KASVIEN KASVUPAIKAT. Pikaopas oikean kasvupaikan valintaan. Paloniemen. Taimisto. Suomessa kasvatettu.

Transkriptio

1 KASVIEN KASVUPAIKAT Pikaopas oikean kasvupaikan valintaan Paloniemen Taimisto Suomessa kasvatettu

2 Kohteena erilaiset kasvupaikat Tontteja on erilaisia ja yleensä niistä saa viihtyisän puutarhan kun löytää sopivat kasvit oikeille paikoille. Se vaatii kuitenkin paljon työtä, jotta löydetään oikeat kasvit oikeisiin paikkoihin. Kasvualustat täytyy kunnostaa ja saada riittävästi multaa noin 50cm. Huolehtia myös, että laitetaan katekangas istutusalueen alle etteivät monivuotiset rikkaruohot ja puunjuuret pääse perennapenkkiin häiritsemään kasvua. Katekerros ehkäisee myös jonkinverran maan routaantumista, toisaalta se myös hidastaa keväällä roudan sulamista. Orgaaniset eli eloperäiset katteet hajoavat suhteellisen nopeasti, kun taas epäorgaaniset katteet ovat hyvin pitkäikäisiä. Luonnonmukaisin ja taatusti turvallisin kate saadaan istuttamalla maanpeittoperennoja. Kate levitetään vasta, kun peruslannoitus ja kalkitus on tehty. Istutuksen jälkeinen maantasaus täytyy myös tehdä ennen katteen levitystä. Kasvit valitaan aina kasvupaikan mukaan. Oheisena ehdotelmia, mitkä kasvit sopivat erilaisiin kasvupaikkoihin. Istutettujen kasvien juurtumista täytyy huolehtia myös kastelulla, etteivät taimet pääse kuivumaan. Juurtuvia taimia kastellaan pari kertaa viikossa, juuripaakun syvyydeltä. Mullan kosteus tarkistetaan tunnustelemalla maanpintaa hiukan syvemmältä, jolloin saadaan oikea kosteus kasveille. On syytä huolehtia myös, etteivät rikkakasvit tukahduta taimien kasvua. Perennoille annetaan kasvurauha ja niitä jaetaan vasta, kun kasvusto harvenee keskeltä ja kukinto vähenee, noin 4-5 vuoden kuluttua.

3 Istutusohjeet Läpäisevä kasvualusta on eduksi kaikille perennoille, mutta talvenaroille lajeille se on elintärkeä. Kasvit, jotka eivät siedä talvimärkyyttä, on istutettava aina maahan, jossa riittää ilmatilaa sateisinakin kausina. Ilmavuutta voi lisätä sekoittamalla kasvualustaan hiekkaa, salaojituksella ja istuttamalla taimet tasamaan sijasta korotettuun kasvualustaan. Ympäristöstään koholla oleva alue lämpenee nopeammin keväällä ja liika vesi valuu pois istutusalueelta. Korotettuja kasvualustoja voi tehdä päällekkäin ladottavilla tukimuurikivillä, puupölleillä ja turveharkoilla, jotka soveltuvat erityisen hyvin happaman maan kasveille. Istuttaa voi keväästä syksyyn Perennat myydään pääsääntöisesti astiataimina, jollon niitä voi istuttaa koko sulan maan ajan. Talvenarat perennat on kuitenkin syytä istuttaa viimeistään elokuussa, jotta ne ehtivät juurtua ennen talvea. Perennat istutetaan samaan syvyyteen, missä ne ovat taimina kasvaneet. Kasvualusta tiivistetään kastelemalla ja käsin painelemalla. Istutustiheys riippuu paitsi taimen koosta myös siitä, kuinka nopeasti sen halutaan peittävän maanpinnan. Oppaan kuvat: Perennaryhmät: Ella Räty Rönsyleimu: HNi Kissankäpälä: Pukinparta Siperian kurjenniekka: Pirkko Kahila Valkovuokko, Japaninnauhus ja Idän kurjenpolvi: Paloniemen taimisto Muut kuvat: Taimistoviljelijät ry

4 Kastele harvoin mutta reilusti kerralla Perennat tarvitsevat säänöllisesti kastelua juurtumisen ajan. Taimia kastellaan kesällä 1-2 kertaa viikossa aurinkoisella säällä. Alustan pitää kastua koko juuriston syvyydeltä, mutta maa ei saa olla aina läpimärkää, sillä juuriston on saatava myös happea. Rajaus ja maanpeitekasvit Rikkakasvien ja nurmikon leviämisen istutusalueella voi estää kanttaamalla alueen 1-2 kertaa kesässä suorateräisellä nurmikkoraudalla. Perennat voi rajata myös kasvualustan reunaan upotetulla painekyllästetyllä laudalla, joka kiinnitetään pohjamaahan puupaaluilla. Näkyvämpi reuna saadaan aikaan betonikivillä, nupukivillä tai reunatiilillä. Rajauksesta tulee lähes näkymätön muovisen nurmikon reunanauhan tai kattohuopasuikaleen avulla. Kasvualusta ei saisi olla kauan paljaana. Maanpeitekasvillisuus on luonnonmukaisin kate. Tavallisesti perennat menestyvät ja kukkivat runsaasti samalla kasvupaikalla hyvinkin parikymmentä vuotta. Vain muutama perennalaji, kuten patjarikko ja sammalleimu, joudutaan jakamaan muutaman vuoden välein, kun niiden kasvusto ruskettuu keskeltä. Perennoja ei tarvitse leikata alas syksyllä. Kuihtuneet versot suojaavat kasveja kylmyydeltä etenkin vähälumisilla seuduilla ja keräävät suojaavaa lunta kasvien päälle. Lakastuneet kasvinosat palaavat ravinnekiertoon hajotessaan ja rikastavat maan pieneliöstöä. Jäykkävartisilla kasveilla siemenineen on arvoa myös talventörröttäjinä ja pieneläinten ravintona.

5 Paahteisen paikan keskikokoisia perennoja: Pikku kurjenmiekka Palavarakkaus Tarha-alpi Pohjanruusujuuri Maksaruohot Tähkätädyke Helminukkajäkkärä Kurjenkellot Esikot Harjaneilikka Pallo-ohdake Piikkiputket

6 Matalia paahteen kasveja: Hopeahärkki Kissankäpälä Sinisilmiö Hietaneilikka Keijunkukka Hans Peittokurjenpolvi Tuoksukurjenpolvi Hietaneilikka Kaunokainen Maksaruohot Rönsyleimut Sammalleimut Mehitähdet Nukkapähkömö

7 Varjokasveja kuivaan maahan: Herttavuorenkilpi Rönsytiarella Kuunliljat Pikkusydämmet Tuoksukurjenpolvi Peittokurjenpolvi Pikkutalvio Siperian Kurjenmiekat Suikeroalpi Rönsyansikki Keltapeippi Konnantatar Rönsyakankaali

8 PALONIEMENTAIMISTO.FI Isokokoisia Varjonkasveja: Jaloangervot Särkynytsydän Nauhukset Tähtiputket Kosteikko- ja rantakasveja: Rantakukka Kilpirikko Keltakurjenmiekka Siperian kurjenmiekat Viiruhelpi Niittykullero Copyright Paloniemen taimisto. Kaikki Kaikki oikeudet pidätetään.

9 Kuivahko aurinkoinen kasvupaikka: Kelhunkukka Punaväriminttu Idänkurjenpolvi Kuunlijla Punahattu Purppuranpunalatva Soihtunauhus Rinteensitoja perennoja: Vuorenkilvet Keltapeippi Pikkutalvio Rönsyansikki Tuoksukurjenpolvi Tarha-alpi

10 Matalia maanpeittoperennoja: Rönsyleimut Rönsyansikki Kevätkaihonkukka Tuoksuorvokki Pikkutalvio Kanadanvuokko Peittokurjenpolvi Keltapeippi Rönsytiarella Savimaan perennoja: Herttavuorenkilpi Kilpirikko Rusopäivänlilja Siperian kurjenmiekat Keltakurjenmiekka Lapinnauhus Tarha-alpi Rantakukka Niittykullero Tuoksukurjenpolvi