Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja. Tarja Ollikka



Samankaltaiset tiedostot
Pölyttäjiä pihalle ja puutarhaan

Mehiläiskasvit keväästä syksyyn. Harrastajatarhurin havaintoja luonnonmukaisen pihapiirin ääreltä ja vähän muualtakin

Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka SML 2005

Luonnon marjat ja hedelmät

PÖLYTYS ON MEHILÄISTARHAUKSEN ARVOKKAIN TUOTE

ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN

YHDEN KUKAN PÄHKINÄT Mitä kukkia syntyy, kun tavujen järjestystä vaihtaa?

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Tönkinniemi (Pateniemessä)

Mesikasvikesannot, mehiläiskasvit ja pölytyspalvelu

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen

Kimalaisten merkitys pölyttäjinä, kasvattaminen ja luonnonkantojen elinvoimaisuus nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Suomessa

Rauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys

Maanalainen Turku Kasveja puistojen ja pihojen alta. Terttu Lempiäinen Kasvimuseo Biologian laitos Turun yliopisto 1

Pölytysopas Pekka Peltotalo

KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA

Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

MATKALLA MAISEMAAN - LUONNOLLISESTI

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila

Omat pihakuvat kevät-syksy 2012

Storörenin asemakaava STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Digikasvio. By: Linda H

Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v

Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen

Siemenluettelo

Muhkeat marjat, Hienot hedelmät

Viljelypalstan niitty (Pateniemessä)

Kaunissaaren luonto lumoaa

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN?

Imatran Sienimäen kaava-alueen luontoselvitys 2014

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

Yrttijuoma. Yrttijuomien raaka-aineiksi soveltuvat mm.

EI PELKÄSTÄÄN SE MIKÄ ON MIELESTÄSI SIKSES PARASTA?

Luontoselvitys, Parantala

Maatalousympäristön (harvinaistuneet) kasvi- ja eläinlajit

VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Visassa mukana villejä ja viljelykarkulaisia

Puu- ja Pensaskerros

Voiko luonnonkasveja viljellä?

Frantsilan Luomuyrttitilan Hinnasto

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

Anneli Salonen ja Tarja Ollikka Suomen Mehiläishoitajain Liitto r.y.

Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun

TAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT

Monivuotiset mesikasvinurmet

Hedelmän- ja marjanviljely

Refine Super SX UUTUUS

Hyvää Uutta Vuotta toivottaa Henriette Kress, yrttiterapeutti, Helsinki

KASVIEN KASVUPAIKAT. Pikaopas oikean kasvupaikan valintaan. Paloniemen. Taimisto. Suomessa kasvatettu.

KUKAT KERTOVAT. Kuljet voitosta voittoon, kun vain niin päätät. Akileija, violetti. Sinulla on valloittava hymy. Olet hauska ja hassutteleva.

Rikkakasvien tunnistus

Mehiläistarhauksesta on moneksi! Arja Korhonen

Piha2011. Kontion. Piha .AT Osoitelähde: Kontiotuote Oy:n asiakasrekisteri

PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin. PuutarhaNikkarin.

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Herukat säiden armoilla

Pölytyspalvelusta luonnonmarjasatojen varmistaja?

Uutuus Refine Super SX

SOININ KUNNAN METSIEN INVENTOINTI 2011

KUNINGATARVUOREN LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS HANKO

SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Reipin alueen ketojen ja ketomaisten niittyjen kasvillisuus 2016

SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS

Maatiaiskasvien tuotteistaminen. Merja Hartikainen, MTT ja Eeva-Maria Tuhkanen, MTT

MEHILÄISPÖLYTYKSEN TALOUDELLINEN ARVO SUOMESSA VILJELTÄVIEN KASVIEN JA LUONNONMARJOJEN SADON- TUOTANNOSSA

Medestä hunajaksi. Mehiläishoitaja kerää kennot mehiläispesästä. Hunajan valmistamiseen tarvitaan mehiläisiä ja mettä.

lajien tunnistaminen

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Voiko luonnonkasveja viljellä?

SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

LUONTOSELVITYS USP HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

FORSSAN KAUPUNKI. Alustava luonnos täydentyy ehdotukseen FORSSAN KALLIOMÄEN PIHAT, PALOKUJAT JA LINJAT. Sirja Hakala Sirkka Köykkä.

SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Mistä tunnistat mehiläisen?

HENNALAN VANHAN KA- SARMIALUEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

Retinranta Nallikarissa

Oy Transmeri Ab Substral-tuotteet 2011

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. BERTALAN GALAMBOSI, RIITTA KEMPPAINEN, JUKKA SIKKILÄ ja HEIKKI TALVITIE. Maustekasvien merkitys mehiläisille

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus

Perennat tarjoavat vaihtoehdon kesäkukille

Killon metsäalueen kasvillisuus ja käävät sekä suojelukriteerien täyttymisen arviointi

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT

Hoitoluokka. Tunnus Pinta-ala m 2. Kaava, kaavamerkintä

MAKSETTAVAT KASVILLISUUSKORVAUKSET KYRKVALLA Liite KT Kyrkvallanrinne. Kiinteistö:

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

Vinkkejä villivihannesten valloitukseen

Transkriptio:

Luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja Tarja Ollikka

Suomessa on peruskasveja, jotka antavat hyvän mesi- tai siitepölysadon tasaisesti vuosittain suuressa osassa maata Lopuksi on vielä kasveja, jotka runsaasti kukkivina eivät kuitenkaan ole mehiläisten suosiossa Meillä on myös kasveja, joiden satomäärät vaihtelevat paljonkin tilanteesta riippuen Tässä esityksessä ei ole mukana varsinaisia peltoviljelykasveja Kasvien menestymiseen, mesimiseen ja siitepölyn tuotantoon vaikuttavat monenlaiset tekijät. Niitä on luetteloitu seuraavilla kolmella dialla. Lisäksi esityksessä on listattu luonnon ja kotipuutarhan mehiläiskasveja kukkimisajankohdan mukaan Ovatko sääolot suotuisia horsman medeneritykselle, on suomalaisten mehiläishoitajien vuosittainen keskustelunaihe

Mehiläiskasvien menestyminen -huomioitavia asioita Suomi on pitkä maa. Kukinta-ajat vaihtelevat eri puolella maata (huhtikuussa Helsinki heräilee kevääseen, Kainuussa on parhaat hiihtokelit) Kasvien omat menestymisvyöhykkeet on muistettava (hevoskastanja kukkii hienosti Lahdessa alkukesästä, mutta Jyväskylässä se ei oikein menesty) Lännessä kesän aikana lämmennyt meri aikaansaa pitkän syksyn ja keväällä jäässä oleva meri hidastaa kevätkehitystä. Idässä mannerilmasto voi aiheuttaa pitkiä kuivia kausia tai kovia pakkasjaksoja Vuodet ovat erilaisia sääoloiltaan Paikallisetkin olosuhteet voivat vaihdella paljon, jopa eri puolilla omakotitalotonttia

Mehiläiskasvien kasvuolosuhteet -huomioitavia asioita Valaistus, lämpötila, maaperä, lannoitteet; kaikki nämä erikseen ja yhdessä vaikuttavat kasvin kukintaan ja medeneritykseen Sade vaikuttaa kukan muodosta ja ominaisuuksista (esim. sulkeutuuko kukka sateella) riippuen meden sokeripitoisuuteen ja siitepölyn irtoamiseen Aurinko ja tuuli haihduttavat vettä medestä ja sokeripitoisuus kasvaa Kova tuuli vaikeuttaa mehiläisten keruulentoja. Silloin voi vähän huonompikin mehiläisikasvi lähellä pesää olla hyvä vaihtoehto mehiläisille Jos kasvia on kovin pienellä alueella, se ei välttämättä kiinnosta mehiläisiä, vaikka tuottaisikin hyvin mettä Ukonkellon kukassa mesi on suojassa sateelta. Mehiläinen on töissä heti kesäisen sadekuuron tauottua.

Mehiläiset ja kasvit -huomioitavia asioita Pesän koko vaikuttaa lentopituuksiin ja mehiläiskasvien hyödyntämiseen. Vahvasta pesästä lennetään kauemmas Kasvien perimä on myös mesimiseen ja siitepölyn tuotantoon vaikuttava tekijä Kasveilla on oma rytminsä meden ja siitepölyn tuottamiselle (esim. siitepöly irtoaa aamupäivällä ja mettä erittyy iltapäivällä) Mehiläiset käyttävät hätätilassa myös huonompiakin mesi- ja siitepölylähteitä Eri mehiläisroduilla on omat ominaispiirteensä meden ja siitepölyn keruussa Tarvittaessa myös tuulipölytteisistä kasveista kerätään siitepölyä, vaikka se ei useinkaan ole mehiläisille ravintoarvoltaan kovin hyvää.

Ulkomainen kirjallisuus, lue harkiten Kirjoja löytyy runsaasti Kasvikohtaisia eroja on paljon (tietyn kasvin satomäärät voivat poiketa eri maissa, johtuen maaperästä, päivänpituudesta, yölämpötilasta yms.) Eri maissa on eri lajikkeet, varsinkin peltoviljelykasveissa Meden ja siitepölyn määrän taulukot ovat erilaisilla asteikoilla Siitepölyrakeiden värikartoissa on eroja (mm. painotyöstä johtuen) + Aiemmissa kolmessa diassa olleet asiat

Muistathan, että mehiläiset tarvitsevat mettä ja siitepölyä myös varsinaisen satokauden ulkopuolella Kevään ja alkukesän kasveista mehiläiset saavat ravintoa kehittyäkseen vahvaksi keruupesäksi satokaudelle Syyskesän ja syksyn satokasveista mehiläiset keräävät satoa (varsinkin siitepölyä) talvimehiläisten kehitykseen sekä jo seuraavan kevättalven tarpeisiin. Kun toukkien ruokinta keväällä alkaa eikä lentokelejä ja satokasveja vielä ole, pesän omat siitepölyvarat ovat tarpeen Pajut ovat tärkeitä keväisiä ravintokasveja mehiläisille sekä monille muille hyönteisille.

Kevään ja alkukesän kasveja Mehiläisille hyviä peruskasveja on merkitty ruskealla värillä Kasveja ei ole luetteloitu aakkosjärjestyksessä Luonto Leppä (tuulipölytteinen, mutta aikainen kukinta on eduksi) Leskenlehti Pajut Vaahtera Rentukka (poikkeus leinikkikasveissa, mehiläiset hakevat keväisin mettä sekä siitepölyä) Kevättaskuruoho Tuomi (mehiläiset käyvät, varsinkin huonolla säällä, jos muita sopivia kasveja ei ole lähietäisyydellä) Pihlaja Valkopeippi Ojakellukka Kotipuutarha Kevään pienet sipulikasvit mm. helmilija, sinililja, krookus, kevättähti, talventähti Pitkäpalko (Arabis) Ristikki (Aubrieta) Ruttojuuri Herukat ja karviainen (karviainen on parempi mesikasvina) Luumut Kirsikat Japaninruusukvitteni Hopeapaju sekä muut kukkivat pajut

Kevään ja alkukesän kasveja Luonto Voikukka Mustikka Raate Kurjenpolvet Puolukka Tammi (tuulipölytteinen, mehiläiset keräävät siitepölyä tarvittaessa) Koiranheisi Lehtokuusama Lemmikit Paatsama Ruoholaukka (=ruohosipuli) Lupiini (vain siitepölyä) Leinikit (eivät kovin suosittuja, pääasiassa siitepölyä) Huopaohdake Kotipuutarha Hedelmäpuut: omenat, koristeomenat, päärynät Hevoskastanja Pensasmustikka Tulikellukka Rönsyakankaali Syreeni (pääasiassa siitepölyä) Orapihlajat Kuusamat Aronia Ruohosipuli Koristelaukat Hernepensaat (eivät kovin suosittuja) Verikurjenpolvi Kanukat

Luonto Keskikesän kasveja Kotipuutarha Vadelma Valko- ja alsikeapilat Horsma Ohdakkeet Kaunokit (ketokaunokki, ahde/nurmikaunokki) Mintut ja ajuruoho Mesikät Keltamaite Mesiangervo (siitepölykasvi) Ristikukkaiset (mm. peltoretikka ja ukonpalko) Kurtturuusu ja luonnonruusut (siitepölykasveja) Vadelma ja karhunvattu Tuoksuvattu Lehmus Villiviini Kaunokit (ruiskaunokki, vuorikaunokki) Mintut ja muut yrtit (oregano, iisoppi, ajuruoho, salvia, anisiiso, laventeli, rosmariini) Väriminttu Kissanminttu Hunajakukka (kukkii pitkään) Malvakasvit Ruusut (siitepölykasveja)(ruusut, joiden kukka on yksinkertainen ja heteistä siitepöly on helposti kerättävissä) Pallerokiurunkukka

Keskikesän kasveja Luonto Kotipuutarha Ruisunikko (vain siitepöly) Sinilatvat Kultapiisku (kukkii pitkälle syyskesään) Rantatädyke Kuismat (pääasiassa siitepöly) Ruusuruoho (kukkii pitkään) Unikot (Papaver, vain siitepöly) Rokaparsa Ukonkello Kurkkuyrtti (kukkii pitkään) Reseda Päivännoutokasvit (vain siitepöly) Sinilatvat Sädekukat Pallo-ohdake Korianteri (sarjakukkaiskasvien paras medentuotto) Lumimarja Maksaruohot Tädykkeet Kurpitsa (mehiläiset pölyttävät hyvin)

Syyskesän ja syksyn kasveja Luonto Takiainen Rantakukka Kanerva (ei sovi mehiläisten talviruuaksi suuren tuhkapitoisuuden vuoksi) Kannusruoho Puna-apila, metsäapila (siitepöly) Purtojuuri Syysmaitiainen ja sarjakeltano (hyviä siitepölykasveja, hunaja saattaa kiteytyä kennoihin) Valvatti (hunaja saattaa kiteytyä kennoihin) Karhunputki (yleensä ei kovin suosittu, mutta joinakin vuosina karhunputken kukinta houkuttelee runsaasti mehiläisiä) Jättipalsami Kotipuutarha Kultapiisku (puutarhalajit) Punahattu Hohdekukat Asterit ja kallioiset punalatva Syyssädekukka Pallo-ohdake Tähtiputki (pääasiassa siitepöly) Rohtotulikukka (siitepöly) Rantakukka Syysmaksaruoho Auringonkukka (jos sitä on iso alue) Punatähkä Nauhukset Salkoruusu (lajikkeet, joissa on yksinkertaiset kukat) (pääasiassa siitepöly)

Runsaasti kukkivia, mutta eivät ole mehiläisten suosikkilistalla Luonto Kotipuutarha Valkovuokko ja sinivuokko (medetön)(siitepölyä kerätään jonkin verran) Leinikkikasvit (siitepölyä kerätään jonkin verran) Pietaryrtti ja päivänkakkara Kissankello, harakankello Puna-ailakki ja muut kohokkikasvit ovat pääasiassa perhoskukkia Tuomipihlaja Kielo Esikot (siitepölyä kerätään jonkin verran) Koiranputki (mehiläiset käyvät jonkin verran hakemassa mettä ja siitepölyä) Nätkelmät Leimukukat (sammalleimu, syysleimu) Jasmikkeet Pensasangervot (suosituin on pihlaja-angervo) Tyrni (kukinto melko näkymätön ja tuulipölytteinen) Pellava Mansikka (mansikka hyötyy mehiläisten pölytystyöstä) Palavarakkaus Akileijat Vuokot (pääasiassa medettömiä) Ritarinkannus Tulppaanit (siitepölyä kerätään jonkin verran) Narsissit (siitepölyä kerätään jonkin verran)

Runsaasti kukkivia, mutta eivät ole mehiläisten suosikkilistalla Luonto Terttuselja Orvokit Matarat Siankärsämö ja ojakärsämö Poimulehti Ranta-alpi Kotipuutarha Kurjenmiekat Jättipoimulehti Orvokit Pelargoniat Petuniat Begoniat Verenpisarat Samettikukat Tuoksuherne Tarha-alpi Pionit (yksinkertaisissa kukissa mehiläiset käyvät siitepölyä keräämässä) Pensashanhikit Pähkämöt (mahdollisesti mesirosvousta kimalaisten tehtyä reiät) Tomaatti (medetön)