Eurajoen luonnonmukainen vesirakentaminen, luontoarvot ja muu käyttö

Samankaltaiset tiedostot
Ala-Satakunnan Ympäristöseura ry. ja Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Vesistökunnostuksen ja luonnonsuojelun tavoitteiden yhdistäminen

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kolmen helmen joet hanke

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

ristöjen hoito - Vesilinnut

Luonnonmukaisen vesirakentamisen seminaari

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

MÄTÄJOEN TALIN ALUEEN TALKOOKUNNOSTUKSET JA TAIMENTEN KUTUHAVAINNOT

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Tausta-aineisto

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

Uhanalainen taimen - elinympäristöjen kunnostus, kalastus ja suojelu

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Panu Oulasvirta Alleco Oy

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

OHJELMA 13:00 13:15 Ulla Helimo, hankekoordinaattori, Kolmen helmen joet 13:15 13:45 Marja Nuottajärvi, FCG, Rapuistutuksen riskianalyysi ja

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Vaikuta valumaan - Kosteikot Evijärvi Aana Vainio Ympäristöasiantuntija Aisapari ry Kestävät kylät puh.

Kosteikkojen merkitys vesiensuojelussa. Teija Kirkkala ja Henri Vaarala

Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.

Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Karjaanjoen vesistön ongelmia

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja

Hulevesiratkaisuiden huomioiminen aluesuunnittelussa ja hulevesien vesistövaikutukset

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Kysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala

Luonnonmukainen vesirakentaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Sierilän voimalaitos uskomuksia ja todellisuutta. Mikael Fraunberg Yleisötilaisuus / Lapin luonnonsuojelupiiri

Kankaan ja Tourujoen alueen luontoselvitykset Kooste yleiskaavaa varten tehdyistä selvityksistä

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS

Miksi vesilinnut taantuvat? Rannalta pintaa syvemmälle

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Ympäristövirtaamakäsite. suojelijana Sini Olin, Maria Arola Suomen ympäristökeskus. Kuva: Sini Olin

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan!

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

VANAJAVESIKESKUS. Valkeakoski KÄRJENNIEMENSELKÄ. MAKKARANSELKÄ RAUTTUNSELKÄ Akaa VANAJANSELKÄ. Kalvola. Lammi. Hattula PÄÄJÄRVI. Hämeenkoski TAKAJÄRVI

Ihmisen paras ympäristö Häme

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

1) Tulvavahinkojen väheneminen

PAIMIONJOKI LUONNON JA HISTORIAN KERTOMAA PIENISTÄ PUROISTA ISOON JOKEEN

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

JOKIJATKUMOT EHJIKSI JA PUNALEVÄT SEURANTAAN

Johanna Kuusterä Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Transkriptio:

Eurajoen luonnonmukainen vesirakentaminen, luontoarvot ja muu käyttö Seppo Varjonen Eurajoen vesiensuojeluyhdistys puheenjohtaja Vesiensuojeluyhdistyksen lausunto valituksen alaisesta perkaussuunnitelmasta: https://www.evsy.fi/yhdistys/julkaisut/valitus-vaasan-hallinto-oikeutee/

Luonnonmukainen vesirakentaminen (LUVE) mahdollistaa joen tehokkaan tulvavesien johtamiskyvyn huomioi monimuotoisen jokiluonnon säilymisen turvaa joen virkistyskäytön tukee vesihoidon suunnittelua ja vesien kestävän käytön tavoitteita (VPD)

Kalasto & LUVE Koskipaikkojen liettyminen vähenee merkittävästi joen alajuoksun koskipaikat säilyvät kutukelpoisina vaelluskaloille Kotoperäisen taimenen potentiaaliset kutupaikat joen yläjuoksulla tavoitteeksi taimenen lisääntymisalueiden lukumäärän kasvattaminen ja elinalueen laajentaminen mm. Kirkkosillan kosken ja ohitusuoman luonnonmukainen rakentaminen ja kunnostus Knuutilantien kivipohjaisen virtapaikan kunnostaminen sivu-uomien kunnostus Ahmas- ja Vahenojat Kutupaikkojen kunnostaminen + sopivien elinpiirien runsastuminen kalojen poikastuotantoa lisääntyy elinvoimaiset ja saalistusta kestävät kalakannat KALASTUS runsas kalasto ylläpitää elinvoimaista saukkopopulaatiota ja tarjoaa ravintoa monelle muulle lihansyöjälle (mm. kuningaskalastajalle ja kalasääskelle)

Ravut ja muu pohjaeläimistö & Luve Rapujen elinympäristöt ja ravinto lisääntyvät rapukanta kasvaa elinvoimainen, saalistusta kestävä populaatio RAVUSTUS ylläpitää elinvoimaista saukkopopulaatio Simpukoiden, sudenkorentojen ja muiden pohjaeläinten elinympäristöt turvataan pohjaeläimistön monimuotoisuus kasvaa jokihelmisimpukka ja vuollesimpukka? joen entisöinti (LUVE) ja siirtoistutukset

Linnusto ja nisäkkäät & Luve Uhanalaisten lintulajien pesimäreviirit ja elinpiirit säilyvät. mm. peltosirkku ja kuningaskalastaja molemmat erittäin uhanalaisia, erityistä suojelua edellyttäviä lintulajeja + muut uhanalaiset lajit: rantasipi, käenpiika, sirittäjä ja punavarpunen (Eurajoen linnustoselvitys 2010, Ahlman ym., Pji:n julkaisut) Maakunnallisesti arvokkaan lintualueen (120096) osan Turuntien silta Kirkkosilta elinpiirit säilyvät. jokiosuudella on merkittävä vesilintujen talvehtimisalue koskikaran ja pikku-uikun (vaarantuneita lajeja) talviaikaiset kerääntymät ovat maakunnan merkittävimmät Lähde: Vilén, Risto, Vasko, Ville ja Nuotio, Kimmo: Satakunnan maakunnallisesti arvokkaat lintualueet 2006-2014. Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry & Rauman Seudun Lintuharrastajat ry Joen uhanalainen / silmällä pidettävä Euroopan majavakanta ja elinvoimainen saukkokanta yleistyvät.

Rantametsät, -pensaikot ja -niityt & LUVE Jokiluonnon monimuotoisuuden keskukset ja ekologiset käytävät säilyvät tarjoavat suojaa, ravintoa ja pesimäpaikkoja eliölajeille esim. linnusto pesimätiheydet suuria uhanalaisten lajien elinpiirejä (Eurajoen linnustoselvitys 2010, Ahlman ym., Pji:n julkaisut) Varjostus viilentää vettä mm. tärkeä lohikalojen elinympäristötekijä! Veteen pudonneet lehdet rapujen ja kalojen ravintoa Eurakosken keskustan, Vaanin, Kirkkosillan alapuolen ja Euran keskustan sekä yksittäisten talojen rantametsien monimuotoisuuskeskukset säilyvät Eura-Kiukainen valtakunnallisesti arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle tyypilliset jokirantametsät ja -niityt säilyvät Puiden ja pensaiden juuret sitovat maaperää estävät rantojen eroosiota veteen liettyneen kiintoaineen määrä vähenee aineksen kasaantuminen ja jokiuoman tukkeutuminen vähenee joen veden johtamiskyky pysyy hyvänä

Ranta- ja vesikasvillisuus & Luve Vähentää eroosioherkkyyttä sitomalla maaperää veden sameus vähenee Sitoo kiintoainesta ja ravinteita veden laatu paranee Lisää uoman monimuotoisuutta mm. kalojen kutupaikat ja lintujen elinpiirit (mm. vesilinnut, kahlaajat) runsastuvat

Rantatörmät, tulvatasanteet ja laskeutusaltaat & LUVE Törmät pesäpaikkoja Euroopan majava, saukko, törmäpääsky, kuningaskalastaja Tulvatasanteet toimivat mm. muuttolintujen levähdys- ja ruokailualueina tai karjan laidunalueena (vrt. maatalousympäristön monimuotoisuus) Altaat ja syvänteet pysäyttävät kiintoaineen toimivat viileän veden varaajina mm. kalojen ja rapujen elinympäristöt alivirtaaman aikana

Ruoppausmassojen läjitys & LUVE Ruoppausmassojen asianmukainen käsittely ja läjitys viljelymaan hyvälaatuisuus Sadon hyvälaatuisuus vastuuviljelymenetelmät ympäristövastuullisen elintarviketuotannon turvaaminen

Virkistyskäyttö & LUVE Joen maisema-, retkeily- ja luontoarvot säilyvät Virkistyskäyttötarpeet huomioidaan paremmin mm. uimarantojen, kalastuspaikkojen, yleisten laitureiden ym. palvelurakenteiden kunnostaminen ja rakentaminen Veden sameus, kiintoaines, ravinnepitoisuudet ja leväkukinnat vähenevät mm. hyvälaatuinen uimavesi Veteen liettyneen kiintoaineen määrä vähenee aineksen kasaantuminen ja jokiuoman tukkeutuminen vähenee VENEILY

Jokiluonnon ja veden muu käyttö & LUVE Euran keskustan kehittämissuunnitelma / keskustan jokirannat viihtyisä, kulttuurin ja jokiluonnon kohtaamispaikka vetovoimatekijä erikoisuutena monimuotoinen luonto esim. kotoperäinen taimen ja harvinainen linnusto Jokivarren asutus luonnonläheiset jokivarsitontit vetovoimatekijä Veden sameus, kiintoaines, ravinne- ja haitta-ainepitoisuudet (mm. elohopea) ja leväkukinnat vähenevät hyvälaatuinen kastelu- ja talousvesi

Pyhäjärven säännöstely ja tulvariskit & LUVE Pyhäjärven säännöstely on oleellinen osa Eurajoen valuma-alueen tulvasuojelua Joen ylä- ja keskijuoksun tulvariskit on huomioitu Pyhäjäjärven säännöstelyssä

Akuutit tulvat ja niihin varautuminen / Ilmastonmuutos 1. Veteen kaatuneiden ja vedessä kasvavien puiden ja pensaiden poisraivaaminen. vähennetään biomassan ja lietteen kasaantumista jokirannoille sekä hyydepatojen muodostumisriskiä 2. Hyydepuomien käytön lisääminen. mm. Eurakoski, Euraniitty 3. Mäkelän rannan alueella havaitun paksun vesimäisen lietekerroksen poistaminen imuruoppauksella. paksu lietekerros hidastaa veden virtausta ja lisää hyydemuodostumisriskiä 4. Kirkkosillan ohitusjuoksutuskanavan ja sillan suunnittelun ja toteutuksen käynnistäminen. / Erillislupa Luonnonmukainen kunnostus. 5. Eurakosken padon virtausluukkujen ym. virtausta edistävien rakenteiden peruskorjaus. vältetään mm. hyydepadon muodostumista padon yläpuolelle 6. Eurakosken padon virtaamien joustava säätely ylä- ja keskijuoksun tulvatilanteissa. 7. Pyhäjärven säännöstelyohjeiden soveltaminen, siten että huomioidaan koko Eurajoen valuma-alueen hydrologia ja tulvasuojelu. voimakkaiden sade- tai sulamisvesijaksojen aikana valuma-alueen keskusjärven vedenvarastointia tehostetaan soveltamisessa tulee huomioida talvi- ja syystulvat sekä joustava reagointi äkillisiin rankkasateiden, talviaikaisiin lumen sulavesien ja hyydepatojen aikaansaamiin tulviin 8. Pyhäjärven etelärannan tulvasuojelun suunnittelun välitön käynnistäminen. 9. Pyhäjärven eteläosan rantapeltojen suojakaistojen leventäminen ja pitkällä aikavälillä tulva-alttiiden rantapeltojen metsittäminen tai muuttaminen kosteikoiksi.

KIITOS! Tervetuloa! 19. Eurajoki -melonta Aika: 25.5.2019 klo 10:00-15:00 Paikka: Eurajoki Tarkemmat tiedot: www.evsy.fi Tapahtumat -> Tapahtumakalenteri