EROKOKEMUSTEN MERKITYS LAPSEN JA NUOREN PSYYKKISELLE KEHITYKSELLE ESITELMÄ EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTON SEMINAARISSA 11.10.2018 JARI SINKKONEN, LT, LASTENPSYKIATRIAN DOSENTTI TURUN YLIOPISTO
Kiintymyssuhde (attachment) voimakas, spesifinen tunneside lapsen ja hoivaajan välillä sukua eläinten leimautumiselle välttämätön mutta ei riittävä henkiin jäämisen edellytys kiintymyssuhdemallit muodostuvat 12 ensimmäisen kuukauden aikana ja kehittyvät ja muokkautuvat koko eliniän
EROKOKEMUKSET Eroahdistus eli separaatioahdistus on reaktio eroon joutumisen uhkaan Lapsi viestii hätäänsä itkulla ja takertumalla kiintymyksen kohteeseen Separaatio aiheuttaa lapsessa yhtä voimakasta ahdistusta kuin aikuisessakin, mutta lapsen keinot sen käsittelemiseen ovat rajallisia Jokainen lapsi kokee eroja; tärkeää on, miten niitä käsitellään
Kiintymyssuhdeteorian luonne John Bowlby (1979): Kutsun kiintymyssuhdeteoriaksi tapaa käsitteellistää inhimillisten olentojen taipumusta muodostaa vahvoja tunnesiteitä erityisiin merkittäviin toisiin ja selittää tunneperäisen kärsimyksen ja persoonallisuushäiriöiden moninaisia muotoja, mm. ahdistusta, vihaa, masennusta, etääntymistä, jotka syntyvät tahdonvastaisen eroon joutumisen ja menetyksen seurauksina
TRAUMAATTISET EROKOKEMUKSET Ovat äkillisiä ja selittämättömiä Toistuvat usein Kiintymyssuhteet katkeavat niin monta kertaa, että lapsi menettää kykynsä kiintyä kehenkään Seurauksena voi olla ns. organisoitumaton kiintymyssuhde Jos lapsi ei ole voinut muodostaa kehenkään spesifiä kiintymyssuhdetta, seurauksena voi olla Reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö (RAD) tai Estoton kiintymyssuhdehäiriö
ORGANISOITUMATON KIINTYMYSSUHDE Hoivaaja on ollut joko pelokas tai pelottava eikä ole pystynyt eläytymään lapsen tilanteeseen Voi näyttää ulospäin yllättävän normaalilta; kuitenkin hetkittäin outoa käytöstä, irvistyksiä, pään hakkaamista, jähmettymistä, valppautta tms. Lapsi on kokenut toistuvia traumoja ja menetyksiä joiden käsittelyyn ei ole saanut apua Lapsi on kroonisessa stressitilassa; seurauksena voi olla keskushermoston kehityshäiriö
RAD JA ESTOTON KIINTYMYSSUHDEHÄIRIÖ RAD (Reactive Attachment Disorder): lapsi vetäytyy kontakteista omiin oloihinsa Ei hae läheisyyttä, tukea tai lohdutusta aikuisilta Estottomassa häiriössä lapsi on valikoimattoman sosiaalinen Saattaa lähteä ventovieraiden mukaan; on vaarassa tulla hyväksikäytetyksi RAD:in ennuste on parempi kuin estottoman häiriön
TOISTUVIEN EROKOKEMUSTEN SEURAUKSET Mitään yksiselitteisiä, ainoastaan erokokemuksista johtuvia psyykkisiä oireita tai ongelmia ei ole, vaan kliininen kuva voi vaihdella suuresti MULTIFINAALISUUS: sama haittatekijä voi johtaa useisiin erilaisiin kliinisiin ilmenemismuotoihin EKVIFINAALISUUS: erilaiset haittatekijät voivat johtaa samantapaisiin häiriöihin
KOETTU TRAUMA: OLEN YKSIN JA PELKÄÄN Keskushermosto ylivirittyy Ajankohtaiset stressorit muistuttavat traumasta Sietämättömän tuskallisia tunnetiloja VETÄYTY- MINEN isolaatio dissosiaatio depressio ITSETUHOISIA TEKOJA päihteet syömishäiriöt viiltely ym. Itsemurha-ajatukset TUHOAVUUS aggressio väkivalta raivokohtaukset
TRAUMAATTISTEN EROKOKEMUSTEN SEURAUKSET Traumaattinen tapahtuma ylittää psyyken käsittelykyvyn, mistä seuraa voimakkaiden ja kokonaisvaltaisten psyykkisten puolustuskeinojen ilmestyminen Sellaisia ovat kieltäminen, havaintojen vääristyminen, emotionaalinen turtuminen, mahdollisesti dissosiaatio Jos näistä keinoista ei ole apua, seuraa PTSD eli traumaperäinen stressihäiriö
DISSOSIAATION OIREISTA Organismi pyrkii suojautumaan dissosiaation avulla sietämättömän kuormittavilta tilanteilta Dissosiaatio voi näkyä kontaktin äkillisinä katkoksina, humpsahduksina johonkin toiseen todellisuuteen Lapsi voi kiertyä sykkyrälle ja nukahtaa hankalassa tilanteessa tai alkaa hymyillen puhua jostakin aivan muusta asiasta Aistihavainnot voivat vääristyä ja muuttua: äänet loittonevat, esineiden ääriviivat muuttuvat, oma ruumis voi tuntua vieraalta, turralta tms. Oireita voi näkyä hämmentävissä, ahdistavissa tai pelottavissa tilanteissa
PTSD; TRAUMAPERÄINEN STRESSIHÄIRIÖ Traumaperäisen stressihäiriön oireita: 1. Mieleen tunkeutuvia, ahdistavia muistoja tapahtuneesta 2. Painajaisia 3. Uhkan ja vaaran pakonomaista ajattelemista 4. Ylenmääräistä pelokkuutta 5. Traumakokemukset aktivoituvat vähäisistä ja siihen liittymättömistä syistä (ns. trigger-mekanismi) 6. Ahdistus ja tunnekuohu vuorottelevat turtumisen tunteiden ja välinpitämättömyyden kanssa
TRAUMAATTISISTA KOKEMUKSISTA SELVIYTYMINEN I Se, miten lapsi selviytyy kokemastaan, riippuu monista tekijöistä: 1. Traumaa/separaatioita edeltäneistä vaiheista ja varsinkin kiintymyssuhteiden turvallisuudesta tai turvattomuudesta 2. Tapahtumien kulusta ja erokokemusten luonteesta 3. Siitä, miten lapselle läheiset aikuiset huolehtivat hänestä, ja millaiset mahdollisuudet lapsella on aikanaan käsitellä kokemuksiaan 4. Käsittelemättä jääneet traumat ja menetykset jäävät mieleen eräänlaisina vierasesineinä, ja niillä on tutkitusti monia haittavaikutuksia kehitykselle
TRAUMAATTISISTA KOKEMUKSISTA SELVIYTYMINEN II Tilanne pitäisi vakauttaa eli taata lapselle mahdollisuus riittävän hyvän kiintymyssuhteen luomiseen Lapsen omille selviytymiskeinoille on annettava riittävästi aikaa ja tilaa Lapsen on saatava olla rauhassa ja vetäytyä kuoreensa jos hän niin haluaa Aikuisen läheisyys ja saatavilla olo on tärkeää Aluksi vain vähän sanoja, mutta paljon läheisyyttä Aikuinen on käytettävissä tapahtumien sanalliseen käsittelyyn heti, kun lapsi sitä toivoo