LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Paikka/Plats Vaasa Päiväys Datum Dnro Dnr 7.8.2009 LSU-2009-R-50 (531) EPV Bioturve Oy Frilundintie 7 65170 VAASA Viite Hänvisning Hangasneva, Seinäjoki, turvetuotantoalue Asia Ärende LAUSUNTO YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 1 HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY EPV Bioturve Oy on hankkeesta vastaavana toimittanut 20.5.2009 sähköisesti ja 28.5.2009 postitse Länsi-Suomen ympäristökeskukseen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) mukaisen arviointiohjelman. EPV Bioturve Oy aikoo selvittää Seinäjoen Hangasnevan kunnostamista turvetuotantoon. EPV Bioturve Oy:llä on hallussaan Hangasnevalla 387 ha laajuinen alue. Alueelle on laadittu alustava tuotantosuunnitelma. Suunnitelmassa hankealueen tuotantoala on 315 ha ja aumaalueiden ala 16,5 ha. Hangasneva sijaitsee Seinäjoen kaupungissa entisen Ylistaron kunnan alueella. Suoalue on 21 km Seinäjoen taajamasta pohjoiseen ja 15 km Ylistaron taajamasta koilliseen. Hankkeesta vastaava Konsultti Yhteysviranomainen EPV Bioturve Oy Frilundintie 7 65170 VAASA Planora Oy PL 43 (Voudintie 6) 90401 OULU Länsi-Suomen ympäristökeskus PL 262 65101 VAASA YVA- menettelyn tarkoituksena on edistää hankkeen kannalta merkittävien ympäristövaikutusten tunnistamista, arviointia ja huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA- menettelyssä ei tehdä Ympäristötalo Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI Koulukatu/Skolhusgatan 19 Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi Faksi/Fax 020 490 5251 Faksi/Fax 020 490 5610 Faksi/Fax 020 490 5531 www.ymparisto.fi/lsu

2/13 hanketta koskevia päätöksiä, vaan tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa päätöksenteon perustaksi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA- ohjelma) on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella on, mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä sekä miten arviointimenettely tullaan järjestämään. Arviointiohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä selvitysten perusteella laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA- selostus), jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Yhteysviranomainen kokoaa eri tahoilta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta oman lausuntonsa, jossa tarkastellaan arviointiselostusta koskevien YVA- asetuksen mukaisten sisällöllisten vaatimusten toteutumista. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto liitetään mahdollisiin lupa tai muihin hankkeen toteuttamista edellyttäviin hakemuksiin. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat vaihtoehdot Nollavaihtoehto (VE0): Hankkeen jätetään toteuttamatta. Vaihtoehto 1 (VE1): Turvetuotannon toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella ja vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaiden lisäksi sulan maan aikaiset pintavalutuskentät ja talvisin laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot. Vaihtoehto 2 (VE2): Turvetuotannon toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella ja vesienkäsittelymenetel mänä laskeutusaltaiden lisäksi ympäri vuoden käytössä olevat pintavalutuskentät. Vaihtoehto 3 (VE3): Turvetuotannon toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella ja vesienkäsittelymenetelmänä laskeutusaltaiden lisäksi sulan maan aikana käytössä oleva kemikalointi ja talvisin laskeutusaltaat ja virtaamansäätö. Kaikissa toteutusvaihtoehdoissa sarkaojiin tehdään lietesyvennykset ja asennetaan lietteenpidättimet. Vaihtoehdoissa 1-3 tarkastellaan vesien johtamisen vaihtoehtoja: a: Kuivatusvedet johdetaan koko tuotantoalueelta Kyrönjokeen. b: Kuivatusvedet johdetaan osalta tuotantoaluetta Kyrönjokeen ja osalta tuotantoaluetta Lapuanjokeen. Alustavan tuotantosuunnitelman perusteella Hangasnevan pohjois- ja keskiosan kuivatusvedet voidaan johtaa joko Kyrönjokeen tai Lapuanjokeen. Johtamismahdollisuudet tarkentuvat kesän 2009 maastotutkimuksissa. Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset Hangasnevan alueen turvetuotantohanketta koskevia lupapäätöksiä ei ole. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely perustuu valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 kohtaan 2e) turvetuotanto, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 hehtaaria. Hangasnevan tuotantoala tulee olemaan noin 315 ha riippuen tarvittavista vesiensuojelumenetelmistä.

3/13 Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n 1 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 :n kohdan 7d) mukaan, koska kyseessä on yli 10 hehtaarin turvetuotantoalue ja siihen liittyvä ojitus. Toimivaltainen lupaviranomainen on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohdan 5c) mukaan ympäristölupavirasto, tässä hankkeessa LänsiSuomen ympäristölupavirasto. Hangasnevan suoalue on suurimmaksi osaksi ojitettu metsänkasvatukseen. Hangasnevan alueella on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa arviointiohjelman kuvan 1 mukaisia merkintöjä. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 23.5.2005. Maakuntakaavassa Hangasnevan pohjoispuolella ja sen keskeltä sijaitseva tummanruskea viiva on maaseudun kehittämisen kohdealueen merkintä. Hangasnevan lounaispuolella sijaitseva vihreä viiva on matkailun vetovoima-alueen -merkintä. Hangasnevan läpi menevä vaaleanruskea viiva on seutukunnan raja -merkintä. Pystysuorat siniset viivat ovat kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen -merkintä. Hangasneva sijoittuu maakuntakaavassa turvetuotantovyöhyke tt-2:lle, jolle on annettu suunnittelumääräys III: Turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla (http://www.epliitto.fi/). 2 ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiohjelma on kuulutettu 1.6. 1.7.2009 Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutus on julkaistu Pohjalainen ja Ilkka lehdissä 31.5.2009. Kuulutus ja arviointiohjelma on myös julkaistu Länsi-Suomen ympäristökeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/lsu/yva-vireilla Hankkeen ympäristövaikutusten arviointia käsittelevä tiedotus- ja keskustelutilaisuus on pidetty 16.6.2009 Lapualla Wanhan Karhumäen tiloissa. Arviointiohjelmasta on pyydetty lausunnot Seinäjoen ja Lapuan kaupunginhallituksilta, Lapuan kaupungin ympäristölautakunnalta, Etelä-Pohjanmaan liitolta, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolta, Etelä- Pohjanmaan TE- keskukselta, Länsi-Suomen lääninhallitus sosiaali- ja terveysosastolta, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukselta, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiriltä ja Museovirastolta. Yhteysviranomaiselle on toimitettu yhteensä 6 lausuntoa ja 2 mielipidettä. Saapuneista lausunnoista ja mielipiteestä on toimitettu kopiot hankkeesta vastaavalle. 3 YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Seinäjoen ympäristölautakunta Lausunnossaan EPV Bioturve Oy:n Hangasnevan turvetuotantoalueesta Seinäjoen ympäristölautakunta toteaa seuraavasti: Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii ympäristölautakunta, joka on siirtänyt toimivaltaansa viranhaltijoille. YVA-ohjelman tiedotus yleisölle on ollut hyvä. Ohjelma on luettavissa toiminnanharjoittajan ja ympäristökeskuksen sivuilla. Yleisötilaisuudesta on lisäksi ollut lehti-ilmoitus. Lehtikuulutus ja web-sivut ei varmuudella kuitenkaan tavoita kunnan viranomaista, joten lausuntopyyntö ja tieto yleisötilaisuuksista on tarpeen toimittaa hyvissä ajoin suoraan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ohjelman johdannossa kerrotaan perustiedot hankkeen YVA:sta. Pinta-alatieto ei kuitenkaan anna riittävää tietoa suon tilasta ja tyypistä. Karttatietojen mukaan osa suosta on metsitettyä, osa ojittamatonta. Luonnontilaisen suon pinta-ala tulisi tuoda selkeästi esille. Pääpaino luontoselvityksissä tulisi olla ojittamattomilla alueilla, ja selvitykset metsitetyiltä alueilta voisi pitää yleispiirteisempinä. Luonnontilaiset suon osat ja niiden luontoarvot ja kuivatuk-

4/13 sen vaikutukset tulisi pitää erillään koko ohjelman ja jatkossa tulevan selvityksen ajan. Lausunnolla olevassa ohjelmassa vaihtoehdot lähtevät vesistövaikutuksista luontovaikutusten jäädessä vähemmälle huomiolle. Ojittamattomilla soilla luonnon monimuotoisuusarvo voi olla suuri ja jatkoselvityksissä vaihtoehto 4 on ehkä tarpeen. Myös vaikutukset ilmastoon, erityisesti metaani- ja hiilidioksidipäästöt eri vaihtoehdoilla on todettava. Hangasneva sijaitsee alueella, jossa asutukselle ei aiheutune haittoja varsinaisesta tuotannosta. Liikenne, etenkin pöly, ja mahdollisten uusien teiden rakentaminen on huomioitava vaikutuksena asukkaille. Virkistyskäytön, marjastuksen ja metsästyksen merkitys on tarpeen selvittää. Turvetuotannossa vesistöön kohdistuvat vaikutukset on tärkeä ja ne on huomioitu jo maakuntakaavatasolla. Lapuanjoen ja Kyrönjoen valuma-alueilla vesistökuormitusta ei saa lisätä. Turvetuotantoalueet ovat pääosin jokien latvoilla, joilla kuormitusta on käsitelty lähinnä vain ravinteina ja kiintoaineksina. Hangasnevan alue sijaitsee korkeudella, jossa esiintyy happamia sulfaattimaita. Kuivatuksen (myös ympärysojien) vaikutukset vaativat siksi erityistä selvitystä. Tiedetään, että sulfidit pääsevät hapettumaan, vesien ph laskee ja metallit liukenevat jos ojitus ulottuu niitä sisältäviin kivennäismaakerroksiin. Ojitussyvyys ja happamoitumisvaikutuksen selvitys ja torjuntakeinot tarvitaan kaikkiin toteutusvaihtoehtoihin. Vaikka turvetuotantoalueilla ei yleensä selvitetä toiminnan päättymisen jälkeistä käyttöä, on tässä tapauksessa mahdollisten happamoittavien vaikutuksen vuoksi tärkeä selvittää myös toiminnan päättymisen jälkeiset vaikutukset eri vaihtoehdoilla: jos alue metsitetään, otetaan viljelykäyttöön, palautetaan suomaaksi, tehdään lintukosteikkoja ym. Lapuan kaupunginhallitus Kaupunginhallitus hyväksyy Lapuan ympäristölautakunnan hyväksymän esityksen lausunnoksi ja toteaa, että se on Lapuan kaupungin lausunto koskien Hangasnevan ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa. Lapuan ympäristölautakunta Lausunnossaan Lapuan ympäristölautakunta toteaa, että arviointiselostuksessa tulee tarkentaa tietoja Lapuan kaupungin alueen osalta. Suunnitellusta tuotantoalueesta noin 32 ha sijoittuu Lapuan kaupungin alueelle. Hangasnevan turvetuotantoalueelta on noin 8 km Lapuan keskustaan, noin 6 km Simpsiön luonnonsuojelualueelle ja noin 7 km Saarenkankaan I- luokan pohjavesialueelle, joka sijaitsee Lapuan keskustassa. Arviointiohjelmassa vaihtoehtoina ovat turvetuotanto Hangasnevan tuotantoalueella toteutettuna eri vesienkäsittelymenetelmillä. Ympäristölautakunnan mielestä toiminnanharjoittajan tulee arviointiselostuksessa ottaa erityisesti huomioon, että ympäristölupamenettelyssä yleisesti edellytetään kuivatusvesien ympärivuotista käsittelyä. Kuivatusvesien johtamista ainoastaan sulan maan aikana pintavalutuskenttään ei ole pidetty turvetuotantoalueilta tulevan kuormituksen vähentämisen kannalta riittävänä vesiensuojelutasona. Arviointiohjelman mukaan arviointiselostuksessa kuvataan alapuolisen vesistön laatu, kalasto ja kalastus sekä rapu ja ravustus olemassa olevien tietojen perusteella. Löyhinkiluomasta on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa, joten vaikutusten arviointi pelkkien olemassa olevien tietojen perusteella on vaikeaa. Ympäristölautakunnan mielestä arviointiselostuksessa tulee huomioida kuivatusvesien vaikutukset myös Löyhinkiluomaan, ei pelkästään Lapuanjokeen. Muilta osin ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.

5/13 Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto toteaa lausunnossaan, että EPV Bioturve Oy selvittää Seinäjoen Hangasnevan kunnostamista turvetuotantoon. EPV Bioturve Oy:llä on hallussa Hangasnevalla 387 ha laajuinen alue. Alueelle on laadittu alustava tuotantosuunnitelma. Suunnitelmassa hankealueen tuotantoala on 315 ha. Hangasneva sijaitsee Seinäjoen kaupungissa entisen Ylistaron kunnan alueella. Suoalue sijaitsee 21 km Seinäjoen taajamasta pohjoiseen ja 15 km Ylistaron taajamasta koilliseen. Maakuntakaavassa Hangasnevan läpi ja sen koillis-pohjoispuolella on merkitty maaseudun kehittämisen kohdealueen -merkintä (mk-2). Maaseudun kehittämisen kohdealueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilymistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja liitännäiselinkeinoja. Alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. Hankealueelle mahdollisesti sijoittuvat muinaismuistot tulee selvittää. Hangasnevan lounaispuolella sijaitseva vihreä viiva on matkailun vetovoima-alueen merkintä, joka on osa Kyrönjokilaakson matkailun vetovoima-aluetta. Hanke-alueen lounaispuolella on maakuntakaavassa merkitty Kyrönjoen kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Eteläpuolella on laajoja peltoalueita. Kyrönjoki ja Lapuanjoki ovat tärkeitä asumisen ja virkistyskäytön kannalta. Maakuntakaavassa Hangasneva sijoittuu turvetuotantovyöhykkeelle tt-2, jolle on annettu suunnittelumääräys III. Suunnittelumääräyksen mukaan vesistöalueella on turvetuotannon suunnittelussa huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Määräys koskee sekä Kyrönjoen että Lapuanjoen valuma-alueita. Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä I, joka koskee koko maakuntaa, todetaan, että turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Vesistövaikutukset tulee pyrkiä minimoimaan mahdollisimman tehokkaalla vesien käsittelyllä, mikäli hankealueelle syntyy turvetuotantoa. Karttatietojen mukaan hankealue on pääosin metsäojitettu. Hankealueella on kuitenkin neljä avo-ojitettua osa-aluetta. Aikaisempaa turvetuotantoa hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry toteaa lausunnossaan Hangasnevan turvetuotantohankkeesta ja hankkeen arviointiohjelmasta seuraavaa: -YVA- ohjelma on laadittu siten, että se antaa lukijalle perustiedon tulevista selvityksistä ja YVA- prosessista. Asiakirjaa voidaan pitää pääpiirteittäin kohtuullisesti laadittuna. -Vaihtoehtoisista vesiensuojeluratkaisuista tulisi esittää purkuvesistön läheisyyden vuoksi vähintään kaksi vaihtoehtoista menetelmää, jotka ovat ympärivuotisesti tehostettuja. Nyt esitetyssä mallissa vain pintavalutuskenttä on esitetty ympärivuotiseksi ja kemiallinen käsittely olisi käytössä vain tuotantokaudella / pakkaskauden ulkopuolella. Hankkeen suuruudesta johtuen (387 ha), tulee vesienkäsittely olemaan avainasemassa. -Suoalueen ja turpeenkaivuun vaikutusalueen luontoselvityksiin tulee varata riittävästi aikaa. Selvitysten laatiminen kesäkauden 2009 aikana ei todennäköisesti tule olemaan riittävä, eikä esim. linnustoselvityksiä kyetä tekemään riittävän laadukkaasti. Näin laajoilla uusil-

6/13 la hankealueilla minimi seurantajakso linnuston osalta on mielestämme kaksi vuotta, sisältäen kaksi kevät- ja syysmuuttoa ja niiden välinen kesäaika. Selvitykset tulee tehdä soveltuvana ajankohtana. Kasvillisuuden ja muiden luontoarvojen ja lajien selvittäminen on myös liian tiukalle aikataululle rakennettu, mikäli ne selvitettäisiin kuluvan vuoden aikana. Suoalueella on kuitenkin yli 70 ha ojittamattomia suoalueita, joiden ottaminen turpeenkaivamiseen on vastoin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteita. Selvitystyön painopiste tulisi olla näillä ojittamattomilla suoalueilla, sekä myös häiriintyvien lajien osalta lähimetsissä ja suosaarekkeissa. -Hangasneva on merkitty kuuluvaksi osittain maaseudun kehittämisen kohdealueeksi sekä myös matkailun vetovoima-alueeseen. Alueella on suo- ja luontomatkailuun liittyviä palveluita, joten vähäisen mutta yrittäjälle merkityksellisen elinkeinotoiminnan säilyminen on turvattava jatkossakin. Turvetuotanto ei periaatteessa ole sopiva toimiala matkailunkehittämisen alueelle turpeenkaivuusta syntyvien haittojen ja negatiivisten mielikuvien vuoksi. -Hangasneva on välittömässä läheisyydessä Kyrönjoen kulttuurimaisema-alueen kanssa. Turpeenkaivuutoimintaa ja suon muuttumista tulee kuvata ja selvittää sen vaikutuksia kulttuurimaisemaan vaikuttavien tekijöiden osalta huolella. -Kyrönjoen valuma-alueella on suota (suon määritelmän täyttävää aluetta) noin 90000ha. Kyrönjoen valuma-alueella on turvetuotantoa 8700 ha:n alalla. Tämä tarkoittaa, että Kyrönjoen valuma-alueen suoalasta 9,7% on turvetuotannossa. Määrä ei ole todellakaan vähäinen ja turvetuotannon vesistöä heikentävät vaikutukset näkyvät ja haittaavat koko jokialueen ekosysteemin toimintaa yhdessä happamien sulfaattimaiden kanssa merkittävässä määrin. Kyrönjoen johtaminen turpeenkaivuualueelta alle kilometrin etäisyydellä virtaavaan Kyrönjokeen on jo sinänsä riski ja asettaa vesiensuojelullisia haasteita hankkeelle. Huomioitavaa on myös se, että osa Hangasnevan luontaisesta valuma-alueesta käännettäisiin Kyrönjokeen lisäten sen turvetuotantoalueilta tulevan kuormituksen määrää. Samalla myös vähävetisen Lapuan joen latvapurojen, kuten Löyhinkiluoman virtaama tulisi alenemaan nykyisestään kymmenien suohehtaarien osalta, lisäten sen kuivumisherkkyyttä nykytilaan verrattuna. -Kyrönjoen pääuoman läheisyys asettaa turpeenoton ja kuivatuksen vesiensuojelun erityisasemaan. Mahdollisten ennalta-arvaamattomien onnettomuuksien, rankkasateiden tai tulvien vaikutuksia vedenlaatuun ja vesiensuojeluun tulee tarkastella erityisellä ammattitaidolla ja varmuudella. Yleistä on, että juuri ennalta-arvaamattomien tilanteiden seurauksena syntyy suurimmat ympäristökuormitukset lähes jokaisella toimialalla. Rakenteiden ylimitoitus ja virtaamahallinta on tässäkin tapauksessa avainasemassa. Esimerkiksi rankkasateiden seurauksena tulee olla mahdollista saada kaikki vesimassat pidätettyä suolle ja johdettua käsittelymenetelmän läpi ennen vesistöön laskemista. -Hangasnevan sijainti <60 mmp. asettaa kuivatusmenetelmille ja kaivuutöiden tekemiselle vaatimuksia happamien sulfaattimaiden esiintymisen vuoksi. Valmistelun aikaisia maamassoja tulee tarvittaessa kyetä stabiloimaan sekä pystyä varmistumaan siitä, ettei happamien sulfaattimaiden happamuus kuormita vesistöä tai hankaloita valumavesien puhdistusta tai vesien luontaista puhdistautumiskykyä. -Mikäli hanke aikoo toteuttaa mm. esittämiään Länsi-Suomen ympäristöstrategian mukaisia tavoitteita turvetuotannon osalta, tulee hankkeessa kyetä luotettavasti osoittamaan miten ja millä menetelmillä Vapo kykenee a) alentamaan vesistökuormitusta, b) suoluonnon (erityisesti ojittamattomien suoalueiden osalta) luontoarvojen turvaamisen ja vaalimisen sekä c) toteuttaa kestävän kehityksen periaatetta. -Maakuntakaavoituksen mukaan vesistövaikutusten osalta kokonaiskuormituksen tulee pysyä nykyisellään. Hakijan olisi mielestämme esitettävä ne menetelmät ja keinot, jolla ko. tavoitteisiin päästään. Nähdäksemme vähintään vastaava määrä turvetuotantoalaa (vesistö-

7/13 kuormitusta) on poistuttava tuotannosta samaan aikaan samalla alueella kuin uusia tuotantoaloja otetaan käyttöön. Mieluiten poistuman olisi tapahduttava hakijan konsernin hallinnassa olevilta suoalueilta. -Näinkin laajassa hankkeessa, jossa hankealue käytännössä muutetaan täysin luonnottomaksi alueeksi, tulee selvittää myös muita luontoarvoja kuin eläimistö (nisäkkäät ja linnut) sekä kasvillisuus. On aivan ehdotonta, että hakija selvittää alueen luontoa suunniteltua tarkemmin. EU:n luontodirektiivin mukaan vastuulajeina on myös hyönteisiä (vähintäin perhoset ja sudenkorennot), selkärangattomia ja sammakoita. Myös alapuolisen vesistöalueen eläimistön ja kalaston selvittäminen olisi erityisen tärkeä, jotta myöhemmin hakija voi osoittaa hankkeen vaikutukset luontoon. Ilman näitä perusselvityksiä ei hakija voi esittää alueen uhanalaislajistosta, harvalukuisista lajeista tai suoluonnon monimuotoisuuden selvittämisestä varmoja esityksiä. -Hangasnevan kaakkoisosassa on ilmakuvatarkastelun perusteella avovesilampia, joiden osalta em. selvitykset tulisi selvittää erityisesti. Mikäli vesiallikot ovat vesilain 15 mukaisia kohteita, niiden rajaaminen hankealueelta pois on harkittava erikseen. -Virkistyskäyttöä rajoittavia vaikutuksia esitetään arvioitavan mm. marja- ja virkistyssoiden merkityksellä, alueen metsästyksellisellä merkityksellä ja tekemällä haastatteluita alueen asukkaille. Kaikki nämä arvioitavat suureet ja selvitysmenetelmät ovat käyttökelpoisia, mutta pelkästään luonnon itseisarvon merkitystä ei ole huomioitu millään tavoin. Se, että jokin laji, alue tai maisema on olemassa, mielletään aina tavalla tai toisella ihmisen hyödyntämiskelpoiseksi asiaksi tavalla tai toisella. Mielestämme juuri suoluonnossa on lukuisia tekijöitä, joiden pelkkä olemassaolo on tärkein asia, ilman sen kummempaa merkitystä ihmiselle. Tätä näkökulmaa tulee myös tarkastella YVA- ohjelmassa suon merkityksellä erityisesti luonnolle ja samalla myös ihmiselle. Museovirasto Lausunnossaan museovirasto toteaa, että kohtaan 6.6. Vaikutukset kulttuuriperintöön (s. 20) tulee lisätä vaikutukset muinaismuistolain (295/63) rauhoittamiin kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Hangasnevan alueelta on löydetty pitkospuiden jäännöksiä ns. Tohnin kirkkotiestä, joka on kulkenut Töysän Tohnista Kuortaneen ja Lapuan kautta Isonkyrön kirkolle (lähde: Leo Väyrynen 2004, Pohjan Kyrön kirkkotiet). Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä kohde tunnetaan nimellä Hangasneva ja sen tunnus on 1000002139. Koska kohteen tarkkaa laajuutta ja säilymisastetta ei toistaiseksi tunneta, tulee hankkeen ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin lisätä muinaismuistolain 13 :n mukainen muinaisjäännösinventointi. Museovirasto voi arvioida hankkeen vaikutusta arkeologiseen kulttuuriperintöön vasta lisätutkimuksen jälkeen. Tutkimuksen kustannukset tulevat muinaismuistolain perusteella yleisissä ja suurehkoissa yksityisissä hankkeissa hankkeen toteuttajan korvattavaksi. Museovirastolla ei ole rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaiseman osalta huomautettavaa arviointiohjelmasta. Mielipide 1 (Löyhingin pengerrysyhtiö) Löyhingin pengerrysyhtiö vaatii, että virtaamien lisääntymisen vuoksi, on sen saatava kompensaatiota pumppaus kustannuksiin. Myös alunavesien päästäminen heidän alueelleen olisi estettävä ja sitä olisi tarkkailtava, sillä se aiheuttaisi monia ongelmia heidän alueellaan. Yhtiö on valmis myös keskustelemaan kyseisistä asioista rakentavassa hengessä, jos tarvetta ilmenee.

8/13 Mielipide 2 (16 allekirjoittajaa) Mielipiteen esittäjä toivovat, että turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdettaisiin mieluimmin vaihtoehdon a:n mukaisesti kokonaan Kyrönjokeen. Vaihtoehdon b:n mukaan osa kuivatusvesistä johdettaisiin Löyhinkiluoman kautta Lapuanjokeen. Löyhinkiluoma on kuitenkin jo nyt monilta kohdin tukkoinen ja lisäkuormituksen aiheuttamat ongelmat viljelysmailla tulee selvittää hyvin. Mikäli kuivatusvesiä johdetaan Löyhinkiluomaan, tulee se mahdollisesti perata ja pitää huolta esteettömästä veden kulusta myös jatkossa. Mielipiteen esittäjät toteavat, että tuotantoalueelle johtavilla myös muussa käytössä olevilla teillä tulee huolehtia, että myös esimerkiksi maatalousajoneuvoilla on esteetön liikenne. Mielipiteen esittäjien mielestä arviointiselostuksessa tulee huomioida myös kaksi alueen pohjois- ja luoteispuolella olevaa asuinrakennusta (Huhta ja Koivulehto). 4 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankekuvaus Arviointiohjelma täyttää pääosin YVA- asetuksen 9 mukaiset sisällölliset vaatimukset. Länsi-Suomen ympäristökeskus kuitenkin edellyttää yhteysviranomaisena, että arviointityötä tarkennetaan jäljempänä esitetyn mukaisesti sekä huomioiden saapuneissa lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt asiat. Arviointiohjelmassa on YVA- asetuksen 9 mukaisesti esitetty tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista, maankäyttötarpeesta, hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin, hankevastaavasta, hankkeen toteuttamisen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ym. päätöksistä sekä hankkeen aikataulusta ja vaihtoehdoista, joihin sisältyy myös hankkeen toteuttamatta jättäminen. Hankkeen tarkoituksena on turvata kotimaisen polttoaineen saatavuutta Vaasan ja Seinäjoen kaupunkien lämmitykseen käytettäville lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitoksille. EPV Bioturve Oy hankkii energiaturve-tuotantoon soveltuvia maa-alueita ja aloittaa hankituilla alueilla turvetuotannon vaiheittain. Ensimmäisten tuotantoalueiden ympäristölupamenettelyt käynnistetään vuoden 2009 aikana. Alueellisen energiahuollon varmistaminen edellyttää myös loppuun tuotettujen alueiden korvaamiseksi uusien turvesoiden kunnostusta ja ottamista tuotantoon. Nykyisten tuotantoalueiden turvekerrosten loppumisen vuoksi poistuu tuotannosta lähivuosina huomattava määrä tuotantoalueita. Tuotantoon otetulla turvesuolla turvekerroksen hyödynnys kestää keskimäärin 20 30 vuotta. Suomen suoalasta on turvetuotannossa 0,6 %. Hangasnevan turvetuotanto on energiantuotantoon tarkoitettua polttoturvetta. Hangasneva on EPV Bioturve Oy:ssä valittu turvetuotantokohteeksi liiketaloudellisin, tuotantoteknisin ja suoalueen nykyisen tilan perusteella. Hankealue on EPV Bioturve Oy:n omistama alue. Alueen nykyinen metsäojitus on jo peruskuivattanut suoaluetta. Hankkeen turvetuotanto edellyttää tuotantosuunnitelman laadinnan sisältäen tuotantoalueilla toteutettavan vesiensuojelutekniikan. Hankealue sijaitsee kohtuullisella kuljetusetäisyydellä turpeen käyttäjistä. Arviointiohjelmassa on käsitelty hankkeen liittymistä muihin hankkeisiin. Hangasneva eteläja keskiosa sijaitsevat Kyrönjoen vesistöalueella (32) ja pohjoisosa Lapuanjoen vesistöalueella. Kyrönjoen valuma-alueella oli vuonna 2007 toiminnassa 67 turvetuotantoaluetta joiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala on 8 700 ha. Keskimäärin yksittäisen tuotantokentän pinta-ala on siis noin 100 ha. Vuosittain tuotannossa oleva ala saattaa vaihdella suurestikin. Osa Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsevista turvetuotantoalueista on jo vanhoja ja vanhimmasta päästä pian poistumassa turvetuotannosta. Turvetuotanto on keskittynyt pääasiassa jo-

9/13 en yläjuoksulle Seinäjoen, Jalasjoen ja Kauhajoen alueelle. Lapuanjoen valuma-alueella oli vuonna 2007 toiminnassa 69 turvetuotantoaluetta, joiden yhteenlaskettu kokonaispinta-ala oli 3 600 ha. Arviointiohjelmassa mainitaan, että Hangasnevan läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähin suojelualue on Hangasnevasta 8,7 km etelään sijaitsee Nättypiin Natura 2000 alue. Nättypii on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde. Suojelualueisiin voisi lisätä noin 6 km päässä sijaitseva Simpsiön luonnonsuojelualue. Vedet suoalueelta purkautuvat suoalueelta metsäojien kautta suon länsi- ja pohjoispuolen peltoalueiden kuivatusojiin. Arviointiohjelman mukaan Hangasnevan hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole pohjavesialueita. Karttatarkastelun perusteella lähin pohjavesialue on Hangasnevan lounaispuolella sijaitseva Koivulakson (1097503) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I), jonne on hankealueelta matkaa noin 2,5 km. Muita pohjavesialueita ovat Liipantönkkä (1097502), jonka etäisyys Hangasnevalle on karttatarkastelun perusteella noin 4km, Heralankangas (1097508), jonka etäisyys hankealueelle on noin 6 km, sekä Troihari (1097505) ja Saarenkangas (1040801), joiden kummankin etäisyys hankealueelle on noin 7 km. Arviointiohjelman mukaan arviointiselostuksessa kuvataan alapuolisen vesistön laatu, kalasto ja kalastus sekä rapu ja ravustus olemassa olevien tietojen perusteella. Löyhinkiluomasta on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa, joten vaikutusten arviointi pelkkien olemassa olevien tietojen perusteella on vaikeaa. Arviointiselostuksessa tuleekin huomioida kuivatusvesien vaikutukset myös Löyhinkiluomaan, ei pelkästään Lapuanjokeen. Maakuntakaavassa Hangasneva sijoittuu turvetuotantovyöhykkeelle tt-2, jolle on annettu suunnittelumääräys III. Suunnittelumääräyksen mukaan vesistöalueella on turvetuotannon suunnittelussa huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Määräys koskee sekä Kyrönjoen että Lapuanjoen valuma-alueita. Vesistövaikutukset tulee pyrkiä minimoimaan mahdollisimman tehokkaalla vesien käsittelyllä, mikäli hankealueelle syntyy turvetuotantoa. Arviointiohjelmassa vaihtoehtoina ovat turvetuotanto Hangasnevan tuotantoalueella toteutettuna eri vesienkäsittelymenetelmillä. Toiminnanharjoittajan tuleekin arviointiselostuksessa ottaa erityisesti huomioon, että ympäristölupamenettelyssä yleisesti edellytetään kuivatusvesien ympärivuotista käsittelyä. Kuivatusvesien johtamista ainoastaan sulan maan aikana pintavalutuskenttään ei ole pidetty turvetuotantoalueilta tulevan kuormituksen vähentämisen kannalta riittävänä vesiensuojelutasona. Hankkeeseen liittyvät luvat, suunnitelmat ja ohjelmat sekä muut hankkeet Hankkeen toteuttamisen edellyttämää lupamenettelyä ei ole selostettu tarpeeksi kattavasti. Arviointiselostuksessa tulee olla tarkempi kuvaus YVA- menettelyn jälkeisestä vaiheesta ja hankkeen vaatimasta ympäristöluvasta (lupahakemus Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon, kuuleminen, vastineet, päätös, valitusoikeus). Se antaisi lukijalle paremman kuvan vaikutusmahdollisuuksista ja YVA- menettelyn roolista. Arviointiselostuksessa tulisi kuvata soveltuvin osin myös muuta hankkeeseen liittyvää lainsäädäntöä (ks. esim. Turvetuotannon ympäristönsuojeluopas 2008) kuten ympäristönsuojelu, luonnonsuojeluja, vesilait ja asetukset, laki ja asetus vesienhoidon järjestämisestä, jätelaki ja asetus, laki eräistä naapuruussuhteista, maankäyttö ja rakennuslaki ja asetus ja siihen sisältyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ympäristövahinkovastuulaki, muinaismuistolaki, valtioneuvoston päätökset melutason ja ilmanlaadun ohjearvoista sekä kaivannaisjätedirektiivi jätehuoltosuunnitelmineen.

10/13 Ohjelmassa ei ole huomioitu vesipolitiikan puitedirektiivin vaikutuksia. Ohjelman laatijan tulee arvioida juuri kyseisen YVA- hankkeen ja puitedirektiivin tavoitteiden välistä suhdetta ja hankkeen liittymistä direktiivin tavoitteisiin ja huomioida Kyröjoen alemman osan ekologinen tila. Vaihtoehtojen käsittely ja vertailu Arviointiohjelmassa on YVA- asetuksen 9 mukaisesti esitetty tiedot hankkeen vaihtoehdoista, joihin sisältyy myös hankkeen toteuttamatta jättäminen (ns. nollavaihtoehto). Vaihtoehtovertailu on olennainen osa YVA- menettelyä ja arviointitulosten esittämistä. Se tulee toteuttaa systemaattisesti ja eritellen selkeästi kaikki vaihtoehdot ja niiden sisältö kaikkine merkittävine ympäristövaikutuksineen. Vaihtoehtoisista vesiensuojeluratkaisuista tulisi esittää purkuvesistön läheisyyden vuoksi vähintään kaksi vaihtoehtoista menetelmää, jotka ovat ympärivuotisesti tehostettuja. Nyt esitetyssä mallissa vain pintavalutuskenttä on esitetty ympärivuotiseksi ja kemiallinen käsittely olisi käytössä vain tuotantokaudella / pakkaskauden ulkopuolella. Hankkeen suuruudesta johtuen (387 ha), tulee vesienkäsittely olemaan avainasemassa. Vaikutukset ja niiden selvittäminen Vaikutukset pinta ja pohjavesiin Arviointiohjelmassa kohdassa 6.15 Alustava vaikutusalueen rajaus ja epävarmuustekijät (sivu 31) todetaan: "Pohjavesialueet, kaivot ja pienvedet, sekä maisema- ja kulttuuriperintövaikutukset arvioidaan hankealueelta ja sen välittömästä lähiympäristöstä". Yhteysviranomainen edellyttää, että 1000 metrin säteellä olevat kaivot tulee kartoittaa ja 500 metrin säteellä olevien käytössä olevien kaivojen vedenlaatu on syytä selvittää. Turvetuotannossa vesistöön kohdistuvat vaikutukset on tärkeä ja ne on huomioitu jo maakuntakaavatasolla. Lapuanjoen ja Kyrönjoen valuma-alueilla vesistökuormitusta ei saa lisätä. Turvetuotantoalueet ovat pääosin jokien latvoilla, joilla kuormitusta on käsitelty lähinnä vain ravinteina ja kiintoaineksina. Hangasnevan alue sijaitsee korkeudella, jossa esiintyy happamia sulfaattimaita. Kuivatuksen (myös ympärysojien) vaikutukset vaativat siksi erityistä selvitystä. Tiedetään, että sulfidit pääsevät hapettumaan, vesien ph laskee ja metallit liukenevat jos ojitus ulottuu niitä sisältäviin kivennäismaakerroksiin. Ojitussyvyys ja happamoitumisvaikutuksen selvitys ja torjuntakeinot tarvitaan kaikkiin toteutusvaihtoehtoihin. Luontovaikutukset Hangasneva on ojitettu suoalue, jossa on jäljellä vain muutama ojittamaton palanen. Suoalue on kuitenkin kaikkiaan noin 400 hehtaarin laajuinen, minkä vuoksi sillä voi olla (ojitusten vaikutuksista riippuen) huomattavakin merkitys etenkin linnuston kannalta. Arviointiohjelmaan sisältyykin sekä kasvillisuusselvitys (suotyypit ja alueen edustavuuden arviointi) että pesimälinnuston selvitys. Suoalueen kohtalaisen laajuuden vuoksi sillä saattaa olla merkitystä myös linnuston muutonaikaisena levähdys-, kerääntymis- ja saalistuspaikkana. Myös tätä merkitystä on syytä selvittää ja arvioida hankkeen vaikutuksia siihen. Myös perhoslajiston selvitys on paikallaan, mikäli suolla on vielä jäljellä merkittäviä harvapuustoisia rämealueita. Luontodirektiivin liitteen IV a lajeista on syytä selvittää viitasammakon mahdollinen esiintyminen alueella (kutuaikana keväällä).

11/13 Linnusto-, kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnit on esitetty tehtäväksi kesällä 2009. Arviointiohjelmassa ei ole mainintaa tarkemmista menetelmistä. Luontoselvityksissä tulee käyttää apuna esimerkiksi Ympäristöministeriön nimittämän Turvetuotannon ympäristönsuojelun koordinointiryhmän 5.2.2009 hyväksymää opasta (Luontoselvitykset turvetuotannon ympäristölupahakemuksessa). Menetelmien tulee antaa riittävä tieto alueen mahdollisista luonnonsuojelullisista arvoista. Luonto- ja ympäristöarvot tulee selvittää luotettavasti ja perusteellisesti sekä esittää, voidaanko alue ottaa tuotantoon ko. arvot huomioiden. Suoalueen ja turpeenkaivuun vaikutusalueen luontoselvityksiin tulee varata riittävästi aikaa. Arviointiohjelmassa on mainittu, että Vaasan kaupunki ottaa raakavetensä Kyrönjoesta, mutta hankkeen aiheuttaman kuormituksen vaikutuksia Vaasan vesihuollon kannalta ei ole esitetty arvioitavaksi. Hankkeen vaikutukset vesistöön tulee arvioida arviointiselostuksessa huolella, ottaen huomioon kohteen läheisyys Kyrönjoen pääuomaan. Mahdollisten ennalta arvaamattomien onnettomuuksien, rankkasateiden tai tulvien vaikutuksia vedenlaatuun ja vesiensuojeluun tulee tarkastella erityisellä ammattitaidolla ja varmuudella. Vaikutukset ihmisiin Arviointiohjelmassa ei ole suoranaisesti käsitellä vaikutuksia ihmisiin, mutta niitä tarkastellaan muitten vaikutusten yhteydessä. Ohjelmassa ne esitetään kiitettävästi, mm. pöly-, melu-, liikenne- ja yhteiskunnallisten vaikutusten sekä "Riskit ja toimenpiteet riskien varalta" kohdan yhteydessä. Myös vaikutusten arvioinnissa käytettävät arviointimenetelmät on esitetty. Suoluonnossa on lukuisia tekijöitä, joiden pelkkä olemassaolo on tärkein asia, ilman sen kummempaa merkitystä ihmiselle. Tätä näkökulmaa tulee myös tarkastella YVA- ohjelmassa suon merkityksellä erityisesti luonnolle ja samalla myös ihmiselle. Vaikutukset maankäyttöön ja maisemaan Osallistuminen Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Kyseisellä alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteisia kaavoja. Arviointiselostuksessa on lisättävä vaikutukset muinaismuistolain (295/63) rauhoittamiin kiinteisiin muinaisjäännöksiin. Hangasnevan alueelta on löydetty pitkospuiden jäännöksiä (Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri, kohde Hangasneva, tunnus 1000002139). Koska kohteen tarkkaa laajuutta ja säilymisastetta ei toistaiseksi tunneta, tulee hankkeen ympäristövaikutuksia koskeviin selvityksiin lisätä muinaismuistolain 13 :n mukainen muinaisjäännösinventointi. Hangasneva on merkitty kuuluvaksi osittain maaseudun kehittämisen kohdealueeksi sekä myös matkailun vetovoima-alueeseen. Alueella on suo- ja luontomatkailuun liittyviä palveluita, joten vähäisen mutta yrittäjälle merkityksellisen elinkeinotoiminnan säilyminen on mahdollisuuksien mukaan turvattava jatkossakin. Hangasneva on välittömässä läheisyydessä Kyrönjoen kulttuurimaisema-alueen kanssa. Turpeenkaivuutoimintaa ja suon muuttumista tulee kuvata ja selvittää sen vaikutuksia kulttuurimaisemaan vaikuttavien tekijöiden osalta huolella. Hankkeesta kiinnostuneille on järjestetty yleisötilaisuus arviointiohjelman valmistumisen jälkeen. Seuraava yleisötilaisuus pidetään YVA- menettelyn alustavan toteutusaikataulun

12/13 mukaan arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen. Arviointimenettelyn osallistumisjärjestelyjä voidaan pitää riittävänä. Seuraavan yleisötilaisuuden yhteydessä voisi harkita onko syytä samanaikaisesti myös järjestää maastokäynti. Raportointi Arviointiohjelma sisältää tiedot hankkeesta ja sen liittymisestä muihin hankkeisiin, hankkeen eri toteuttamisvaihtoehdoista ja nk. 0-vaihtoehdosta, hankkeen edellyttämistä suunnitelmista, luvista ja päätöksistä, kuvaus ympäristöstä, tiedot ympäristövaikutuksia koskevista laadituista ja suunnitelluista selvityksistä, arvioinnissa käytettävistä menetelmistä ja niiden taustaoletuksista, ehdotus vaikutusalueen rajauksista, suunnitelma arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestämisestä sekä arvio suunnittelu- ja toteuttamisaikataulusta. Arviointiohjelma on havainnollinen ja ymmärrettävä. Se sisältää vaihtoehtojen vertailumahdollisuuden ja siitä saavat eri osapuolet riittävästi informaatiota sekä siitä muodostuu myös riittävä kokonaiskuva koko hankkeesta. Arviointiohjelma ei sisällä tiivistelmää, jossa esitetään tärkeimmät pääkohdat sekä hankkeesta että ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Arviointiselostuksessa on lisättävä tiivistelmä. Muutoin raportointia voidaan pitää riittävänä. Yhteenveto ja ohjeet jatkotyöhön Arviointiohjelmasta toimitetut lausunnot ja mielipiteet ja yleisötilaisuudessa esitetyt näkemykset auttavat osaltaan ympäristövaikutusten arvioinnin suunnittelussa ja suuntaavat arviointia merkitykselliseksi koettujen vaikutusten selvittämiseen. Laadittavassa arviointiselostuksessa tulee todeta, miten yhteysviranomaisen lausunto, saapuneet lausunnot ja mielipiteet sekä muissa yhteyksissä esiin tulleet kannanotot on otettu huomioon arvioinnissa. 5 LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO Ympäristökeskus lähettää lausuntonsa tiedoksi lausunnonantajille ja mielipiteiden esittäjille. Lisäksi yhteysviranomaisen lausunto pidetään yleisön nähtävillä yhden kuukauden ajan virka-aikana Seinäjoen ja Lapuan kaupunkien virallisilla ilmoitustauluilla. Lausunto tulee nähtäville myös verkkosivuille: www.ymparisto.fi/lsu/yva-vireilla. Yhteysviranomainen toimittaa hankkeesta vastaavalle jäljennökset annetuista lausunnoista ja mielipiteistä. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Länsi-Suomen ympäristökeskuksessa. Johtaja Pertti Sevola Ylitarkastaja Egon Nordström Suoritemaksu 5 450 Jakelu Tiedoksi EPV Bioturve Oy, suoritemaksua vastaan Lausunnon antajat ja mielipiteen esittäjät Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus, liitteenä 2 kpl arviointiohjelmia

Maksun määräytyminen ja maksua koskeva muutoksenhaku 13/13 Maksu määräytyy ympäristöministeriön asetuksessa alueellisten ympäristökeskusten suoritteista(1387/2006) olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksuvelvollinen, joka katsoo, että lausunnosta perittävän maksun määräytymisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua Länsi-Suomen ympäristökeskukselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräytymisestä. Osoite: Länsi-Suomen ympäristökeskus PL 262, 65101 VAASA, sähköposti: kirjaamo.lsu@ymparisto.fi