena oli varmistaa, että esitetyt kirjastosuunnitelmat vastaavat laajuudeltaan käyttäjän esittämää alustavaa tarveselvitystä. Vaihtoehtoisten sijaintivaihtoehtojen selvitystyön tavoitteena oli: - etsiä kuhunkin paikkaan sopiva aluekirjastorakennuksen hahmo - löytää annettujen vaihtoehtoisten aluekirjaston sijoituspaikkojen hyvät ja huonot puolet ja esittää selkeä vertailu paikkojen ominaisuuksista - antaa suositus Espoonlahden aluekirjaston tontista Osapuolet Selvitystyö toteutettiin neuvotellen Kaupunkisuunnittelukeskuksen, Sivistystoimen ja Tilakeskus -liikelaitoksen kanssa. Selvitystyöhön osallistui lisäksi alueen projektinjohtaja. Selvitystyön ohjausryhmän kokoonpano on esitetty alla. Sivistystoimi: Susanna Tommila, kulttuurijohtaja Jaana Tyrni, kirjastopalveluiden johtaja Eeva Jäppinen, aluekirjastonjohtaja Simppu Silaste, käyttömestari Johanna Vepsä, tuotantopäällikkö Juha Hovinen, suunnittelupäällikkö Yrjö Sinkkonen, hankesuunnittelija Tekninen ja ympäristötoimi: Kimmo Leivo, projektinjohtaja Patrik Otranen, arkkitehti, asemakaavayksikkö

3 3 (8) Carl Slätis, toimitusjohtaja, Tilakeskus -liikelaitos Juha Iivanainen, suunnittelupäällikkö, Tilakeskus -liikelaitos Kalle Koskenmies, kustannussuunnittelija, Tilakeskus -liikelaitos Teemu Rantala, toimistorakennusmestari, Tilakeskus -liikelaitos Heikki Ruski, hankepäällikkö, Tilakeskus -liikelaitos Kauppakeskus Lippulaivan rakennuttaa Citycon Oyj ja kauppakeskuksen sekä kirjaston arkkitehtisuunnittelusta on vastannut JKMM Arkkitehdit, joka on toiminut myös asemakaavatyön kaupunkisuunnittelukonsulttina. Sijaintivaihtoehtojen selvitystyön suunnittelijoiksi valittiin Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Ohjausryhmän työskentely ja suunnittelun kulku Ohjausryhmän tavoitteena oli saada selvitystyön molempien osien suunnitelmat mahdollisimman vertailukelpoisiksi mm. yhtenevän tilaohjelman avulla. Lippulaivan suunnitelmia käsitelleissä tapaamisissa keskityttiin kehittämään suunnitelmia tarkentuneen alustavan tarveselvityksen mukaiseksi. Lisäksi haluttiin varmistaa, että nähtävillä olevassa Espoonlahden keskuksen asemakaavassa on osoitettu kirjastopalveluille riittävästi rakennusoikeutta. Sijaintivaihtoehtojen selvitystyö käynnistettiin laatimalla kullekin teoreettiselle tonttivaihtoehdolle kirjasto- ja kulttuuritilasuunnitelmat. Kunkin tontin kohdalla tutkittiin tilaohjelmassa määriteltyjen kirjastokulttuuriareena- sekä yhteispalvelutilojen sijoittuminen tontille, huoltoliikenteen ja pysäköinnin järjestäminen sekä kuhunkin paikkaan luontevasti syntyvä rakennushahmo. Kaikissa vaihtoehdoissa on käytetty yhtenevää tilaohjelmaa. Sijaintivaihtoehtojen selvitystyön yhteydessä tarkasteltiin lisäksi metron liityntäpysäköinnin toteuttamista kirjastohankkeen yhteydessä. Liityntäpysäköinnin liittäminen hankkeeseen jakaisi hankkeen kustannuksia. Liityntäpysäköintiratkaisun liittäminen sijaintivaihtoehtojen vertailuun ei sitonut tai rajannut kirjasto- ja kulttuuritilan suunnittelua, vaan suunnitelmia on mahdollista tarkastella myös ilman liityntäpysäköintiratkaisua. Työn aikana järjestettiin välinäyttö, jossa sovittiin lopulliseen esitykseen tehtävät luonnosvaihtoehdot. Nämä vaihtoehdot arvioitiin samoilla kriteereillä sijainnin, toiminnan, arkkitehtonisen konseptin sekä kustannusten suhteen. Arvioinnin ja ohjausryhmän keskustelun seurauksena joukosta nousi esiin kaksi vaihtoehtoa - Tontti 2 sekä Tonttivaihtoehto 5:n mukainen sijoittuminen - joita suositeltiin tutkittavaksi tarkemmin. Välinäytössä kärkivaihtoehdoiksi valittujen ratkaisujen lisäksi tutkittiin

4 4 (8) tarkemmin uimahallin viereiselle tontille sijoittumista. Kärkivaihtoehtojen arviointi Ohjausryhmän tapaamisissa kärkivaihtoehtoja (numerointi tonttivaihtoehtonumeroinnin mukaan) arvioitiin mm. seuraavasti: 1 Lippulaiva (Lippulaivan uudisosa) Sijainti - erinomainen saavutettavuus suhteessa koko alueeseen - erittäin hyvät liikenneyhteydet sekä metron, linja-auton että kevyen liikenteen osalta - keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa - vaihtoehto elävöittää Espoonlahdentoria - liityntäpysäköinti toteutettava erikseen - asemakaava nähtävillä, aikataulullisesti varmimmin sovitettavissa metron aikatauluun Toiminta - turvallinen ja rauhallinen pääsisäänkäynti Espoonlahdentorille - haasteena näkyvyys Espoonlahdenkadulle - toiminnot sijoittuvat yhteen kerrokseen, toisen kerroksen tilat erotettavissa pääkäytöstä - sijainti Espoonlahdentorin vieressä mahdollistaa kirjaston tapahtumien laajentumisen ulkotilaan - sijainti voi mahdollistaa arvioita suuremmat kävijämäärät - mahdollistaa toiminnan näkymisen myös kauppakeskuksessa - mahdollistaa kulttuuritilan väliaikapalvelujen järkevän toteutuksen Kustannukset - mahdollistaa muiden tonttien kehittämisen muuhun käyttöön Arkkitehtoninen konsepti - rakennus erottuu selkeästi kevyelle liikenteelle, haasteena erottuminen Espoonlahdenkadulle - ratkaisu kehitettävissä vetovoimaiseksi ja kutsuvaksi julkiseksi rakennukseksi - rakennus saa hyvin luonnonvaloa - näkymät sisätiloista hyvät 2 Ulappatorin alue Sijainti - erinomainen saavutettavuus suhteessa koko alueeseen - erittäin hyvät liikenneyhteydet sekä metron, linja-auton että kevyen liikenteen osalta - keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa - vaatii asemakaavamuutoksen puistosta Y-tontiksi - vaihtoehto elävöittää sekä Espoonlahdenkadun vartta että

5 5 (8) Ulappatoria - liityntäpysäköinti mahdollista toteuttaa hankkeen yhteydessä Toiminta - näkyvä ja kutsuva pääsisäänkäynti mahdollista toteuttaa Ulappatorin laidalle - toiminnot sijoittuvat kahteen kerrokseen - sijainti Ulappatorin vieressä mahdollistaa kirjaston tapahtumien laajentumisen ulkotilaan Kustannukset - liityntäpysäköinnin liittäminen hankkeeseen voi jakaa kustannuksia - jyrkkä rinnetontti kasvattaa louhinnan määrää Arkkitehtoninen konsepti - rakennus erottuu selkeästi oman identiteetin omaavana julkisena rakennuksena - ratkaisu kehitettävissä vetovoimaiseksi ja kutsuvaksi julkiseksi rakennukseksi - rakennus rajautuu kahdelta sivulta maastoleikkaukseen, toinen kerros saa hyvin luonnonvaloa - rakennuksen toiminta avautuu hyvin keskeiseen kaupunkitilaan 5 Koy Ankkurin tontti Sijainti - hyödyntämällä Merikarhunkujalla sijaitsevaa Y-tonttia saadaan riittävän suuri rakennusalue - erittäin hyvät liikenneyhteydet sekä metron, linja-auton että kevyen liikenteen osalta - näkyvyys paikallisilta reiteiltä hyvä, laajempi näkyvyys ei ole yhtä hyvä - Koy Ankkurin tontilla useita omistajia, ratkaisu edellyttää Koy Ankkurin sitoutumista hankkeeseen ja kaavamuutosta - melko keskeisestä sijainnista ja hyvästä saavutettavuudesta huolimatta vaikutus keskustan elävöittämiseen ei yhtä suuri kuin muilla kärkivaihtoehdoilla - liityntäpysäköinti mahdollista toteuttaa hankkeen yhteydessä Toiminta - pääsisäänkäynti mahdollista toteuttaa metron sisäänkäynnin läheisyyteen kevyen liikenteen verkoston yhteyteen - kulttuuritilan sisäänkäynti muodostuu Merikarhunkujan varrelle - toiminnot sijoittuvat kahteen kerrokseen - Merikarhunkujan päähän muodostuu sisäänkäyntiaukio, joka mahdollistaa kirjaston tapahtumien laajentumisen ulkotilaan Kustannukset

6 6 (8) - olemassa oleva pysäköintilaitos on purettava, mikä lisää kustannuksia - liityntäpysäköinnin liittäminen hankkeeseen voi jakaa kustannuksia Arkkitehtoninen konsepti - rakennus erottuu selkeästi oman identiteetin omaavana julkisena rakennuksena - kirjasto- ja kulttuuritilat on mahdollista toteuttaa siten, että toiminnot erottuvat rakennushahmosta omina kokonaisuuksinaan - metron sisäänkäynnin läheisyyteen syntyvä sisäänkäyntiaukio mahdollistaa vetovoimaisen kirjaston pääsisäänkäynnin toteuttamisen - rakennus saa hyvin luonnonvaloa - näkymät sisätiloista ovat pääosin vehreät ja rauhalliset Uimahallin viereiselle tontille sijoittumista arvioitiin seuraavasti: 7 Uimahallin paikoitusalue Sijainti - melko kaukana varsinaisesta keskustasta, mutta kohtalaisen hyvin saavutettavissa - saavutettavuus autolla hyvä, julkisen liikenteen ja pyöräilyn sekä kävelyn kannalta saavutettavuus kärkivaihtoehtoja heikompi - ei suoraa näkyvyyttä keskustaan, ohiajoliikenteen ja liikuntapalveluiden käyttäjille näkyvyys on hyvä - ratkaisu ei suoraan tue keskusta-alueen elävöittämistä - liityntäpysäköinti mahdollista toteuttaa hankkeen yhteydessä tai erikseen viereiselle LPA-tontille - edellyttää kaavamuutosta Toiminta - toiminnot sijoittuvat kahteen kerrokseen - kirjastoon ei suoraan liity ulkoalueita, joihin toiminta voisi laajentua - haasteena alikulkukävely-yhteyden vahvistaminen Espoonlahdentien - vahvistaa urheilu- ja kulttuuripalvelujen keskittämistä yhdelle alueelle Kustannukset - liityntäpysäköinnin liittäminen hankkeeseen voi jakaa kustannuksia Arkkitehtoninen konsepti - tontille voidaan toteuttaa itsenäinen julkinen rakennus, jolle muodostuu oma identiteetti - sijainti vilkkaan tien läheisyydessä heikentää osaltaan

7 7 (8) mahdollisuuksia liittää rakennus ympäristöön ja maantasoon julkiselle rakennukselle tyypillisellä tavalla - rakennus saa hyvin luonnonvaloa Kustannusselvitykset Kärkivaihtoehtojen osalta on laskettu alustavat tavoitehinnat. Kustannuslaskelmat ovat karkeita arvioita ja ne on tarkoitettu eri vaihtoehtojen budjettivertailun suorittamiseen. Vertailun kautta hanketta on mahdollista kehittää haluttuun suuntaan. Sitovien laskelmien laatiminen edellyttää hankkeen sisällön edistämistä ja hankintarajojen selkeyttämistä. Lippulaivan kustannusselvitykset laati Citycon Oyj:n tilauksesta FMC Laskentapalvelut. Sijaintivaihtoehtojen selvitystyön kärkivaihtoehtojen kustannusselvitykset on tilannut Tilakeskus -liikelaitos ja ne toteutti A- Insinöörit Rakennuttaminen Oy. Arvioissa ei ole huomioitu hankkeeseen liitettävää muuta rakentamista. Suunnitelmista Lippulaivan vaihtoehto on mahdollista toteuttaa toimitilojen ostona tai vuokrauksena. Muiden vaihtoehtojen osalta tilojen hankintamuoto tulee tarkastella hankkeen sisällön tarkennuttua. Eri sijainneista ja niistä seuraavista suunnitteluratkaisuista riippuen aluekirjasto- ja kulttuuritilan investoinnin suuruuden arvio n ohm2:n tilaohjelmalla vaihtelee eurosta (alv 0%) euroon (alv 0%). Selvitystyön tavoitteiden toteutuminen Selvitystyön perusteella voidaan todeta, että jokaiselle kärkivaihtoehtojen mukaiselle sijainnille on mahdollista toteuttaa Espoonlahden aluekirjasto- ja kulttuuritilan alustavan tarveselvityksen mukainen rakennus. Näille tonteille sijoitettuna rakennuskokonaisuudelle on mahdollista löytää ympäristöön soveltuva hahmo, joka vahvistaa ja tukee alueen kaupunkikuvaa sekä palvelee hyvin rakennuksen tulevaa käyttötarkoitusta. Selvitystyön tuloksena työryhmä ei aseteta sijaintivaihtoehtoja priorisointijärjestykseen. Kärkivaihtoehtojen asettaminen järjestykseen edellyttää jatkoselvityksiä mm. kustannusten muodostumisen osalta. Ohjausryhmän tapaamisessa kirjasto- ja kulttuuripalveluiden asiantuntijat esittivät listauksen omasta vaihtoehtojen priorisoinnista, jossa korostuu vaihtoehtojen arviointi tilojen käyttäjän näkökulmasta. Jatkotoimenpiteet Espoonlahden aluekirjasto- ja kulttuuritilahankkeen edistäminen edellyttää alustavan tarveselvityksen hyväksymistä. Tässä yhteydessä on sovittava myös tilaohjelmasta, jolla hanketta viedään eteenpäin. Vasta hyväksytyn tarveselvityksen sekä hankkeen laajuuden kautta

8 8 (8) ollaan asetelmassa, josta hanketta voidaan edistää. Selvitystyön yhteenvedon laatija: Heikki Ruski, puh