JOKIJATKUMOT EHJIKSI JA PUNALEVÄT SEURANTAAN

Transkriptio

1 JOKIJATKUMOT EHJIKSI JA PUNALEVÄT SEURANTAAN

2 I JOHDANTO

3 Kaikki Etelä- Suomen virtavesityypit uhanalaisia Isot ja keskikokoiset kunnostukset toteutettu Va:n latvavesien monimutkainen vesiensuojeluongelma Leukunjoen va Kivijärvellä

4 PUREVA = puro- ja valuma-aluekunnostushanke (2007) = TASO-hankkeen (2009-) äiti

5 II VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TOIMINTAMALLI

6 Vasta kun ymmärretään valuma-alueen rakenne, toiminta ja siihen liittyvät lainalaisuudet, on mahdollista ymmärtää myös ihmistoiminnan vaikutukset ja löytää oikeat vesiensuojeluratkaisut

7 MUUTOSTOIMISTA

8 Pintamaan kuoriminen altistaa eroosiovoimille ja kuormittavalle valunnalle (Metsätaloutta ja turvetuotantoa Ähtärin Niemisjoen valuma-alueelta Kuva: A. Isomäki).

9 Suojavyöhykkeet

10

11

12 Tällaisilla viettävillä ja maaperältään kuohkeilla puronvarsialueilla huuhtoumavaara on ilmeinen ja suuri. Rahkosenpuro, Saarijärvi.

13 Hiekanimurointi ei auta, ellei syytä poisteta

14

15 Latvavesiltä huuhtoutuneet ainekset laskeutuvat jokisuistoihin, missä mataloittavat vesistöä, umpeenkasvavat ja haittaavat virkistyskäyttöä.

16

17 PUREVA-hankeryhmä kokoaa alkuvuodesta 2013 vuosijaksolla kertyneen aineiston julkaisuksi edellinen sisältää raamiehdotuksen toimintamalliksi, joka sisältää mm. eri toimijoiden ja viranomaisten ajallisen, taloudellisen ja toiminnallisen yhdentämisen sekä paikallisen väestön sitouttamisen ja ohjaamisen alueensa omatoimiseen hoitamiseen ja kunnostamiseen

18 III JOKIJATKUMOIDEN EHEYTTÄMINEN

19 Jokijatkumossa systeemi muuttuu ennustettavasti sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan latvavesiltä alajuoksulle. Ilman jatkumoa uoma ei ole toimiva ekosysteemi -> vesilaki kieltää vesistön luvattoman sulkemisen.

20 MUUTOSVAIKUTUKSIA Muutettu hydrologiaa Muutettu veden laatua Muutettu maisemaa Muutettu jokijatkumoa Muutettu monimuotoisuutta

21

22 LATVAVESIEN OMINAISUUKSISTA

23 erilaisia vaikutuksia vesieliöstölle

24 Komujoen alaosaa (Viitasaari) samalta sillalta vuoden välein kuvattuna)

25 PUREVAssa tehty valtakunnallinen pilottitutkimus tierummuista ja niiden ekologisista ongelmista 6 valuma-aluetta ja noin 250 rumpua laaditaan tuloksista julkaisu alkutalvesta 2013 ja testataan jatkotutkimuksessa kalojen läpikulkukelpoisuutta kesällä 2013

26

27 tehdään aloite vesilain muutoksesta lisätään ongelman tunnettavuutta kehitetään ekologisia rumpumalleja yhdessä L-puolen ja rumpuvalmistajan kanssa

28

29 IV PUNALEVÄ (Rhodophyta) TOIMINTAOSIO

30 Ensin uoman ranta-alue on avohakattu (yläkuva) ja tämän jälkeen kaivettu kannoista (oikea kuva).

31 5 000 lajia 200 makeissa vesissä 27 lajia Suomesta yksi lajeista tavattu Euroopassa vain Suomesta monet lajit uhanalaisia Euroopassa

32 Tierummut > < Jokijatkumo

33 PUREVAssa selvitetään: - punalevien esiintymistä ja uhanalaisuutta, sekä - soveltuvuutta biologiseksi seurantamenetelmäksi esimerkiksi turvetuotannon ja metsätalouden vaikutusalueella

34 Valuma-alueen latvapurot on myös arvokkaimman kalastonosan elinalueita. Tällaiset eriytyneet kannat ovat myös perinnöllisessä mielessä Ainutlaatuisia.

35 Vuonna 2012 kehitettiin näytteenottomenetelmää ja selvitettiin ensi kertaa punalevien esiintymistä yhdellä valuma-alueen (Leukunjoki) Vuonna 2013 käydään TASOssa läpi kaikki maakunnan turvetuotantoalueiden vaikutusalueet sekä muulla rahoituksella maakunnan muita virtavesialueita

36 Laaditaan makeissa vesissä esiintyvien punalevien lajiryhmän uhanalaisuusarviointi vuoden 2020 lajien uhanalaisuuden kokonaisarviointia varten. Hankitaan lajiryhmälle oikeusvaikutteinen status, jota tarvitaan esimerkiksi lupakäsittelyissä.

37 KIITOKSET KUULIJOILLE!