IPC-menetelmä terveydenhoitajien työkaluna OPISKELUTERVEYSPÄIVÄ Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki 15.11. 2018
Esityksen sisältö Nuorten mielenterveyden lähipalvelut ja hoitoketjut IPC varhaisinterventiona Espoon IPC valtionhanke ja Uudenmaan LAPE -jatkotyöskentely Nuorten mielenterveys ja menetelmäimplementaatio Suomessa
1. Nuorten mielenterveyden lähipalvelut ja hoitoketjut
Hoidetaanko nuorten mielenterveyden häiriöitä riittävästi? Mielenterveyden häiriöistä kärsii noin 20 % nuorista joka viides, 30:n luokassa noin kuusi nuorta useimmiten häiriö on lievä, vain vähäistä toimintakyvyn haittaa mutta osa aiheuttaa suurta kärsimystä ja toimintahaittaa hoitamattomana häiriöillä on taipumus uusiutua ja hankaloitua varhainen hoito yhdistyy parempaan ennusteeseen Erikoissairaanhoitoon jatkuvasti enemmän lähetteitä koko Suomessa Monin paikoin lähipalveluissa (=kouluissa, neuvoloissa, terveyskeskuksissa) on joko tottumattomuus (menetelmien puute) tai ohjeistus (laki esim. koskien annettavaa tukea) määrittelemässä että kysymys ei ole hoidosta erityisen ongelmallisesta näyttävät koulujen ammattiryhmien yhteistyön puute ja työntekijöiden jääminen tuetta dikotomia: ennaltaehkäisevät (= ei hoito) korjaavat palvelut (hoito) jos muut tahot kuin esh eivät ole korjaavia, tarkoittaisi tämä että erikoissairaanhoitoon lähetettäisiin lopulta viidesosa nuorista
Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kasvu on maanlaajuinen ilmiö Käynnit avohoidossa tuhatta 13-17 vuotiasta kohden 1994-2016, koko Suomi Lähde: Sotkanet
Väestöpohjainen porrastettu hoito (stepped care) nuorten mielenterveyden häiriöissä Lievien keskivaikeiden häiriöiden hoidon järjestämisen tarve Perustaso / lähipalvelut: toimijat ja roolit eri mt-häiriöissä Miten hoidamme tämän tontin? Kenen tehtävä (lainsäädäntö)? Kuka koordinoi? Kuka tarjoaa interventioita? 15 % 5 % ennaltaehkäisy vaikeiden häiriöiden hoito perustaso/ lähipalvelut toimijat erikoissairaanhoito
Hoito toteutuu erikoissairaanhoidossa
Lääkäri lähettää, terkkari tapaa
http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=24701
2. IPC varhaisinterventiona
Nuorten interpersoonallinen terapia (IPT-A) Käsikirjallinen mutta periaatteiltaan yleinen, arkijärkinen depression hoito-ohjelma alun perin 12 viikon hoito yksilötapaamisin Suomessa koulutettu myös lyhyempänä versiona (6 käyntiä) terveydenhoitajille; aikuisilla hyvät tulokset = IPC olemassa myös amerikkalaisia koulupohjaisia nuorten ryhmäohjelmia (IPT-AST) koulutetun terveydenhuollon työntekijän (koulupsykologi, terveydenhoitaja, kuraattori) opittavissa
IPT: n periaatteet Masennus ilmenee ihmissuhteissa, jotka voivat laukaista sen tai vaikeuttaa sitä Oireisiin suuntautuminen ja fokusointi: vuorovaikutustapahtumien ja mielialan välisen suhteen ymmärtäminen Ihmissuhteiden parantaminen johtaa masennuksesta toipumiseen
IPT-A Tunnistetaan ongelma-alue/alueet, joka valitaan työstettäväksi 1. Suru Potilaalle tärkeän henkilön kuolema 2. Roolimuutokset Elämänmuutokset myönteiset ja kielteiset 3. Interpersoonalliset ristiriidat Erimielisyydet tärkeissä ihmissuhteissa kaverit, opettajat, vanhemmat, sisarukset) 4. Interpersoonallinen arkuus Yksinäisyys ja sosiaalinen eristyneisyys Keskitytään nykyisiin ihmissuhteisiin Keskitytään ongelman vuorovaikutukselliseen luonteeseen Autetaan potilasta hallitsemaan depression vuorovaikutuksellisia puolia
Mikä on IPC? kuuden tapaamiskerran lyhytinterventio nuorten lievään, enintään keskivaikeaan masennukseen perustuu vaikuttavaksi osoitettuun interpersoonalliseen terapiaan (IPT-A), josta se on lyhytversio IPC-ohjannan peruskoulutus (3 pv) antaa opiskeluhuollon työntekijöille valmiudet intervention käyttöön vähintään vuoden kestoisen metodityönohjauksen tuella
IPT-A ja IPC: 12 -> 6 käyntiä
IPT-A ja IPC -tekniikat Tiedonantaminen (psykoedukaatio) Tunteiden tarkastelu ja ilmaiseminen Ihmissuhdeodotusten selkiyttäminen Kommunikaatioanalyysi Päätösanalyysi/ ongelmanratkaisu Rooliharjoitukset Kotityöt Hoitosuhteen hyödyntäminen Rohkaisu aloitteellisuuteen reaktiivisuuden sijasta Käsikirja kuvaa jokaisen ongelma-alueen kohdalla tavoitteet / strategiat / tekniikat
3. Espoon pilotti ja LAPE jatkotyö Uudellamaalla
Espoo: IPC -projektin lähtö ja rekrytointi Projektiin rekrytoitiin kevät 2016 yhteensä 54 koulupsykologia, koulukuraattoria, kouluterveydenhoitajaa, koululääkärien tuki kattoivat kaikki Espoon yläkoulut: 1-3 työntekijää / koulu Perustason yksikkö Espoon Nupoli yksi koulu HUS: työnohjaajat - kuusi työnohjausryhmää 1x2 vkoa / 3h Laajat mittarikoulutukset kaikille kevät -16: masennuksen, hoitovasteen, toimintakyvyn arviointi R-BDI, BDI-21, ADRS, YP-CORE, AUDIT, C-GAS Kluster- randomisaatio kesällä -16: randomoidaan koulut: IPC- ja TTO-koulut: vaikuttavuustutkimus Ensimmäinen koulutusaalto 8/16: 28 työntekijää koulutettu IPC:hen loput 26 henkilöä tekevät TTO:ta, koulutetaan vuoden päästä Hoito kohdistu lievään ja keskivaikeaan masennukseen
ADRS BDI-21 ESPOON IPC HANKE: ADRS ja BDI-21 PISTEET INTERVENTION LOPUSSA, 3 KK SEURANNASSA JA 6 KK SEURANNASSA Pisteet 1., 4, ja 6. tapaamisilta sekä seurantatapaamisilta 3 ja 6 kk jälkeen Pisteet lähtevät IPC ryhmässä 18 pisteestä ja TTO ryhmässä lähes 15 pisteestä ja molemmissa ryhmissä laskee alle kymmeneen ADRSc sekä BDI 21
Yhteenveto IPC osoittautui hyödylliseksi ja soveltuvaksi interventioksi myös kun mukana ahdistuneisuushäiriö kolmanneksella keskivaikea masennus Toistetusti mittaava supportiivinen työskentely on niin ikään hyödyllistä nuorilla oireilun aste oli vertailussa lievempi Vain 8 % tarvitsi lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Jatkokehitys: PKS LAPE-hanke IPC-ohjanta on jatkunut valtionhankkeen jälkeen Espoon opiskeluhuollossa ja sen juurtuminen on vahvistunut: ajalla 8/17 6/18 IPC-ohjantoja annettiin Espoon yläkouluissa 72 nuorelle Espooseen valmistui neljä omaa IPC -työnohjaajaa Uusia IPC-ohjaajia koulutettiin pääkaupunkiseudulle Vantaa (n=12), Kirkkonummi (n=5) he saivat mittarikoulutukset, esh IPC-työnohjausryhmät organisoitiin Uudenmaan keskitetty IPC -koulutussuunnitelma tehtiin Uudenmaan työnohjaajien (esh) IPC-peruskoulutus on käynnistynyt 11/18 Kansallinen IPC- ohjaaja ja työnohjaajakoulutus toteutui IPC-ohjaajia: Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Kirkkonummi, Vantaa (n=34) 1. suomalainen IPC työnohjaajakoulutus (n=19): pääkaupunkiseutu HUS esh ja Espoo (n=9) Tampere, Jyväskylä; Kuopio Suomalainen IPC-verkosto on käynnistetty kansallinen IPC:n implementaatio-, koulutus-, kompetenssimallinnuksen valmistelu on käynnistetty: kouluttajat, yliopistosairaalat Hyks, KYS
4. Nuorten mielenterveys ja menetelmäimplementaatio Suomessa
Suomalaisnuoret eivät saa vaikuttavia eivätkä varhaisia mt -hoitoja Palvelujärjestelmän pirstaleisuus estää systemaattisten mt-interventioiden antamisen hallinto- ja ammattikunnat, ja sektorit eri kieli, rahat, tieto, näkemys painopisteistä ja palvelun kohteista yksikkökoot tai työnkuvien muotoilu eivät mahdollista erilaistuneiden hoitojen kehittämistä horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio heikkoa strateginen ohjaus ei ole ollut mahdollista: juuri mitä implementoidaan (implementoidaan kaikki?) -> teho? ennaltaehkäisyn ja vakavien häiriöiden hoidon väliä ei ole kyetty ratkaisemaan erikoissairaanhoidon hoidon aloituksen odotus pitkittyy caseload ja ruuhkautuminen kasvaa, terveyshaittaa?
Nuorten mt- hoidon haasteet: häiriöiden esiintyvyys nousee, useita target -häiriöitä, pienet yksikkökoot esim. esh AHDISTUNEISUUSHÄIRIÖT ALKAVAT PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT MASENNUS KÄYTÖSHÄIRIÖT NEUROPSYKIATRISET HÄIRIÖT PSYKOOSIRISKI PSYKOOSIT SYÖMISHÄIRIÖT PÄIHDEHÄIRIÖT 13 14 15 16 17 18 19 Punainen = pieni yksikkö; vihreä = keskisuuri; musta = suuri : kyky vastata spesifeihin tarpeisiin riippuvainen yksikkökoosta Kehitysspesifejä hoitoja toimittamaan tarvitaan riittävän kokoinen työryhmä esh:ssa Entä perustason edellytykset: horisontaalinen koordinaatio? resurssit? vertikaalinen koordinaatio? työnkuvien suuntaaminen
LAPE hankkeen konsepti: osaamis- ja tukikeskus 28 19.11.2018 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
29 19.11.2018 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi
Kehittämiskohteen tavoitteet: OT-keskus OT -keskus Tehtävät jakautuvat kolmeen funktioon / toimintoon: 1. Vaativan tason potilas- (ja asiakas) työ 2. Tutkimus- ja kehittäminen 3. Hoitojen (ja palvelujen) koordinaatio (kaikki tasot: perus-erityis- ja vaativa taso). Terveydenhuollon osalta kyse on primaaristi sairauksien ja häiriöiden hoidosta (ja ennaltaehkäisystä) ja siinä tehtävästä integratiivisesta yhteistoiminnasta sosiaalihuollon ja sivistystoimen kanssa Lähtötilanne: Sairauksien ja häiriöiden hoidossa: yliopistosairaaloissa on jo olemassa hyvin määritellyt, porrasteiset rakenteet funktioille 1. ja 2. (hoito, tutkimus) Kohta 3. palvelujen koordinaatio: tämä on toistaiseksi Suomessa järjestämättä, vaati erillisen resurssoinnin kansallisessa STM:n työryhmässä on työstetty ehdotuksia rahoitusmalliksi 30 19.11.2018 kaikkein suurimmat Projektipäällikkö Mette Kontio järjestelmä- ja terveysvaikutukset
31 19.11.2018
32 19.11.2018 Lähde: Saara Leppinen STM, 4/9/2018
33 19.11.2018 Lähde: Kaisa Maria Aula STM, 4/9/2018
Mitä OT tekee terveydenhuollossa? OT asettuu terveydenhuollon osalta yliopistosairaalaan: OT-keskuksella on mm. 1.1. 2018 voimaan tulleen terveydenhuollon keskittämisasetuksen (Asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä) mukaisia koordinaatiotehtäviä, joita täydentää OTkeskuksen kehittämis- ja tutkimusfunktio Yllä mainitussa terveydenhuollon keskittämisasetuksessa alueellisen kokonaisuuden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta säädetään mm. seuraavaa (kohtien 1-3 ja 5 osalta ks. itse asetus):...on viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin huolehdittava seuraavista erikoissairaanhoidon tehtävistä, niiden suunnittelusta ja yhteen sovittamisesta alueellisesti:... 4) lasten, nuorten ja perheiden vaativimpien palveluiden osaamiskeskukset terveydenhuollon osalta,, 6) psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito. Nämä ovat OT-keskusten terveydenhuollon toimijoiden keskeisiä koordinaatiotehtäviä. 34 19.11.2018
Yhteenvetoa, tärkeimmät opit Melkein koko Suomi (16/20 maakuntaa) ja sieltä kuntien / oopilaitosten työntekijät osoittaneet kiinnostusta IPC:hen HUS:iin ohjautuneiden kyselyjen perusteella Kunnassa, jossa opiskeluhuollon johto sitoutuu menetelmän ylläpitoon, interventiota kyetään pitämään yllä Implementaatio perustasolle edellyttää jatkossa: terveydenhuollon keskittämisasetuksen mukaista OT-keskuksen ohjausta Menetelmäimplementaatio vaatii huolellisen valmistelun ja menetelmätyönohjauksen = levittäminen mahdollista vain vähitellen, aalloittain riittävä määrä suomalaisia kouluttajia tarvitaan, laatujärjestelmä = Implementaatio vaatii OT resurssia kuten monissa maissa, joissa NPH:n levittämiseen on kansallinen orgaani
Kiitos!