No 11 3.9.2013 vapaaehtoistyö Voima pelastaa merellä unelmista potkua arkeen hyvinvointi s. 32 saako ihmistä tuunata? etiikka s. 52 7 x kysy kalaöljystä
Irti masennuksesta Jan-Henry Stenberg, Salla Saiho, Satu Pihlaja, Helena Service, Matti Holi, Grigori Joffe Irti masennuksesta esittelee itsehoito-ohjelman, jonka avulla voi nousta ylös masennuksen kuopasta. Kirja perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kehitettyyn verkkoterapiaan, joka tarjoaa kohdennettua etähoitoa mielenterveyden häiriöihin. Syyskampanjan aikana 19.8. 15.9. kirjat 25 % 1. painos 2013, 152 s., ISBN 978-951-656-471-8 Sh. 19 Tarjous 14,25 Irti paniikista Jan-Henry Stenberg (toim.) Irti paniikista esittelee itsehoitoohjelman, jonka avulla voi vapautua paniikkihäiriöstä. Kirja perustuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kehitettyyn verkkoterapiaan, joka tarjoaa kohdennettua etähoitoa mielenterveyden häiriöihin. Se pohjautuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan, joka on tehokas hoito ahdistukseen ja paniikkihäiriöön. Kulttuuri pidentää ikää Markku T. Hyyppä Kirja valottaa kulttuurin terveyttä edistäviä vaikutuksia ja kokoaa yhteen aiheeseen liittyvän tieteellisen tutkimuksen. Neurologi ja tietokirjailija Markku T. Hyyppä on koonnut tutkimustulokset, jotka kiistatta osoittavat, että kulttuurifriikki elää sohvaperunaa pitempään. Ruuhkataidot Iloa vanhemmuuteen Kaisla Joutsenniemi, Veera Mustonen Pienten lasten vanhemmille tieteeseen pohjautuvia neuvoja elämän ruuhkavuosiin. Kymmenen mielen ja vuorovaikutuksen taidon avulla vanhemmat voivat helpottaa arjen pyöritystä ja omiin tavoitteisiin pääsemistä. Vanhemman taitava vuorovaikutus auttaa myös lasta omaksumaan vastaavia taitoja. Sairaus ja toivo Risto Pelkonen, Matti O. Huttunen, Kaija Saarelma (toim.) Sairaus ja Toivo -teos käsittelee useista eri näkökulmista toivon ylläpitämistä näennäisen toivottomissa tilanteissa terveydenhuollon arjessa. Kirjan kohderyhmänä ovat lääkärit ja tulevat lääkärit, mutta myös muut terveydenhuollon ammattihenkilöt ja suuri yleisö. 1. painos 2013, 130 s. ISBN 978-951-656-473-2 1. painos 2013, 132 s. ISBN 978-951-656-479-4 1. painos 2013, 237 s. ISBN 978-951-656-468-8 1. painos 2013, 270 s. ISBN 978-951-656-412-1 Sh. 19 Tarjous 14,25 Sh. 23 Tarjous 17,25 Sh. 29 Tarjous 21,75 Sh. 32 Tarjous 24 Syyskampanjan aikana 19.8. 15.9.2013 kaikki normaalihintaiset kirjamme -25 % suositushinnasta Duodecimista, Suomalaisesta Kirjakaupasta sekä kampanjakoodilla RFLEEC8K verkkokaupastamme osoitteessa http://verkkokauppa.duodecim.fi. Syyskampanjaan eivät kuulu D-pokkarit ja pysyvästi tarjouksessa olevat kirjat. www.duodecim.fi
terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No 11 3.9.2013 KANNEN KUVA: ANNIKA RAUHALA 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Veera Einola 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Kätilöille töitä lääkäreiltä 14 kansi Voimanainen 20 Ammatissa: Soitto riittää 23 Kolumni 24 Hyvässä hengessä 27 Terveys 28 Miltä työ maistuu? 30 Sairaus: Vatsa herkillä 32 kansi Hyvinvointi: Unelmoi kuin teini 36 Kaikki samalta luukulta 40 kansi Kalaöljyä voi saada liikaa 44 Laadusta ei saa tinkiä 48 Ulkomaat: Vauvoja ja poliiseja 52 kansi Ihminen uusiksi 78 Tieni tähän: Sydän mukana 80 Ihana arki: Kiekko koriin 82 Suolaa haavoille tehyläinen 58 Keskustelua 60 Tehy-uutiset 62 Sinustako työpaikkasi luotettu? 65 Homma hoidossa 66 Me kaksi 68 Jäsentapahtumat 70 Hyöty 24 harjoittelussa Hyvässä harjoittelupaikassa uskaltaa kysyä tyhmiä. kolme juttua opiskelusta 28 työuran alussa Mikko Kaartinen sai vakituisen paikan heti valmistuttuaan. 44 opinportailla tuksen rinnalle tarvittaisiin uusia Lähihoitajakoulu- tutkintoja. 72 Tarkastaja Jos et hymyillyt koko ajan, tultiin kysymään, mikä on hätänä. Työharjoittelun Thaimaassa tehnyt Maija Nuutinen sivulla 48. TEHY t 11 2013 3
tekee päivästäsi mukavan - Miellyttävä stretch Navy-sininen Turkoosi Liila Kirsikka Marine Vaalean vihreä Malli 20213 Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Malli 98591 Naisten T-paita, jossa 2/3 hiha ja pyöreä kaula-aukko. Vartalomyötäinen malli. 92% puuvilla / 8% lycra XS 3XL 19,90 sis. Alv 24% 2 kpl 35 g Valitse vapaasti kaksi ylätai alaosaa yhteishintaan 69 g Tarjous voimassa 30.09. asti Vihreä Turkoosi Musta Kirsikka Valkoinen Liila Miellyttävä Stretch, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Tehy nr. 11 2013 Musta Musta Navysininen Navysininen Valkoinen Valkoinen Malli 99301 Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. XXS /34 4XL/50 49,90 sis. Alv 24% Malli 99302 Unisex-housut vyötärönauhalla, painonappi ja vetoketju edessä, takana resori. Kaksi sivutaskua ja takatasku. XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Tarjoukset ovat voimassa 30.09. asti. Tilauskoodi TH11 Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme www.praxiswear.fi tai soita numeroon 02-284 2886 Praxis-työvaatteet Emännänkatu 11 21100 Naantali info@praxiswear.fi
pääkirjoitus Pyhä lehmä olohuoneessamme Päätoimittaja päivi jokimäki nyt ne aikoo laimentaa keskiolutta! Holhousta! Tällainen huuto alkaa heti, kun otetaan puheeksi päihdehaittojen vähentäminen lakimuutoksilla. Pelkoa kansalaisessa herättää se, että alkoholia ei saisikaan enää pyhänä kioskilta. Toinen merkittävä argumentti on se, että kauppa menettää rahaa, jos suomalainen ostaa vähemmän viinaa. Julkisesti haitoista puhuvat joutuvat välittömästi kiihkomielisten juomareiden riepotettavaksi. Meillä kuolee vuosittain 4 000 ihmistä päihdehaittoihin. He eivät ole rappioalkoholisteja, vaan ihan tavallisia työssäkäyviä virtasia. Niin sanotut kohtuukäyttäjät sairastuvat yhä useammin maksasairauksiin. Alkoholi on meillä pyhä lehmä, jonka annetaan märehtiä verovarojamme. Koko sosiaali- ja terveydenhoito lainehtii juomiseen liittyvistä haitoista. Miksi alkoholilakia kommentoimaan otetaan mediassa nimenomaan ravintola-alan edustajia? Miksei vaikka päivystyspoliklinikan henkilökuntaa? Näkökulma aamuneljän juopotteluun voisi olla aika erilainen. menin rock-konserttiin. Upea päivä, hienoa musiikkia ja palvelu pelasi. Enpä muista koskaan nähneeni niin paljon niin humalaisia keski-ikäisiä. Miten viini ja väkevät soveltuvat aurinkoisena päivänä kymmenien tuhansien Koko sosiaali- ja terveydenhoito lainehtii juomiseen liittyvistä haitoista. Terveystempaus Senaatintorilla ihmisten janojuomaksi? Mielestäni toiminta näytti laittomalta. Miehet tungeksivat konserttiyleisön joukossa kourissaan muutama snapsi, jotka kaatuivat kurkkuun pohjanmaan kautta parissa minuutissa. Ja pian ei ollut kenelläkään enää kivaa. Mikä tässä on niin tarpeellista? ulkomailta tuodun ja Alkosta ostetun alkoholin määrä on pysynyt samana, vaikka nyt jotkut ovat julkisuudessa sopivasti järkyttyneet Viron viinarallista. Tänä aikana on sen sijaan kasvanut ruokakaupoista ostetun alkoholin määrä sekä alkoholisairaudet ja -kuolemat. Ainoa tapa karsia päihdesairauksia ja -kuolemia on vähentää alkoholin kulutusta. Miten temppu tehdään? En usko että kukaan oikeasti kärsisi, jos kaupassa ei saisi myydä nykyisen vahvuista olutta tai jos joinakin päivinä vuodessa jäisi alkoholi ostamatta. 30 VUOTTA SITTEN hyvää hoitoa lisää hoitajia. Terveys on jokaiselle ihmiselle läheinen asia. Hyvän hoidon turvaaminen on meille tehyläisille tärkeätä. Haluamme kehittää sosiaali- ja terveyspalveluita sekä hoidon laatua. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme riittävän määrän työpaikkoja, hoitotyöntekijöiden virkoja. Tervetuloa tutustumaan ajatuksiimme ja työhömme. Näin kutsuivat tehyläiset suurta yleisöä saamaan elvytyshoitoa Senaatintorille 24. elokuuta. Henkilökuntaa tarvitaan paljon lisää, kun vanhustenkin määrä lisääntyy, sanoi Tyyne Virkko, joka on ollut eläkkeellä parisen vuotta. Toivottavasti hoitomahdollisuuksia parannetaan niin kuin Tehy haluaa, opettaja Arvi Karpow sanoi. Olen täysin samaa mieltä kuin tekin. Tehy on oikealla asialla. TEHY 24/1983 TEHY t 11 2013 5
itse asiassa Opiskelijoiden innostaja Vaikuta ja vaikutu, kehottaa Tehyn opiskelijayhdistyksen puheenjohtaja Veera Einola. teksti Riitta Hankonen kuva Liisa Takala 1 Mitä Tehyn opiskelijayhdistys tekee? Yhdistys edistää ja valvoo opiskelijoiden etuja sekä Tehyssä että yhteiskunnassa. Yhdistyksen kautta pystymme hoitamaan asioita, jotka ehkä muuten jäisivät kokonaan hoitamatta tai ainakin viivästyisivät. Esimerkiksi valmistuneiden opiskelijoiden laillistaminen viivästyi aiemmin Valvirassa, minkä vuoksi valmistuneet joutuivat työskentelemään alhaisemmalla palkalla. Opiskelijayhdistys tarttui ongelmaan, ja se ratkesi. 2 Miksi opiskelijan kannattaa kuulua Tehyyn? Opiskeluaikana on hyvä vaikuttaa ja vaikuttua. Opiskelijan on syytä ottaa kantaa jo opiskeluaikana. Jäsenyys on kannanotto. Opiskelijalla on Tehyssä samat jäsenedut kuin varsinaisella jäsenellä. 3 Mitä hyötyä opiskelijalle on ammatillisista järjestöistä, jotka ovat Tehyn yhteistyöjäsenjärjestöjä? Opiskelijan tulisi kuulua sekä Tehyyn että yhteistyöjäsenjärjestöön, koska siten hän saa parhaan mahdollisen edunvalvonnan. Yhteistyöjäsenjärjestöt antavat juuri omaan ammattiin liittyviä näkökulmia ja koulutusta. Yhteistyöjäsenjärjestöjä on Tehyssä yhdeksän. Lisäksi lähihoitajilla sekä jalkahoitajilla ja -terapeuteilla on yhdistykset, jotka tekevät yhteistyötä Tehyn kanssa. 4 Millaiset ovat urasuunnitelmasi? Valmistun terveydenhoitajaksi vuoden päästä. Haluan hakeutua kliiniseen työhön, mutta haluan myös kouluttautua lisää. Minulla on kova tiedonjano, ja uskon, että työnantajat arvostavat monipuolisuutta. 5 Millaisesta työelämästä unelmoit? Hyvässä työpaikassa on kaikilla hyvä olla. Työkaverit kohtelevat toisiaan kollegiaalisesti ja asiallisesti. Hyvässä työpaikassa on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä, esimerkiksi työaikoihin. Etätyömahdollisuus houkuttelisi, vaikka se ei kaikessa hoitotyössä ole mahdollista. Verkkopalvelujen ansiosta terveydenhoitaja pystyisi kuitenkin tekemään osan työstään etänä. 6 Jäsenyys on kannanotto. Mikä on hoitoalan suurin haaste? Palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Kunta-alan omalla työehtosopimuksella olisi kiire, sillä pula hoitohenkilöstöstä on todellisuutta. Myös monikulttuurisuus työpaikoilla, erityisesti pääkaupunkiseudulla, lisääntyy, ja siihen pitää olla valmiuksia. 7 Millainen on hyvä esimies? Hän on keskusteleva, rakentava ja tasapuolinen. Hän kouluttaa itseään, hankkii ideoita ja vaikutteita. Esimiehen ei pidä olla liikaa kaveri, mutta ei myöskään liian etäinen ja jäykkä auktoriteetti. 8 Mikä hoitoalan etiikassa kiinnostaa opiskelijoita? Etiikka on läsnä koko ajan, myös opinnoissa. Valitettavasti jotkut opiskelijat ovat joutuneet kokemaan koulussa esimerkiksi opettajien epäasiallista käytöstä. Myös työpaikat ovat erilaisia etiikan näkökulmasta. Joskus syntyy hankalia tilanteita, kun opiskelija havaitsee epäeettisen toiminnan ja puuttuu siihen. Opiskelijan puuttumista ei aina katsota hyvällä, vaikka eettisesti puuttuminen on oikein. Opinnoissa olisi käsiteltävä enemmän etiikkaa, jotta opiskelijoilla olisi siihen työelämässä paremmat valmiudet. 9 Miten eläkejärjestelmä kohtelee nuoria? Ei kuulosta reilulta, että me joutuisimme työskentelemään vielä 70 vuotta täytettyämme. Toisaalta, jos työelämän kuormittavuus vähenee ja terveydenhuolto kehittyy suotuisasti, saatamme olla vanhoina niin hyvässä kunnossa, että jaksammekin käydä työssä. 6 TEHY t 11 2013
tasapaino. Veera Einola on onnistunut yhdistämään työn, opiskelun, perheen ja monipuolisen järjestötyön. Yhdistäminen onnistuu, kun osaa luopua jostakin ja ymmärtää, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Kannustan kaikkia perheellisiä opiskelemaan. Veera Einola, 23 Terveydenhoitajaopiskelija Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Tehyn opiskelijayhdistyksen puheenjohtaja. Tehyn eettisen toimikunnan jäsen, Fimean lääkeinformaatio verkoston koulutustyöryhmän jäsen, STTK-Opiskelijoiden johtoryhmän jäsen. Asuu Porissa. Perheeseen kuuluu puoliso ja 4-vuotias lapsi. Harrastaa järjestötyötä ja liikuntaa. TEHY t 11 2013 7
en Linnanmä atterissa Peacock te alkaen! 31.10.2013 ssa Suome töntä äkemä n n e n en ta! itaatio m i u l u la Järjestä ikimuistoinen kokemus Stars Shown parissa! Tuo asiakkaasi tai oma porukka viihtymään Jarkko Tammisen häkellyttävän ja nauruhermoja kutkuttavan imitaatioesityksen pariin. Kysy myös VIP-pakettia sekä show+dinneriä! JÄRJESTÄ PARHAAT PIKKUJOULUT MINUUTISSA! I M O U S! A A R U A N Vaadi pomoltasi hauskempi pikkujoulu! Sano EI henkilöstöruokalalle! VARO KOPIOITA! 15.11. 13.12. oita rhaita stand up koomik tä! Upea kattaus maan pa kuntasi esiintyjät netis ka ik pa o ts Ka! jiä ty in + yllätysesi Lue lisää starsshow.fi/vip PE PE TO PE PE LA PE 15.11. Jyväskylä, Paviljonki 15.11. Hämeenlinna, Verkatehdas 21.11. Tampere-talo, Iso sali 22.11. Helsinki, Finlandia-talo 22.11. Kuopio, Musiikkikeskus 30.11. Turku, Konserttitalo 13.12. Helsinki, Finlandia-talo Kaikkiin näytöksiin myös VIP-paketit! JÄTTISUOSIO! Finlandia-talon näytökset loppuunmyyty ennakkoon vuosina 2011 ja 2012. Jyväskylä, Kuopio, uopio, Tampere, T Helsinki Lippupisteestä Hämeenlinna, T Turku Lippupalvelusta Tampere-talon Lipputoimisto Puh. 0600 94500 (1,40 /min+pvm), ma pe 9 18 Turun Konserttitalon lipunmyynti Puh. 0600 10 800 (1,96 /min+pvm), ma la 8 21, su 8 18 Kuopion Musiikkikeskuksen lipunmyynti Puh. 0600 96100 (1,98 /min+pvm), ma pe 12 17 Hämeenlinnan Verkatehtaan lipunmyynti Puh. 0600 16060 (0,76 /min+pvm), ma pe 9 19, la 11 16 Liput alk. 29,50 (sis. palvelumaksu) VIP-paketit alk. 119,00 (sis. alv) VIP-paketit lounge.lippu.fi
puheenjohtajalta Reilu työ kuuluu kaikille Tehyn puheenjohtaja rauno vesivalo keskusjärjestömme osallistui erilaisiin kesän tapahtumiin kampanjalla Reilu työ kuuluu kaikille. STTK haluaa muistuttaa siitä, että kaikilla on oltava yhtäläiset oikeudet työelämässä. Kampanjan erityisiä painopisteitä ovat palkkaus, työhyvinvointi ja tasa-arvo työelämässä. Kaikki työ on arvokasta. Työstä maksettavan palkan tulee olla sellainen, että sillä pystyy elättämään itsensä ja lapsensa. Kaikenlaisesta alipalkkauksesta ja monen työn loukoista pitää päästä eroon. Palkoista sovitaan työja virkaehtosopimuksissa. STTK:laiset liitot solmivat noin 250 työ- ja virkaehtosopimusta. Näissä sopimuksissa määritellään vähimmäispalkat eri tehtäville ja vaatimusryhmille. Sopimusta pienempää palkkaa ei voi maksaa. Reilu työpaikka on myös vetovoimainen. reilu työpaikka on myös vetovoimainen. Vetovoimaisessa työpaikassa palkkaus vastaa työn vaativuutta ja määräaikaisia työsuhteita on mahdollisimman vähän. Johtaminen on johdonmukaista, oikeudenmukaista ja tasapuolista. Osaamista arvostetaan ja työntekijä saa tehdä niitä töitä, joihin on kouluttautunut. Täydennys- ja lisäkouluttautuminen on kunnossa. Työntekijät saavat osallistua työn kehittämiseen ja tuloksellisuuden parantamiseen. Työn tekemiselle on hyvät puitteet ja riittävät resurssit, tarpeeksi tekijöitä ja välineitä. Vetovoimainen työpaikka on myös turvallinen ja terveellinen. Reilussa työpaikassa kaikilla työntekijöillä on tasaarvoiset oikeudet ja velvollisuudet yksilöllisistä eroista riippumatta. On reilua tulla kohdelluksi tasa-arvoisesti. työhyvinvointi edistää luovuutta ja tuloksellisuutta. Se pienentää sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksia. Työtyytyväisyys, motivaatio ja työyhteisön ilmapiiri paranevat, kun edistämme hyvän työn ja työympäristön aikaansaamista. Työhyvinvointi kuuluu kaikille ja sen ylläpito ja edistäminen on arkiseen työhömme kuuluvaa toimintaa. Reilussa, vetovoimaisessa työpaikassa on kaikilla hyvä olla. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo 8.30 16.00 Tehy ry, PL 10, 00060 Tehy Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki Puh. (09) 5422 7000 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@tehy.fi www.tehy.fi PALVELUT Edunvalvonta (09) 5422 7100 ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) 5422 7200 ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi www.tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) 5422 7300 ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) www.tehy.fi > Yhteystiedot TEHY t 11 2013 9
ajankohtaista KOONNUT VESA TURUNEN, vesa.turunen@tehy.fi Alkoholilailla päihdehaittoja vastaan alkoholilain uudistus on valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministeriö ehdottaa muun muassa myyntiaikojen rajoittamista ja kaupassa myytävän oluen alkoholiprosentin laskemista 3,5:een Ruotsin malliin. Aiemmissa uudistuksissa vuosina 1932, 1968 ja 1994 alkoholin saatavuutta on lisätty. Viimeisen 20 vuoden aikana myytävän alkoholin määrä on kasvanut etenkin päivittäistavarakaupassa, kioskeissa ja huoltamoilla. Humalajuominen ja alkoholin haitat ovat samalla jatkuvasti lisääntyneet. pj Kansalaisneuvonta avautuu vuoden lopulla avautuu Kansalaisneuvonta, joka opastaa julkisen hallinnon palveluihin liittyvissä kysymyksissä ja ohjaa asiakkaan oikean viranomaisen luokse. Palvelun tavoitteena on myös vähentää hätäkeskuksiin tulevia, sinne kuulumattomia puheluita. Kansalaisneuvonnan 12 työntekijää ovat jo aloittaneet työnsä. Toimipiste on Kouvolassa. vt Lomauttaa ei saa vain vapaapäiviksi työtuomioistuimen mukaan kunnat eivät saa lomauttaa henkilöstöään vain vapaapäivien ajaksi. Lomautusta ei saa kohdentaa suureksi osaksi esimerkiksi joulunpyhiin. Virkamiestä ei voida lomauttaa pelkästään silloin, kun hänen työtehtävänsä ovat pienimmillään. Tuomiota voi soveltaa myös työntekijöihin. rh Lomautusten uhka kasvaa sosiaali- ja terveydenhuollon säästötavoitteet puhuttavat ympäri Suomea. Varsinais-Suomessa sairaanhoitopiirin hallitus haluaa käydä koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Heinäkuun lopussa tehdyn tulosennusteen mukaan sairaanhoitopiirin toimintakulut ylittävät talousarvion noin 18,2 miljoonaa euroa. Piirin tavoitteena on vähentää kuluvan vuoden talousennusteen mukaisia henkilöstökuluja 5,8 miljoonaa euroa. Päätöksen mukaan työntekijöiden irtisanomiset ovat poissuljettuja, mutta lomautukset ja palkanalennukset ovat mahdollisia vaihtoehtoja. Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen on kirjoittanut blogissaan, että henkilöstökulujen supistustarve on niin suuri, että neuvottelutarve koskee koko henkilöstöä. Tehyn koordinoiva pääluottamusmies Mirja Hovirinta on ihmetellyt, miten lomautukset voitaisiin toteuttaa tasapuolisesti. Ensiapu sekä teho- ja synnytysosasto ovat yksiköitä, joissa ei juuri voida lomauttaa henkilöstöä. Emme voi myöskään puuttua potilasvirtaan. vt yt:t yleistyvät 1 Varsinais-Suomeen sairaanhoitopiirin henkilöstökulujen supistustarve koskee kaikkia 7 500 työntekijää, joista noin 3 700 on tehyläisiä. 2 Yt-neuvotteluja ja mahdollisia lomautuksia on suunnitteilla ainakin Jämsässä, Kouvolassa ja Salossa. 3 Tehy kerää parhaillaan tietoa kuntien lomautusuhista. PIA HOLM 10 TEHY t 11 2013
ajankohtaista Eläkkeelle jäädään entistä myöhemmin eläkkeelle jäätiin viime vuonna selvästi aiempaa myöhemmin. Työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 60,9-vuotiaana. Nousua edellisvuodesta on 0,4 vuotta. Nousun taustalla voi olla useita syitä. Valtaosa suurten ikäluokkien edustajista on jo jättänyt työelämän. Ikääntyneiden työllisyysasteen nousu jatkui myös vuonna 2012, ja eläkehakemukset vähentyivät, erityisesti kunnallisen eläkejärjestelmän puolella, johtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta sanoo. Lakisääteiselle vanhuuseläkkeelle voi siirtyä työstä joustavasti 63 68 -vuotiaana. Ylellä suuri nuorisokampanja ylen Nuorille. Nyt! -kampanja tukee nuorisotakuun lupausta: yksikään nuori ei jää kadoksiin. Tavoitteena on löytää työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka noin 3 000:lle 15 25-vuotiaalle nuorelle. Mukaan etsitään aikuisia tukihenkilöitä, jotka ohjaavat nuoria eteenpäin. Lisäksi kaivataan 10 000 yritystä tarjoamaan nuorille työ- tai harjoittelupaikkoja. Nuoria palvelee yhden yhteydenoton periaatteella toimiva ohjaus- ja neuvontapalvelu Suunta. Yle on valjastanut kampanjaan kaikki kanavansa. vt nuorille. nyt! -kampanja 28.8. 4.11. Viime vuonna vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,5-vuotiaana ja työkyvyttömyyseläkkeelle 51,9-vuotiaana. Työmarkkinajärjestöt ja hallitus ovat asettaneet tavoitteeksi, että vuonna 2025 eläkkeelle siirryttäisiin keskimäärin 62,4 vuoden iässä. rh työturvallisuus 13.9. Perjantaina 13. syyskuuta vietetään tapaturmapäivää. www.tapaturmapaiva.fi Mediatähystys Käytännössä suuria työterveyshuollon tuottajia ei kiinnosta sellaiset asiakkaat, jotka eivät tee sopimusta sairaanhoidosta, sillä niiden voitoista suuri osa tulee juuri sairaanhoidon palveluista ja tutkimuksista. oulun työterveyden johtaja tuomas kopperoinen, tesso 5/2013 Jos on koko raskauden ajan kannatellut päihdeäitiä ja loppuvaiheessa tulee repsahdus, tulee sellainen olo, että voi itku. kätilö marika hyytinen, sairaanhoitaja 8/2013 Suurin epäkohta hoidossa on ollut se, että minua on kohdeltu potilaana, joka ei ymmärrä sairaudestaan ja sen hoidosta mitään. mielenterveyskuntoutuja, lääkärilehti 34/2013 Nyt ajatellaan, että ihmisille pitää tehdä jotakin, että he jaksavat. Voisi myös ajatella, että tekisi työlle jotain. professori mika kivimäki, helsingin sanomat 27.8. En voi ymmärtää, miksi joku haluaa puhua ilkeästi sille, joka on kaikkein läheisin. näyttelijä merja larivaara, hyvä terveys 10/2013 TEHY t 11 2013 11
ajankohtaista Eläkeasiaa nuorille netissä eläketurvakeskus on tehnyt viihteellisen Oma elämä oma eläke -nettisovelluksen, joka auttaa hahmottamaan elämänvalintojen vaikutusta tulevan eläkkeen määrään. Eläketurvakeskuksen tutkimuksen mukaan erityisesti nuorilla aikuisilla on puutteelliset tiedot työeläkejärjestelmän periaatteista. Epäselvää on, mitkä asiat vaikuttavat eläkkeen muodostumiseen. Vaikka eläkkeelle jääminen ei ole nuorille ajankohtaista, eläkkeen määrään vaikuttavia päätöksiä tehdään jatkuvasti. Eläkkeeseen vaikuttavat muun muassa oman alan palkkataso, lasten kotihoito ja pimeä työ. Valinnat ovat merkittäviä, sillä suomalainen viettää eläkkeellä neljänneksen elämästään, kertoo Eläketurvakeskuksen viestintäpäällikkö Matti Lumijärvi. Sovellus koostuu vuorovaikutteisesta animaatiosta ja eläkelaskurista. vt www.tyoelake.fi Laiskat geenit eivät liikuta liikunnan harrastamiseen vaikuttavat ympäristötekijöiden lisäksi geenit. Terveystieteiden maisteri Sari Aaltosen väitöskirjatutkimus osoitti, että nuoruudessa liikuntainnostuksen vaihtelu selittyy 40 50-prosenttisesti geneettisillä eroilla. Nuorena aikuisena korostuvat ympäristötekijät, kuten elämäntavat. Yksi tärkeimmistä kestävän liikuntainnon selittäjistä on sisäinen motivaatio. Se on usein avain liikunnallisen elämäntavan pysyvään omaksumisen. ss Vanhuslakia seurataan tehostetusti vanhuspalvelulaki astui voimaan heinäkuun alussa, ja pari viikkoa myöhemmin julkistettiin sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatusuositus ikäihmisten palvelujen kehittämiseksi. Laatusuositus nostaa vanhustyön ykkösasiaksi terveen ikääntymisen tukemisen ja varhaisen kuntoutuksen. Se ohjaa kuntia lisäämään ja monipuolistamaan kotiin annettavia palveluja ja asumispalveluja. Kun yhä useampi ikääntynyt voi asua pidempään kotona, laitoshoidon tarve vähenee. Korkea verenpaine Tupakointi Korkea verensokeri Liikunnan puute Ylipaino Korkea kolesteroli Suojaamaton seksi Alkoholin käyttö Lapsuusajan alipaino Palokaasut huoneilmassa Vesi- ja viemäriongelmat Hedelmien ja vihannesten puute Puutteellinen rintaruokinta Ulkoilman saasteet Ammattitaudit A-vitamiinin puute Sinkin puute Epäpuhtaat neulat hoidossa Kun ikääntynyt voi asua kotona, laitoshoidon tarve vähenee. Ministeriö on aloittanut 12 paikkakunnalle ulottuvan alueellisen kierroksen lain ja suositusten esittelemiseksi. Lisäksi ministeriön ja Kuntaliiton nettisivuille on koottu ohjaavaa materiaalia. Lain ja suosituksen toteutumista seurataan tehostetusti. Syksyllä valmistuu kaikki kunnat kattava selvitys nykytilanteesta. Seuraava yhtä laaja kysely tehdään lokakuussa 2014. Selvityksiä vertaamalla pystytään seuraamaan lain tavoitteiden toteutumista ja kohdistamaan valvonta sinne, missä sitä eniten tarvitaan. ss i Liikkumattomuus neljänneksi vaarallisinta globaalit kuolemanriskit. Terveysjärjestö WHO on listannut suurimmat elin tapojen aiheuttamat kuolemanriskit. Liikkumattomuus on listalla neljäntenä. Edelle menevät vain korkea verenpaine, tupakointi ja korkea verensokeri. Korkeatuloiset Keskituloiset Matalatuloiset Raudan puute 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 Kuolleisuus tuhansissa (yht. 58,8 miljoonaa) WHO / DIABETESFOORUMI.FI 12 TEHY t 11 2013
ajankohtaista Kätilöille töitä lääkäreiltä Synnytyksen jälkitarkastuksen tekee yhä useammin kätilö tai terveydenhoitaja. teksti Riitta Hankonen kätilö tai terveydenhoitaja voi tehdä säännöllisesti synnyttäneen jälkitarkastuksen itsenäisesti ja kirjoittaa siitä todistuksen Kelalle vanhempainrahan maksamista varten. Käytäntö on ollut mahdollinen 2010 tapahtuneen sairausvakuutuslain uudistuksen jälkeen. Vanhempainrahan maksaminen edellyttää, että äiti käy jälkitarkastuksessa. Jälkitarkastuksia tekevän kätilön tai terveydenhoitajan pitää olla julkisen terveydenhuollon palveluksessa, ja hänellä on oltava tehtävään saatu lisäkoulutus. Kätilöille riittää yhden opintopisteen eli 27 tunnin lisäkoulutus, terveydenhoitajat tarvitsevat kolmen opintopisteen koulutuksen. opinnot koostuvat synnyttäneen naisen gynekologisen ja rintojen terveydentilan sekä mahdollisten synnytysvaurioiden, imetyksen ja muun yleisen voinnin ja selviytymisen arvioinnista sekä raskauden ehkäisystä ja neuvonnasta. Opintoihin sisältyy myös harjoittelu omalla työpaikalla lääkärin valvonnassa. Tänä vuonna aloittaneet kätilöopiskelijat saavat valmiudet jälkitarkastusten tekemiseen jo peruskoulutuksessa. Jälkitarkastus kuuluu edelleen lääkärille, jos synnytys on ollut jollain tavalla poikkeava eli se on päättynyt keisarileikkaukseen, siinä on jouduttu turvautumaan pihteihin tai imukuppiin, istukka TEHY t 11 2013 on irronnut ennen aikojaan tai verta on vuotanut paljon. ainakin neljä kuntaa on siirtänyt synnytysten jälkitarkastukset lääkäreiltä kätilöille tai terveydenhoitajille, ja moni kunta harkitsee asiaa. Kokemukset Raumalla, Taivalkoskella, Kotkassa ja Keminmaassa ovat olleet sekä henkilöstön että äitien näkökulmasta pääsääntöisesti myönteisiä. Ongelmia voi kuitenkin syntyä tehtävään käytettävästä ajasta. Uudelle tehtävälle on jäätävä riittävästi aikaa muista töistä huolimatta. Joissakin kunnissa lapsia taas syntyy niin vähän, että rutiini muodostuu hitaasti. Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman muistuttaa, että palkka on otettava puheeksi heti, kun työnantaja alkaa suunnitella tehtävänsiirtoa. Myös tehtävänkuvan laajentamisen aikataulusta on syytä sopia jo siinä vaiheessa, kun koulutukseen hakeudutaan. Tehyläisten tulee ottaa yhteyttä omaan luottamusmieheensä, joka pyytää paikallista neuvottelua asiasta. Kunnallinen virka- ja työehtosopimus Uudet kätilöopiskelijat saavat valmiudet jälkitarkastusten tekemiseen jo perus - koulutuksessa. (KVTES) sisältää määräykset siitä, miten palkkausta arvioidaan tehtävänkuvan laajentuessa. Palkkaa pitää saada lisää, jos työn vaativuus lisääntyy. Tähän mennessä toteutuneissa tehtävänsiirroissa palkat ovat nousseet 100 300 euroa, mutta summiin sisältyy muitakin tehtävänsiirtoja tai erityisosaamista. Korotus on joko tehtäväkohtaisessa palkassa, henkilökohtaisessa lisässä tai se maksetaan toimenpidepalkkiona. Ensimmäinen lisäkoulutus järjestettiin 2011, ja sen suorittaneet ovat saaneet tyypillisesti 50 80 euron palkankorotuksen. Joillekin ei ole maksettu mitään, mutta kaikki eivät ole myöskään päässeet vielä käytännön työhön. suomen Gynekologiyhdistys on ollut huolissaan ennen kaikkea ehkäisyneuvonnasta. Joka kymmenes raskaudenkeskeytys tehdään Suomessa naiselle, joka on synnyttänyt alle vuosi sitten. Keskeytystilastoista voidaan päätellä, että suuri osa ei käytä erillistä ehkäisyä synnytyksen jälkeen. 13
kylkihinauksessa. Reipashenkinen meripelastusharrastus on tuonut ensihoitaja Roosa Voiman elämään uusia ystäviä ja luontoelämyksiä sekä paljon uutta opittavaa. 14 TEHY t 11 2013
meripelastus Voimanainen Roosa Voima hoitaa maalla ja merellä. teksti Ulla Ojala kuvat Annika Rauhala TEHY t 11 2013 15
meripelastus kippari. Heikki Juvonen on kouluttajana Suomen Meripelastusseurassa. monipuolinen porukka. Meripelastusseurassa toimii paljon hoitoalan ihmisiä. Ensihoitaja Roosa Voima molskahtaa mereen veneen perätuhdolta. Köysi on takertunut kiinni potkuriin ja sen irrottamisyrityksessä jalka lipeää. Pelastusliiveittä umpisukkeluksissa käynyt Voima haukkoo pintaan tullessaan henkeään. Kahdeksan metriä sekunnissa puhaltava tuuli pärskyttää aaltoja kasvoihin. Tulkaa jeesiin, Voima huutaa lähestyvälle veneelle ja huitoo käsillään. Kaksi miestä auttaa Voiman takaisin paattiin. Kun aluksen virrat on katkaistu, toinen miehistä sukeltaa kuivapuvussaan ja puukko kädessään poistamaan narua potkurista. Apu oli lähellä. Olemmehan Suomen Meripelastusseuran järjestämällä pelastustekniikan jatkokurssilla Bågaskärin toimintakeskuksessa Inkoon eteläpuolisella vesialueella. Voima itse toimii kurssilla kouluttajana. Mereen polskahtaminen oli osa suunniteltua harjoitusta, joka antoi kansimieskaksikolle mahdollisuuden treenata työparina toimimista ja päällystöharjoittelijalle tilaisuuden harjoitella aluksen päällikkyyttä. Roosa Voima on harrastanut vapaaehtoista meripelastustoimintaa keväästä 2006 lähtien. Vesilläolo on aina ollut oleellinen osa elämääni, sillä perheelläni on ollut mökki saaressa ja meressä puljaaminen on sitä kautta ihan tavallinen juttu. Taustalla vaikutti myös puhdas auttamisen halu. Nuorempana Voima harrasti urheilusukellusta. Plakkarissa on ammattisukeltajan ja uimaopettajan tutkinto. Voima on suorittanut myös kansainvälisen hengenpelastajakurssin Ruotsin Tylösandissa. Siellä hän pelasti rantapelastajana toimiessaan kolme alle kouluikäistä lasta hukkumasta. Uimataidoton kolmikko oli ajautunut syvään veteen kumiveneellä, joka keikahti nurin. Silloin olin kyllä niin ylpeä itsestäni! Ranta oli vaativa valvottava, sillä siellä kävi päivittäin noin 40 000 uimaria. pyyhe ympärillään kuivatteleva Voima näyttää uimarin tapaan treenatulta. Värikkäät tatuoinnit vetävät katseen puoleensa. Kellanpunaiset liekit kiemurtavat ranteista kyynärpäihin ja ylempänä kiipeilevät skarabeet, leppäkertut ja sarvijaakot. Isä oli merimies, ja hänellä oli tatuointi käsivarressaan. Ne olivat ensimmäiset Ennen siirtymistään hoitoalalle Voima työskenteli hitsaajana. käsivarret, jotka ovat minua tuudittaneet. Tatuointeihin liittyy myös symboliikkaa. Hyönteisissä Voimaa kiehtoo niiden muodonmuutos toukasta kotelon kautta nymfiksi ja edelleen aikuiseksi. Ne symboloivat mahdollisuutta muutokseen että ihminenkin voi olla mitä vain. 36-vuotias Voima on itsekin ennättänyt muuntua moneksi. Nykyään hän työskentelee Kotkassa Kymenlaakson keskussairaalan lastenosastolla ja vastasyntyneiden teho-osastolla sairaanhoitajana. Hoitoalan töitä hän on tehnyt vuodesta 2009, ja viime vuonna hän valmistui ensihoitajaksi. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Voima suoritti verhoilualan perustutkinnon. Sen jälkeen hän toimi miltei kymmenen vuotta kuvanveistäjä Kimmo Schroderuksen kuvanveistoassistenttina. Työn ohessa hän opiskeli käsityötaitoja ja suoritti hitsaajan pätevöitymistutkinnon. Vielä ennen siirtymistään hoitoalalle Voima ennätti työskennellä vuoden verran teollisuudessa hitsaajana. Työn ohessa hän loi omaa uraa performanssitaiteilijana ja amatöörimuusikko- 16 TEHY t 11 2013
merihätä. Roosa Voiman mukaan merihätään joutuminen on helppoa. Olemme me meripelastajatkin joskus joutuneet pulaan. On meiltäkin loppunut polttoaine! i Meri pelastusseura 2012 Suomen Meripelastusseura on valtakunnallinen vapaaehtoisten meri- ja järvipelastusyhdistysten keskusjärjestö. Vuonna 2012 vapaaehtoismiehistöt lähtivät hälytystehtävään 1 213 kertaa. Vapaaehtoiset pelastivat todennäköiseltä menehtymiseltä 44 henkeä. He auttoivat yhteensä 2 395 ihmistä ja 1 017 alusta. TEHY t 11 2013 17
meripelastus i Hypotermia Kylmän veteen joutunut jäähtyy hyvin nopeasti. Esimerkiksi +4 +6 -asteisessa vedessä uhri voi menettää toimintakykynsä muutamassa minuutissa ja tajuntansa noin 15 minuutissa. Jäähtymiselle altistavat korkea ikä, huono yleiskunto, väsymys, neste vajaus, alkoholi ja sairaudet. Ruumiinlämmön laskiessa alle 34 asteen tajunnantilassa alkaa esiintyä häiriöitä ja voimakkaita lihasvärinöitä. Alle 30 asteen hypotermia voi aiheuttaa tajuttomuuden. Alle 25 asteen lämmössä lihakset alkavat jäykistyä ja sydän ja hengitys pysähtyvät. tajuton. Päivi Nieminen (vas.), Juuso Vuorinen ja Jasmo Hiltula selvittävät savua hengittäneen potilaan kunnon. Hypotermiapotilas kuljetetaan tarpeetonta liikuttelua välttäen hoitopaikkaan, jossa häntä voidaan lämmittää ja valvoa sydämen toimintaa. Potilas kuljetetaan makuuasennossa. Avoimista hengitysteistä tulee huolehtia ja potilas on suojattava lisäjäähtymiseltä. Aktiivista lämmittämistä tulee välttää, esimerkiksi märkiä vaatteita ei riisuta tapahtumapaikalla. Tajuissaan olevan rintakehälle voidaan asettaa ns. lämpöpakkaus. Jos henkilö ei hengitä, tulee aloittaa puhalluspaineluelvytys. Nopeasta jäähtymisestä voi olla hukkumistapauksessa jopa hyötyä, sillä aivot kestävät jäähtyneinä paremmin hapenpuutetta. WWW.TERVEYSKIRJASTO.FI na. Selfish shellfish -undergroundbändin kanssa Voima kehitti myös vapaapainishown, jossa hänen hahmonsa oli Green Giant. Valitettavasti musiikin tekemiselle ei ole ollut nyt enää aikaa. Käyn kyllä karaokessa ja laulelen lapsipotilailleni. juuri meripelastusharrastus sai Voiman vaihtamaan ammattia. Meripelastusseuran ensiapuharjoituksissa hän löysi itsestään kyvyn, josta ei ollut aiemmin ollut tietoinen: hän huomasi osaavansa ja pystyvänsä toimimaan hätätilanteissa. Voima sanoo harrastuksen antaneen uranvaihdoksen lisäksi uusia ystäviä sekä hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Koulutus on monipuolista aina karttatyöskentelystä palopuvun käyttöön ja tiimityö- ja johtamiskoulutuksesta konemiestaitoihin. Harmikseen Voima ehtii olla nykyisellään liian vähän vesillä, sillä kymmenisen viikonloppua vuodesta kuluu muita harrastajia kouluttaen. Yleensä meripelastusharrastaja osallistuu oman meripelastusyhdistyksensä järjestämiin treeneihin kerran viikossa ja partioajoon avovesikaudella yhtenä, kahtena tai kolmena iltana viikossa. Partioajossa on aina jännittävää, kun nähdään jotakin poikkeavaa ja mennään tarkistamaan, mistä on kysymys. Niitä sanotaan käsipysty-keikoiksi. Joku viittilöi pyytäen apua. Viime kesänä Meripelastusseuran koululaiva Jenny Vihuri sai tehtäväkseen auttaa sairaustapauksessa, jossa henkilöllä epäiltiin olevan aivoverenkiertohäiriö. Aluksessa oli sopiva apuvene, jolla miehistö pääsi vaikeasti lähestyttävään, laiturittomaan rantaan. Potilas tutkittiin, kannettiin apuveneeseen ja ajettiin emäaluksella merivartioalukselle, joka hoiti jatkokuljetuksen. Tuommoiset aina ilahduttavat. vesi pärskyy meripelastusaluksen keulassa, kun Voima siirtyy toisen kurssilaisen kyyditsemänä harjoitusten seuraavaan toimintapisteeseen. Täällä opetellaan ajelehtivan aluksen perä- ja kylkihinaamista. Tositilanteessa veneessä voisi olla konerikko tai bensa olisi 18 TEHY t 11 2013
kohti bågaskäriä. Inkoon vesillä sijaitse vassa Bågaskärin operaatio- ja koulutuskeskuksessa kouluttautuu vuosittain lähes 400 vapaaehtoista meripelastajaa. päässyt loppumaan. Hinaukset ovatkin vapaaehtoisen meripelastuksen yleisimpiä auttamistehtäviä. Meripelastuksen harrastajia tarvitaan myös etsintätehtävissä niin maalla kuin merellä. Eräänä räntäsateisena tammikuun yönä Voima toimi tähystäjänä Jenny Wihurilla sen osallistuessa Tallinnan-laivalta mereen hypänneen ihmisen etsintöihin. Merenkäynti oli niin voimakasta, että Voima oli merisairas tehtävän alusta loppuun. Olin ollut toiminnassa mukana edellisestä keväästä. Tilanne oli ensimmäinen, jossa kävi selväksi, että etsimme ehkä ruumista. Kuuden tunnin jälkeen etsintä keskeytettiin tuloksettomana. Jenny Wihuri ei suinkaan ollut etsintäalueella yksin, vaan paikalla oli suuri joukko Rajavartiolaitoksen ja Merivoimien aluksia sekä kauppalaivoja. Helsingin edustan meripelastustehtäviä koordinoi Helsingissä sijaitseva Rajavartiolaitoksen meripelastuksen johtokeskus, TEHY t 11 2013 Voima huomasi pystyvänsä toimimaan hätätilanteissa. joka antaa tehtävät eri yksiköille. Vapaaehtoinen meripelastustoiminta on näistä yksi. Vaikka näkisimme partioajossa avun tarvitsijan, meidän on ilmoitettava asiasta johtokeskukseen ja tiedusteltava, annetaanko tehtävä meille. Joskus veneille annetaan virtaa, sammutetaan tulipaloja tai avustetaan sairaankuljetuksissa. Esimerkiksi järvialueiden palokunnilla ei välttämättä ole sellaista venettä, jolla voisi kuljettaa ensihoitoa tarvitsevan potilaan. Tällöin järvipelastusalus voi viedä ensihoitajat kohteeseen ja tarjota poiskuljetuksen sekä potilaalle että hoitajille. Erilaiset turvaamistehtävät ovat yleisiä. Meripelastusharrastajia on tarvittu vuosittain Ilotulituksen SM-kisoissa ja muutama vuosi sitten Jätkäsaaressa pidetyssä Madonnan konsertissa. Yksi tämän vuoden kokokohdista on ollut Tall Ships Races -kilpailun siirtopurjehduksen turvaaminen. voima aikoo pysyä hoitoalalla tai ainakin sen liepeillä tulevaisuudessakin. Hän vaihtoi alaa todellisesta kutsumuksesta. Tiedän, että tulen opiskelemaan vielä lisää. Potilasturvallisuus ja terveydenhuollon kehittäminen ovat asioita, jotka kiinnostavat. Voima on tyytyväinen siitä, että on kyennyt tuomaan ensihoitajakoulutuksessa saamiaan ajatuksia Meripelastusseuran kurssikoulutukseen. Koen tulevani kuulluksi ja sitä kautta pystyväni kehittämään toimintaa, joka on jo valmiiksi pitkälle mietittyä. Rannassa odottaa vielä yksi harjoituspiste: savuavan nuotion vierellä makaa tajuton ihminen. Voima seuraa, kuinka työpari sammuttaa kytevän valkean, tarkkailee potilaan hengitystä, tarkastaa lähimaaston, viereisen rakennuksen sisätilat ja alustan muiden uhrien varalta sekä lähtee kuljettamaan potilasta paareilla veneeseen. Jälleen olisi pelastettu yksi ihmishenki. t 19
ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: MIELENTERVEYSHOITAJA pyörien päällä. Mervi Alioravaisen työ on liikkuvaa. Sairaanhoitopiirin kaukaisimpaan nurkkaan on vain reilun tunnin ajomatka Kemistä. Soitto riittää Mielenterveyshoitaja Mervi Alioravaisen asiakkaaksi ei tarvita lähetettä. teksti ja kuvat Juha-Pekka Honkanen 20 TEHY t 11 2013