Kuntien ja järjestöjen yhteistyö Seinäjoki 5.2.2019 Sakari Möttönen, sosiaalineuvos, dosentti
Yhteiskunnan toimintasektorit Julkinen sektori Julkisen vallan käyttö Itsehallinto ja pakkojäsenyys Yleisen edun näkökulma Voittoa tavoittelemattomuus Yrityssektori Taloudellisesti kannattava liiketoiminta Yrittämisen vapaus Taloudellisen hyödyn tuottaminen Kolmas sektori (kansalaisyhteiskunta) Kansalaisten vapaaehtoinen toiminta Riippumattomuus Voittoa tavoittelemattomuus Organisoitunut osa (järjestöt) Organisoimaton osa (spontaani kansalaistoiminta)
Järjestöjen monet kasvot Edunvalvontajärjestö Vapaaehtoistoimintaa ylläpitävä järjestö Vertaistoimintajärjestö Asiantuntijajärjestö Palvelutuotantojärjestö (Jorma Niemelä)
Järjestöjen päätehtävät Kansalaisten aktivointi ja osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen (yleishyödyllinen tehtävä) Järjestöt kutsuvat ja organisoivat ihmisiä toimimaan yhdessä Ihmisten omaehtoinen yhteistoiminta ja osallistuminen saa järjestöissä organisoituneen muodon Kansalaisten auttaminen ja edunvalvonta (jäsenhyötytehtävä) Jäsenistön tarpeiden esilletuominen, etujen ajaminen, yhteenkuuluvuuden ylläpitäminen sekä vapaaehtoistyön järjestäminen ja vertaistuen tuottaminen Palvelujen tuottaminen (julkishyötytehtävä) Järjestöt tuottavat jäsenilleen ja muille ryhmille paleluja Palvelusta suuri osa sellaisia, joita myös julkinen hallinto ja yksityiset yritykset tuottavat Julkinen hallinto ostaa osan sen tehtäväksi kuuluvista palveluista järjestöiltä
Kuntien ja järjestöjen yhteinen historia Suomalainen kunnallishallinto syntyi kansanliikkeiden ja järjestötyön perustalle Kunnat syntyivät toisistaan riippuvien ihmisten tarpeesta liittyä yhteen hoitamaan kanssaihmisten elämisen arkea parantavia tehtäviä Ihmisten vapaaehtoisesti hoitamat tehtävät saivat lakisääteisen perustan Kunnilla on vahva sosiaalinen perusta. Kansanliikkeissä ja järjestöissä on syntynyt demokraattinen paikallinen hallintatapa Mullistavinta kansanliikkeiden toiminnassa oli se, että ne loivat yhteyksiä sellaisten henkilöiden ja kansaryhmien välillä, jotka aikaisemmin eivät seurustelleet tasa-arvoiselta pohjalta (Meinander 2006)
Järjestöt hyvinvointivaltiota rakentamisessa Hyvinvointivaltioajatuksen luojan Lordi Beveridgen (1942) mukaan valtion on ryhdyttävä jatkuvaan taisteluun viittä jättiläistä vastaan: puutetta, sairautta, tietämättömyyttä, asumisen ja asumisympäristön surkeutta sekä työttömyyttä vastaan. Hyvinvointivaltiossa julkinen hallinto otti enemmän vastuuta niistä ongelmista, joiden ratkaisemisen parissa järjestöt olivat toimineet Hyvinvointivaltion omaksui järjestöjen arvoja ja eettisen perustan Julkinen hallinnon vastuun korostaminen edisti järjestötehtävien siirtymistä valtiolle ja kunnille Hyvinvointivaltioidea lähensi julkisen hallinnon ja järjestöjen suhdetta
Kilpailuvaltion vaikutuksia järjestötoiminnalle Julkishallinnon uuden johtamisopin (New Public Management) soveltaminen tuotti julkishallinnon kehittämiseen uuden suunnan Julkista hallinota ryhdyttiin tehostamaan tuotantoa ulkoistamalla ja ottamalla käyttöön yritysmaisia toimintatapoja (johtaminen, liikelaitostaminen, kilpailuttaminen) Järjestöjen hyödyllisyyttä alettiin arvioida sillä, helpottaako järjestöjen työ julkisen hallinnon tehtävien hoitoa Järjestöjä ryhdyttiin rinnastamaan yrityksiin, jolloin järjestötyön eettinen perusta muuttuu Hybridisaatio Järjestöt julkisen kumppanista markkinoiden puristukseen (Riitta Särkelä 2016)
Perinteinen ja uusi kolmas sektori Perinteinen kolmas sektori Tietyn ryhmän (jäsenistön)etujen ajaminen Vaatimusten esittäminen julkiselle sektorille (toimiminen painostusryhmänä) Yleishyödyllinen liiketaloudellista voittoa tuottamaton toiminta Kansalaisjärjestö Uusi kolaas sektori Palvelujen tuottaminen ja myyminen Osa julkista palvelurakennetta Liiketaloudellisesti kannattava toiminta, ei kuitenkaan voiton jakaminen Tuottamiseen sopiva toimintamuotoa (esimerkiksi osakeyhtiö) Vapaaehtoistyö ja vertaistukitoiminta Palkattuja asiantuntijoita
Kunnan ja järjestöjen suhteet Intressi kunnalla Kunnan toimialue ostopalvelusuhde Yhteinen toimialue kumppanuus Järjestöjen toimialue Avustamine Toimintaedellytysten luominen Intressi järjestöllä
Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmilla on alku ja loppu Ongelma voi toistua Ongelmalla on ratkaisu ja ratkaisija Ratkaisuja voidaan hyödyntää eri aikoina ja eri paikoissa Ongelmien ratkaisivat voidaan nimetä Ilkeät ongelmat Ongelmaa on vaikea nimetä Ongelma on oireiden, syiden ja seurausten kimppu Ongelmalla ei ole alkua ja loppua Ongelmalle ei ole yhtä oikeaa ratkaisua Ongelmien kimppuun on käytävä monien toimijoiden yhteistyönä
Suuri ja pieni hyvinvointipolitiikka Suuri politiikka Suurien valtakunnallisten palvelujärjestelmien hallinta ja kehittäminen Ominaista Keskitetty, ylhäältä-alas -ohjaus Eduksellinen demokratia Lakisääteisyys Yhdenmukaisuus Kattavuus ja peittävyys Mittakaavaetu (suuruuden ekonomia) Tuottavuus, tehokkuus Pieni politiikka Monimutkaisten (ilkeyden) ongelmien kimppuun käyminen paikallisten toimijoiden yhteistyöllä Ominaista Alhaalta-ylös -ohjaus Suora ja välitön osallistuminen Vapaaehtoisuus Yhdistelmäetu (verkostoituminen) Osallisuus ja yhteisöllisyys Aktivointi ja auttaminen
Pienen politiikan suuri merkitys Ihmisen hyvinvoinnista suurin osa rakentuu paikallisissa (pienen politiikan) yhteisöissä Pieni politiikka on ihmisen kanssa kulkemista ja ihmisten omien voimavarojen vahvistamista ja sosiaalisen tuen antamista Pienessä politiikassa kootaan paikallisten yhteisöjen (kunnat, järjestöt, oppilaitokset, vapaaehtoiset yms.) toimintaa kuntalaisten auttamiseen Pienellä politiikalla pystytään ylläpitämään ihmisten sosiaalista ja fyysistä aktiivisuutta, mikä auttaa toimintakyvyn säilymistä ja vähentää palvelutarpeita Pienessä politiikassa autetaan heikompiosaisia ja moniongelmaisia, joita julkiset palvelujärjestelmät eivät tavoita Pienessä politiikassa on suhteessa suureen politiikkaan ennen ja jälkeen - toimintaa (ennalta ehkäiseminen ja toipumisen edistäminen)
Järjestöt heikompiosaisten tukena ja auttajina Tutkimuksissa on todettu (Päivi Kivelä 2014: Syrjässä syrjäytyneet ), että järjestöt tavoittavat sellaisia huono-osaisempia ihmisiä, jotka eivät kiinnity palvelujärjestelmään ja joita julkiset toimijat eivät tavoita Heikompiosaosaiset (pitkäaikaistyöttömät, syrjäytyneet, yksinäiset) tarvitsevat lähitukea ja vierellä kulkemista (kanssalaisuutta) Järjestöt pystyvät mobilisoimaan vapaaehtoistyötä ja vertaistukea, joilla voidaan auttaa heikompiosaisten arjessa selviytymistä Pitkäaikaistyöttömien ja työvoiman ulkopuolelle pudonneiden on järjestöjen toimialuetta (ns. välityömarkkinat), jossa yhteistyö kuntien kanssa on erityisen tärkeää
Sote- ja maakuntauudistus Historian suurin julkisen hallinnon järjestelmäuudistus (suuren politiikan) sitten kuntien perustamisen ja valtion hallinnon luomisen Samalla kertaa uudistetaan kunnallishallinto, maakuntahallinto sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen Uudistamisessa luodaan uusi itsehallinnollinen maakuntahallinnon taso eli ns. väliportaan hallinto, joten Suomessa siirrytään kolmiportaiseen hallintomalliin Uudistuksesta seuraa kuntien toiminnan merkittävä kaventuminen Uudistus ei kohdistu välittömästi järjestöihin, mutta se muuttaa järjestöjen toimintaympäristöä ja vaikuttaa järjestöjen tehtäviin ja toimintaedellytyksiin
Järjestöjen suhteet uuteen maakuntaan Järjestöjen tulee tiivistää keskinäistä yhteistyötään ja kumppanuutta Järjestöt ovat yhdessä vahvempia Maakunnan ja kuntien tulee sopia vastuista niin, että järjestöt eivät jää väliinputoajiksi Avustuskäytännöistä, yhdyshenkilöistä, tilojen käytöstä ja vastaavista käytännön asioista pitää sopia Järjestöjen edunvalvontatyö kohdistuu kuntien lisäksi maakuntaan Maakunnan pitää hoitaa palveluhankinnat niin, että järjestöillä (ja paikallisilla yrityksillä) on todellinen mahdollisuus tuottaa palveluja maakunnan asukkaille Kuntien tulee pitää omien järjestöjensä (paikallisten yritysten) puolta Kuntien ja järjestöjen hyvien yhteistyökäytäntöjen pitää saada jatkua Maakunnan tulee tehdä järjestöjen kanssa kumppanuus- ja toimeksiantosopimuksia hankinnoissa, jotka eivät kuulu kilpailutuksen piiriin tai joissa kilpailuttaminen vaarantaa palvelujen saantia ja/tai asiakassuhteiden laatua
Maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteistyön kehittäminen Maakuntien ja kuntien kannattaa tehdä yhdessä järjestöjen kanssa järjestöstrategia, jossa asetetaan yhteistyölle tavoitteita ja sovitaan yhteistyön periaatteista Maakunnilla ja kunnalla tulee olla vastuu- ja yhdyshenkilö(t) järjestöyhteistyön käytännön hoitamiselle Kuntien ja maakuntien tulee sopia keskinäisistä vastuista ja tehtävistä suhteessa järjestöihin Järjestöjen pitää tehdä enemmän keskinäistä yhteistyötä ja verkostoitua, jotta ne pystyvät toimimaan maakuntien ja kuntien kumppaneina
Jako yleishyödylliseen toimintaan ja palvelutuotantoon sote-uudistuksessa. Yleishyödyllinen toiminta liittyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (hyte-toiminta) Kunnat ja uusi maakunta voivat edistää järjestöjen yleishyödyllistä toimintaa avustuksen ja toimintaedellytysten luonnilla (esim tiloja luovuttamalla) Palvelutuotanto. Markkinaperusteiseen palvelutuotantoon kuuluvat suorahankinnalla hankittavat palvelut sekä, asiakasseteli ja henkilökohtaisen budjetin sisältämät palvelut
Yleishyödyllisten yhdistysten toimintaedellytykset sote- ja maakuntauudistuksessa (VM:n muistio 22.5.2017) Korostetaan ja täsmennetään jakoa järjestöjen palvelutehtävän ja yleishyödyllisen tehtävän välillä Korostetaan järjestöjen yleishyödyllisten tehtävien merkitystä hyvivvoinnin edistämisessä Maakuntien ja järjestöjen välistä vuorovaikutusta pidetään tärkeänä Suositellaan maakunnille toiminta-avustusten myöntämistä järjestöille yleishyödyllisen tehtävien hoitoa varten STM jakaa Stean (ent. Ray) kautta avustusten myöntämistä järjestöjen yleishyödyllisiin tarkotuksiin Stea rahoittaa maakunnallisia järjestökoordinattoreita, joiden tehtävä on edistää järjestöjen hyre-toimintaa
Mitä pitäisi lukea yleishyödylliseen toiminaan (Tuija Brax 2018) toiminta on järjestön autonomiasta lähtevää toiminta on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toiminta perustuu järjestön havaintoihin palvelutarjonnan katveista ja kapeikoista toiminnassa on järjestön itse hankkimaa rahoitusta toiminnassa on mukana vapaaehtoisia ja vertaistukilaisiatoiminta
jatkuu toiminnassa korostuu yhteisöllisyyden ja yleishyödyllisyyden merkitys toiminta on anonyymiä ja etsivää mitä haavoittuvammasta ja pienemmästä ryhmästä on kyse, sitä herkemmin kyseessä pitäisi olla yleishyödyllinen toiminta eikä markkinaehtoinen palvelu.
Palveluhankinnan kilpailutuksen vaihtoehtoja Palveluvelvoite Palveluvelvoitteesta on määräys myös uuden Kuntalain 131 :ssä Palveluvelvoite voidaan antaa markkinoilla toimivalle tuottajalle (esim yhdistykselle), jos markkinoiden toiminta on puutteellista. Eu-lainsäädännössä palveluvelvoite yhdistyy SGEI ( Services of General Economic Interest) -menettelyyn. SGEI menettelyssä on arvovalinta siitä, että palvelu on niin tärkeä, että se on turvattava antamalla jollekin tuottajalla velvoite tuottaa palvelu. Palveluvelvoitteen antaja (tilaaja) rahoittaa palvelun. Siitä maksetaan tuotantokustannukset kattava hinta, mihin voidaan lisätä kohtuullinen tuotto.
De minimis- tai alle kansallisen kynnysarvon oleva hankinta Taloudellisena rajana on, että sopimuksen arvo on kumulatiivisesti kolmen vuoden aikana alle 200 000 euroa Hankinta voidaan tehdä avustuksena (toimeksiantosopimuksena) Hankintalain kansallinen kynnysarvo ilman arvonlisäveroa laskettuna, on 400 000 euroa lain liitteen 1-4- kohdassa tarkoitetussa sosiaali- ja terveyspalvelua koskevassa hankinnassa Monien toimijoiden verkostot ja allianssit On mahdollista monien toimijoiden verkostot, joissa järjestöt voivat olla mukana Voi sisältää myös palvelutuotantoa Tavoitteena on uusien innovatiivisten toiminta- ja tuotantotapojen kehittäminen
Järjestöyhteistyö ja palvelutuotantoselvitys Keski-Suomessa
Järjestöjen yhteistyömuotoja Keski-Suomen järjestöareena (Keski-Suomen liiton suojassa) Työllisyyspoliittinen ryhmä Vaikuttavat järjestöhanke (Stean rahoittama) Järjestöjen edustajia maakunnallisessa suunnittelutyössä Kuntakohtaisia yhteistyöfoorumeja kuntien kanssa Järjestöjen yhteistyöorganisaatio Keski-Suomen yhteisöjen tuki (Kyt)
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki KYT ry Perustettu 2001 74 jäsenjärjestöä n. 36 työntekijää KYT-järjestöpalvelut Ohjaus, neuvonta, koulutus Hanketoiminnan palvelukeskus Kehittämistyö, hankkeiden koordinointi, toteutus ja hallinnointi Vaikuttamistyö Strategiatyö, kannanotot, yhteistyö, työllisyyspolitiikka KYT osuuskunta Perustettu1999 8 jäsenyhteisöä 4 työntekijää Tiloja yhteisöille Kohtaamispaikkoja kansalaisille Kansalaistoiminnankeskus Matara, Sepänkeskus KYT-tilitoimisto Yhteisö- ja projektitalouden erityisosaaminen
KYT ry:n toiminnan tarkoitus KYT ry:n sääntöjen mukainen toiminnan tarkoitus on kansalaisten turvallisuuden ja työllistymisen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä heikommassa sosiaalisessa asemassa olevien kansalaisten olosuhteinen parantaminen. Tarkoituksena on myös edistää ja tukea jäsenten välistä yhteistoimintaa.
MISSIO KYT on kansalaistoiminnan mahdollistaja KYT tarjoaa mahdollisuuksia meille kaikille Paikkoja kohtaamiselle ja osallistumiselle Työllistymistä tukevia palveluita Tietoa ja koulutusta Ohjausta ja neuvontaa Monikulttuurista toimintaa KYT tukee yhteisöjen toimintaa Ohjausta ja neuvontaa Koulutusta ja työmenetemiä Tiloja toimintaan Verkostoja ja yhteistä vaikuttamistyötä Kehittämistoimintaa Tilitoimistopalveluja
Työfilosofia: KYT on hyväntahtoinen kasvualusta osallisuudelle, moniäänisyydelle, ihmislähtöisyydelle ja kanssalaisuudelle
Järjestöjen palvelutuotantoselvityksen lähtökohdat Taustalla järjestöjen huoli (1) haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttamistyöstä, (2) heille suunnatun palvelutuotannon tulevaisuudesta sekä (3) kansalaistoiminnan ja yleishyödyllisen vapaaehtoistyön toimintamahdollisuuksista. Valinnanvapaus ja markkinoihin perustuva järjestelmä ei toimi haavoittuvassa asemassa olevien ja paljon palveluja tarvitsevien henkilöiden kohdalla Palveluiden järjestäjä ja tilaaja tarvitsee jäsennettyä tietoa järjestöjen toiminnasta ja palvelutuotannosta.
Rakenteelliset muutokset nähtävissä jo nyt Julkisen sektorin hankinnoissa lisääntyvä markkinalähtöisyys ja kilpailu, järjestöt kilpailevat toistensa kanssa Palvelutuotanto keskittyy asiakkaisiin, joista tuottoa helpommin saatavilla > Monialaista palvelua tarvitsevat asiakkaat rajautuvat helpommin ulkopuolelle Suorite- ja yksikköhintaperusteiset tarjoukset jättävät vain vähän mahdollisuuksia asiakaslähtöiseen, tarpeenmukaiseen palveluiden muotoiluun. Hoitoketjut katkeavat monituottajamalleissa ja palveluviidakossa Järjestöt ovat joutuneet sopeuttamaan palvelutuotantoa radikaalisti, osallisuutta edistävä toiminta on supistunut
Selvityksen tavoitteet Selvittää järjestöjen näkemyksiä ja kokemuksia markkinaperusteisen kehityssuunnan vaikutuksista Luoda kuva siitä, miten järjestöjen palveluiden kohdejoukon elämä ja selviytymismahdollisuudet muuttuvat markkinaperusteisen ja valinnanvapauteen perustuvan mallin seurauksena. Kartoittaa palvelujen tilaajien perusteita kilpailutuksissa Lisätä tilaajien tietoa haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien todellisuudesta ja palveluista sekä järjestöjen toimintojen laajuudesta Jäsentää mahdollisuuksia parantaa tilaajien ja tuottajien vuorovaikutusta palvelujen käyttäjien eduksi Selvittää markkinamallin vaihtoehtoja ja laatia asiantuntevat perustelut hankintamuotojen laajentamiseksi neuvottelumenettelyyn, SGEIhankintoihin yms. Selvittää kolmannen sektorin palvelutuotannon yhteistyön tiivistämistä allianssin, konsortion tai yhteisen organisaation perustamiseksi.
Selvityksellä tehdään näkyväksi järjestöjen toiminnan volyymi ja kokonaisuus Mukaan lähtevät järjestöt työstävät selvityksen käyttöön tarvittavat tiedot oman toimintansa tunnusluvuista. Stea:n rahoittaman yleishyödyllisen toiminnan kokonaisuus on vuonna 2018 Keski-Suomen maakunnassa 7, 2 milj Selvityksellä tehdään näkyväksi yleishyödyllisen toiminnan ja palvelutuotannon kombinaatio ja sen erityinen hyöty tietyille asiakasryhmille.
Selvityksellä tavoiteltavat vaikutukset Turvata korkeatasoinen, monipuolinen ja asiakaslähtöinen sote-ja kasvupalveluiden tuotanto maakunnassa Parantaa kilpailuttamisosaamista maakunnassa Varmistaa, että maakunnassa on ja kehittyy palvelutuotantoa, jolla turvataan heikompiosaisten mahdollisuus päästä tuen ja palvelujen piiriin Parantaa palvelujen vaikuttavuutta yhdistämällä yksittäisiä palveluja palveluketjuiksi ja palvelukokonaisuuksiksi, jotka tehostavat asiakkaiden ennalta ehkäisemisen, paranemisen, toipumisen ja kuntoutumisen prosesseja. Tässä huomioidaan myös anonyymisti tuotetut palvelut (esim. kriisipalvelut, terveysneuvonta) Varmistaa, että pienet järjestölähtöiset toimijat, yhteiskunnalliset yritykset sekä pien- ja perheyritykset voivat olla maakunnan reuna-alueillakin tuottamassa kuntien asukkaille palveluita. Vahvistaa kansalaisten ja asiakkaiden näkemysten huomioimista ja osallisuutta palvelujen suunnittelussa ja hankinnoissa. Tarjota yhteistyömalli, jossa voidaan kehittää ja kokeilla uusia palvelu- ja toimintainnovaatioita Mahdollistaa erilaisten toimintojen kuten vapaaehtoistyön ja vertaistuen liittäminen saumattomaksi osaksi palvelukokonaisuuksia.
Toteutus Selvityshenkilöksi kutsutaan dosentti Sakari Möttönen Selvityksen hallinnoijana toimii KYT ry Selvityksen kustannukset katetaan mukaan lähtevien organisaatioiden osallistumismaksuilla. Suuruus suhteutetaan organisaation liikevaihtoon. Joulukussa 2018 aikana lähestytään laajasti kohdeorganisaatioita ja kysytään osallistumishalukkuutta sekä sitoutumista. Laaditaan tarvittavat sopimukset Selvitys käynnistyy vuoden 2019 alkupuolella. Tällöin laaditaan tarkempi toimintasuunnitelma ja aikataulu. Selvitykseen käytetään arviolta 1 kk:n työpanos Selvityksen toteutus kytkeytyy sote-ja maakuntauudistuksen aikatauluun ja etenemiseen
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta ei turvata pelkästään hallintoja tuottamiskeskeisellä Sote- ja maakuntauudistuksella Hyvinvointiyhteiskunnan suuret kysymykset kuten syrjäytyminen, yksinäisyys, henkinen pahoinvointi, suuret hyvinvointierot, heikkovoimaisten ja huono-osaisten auttaminen vaativat panostamista (pieneen) paikalliseen hyvinvointipolitiikkaan Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä pitää käsitellä kysymystä, miten edistetään ja tuetaan järjestöjen mahdollisuutta olla merkittäviä (pienen) politiikan toimijoita Koska kunnat ovat paikallisia yhteisöjä, niiden tulee edelleen olla toteuttamassa pientä hyvinvointipolitiikkaa, minkä vuoksi tarvitaan kuntien, maakuntien ja järjestöjen tiivistä kumppanuusperusteista