Panu Oulasvirta Alleco Oy

Transkriptio

1 Panu Oulasvirta Alleco Oy

2 Raakku elää meillä pitkälti yli 100 vuotiaaksi Ruotsissa mitattu raakkuyksilön iäksi 280 vuotta! Kasvaa koko ikänsä Sukukypsyyden saavutettuaan lisääntymiskykyinen kuolemaansa saakka

3 Miksi raakku on niin tärkeä? Indikaattorilaji: Lisääntyvä raakkupopulaatio ilmentää luonnontilaista ekosysteemiä Mikäli populaatio koostuu vain aikuisista simpukoista on joen historiassa tapahtunut käänne huonompaan Kuoreen kertyneitä aineita voidaan lukea kuin aikakirjaa

4 Miksi raakku on niin tärkeä? Yksi raakku suodattaa n. 50 l. vettä/ vrk Ylläpitää ekosysteemiä ja muodostaa hyvän elinympäristön monelle muulle lajille Kun avainlaji poistetaan koko ekosysteemi muuttuu

5 Miksi raakku on niin tärkeä? Raakulla on tiukat elinympäristövaatimukset => kun raakkua suojellaan siitä hyötyvät monet muutkin lajit kuten sen isäntäkalat lohi ja taimen

6 Rauhoitettu vuonna 1955, säädetty erityistä suojelua vaativaksi lajiksi Habitaattidirektiivin liitteen II laji: Laji jonka suojelemiseksi on perustettava erityisen suojelun alueita (=Natura-alueita)

7 Raakun suojelu ei ole pelastanut lajia: yli 90 % Euroopan raakkupopulaatioista on kadonnut Jäljellä olevissa populaatioista valtaosassa lisääntyminen on loppunut=>häviäviä populaatioita Raakun uhanalaisuusluokitus muutettiin 2010 vaarantuneesta luokkaan erittäin uhanalainen

8 Teno 3+1 Näätämö 1 Vienan Kemi 2 Lutto 25 Oulujoki 9 Tornionjoki 2+1 Kemijoki 31 Pyhäjoki 1 (kadonnut?) Ähtävänjoki 1 Lapväärtinjoki 1 (kadonnut?) Simojoki 2 Koutajoki 5 Karvianjoki 3 (kadonnut?) Kokemäenjoki 3 Kiskonjoki 1 (kadonnut?) Iijoki 30 Karjaanjoki 1

9 Nykyisin tunnetaan n. 120 raakkujokea (1900-luvun alussa vielä satoja raakkujokia) Hävinnyt Oulun eteläpuolelta lähes kokonaan Lisääntymistä (< 50 mm simpukoita) <50 joessa Kestävä lisääntymisen taso vain muutamassa latvapurossa! Tilanne hälyttävin pääuomissa = entisissä tai nykyisissä lohijoissa

10 Historialliset uhat: Helmenkalastus Uittoperkaus Raakulla vähän luontaisia vihollisia!

11 Nykyajan uhkia: Rehevöityminen Kaivos- ym. teollisuus Liikakalastus Happamoituminen Vedenotto Ilmastonmuutos SEKÄ ENNEN KAIKKEA: Vesivoimarakentaminen Suo- ja metsäojitukset/ turvetuotanto/ maatalous ym. toiminta joka on johtanut ravinteiden, humuksen ja kiintoaineiden kulkeutumisen jokiin Kuva: Marko Kangas

12 *Joosten & Clarke (2002) Kuva: SLL

13 Suomi Ruotsi Norja Venäjä Raakkujokia ? Lisääntymistä ? Kestävä lisääntymisen taso n. 5 n ? Yksilöä (milj.) < >100 Raakun tila Suomessa huomattavasti heikompi kuin naapurimaissa! Suomessa ei ole toimenpideohjelmaa raakkukantojen suojelemiseksi!

14 Monivaiheinen ja herkkä elinkierto: 1. Hedelmöitys: Koiraan siittiöt hedelmöittävät naaraan munasolun naaraan kiduksissa 2. Glochidiotoukka: Naaras puhaltaa toukat veteen, jossa niiden pitää päästä loisimaan talven yli isäntäkalan lohen tai taimenen kiduksiin 3. Piensimpukkavaihe: Glokidiot kehittyvät pieniksi simpukoiksi. Irtauduttuaan isäntäkalasta ne kaivautuvat pohjaan 4-8 vuodeksi. Ilmestyvät näkyviin vajaan sentin mittaisina. Nuoruusvaiheessa suuri hävikki, jota raakku kompensoi suurella glokidiotuotannolla ja pitkällä iällään!

15 Raakun nuoruusvaiheiden elinympäristön huono laatu on tärkein raakkuja uhkaava tekijä

16 Luonnontilainen pohja O 2 O 2 O 2 O 2

17 Liettynyt pohja x x x x x x

18 Tilanne on hälyttävin vesistöjen pääuomissa (entisissä tai nykyisissä lohijoissa) Ensisijainen raakun isäntä on lohi Kartoittamatta: Utsjoki, Tornionjoen pääuoma, Inarijoki (Teno), Simojoen ala- ja yläosat

19 Raakun ongelmat Simojoessa johtuvat entisistä perkauksista sekä nykyisestä maankäytöstä valuma-alueella => veden ja pohjan laatu ei vastaa raakun nuoruusvaiheiden elinympäristövaatimuksia! Myös lohenpoikasten vähäisyys yläjuoksulla voi olla rajoittava tekijä

20 Simojoki on ainoa nykyisistä lohijoistamme, jossa tunnetaan merkittävämpi raakkukanta (> 500 yksilöä) Simojoki on rakentamaton lohen nousuvesistö, se kuuluu Natura 2000 verkostoon ja siinä elää habitaattidirektiivin laji raakku => Jokihelmisimpukalla on Simojoessa korkein mahdollinen suojelustatus! Raakkua ei ole huomioitu turvetuotannossa ym. toiminnassa! Kuva Pirkko-Liisa Luhta

21 Kysymyksiä kiitos!