Uusi SOTEn tilanne

Transkriptio

1 Uusi SOTEn tilanne Etelä-Pohjanmaan alueverkosto Harri Jokiranta Muutosjohtaja

2 Missä mennään sote-makussa? Mikä on kokonaistilanne ja seuraavat konkreettiset askelmukset? Miten järjestöt ovat mukana jatkossa?

3 Sote- ja maakuntauudistus Hallitus päätti neuvottelussaan , että sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan alkaen ja järjestämisvastuu siirtyy maakunnille. Maakuntavaalit lokakuussa Hallitus antaa eduskunnalle esityksen valinnanvapauslaiksi alkuvuonna Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti keväällä Valmistelu tapahtuu virkatyönä. Lausunnolle marraskuun alussa Eduskunnalle maaliskuun alussa 2018.

4

5 Yle.fi Perustuslakivaliokunnan mukaan valinnanvapautta koskevan lakiesityksen suurin ongelma koski julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-palveluiden järjestämisestä vastaavan maakunnan pitää voida tuottaa sote-palveluita myös itse. Sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen 295 kunnalta 18 maakunnalle sai hyväksynnän. Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa palveluja, säästää kustannuksia ja korjata nykymallin vikoja.

6 Ajankohtaista SOTE / kansallinen Kansalliset linjaukset Vahvan maakuntajärjestäjän valmistelu Sote-keskuksen odotus/ennakointi (valinnanvapausalain sisältö?) Sosiaalipalvelut ovat jäämässä pois sote-keskuksesta valinnanvapauslaissa Sote -keskus ei voi myöntää asiakasseteliä I&O ja LAPE kiinteä osa sote valmistelun kokonaisuutta Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa Palvelusetelikokeiluja laajennetaan valinnanvapauspilottien haku ensi vuoden alussa Työpaja valinnanvapauspiloteista ja palvelusetelikokeiluista

7

8

9 Järjestämislaki Maakunnan velvoite huolehtia integraation varmistamisesta koskee sekä asiakasryhmiä että yksittäisen asiakkaan palveluita ja oikeuksia. Asiakasryhmätasolla maakunta määrittelee palveluketjut ja palvelukokonaisuudet (esim. ikääntyneiden palvelut) (9 ) - tuottajien velvollisuus on noudattaa maakunnan linjauksia (23 ) - määritellyt palveluketjut ja -kokonaisuudet ohjaavat yksittäisen asiakkaan asiakassuunnitelman sisältöä ja toteutusta Yksittäisen asiakkaan kohdalla maakunta huolehtii, että.. - palvelutarve arvioidaan ja asiakassuunnitelma laaditaan (13 ) - tiedonkulusta eri tuottajien välillä (13 ) - tuottajat noudattavat laadittua asiakassuunnitelmaa (23 ) - asiakkaan oikeuksista ja etuuksista tiedotetaan ja annetaan palvelujen käyttöön liittyvää neuvontaa (13 )

10 Ajankohtaista SOTE / EP Asiantuntijaryhmien organisointi Palvelustrategia ja lupaus Työsuunnitelma < maakuntastrategian työohjelma Asiantuntijaryhmä Toimintaympäristöanalyysi / NHG? Osallisuus (valmisteluajan suunnitelma, toimintamallien käytännön vahvistaminen nykyisissä rakenteissa, osallisuussuunnitelma 2020) Arvokas tieto hanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli - osakärkihankkeen SOTE toiminnan kehitystyön tukeminen nykyisissä rakenteissa -> 2020 valmistautumista

11 EP Maakuntakonsernin valmistelu Viranhaltijavalmistelu Väliaikaishallinnon juridinen toimivalta alkaa vasta (?) VATE Poliittinen ohjaus ja linjaukset Sidosryhmäinformaatio Maakuntahallitus Kuntayhteistyö SOTEMAKUohjausryhmä SOTEMAKUjohtoryhmä Kuntajohtajafoorumi EPSHP:n hallitus Valmistelujohtaja Vastuuvalmistelijat Asiantuntijat I&O-agentti LAPE-agentti Työryhmät

12 E-P:n SOTEMAKU valmistelun organisointi / syksy 17 Kuntajohtajafoorumi SOTEMAKU Johtoryhmä VATE LUONNOS SOTEMAKU Ohjausryhmä SOTE -valmistelu - SOTE maakunnallinen asiantuntijaryhmä - SOTE-vastuuvalmistelijatiimi - SOTE järjestäminen asiantuntijaryhmä Palvelustrategiaja lupaus ryhmä - SOTE tuotanto asiantuntijaryhmä Hallinto ja johtaminen Terveyden ja sairaanhoidon palvelut Ikäihmisten palvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Ympäristöterveydenhuollon palvelut TARKENNETTU TYÖRYHMÄRAKENNE I & O LAPE Yhteinen SOTEMAKUPELA -valmistelu - VAVA-tiimi (vastuuvalmistelijat + muutosagentit; toimii myös maakuntastrategiatiiminä) - Hallinto-vastuuvalmistelijatiimi - Hallinto- ja konsernirakenne -as.ryhmä / järjestäjä - Talous -asiantuntijaryhmä - Henkilöstö -asiantuntijaryhmä + HJTVR - ICT-asiantuntijaryhmä - Viestintä -asiantuntijaryhmä - Varautuminen -asiantuntijaryhmä - Tukipalvelut -asiantuntijaryhmä - Asiakirjahallinto -asiantuntijaryhmä - Osallisuus -asiantuntijaryhmä - TKKI -asiantuntijaryhmä - HYTE -asiantuntijaryhmä Ryhmillä on alatyöryhmiä Valmistelua tuetaan tarpeen mukaisilla sparraus- ja asiantuntijaryhmillä P E L A - v a l m i s t e l u MAKU -valmistelu - Aluekehitys, elinkeinot ja työvoima asiantuntijaryhmä ELMA Työvoimapalvelut Kv Kulttuuri Aluekehitys ja strateginen suunnittelu - Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne -asiantuntijaryhmä - Vesistö - asiantuntijaryhmä (ylimaakunnallinen)

13 Järjestöjen asema sote - ja maakuntauudistuksessa Kolmannen sektorin toimijoilla on uusissa maakunnissa tärkeä asema hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa. Yleishyödyllinen toiminta ja palvelutuotanto erotettava Kunnat voivat jatkossakin tukea järjestöjä Maakunta tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa

14

15

16 Hallitus Valinnanvapausmallin mukaan uudessa maakunnassa järjestöt voivat olla yleishyödyllisiä toimijoita, palveluntuottajia tai molempia. Järjestöillä on hyvät edellytykset toimia tuottajina asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla tuotettavissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Järjestöillä ja yhteisöillä on monipuoliset mahdollisuudet toimia omien tavoitteidensa mukaisesti, kunhan palvelujen tuottaminen ja yleishyödyllinen toiminta on erotettu toisistaan. Järjestöillä ei siis ole yhtiöittämisvelvoitetta, mutta palvelujen tuottaminen ja yleishyödyllinen toiminta on erotettava selvästi joko toiseen yhdistykseen, säätiöön tai yhtiöön. Julkista avustusta voi saada vain yleishyödylliseen toimintaan. Syksyllä 2017 laaditaan uusi esitys valinnanvapauslaiksi. Edellä mainittuihin periaatteisiin saattaa tulla täsmennyksiä. Tuleva sote-järjestämislaki ja maakuntalaki eivät rajoita tai estä järjestöjen toimintaa millään toimialueella.

17 Yhteiskunnan kannalta järjestöjen keskeisenä tehtävänä on: Sosiaalisen pääoman ja hyvinvoinnin lisääminen Välittämisen ja jakamisen kanavien tarjoaminen Identiteetin rakennusaineiden tarjoaminen Osallisuuden väylien luominen Äänettömien äänenä toimiminen Toivon tuottaminen Innovaatiomoottoreina toimiminen Täydentäviä ja vaihtoehtoisten palveluiden tuottaminen Lähde: Jorma Niemelä & Tapani Turpeinen: Yleishyödylliset yhteisöt sote-palvelutuotannossa. Julkaisussa Sote sosiaalisen kestävyyden vahvistajana Toim. Jorma Niemelä. Mukaellen.

18 1. Edunvalvontajärjestö, yhteiskunnallisen ja aatteellisen vaikuttamisen järjestö, hiljaisten ja vähäväkisten ääni, ilkeiden ongelmien kimppuun kävijä 2. Vapaaehtoistoimintaa ylläpitävä järjestö, yhteisöllisyyttä ja verkostoja vahvistava järjestö, arvojen kantaja, demokratian ja sosiaalisen pääoman vahvistaja 3. Vertaistoimintajärjestö, identiteetin edellytysten tuottaja, resurssien ja kentille pääsylippujen tuottaja (voimaannuttamisfunktio), oppimisorganisaatio 4. Asiantuntijajärjestö, tiedontuottajajärjestö, tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostava järjestö 5. Palveluiden tuottamisjärjestö, yhteisötalouden kehittäjä