Ajankohtaista kuntataloudesta Rahoitusriskien hallinnan koulutuspäivä, Helsinki 7.5.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen
Kuntapalveluiden rahoituksesta Kuntapalveluiden rahoitus kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti on ratkaisevasti riippuvaista yleisestä talous- ja työllisyyskehityksestä sekä valtion toimenpiteistä ja valtion luottoluokituksesta. Kuntatalouden ongelmien taustalla heikko talous- ja työllisyyskehitys sekä erittäin suuret valtionosuusleikkaukset, jotka eivät paranna sentilläkään julkisen talouden tasapainoa, vaan niillä valtio siirtää kunnille vastuuta verotuksen kiristämisestä ja muista säästötoimista valtiolta kunnille. Ongelmien pallottelu valtion ja kuntien kesken ei auta. Samaan aikaan, kun kuntien tuloja leikataan, lisätään yhä kuntien tehtäviä ja kuntien toimintaa ohjaavia normeja. Hallituksen päättämä tehtävien ja velvoitteiden purkuohjelma helpottanee onnistuessaan tilannetta, mutta vasta useamman vuoden viiveellä. Sote-linjauksen toteutus voi tuoda säästöjä joskus 2017-. Kuntien kyettävä tehostamaan toimintojaan ja uudistamaan vapaaehtoisesti rakenteitaan tuottavuuden esteitä purettava! 2 7.5.2014 Timo Kietäväinen
I) KUNNAT OVAT RIIPPUVAISIA TALOUSKEHITYKSESTÄ: Viime vuosien talouskasvu on ollut heikkoa 3 7.5.2014 Timo Kietäväinen
Sähköelektroniikan hiipumisella suuri vaikutus vientiin 2009-2012 lasku alkanut tasaantua? 4 7.5.2014 Timo Kietäväinen
EU:n komissio: BKT:n kasvu-ennusteet vuodelle 2015, muutos-% edellisestä vuodesta Latvia Liettua Puola Slovakia Ruotsi Irlanti Viro Kreikka Romania Iso-Britannia Tsekki Unkari Espanja Bulgaria Saksa Tanska Itävalta Belgia Portugali Ranska Slovenia Alankomaat Italia Suomi Kypros Kroatia 0 1 2 3 4 5 7.5.2014 Timo Kietäväinen Lähde: Euroopan komissio, kevään 2014 ennuste %
Työttömyys lisääntyi finanssikriisin seurauksena, Suomessa viime kuukausien kehitys muita maita huonompaa 6 7.5.2014 Timo Kietäväinen Lähde: Eurostat, Suomen Pankki
Talousnäkymät lähivuosille ovat edelleen epävarmat Prosenttia: BKT, määrän muutos Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos Työttömyysaste Kuluttajahintojen muutos 2012-1,0 3,2 3,2 7,7 2,8 2013 Ennusteet syyskuussa 2013 (PPB): BKT, määrän muutos -0,8-0,5 1,2 1,9 1,7 1,6 Palkkasumman muutos Ansiotasoindeksin muutos 3,2 3,2 1,4 2,1 2,4 2,1 3,0 2,1 2,9 2,5 2,8 2,5 Työttömyysaste Kuluttajahintaindeksin muutos 7,7 2,8 8,3 1,6 8,2 2,1 7,9 2,0 7,7 2,0 7,5 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,4 1,9 2,1 1,9 2,3 2,3 1,0 2,0 8,2 1,5 2014 1,3 1,3 8,4 1,5 2015 1,8 1,2 8,3 1,7 2016-1,4 0,5 1,4 1,8 2,5 1,5 8,1 1,9 2017 2018 Kuntien kustannustason muutos 3,4 1,8 1,1 1,2 1,5 1,7 1,9 Valtionosuusindeksin muutos 3,7 3,0 1,5 0,7 1,5 1,7 1,9 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,6 1,8 1,2 1,1 1,5 1,8 1,8 7 7.5.2014 Timo Kietäväinen 1,5 2,2 1,8 7,8 1,8 Lähde: Tilastokeskus, vuosien 2014 2018 ennusteet VM 1,4 2,4 2,0 7,5 1,8
II) KUNTAPALVELUIDEN RAHOITUS ON RIIPPUVAINEN VALTION TOIMISTA SOPEUTUSTOIMET» Pienentävät kestävyysvajetta Kestävyysvaje noin 3 % suhteessa kokonaistuotantoon vuoden 2018 tasolla» Lisäävät luottamusta hallituksen päätöksentekokykyyn» Hidastavat lyhyellä aikavälillä talouskasvua Suuruusluokkaa on vaikea arvioida, 0,50 %-yksikköä 2015 Valtionosuusuudistus Sote-uudistus 8 7.5.2014 Timo Kietäväinen
Julkiseen talouteen on syntynyt tulojen ja menojen epätasapaino 9 7.5.2014 Timo Kietäväinen Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki
Epätasapaino on käynnistänyt pitkän sarjan sopeutustoimia, netto, mrd. 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Valtion veronkiristykset 0,0 1,4 1,3 2,2 2,7 2,7 2,7 Valtion määrärahasäästöt 0,0 0,4 0,9 3,2 3,3 3,6 3,8 Harmaan talouden torjunta 0,1 0,2 0,3 0,3 0,3 0,3 VALTION SOPEUTUS YHT. 0,0 1,9 2,4 5,7 6,3 6,6 6,8 Sosiaaliturvamaksukorotukset 0,6 0,6 1,2 1,7 2,0 2,2 2,2 Kuntien valtionosuusleikkaukset* -0,6-0,8-1,1-1,4-1,5-1,5-1,5 Muut erät 0,4 0,3 0,1 0,2-0,1-0,1-0,1 SOPEUTUS YHTEENSÄ 0,4 1,9 2,6 6,2 6,7 7,2 7,4 * Peruspalvelujen valtionosuusleikkaukset, lisäksi OKM:n leikkaukset noin 270 milj. v. 2015 tasolla. Lähde: Taloudellinen Katsaus 2/2013, Julkisen talouden suunnitelma 2015 2018
-200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012 2014 kehysriihien päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. 0-631 -631-631 -631-631 -631-631 -125-125 -125-125 -125-756 Uutta -362-125 -125-125 -125-237 -1 118 Uutta -292-250 -250-250 -175-215 -265-104 -1 410-104 -1 450-104 -1 500 2012 2013 2014 2015 2016 2017 * mm. sosiaali- ja terveystoimi sekä esi- ja perusopetus Tämän lisäksi OKM:n leikkaukset: vuonna 2013 92 milj., vuonna 2014 77 milj. ja vuonna 2015 yli 100 milj. 11 7.5.2014 Timo Kietäväinen 3.4.2014 hp Tehdyt päätökset alentavat valtionosuuksien vuositasoa hallituskaudella (v. 2015) 1,4 mrd. euroa eli noin 15 % Hallitusohjelma Kehysriihi 3/2012 Kehysriihi 3/2013 Kehysriihi 3/2014 (Kiinteistöverojen rajojen noston ja maksujen korotusten hyödyn leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sekä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen poistaminen) Vuosille 2012 2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd.
Valtionosuusleikkaukset ovat yhä iso osa valtion menosäästöistä, mrd. -> vaikutus tuntuu kuntien taloudessa vielä pitkään 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Valtion määrärahasäästöt ennen 2014 kehysriihtä Josta: kuntien valtionosuusleikkaukset* KUNTIEN VALTION- OSUUSLEIKKAUSTEN* OSUUS SÄÄSTÖISTÄ Valtion määrärahasäästöt kehysriihen jälkeen Josta: kuntien valtionosuusleikkaukset* KUNTIEN VALTION- OSUUSLEIKKAUSTEN* OSUUS SÄÄSTÖISTÄ 0,0 0,4 1,0 2,3 2,2 2,3-0,6-0,8-1,1-1,3-1,3-1,4 61 % 0,0 0,4 0,9 3,2 3,3 3,6 3,8-0,6-0,8-1,1-1,4-1,5-1,5-1,5 39 % Lähde: Taloudellinen Katsaus 2/2013, Julkisen talouden suunnitelma 2015 2018
Kuntien tulopohjan heikentäminen on johtanut veronkiristyksiin: Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 % 20,5 20,0 19,5 19,0 18,5 18,0 17,5 17,0 16,5 16,0 15,5 38 56 79 81 101 87 101 105 114 125 9 5 10 87 83 77 0 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14* Keskimääräinen tuloveroprosentti Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olleita kuntia) 19.11.2013 41 108 93 54 136 140 106 119 67 181 49 91 119 Kuntien lkm 156 180 160 140 120 100 80 60 40 20
Sopeutustoimet ovat käynnistäneet kunnissa henkilöstömenosäästöjä vuonna 2013 ja 2014 Tilannearvio KT:n tiedustelun perusteella joulukuussa 2013 2013 2014 % -osuus % -osuus % -osuus % -osuus palkka- kokonais- palkka- kokonaissummasta säästöistä summasta säästöistä Taloudellisista syistä johtuvat lomautukset 0,1 5,3 0,2 7,1 Taloudellisista syistä johtuvat irtisanomiset 0,1 5,3 0,2 7,1 Lomarahan vapaaksi vaihtosopimukset 0,1 5,3 0,1 3,6 Säästötarkoituksessa pidettävät palkattomat vapaat 0,2 10,5 0,3 10,7 Muut säästötoimenpiteet 1,4 73,7 2,0 71,4 Yhteensä 1,9 100,0 2,8 100,0 = 400 milj. = 600 milj. säästötiedustelu syksy 2013.pptx
Samaan aikaan kuntien tehtäviä kasvatetaan yhä, myös 2015 tehtävät 600 henkilöstö 500 000 500 400 300 200 100 0 tehtävät työntekijät 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2012 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Lähde: Tilastokeskuksen palkkatiedustelu, Valtiovarainministeriö 5.2.2014/MPunakallio
2.4.2014
Valtionosuusuudistus (HE:n 17.4.2014):» Perustuslaillinen selvittäminen, miten rahoitusperiaate toteutuu (valtionosuusleikkaukset) ei kuulunut toimeksiantoon/lisätty perusteluihin» Selvitysmiehen ehdotus päälinjoiltaan oikeansuuntainen. Kustannustenjaon tarkistusten nopeutus tarkistukset vuosittain Määräytymistekijöiden määrän vähennys (50 sijaan 11 kriteeriä) Askel kuntaliitosneutraalimpaan suuntaan (ei kokonaan) Toisen asteen koulutus jää uudistuksen ulkopuolelle Tasausrajan nosto 100 %:iin rahoitus olosuhde- ja tarvetekijöistä (n. 134 /as.), uusi 20 % omavastuuosuus tasauslisään Sairastavuuskerroin ja ikäluokkapainot osin käsiohjauksella (sairastavuuskerrointiedot THL:ltä ja ikäryhmäpainot VATT:lta 9/2013) Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle leikkaamalla kuntaosuus valtionosuuksista > 36 % leikataan peruspalvelujen valtionosuuksista (n.164 milj. ), loput toisen asteen koulutuksesta, jolloin kuntien rahoitusosuus muuttuu vastaavasti Koulutustausta ja työpaikkaomavaraisuus uusia kriteereitä ei perusteltu Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset poistuvat (kehys 2014), kuitenkin rakennemuutospaikkakunnille ja peruskorjaushankkeille tarvitaan erillisrahoitusta OKM:n perustamiskustannukset (perusopetus ja kirjasto) vos-pohjiin Ydinvoimalaitosten kiinteistövero osin takaisin tasaukseen, miksei koko kiinteistövero? Muutokset ja kriteerien painot perusteltava avoimesti 17 7.5.2014 Timo Kietäväinen
Vos-uudistusesitykseen tulleet muutokset (Halke 10.4.) Perusteluihin lisätty luku, jossa käsitelty uudistuksen suhdetta perustuslakiin ja rahoitusperiaatteen toteutumiseen Ikärakenteen painoarvoja muutettiin, yli 65-v. hieman nostettiin ja nuorempien ikäluokkien laskettiin» vanhusikäryhmien isohko pudotus lieveni» sairastavuuteen ei muutoksia (osuus laskennallista entinen 24 %) Tasauksessa otetaan huomioon vain ydinvoimalaitosten kiinteistövero» puolet laskennallisesta tuotosta, muut voimalat pois tasauksesta Syrjäisyyteen lisättiin yksi porrastus (syrjäisyysluku 1,0>korotus 1,5-kertainen)» esityksessä säilyi porrastus 1,5>korotus 3-kertainen Yksityisille kouluille yhtenäinen kotikuntakorvauksen peruste (94% kotikunnan korvauksesta)» aiempi 100 %:n korvaus poistuu ennen 31.8 1998 järjestämisluvan saaneilta 18 7.5.2014 Timo Kietäväinen
Vos-uudistusesitykseen tulleet muutokset (Halke 10.4.) Yleisen kulttuuritoimen ja taiteen perusopetuksen rahoitusta ei siirretä OKM:lle» tullevat myöhemmin kustannustenjaon piiriin» tässä vaiheessa pohjiin valtionosuusperusteiden mukaisena (3,50 /as. + 1,40 /as)» pohjaa korotetaan vuosittain indeksillä Kotikuntakorvauksille ei erillistä siirtymäjärjestelmää» yksityisten ylläpitämisluvan saaneiden menetyksiä kuitenkin korvataan» toteutetaan peruspalvelujen valtionosuuden sisäisenä järjestelynä siten, että vastaavalla summalla vähennetään kuntien valtionosuutta» korvataan v:sta 2015 alkaen enintään 3 % vuosittain niin, että v. 2019 vähennys on enintään 15 % 19
Valtionosuusuudistus: Muutoksen laskennallinen vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 9.4.2014 Suurin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Merikarvia +5,0 %-yksikköä Pienin laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin: Evijärvi -2,9 %-yksikköä Laskennallinen vaikutus tuloveroprosenttiin, %-yksikköä: +2,5 +5,0 +1,0 +2,4 (21 kpl) (62 kpl) +0,0 +0,9 (107 kpl) -0,0-0,9 (79 kpl) -1,0-2,9 (35 kpl) Maakuntakeskus 24.4.2014/hp Kuntarajat: Tilastokeskus.
KUNTAPALVELUIDEN RAHOITUS ON RIIPPUVAINEN VALTION TOIMISTA Sopeutustoimet Valtionosuusuudistus SOTE-UUDISTUS Hallitus- ja keskeiset oppositiopuolueet sopivat 23.3.2014 sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta Jatkossa viisi sote-aluetta järjestävät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut Sote rahoituksen periaatteista: kansallisesti ei lisää tehtäviä, kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla kapitaatiolla vos-perusteita käyttäen, tuotannosta maksettava korvaus vos-periaatteilla kunnille ja muille tuottajille, ei jälkimaksuvelvoitetta kunnille sote-kustannuksiin, kunnille ei alijäämän kattamisvelvoitetta sote-alueiden osalta. yliopistollinen opetus ja tutkimus oltava kokonaan suoraan valtion rahoitusvastuulla. 21 7.5.2014 Timo Kietäväinen
Miltä kuntatalous näyttää kehysriihen jälkeen? Kuntien kyettävä tehostamaan toimintojaan ja uudistamaan vapaaehtoisesti rakenteitaan tuottavuuden esteitä purettava! 22 7.5.2014 Timo Kietäväinen
Kuntien toimintojen tehostaminen näkyy menokehityksessä: Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen muutos-% 9,0 8,0 7,0 6,0 % Arvon muutos Muutos keskimäärin/vuosi: 2001-2013 2014-2018 Arvo: 5,1 % 2,3 % Määrä 1) : 1,9 % 0,8 % Kustannustaso: 3,2 % 1,5 % 5,0 4,0 Määrän muutos 1) 3,0 2,0 1,0 Kuntien kustannustason muutos (Peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna) 0,0 2001 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13* 14a 15a 16a 17a 18a 1) Määrän muutoksesta noin 1 %-yksikkö aiheutuu ikärakenteen muutoksesta. 2) Vuonna 2015 menoja pienentää ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen, minkä on arvioitu vähentävän kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoja 455 milj. euroa. Ilman tätä vähennystä toimintamenojen kasvu vuonna 2015 olisi 2,6 %. 2) 3.4.2014/hp Lähde: Tilastokeskus, 2014-2018 ennusteet VM
Tulokehitys sakkaa menot yhä liian korkealla tasolla suhteessa tuloihin toimintamenot ja verorahoitus käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 Toimintamenot Verorahoitus 1) 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan). Lähde: Vuodet 1997-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot PPO 3.4.2014. 3.4.2014/hp
Painelaskelman mukaan kuntatalouden näkymät ovat heikot: Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) 1991-2018, mrd. (käyvin hinnoin) 4,0 3,5 3,0 Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Vuodet 1991-2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014-2018 arviot PPO 3.4.2014. 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 3.4.2014/hp
Investoinnit ja rahoituksen hallinta suhdannepoliittisesti tärkeiden kuntainvestointien valtion tukea on jatkettava investointien vaihtoehtoisia toteutus- ja rahoitustapoja on kehitettävä sekä selvitettävä uusien osapuolien saamista mukaan taloudellisen toimeliaisuuden edistämiseksi. Samalla on tehostettava kuntien pitkäjänteistä kiinteistöstrategiaa valtion ja kuntien pitkäjänteinen infrainvestointien rahoitus on turvattava. Yhtenä vaihtoehtona on syytä selvittää Infra Oy:n perustaminen kuntien investoinnit ovat tärkeitä niin alueen talous- ja työllisyyskehitykselle kuin korjausvelan hallitsemiselle. Jos kunnan velka uhkaa liian nopeasti talouden kantokykyyn nähden, myös investointeja on tarkasteltava kriittisesti 26 7.5.2014 Timo Kietäväinen
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991 2018, mrd. (käyvin hinnoin) Lainakanta Rahavarat (arviot painelaskelman mukaan) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Lähde: Vuodet 1991 2013 Tilastokeskus. Vuosien 2014 2018 arviot PPO 3.4.2014. 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 27 11.4.2014 Timo Kietäväinen
Pelkkä säästäminen ei auta Elinvoimapolitiikasta huolehdittava! Saavutettavuuden varmistaminen ja sen jatkuva kehittäminen Tonttitarjonta, liikenneratkaisut, sujuva kaavoitus, kunnan rooli kiinteistömarkkinoilla, kaupunkikeskustojen elävöittäminen, vajaakäyttöisten tilojen uusiokäyttö Houkutteleva kunta: avoimuus ottaa vastaan uusia asukkaita erit. ulkomaalaisia, suvaitsevuuden edistäminen, segregaation torjunta, opiskelijakaupunkikonseptin luominen, matkailun edistäminen kasvualana ja vetovoiman mittarina, kulttuurin monipuolinen edistäminen, kuntalaisten aktivointi esim. kunnanosatapahtumat Osaava työvoima: koulutus, houkuttelevuus, ulkomaalaisille suunnatut palvelut/työperäinen maahanmuutto Yritysten innovaatio- ja uusiutumiskyvyn tukeminen mm. yliopistojen edellytysten kehittäminen, alueen yritystoiminnan avainklustereiden ja uusien kasvualojen kehitysohjelmat keskeisiä Hankinnat yritystoiminnan vipuna Kuntakonsernin kaikki osat elinvoimaa edistämään Yrittäjyyden edistäminen 28 7.5.2014 Timo Kietäväinen
Karjalainen 4.5.2014: Tyytymättömyys käännettävä tekemällä muutoksia Aiempaa useampi suomalainen uskoo kotikuntansa palvelujen ja talouden kehittyvän tulevina vuosina huonompaan suuntaan (Karjalainen, 2.5.). Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan palvelujen saatavuus on suomalaisten mielestä heikentynyt siitä, kun vastaava kysely tehtiin pari vuotta sitten. Lohduton tulos kertoo kuntien talousvaikeuksien seurauksista. Tilanne on vahva viesti tarpeesta tehdä muutoksia. Tyytymättömyys on käännettävissä. Muutos ei tapahdu nopeasti, eikä onnistu taikatempuilla. Työ pitää tehdä itse - kunnissa - perkaamalla talouden rakenteita, uudistamalla palvelujen tuottamistapoja, lisäämällä kuntien yhteistyötä ja tekemällä kuntaliitoksia. Peruskysymys on kaikille sama: kunnan menot täytyy sopeuttaa tuloihin. 29 7.5.2014 Timo Kietäväinen
Kiitos mielenkiinnosta! timo.kietavainen@kuntaliitto.fi Lisäinfoa kunnista ja Kuntaliitosta: www.kunnat.net 30 11.4.2014 Timo Kietäväinen