Suomen ympäristökeskuksen aineistot & Tilastoruutujen käyttö yhdyskuntarakenteen tutkimuksessa

Suomen ympäristökeskuksen aineistot & Tilastoruutujen käyttö yhdyskuntarakenteen tutkimuksessa Antti Rehunen ja Anna Strandell Suomen ympäristökeskus, Ympäristöpolitiikkakeskus Rakennetun ympäristön yksikkö

Esityksen sisältö 1. SYKEn erilaiset ympäristöä ja yhdyskuntia kuvaavat tietoaineistot 2. Tilastoruututiedot yhdyskuntarakenteen seurannassa ja tutkimuksessa 3. Erilaisten paikkatietoaineiston analysointi yhdessä 4. Kysely- ja haastattelututkimusten vastausten liittäminen tilastoruutupohjaisiin aluejakoihin 5. Kehittämishankkeet

SYKEn organisaatio

SYKEn erilaiset ympäristöä ja yhdyskuntia kuvaavat tietoaineistot SYKEn tietojärjestelmät Tilastotietojärjestelmiä ja teemakarttasovelluksia Hertta-järjestelmässä (osin maksuttomasti Internetissä OIVApalvelussa www.ymparisto.fi/oiva ) SYKEn tuottamat tai yhteistyössä ELY-keskusten kanssa kokoamat paikkatietoaineistot Esim. Corine-maankäyttöaineisto, pohjavesialueet, luonnonsuojelualueet, kaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatiedot Jakelu OIVA-palvelussa Muilta tiedontuottajilta hankitut aineistot Merkittäviä tietolähteitä: Tilastokeskus, Väestörekisterikeskus Ympäristöhallinnon omassa käytössä, ei edelleen luovutusta ellei asiasta sopimusta Tietoja hyödynnetään tietojärjestelmissä ja aluerajauksissa sekä yleistetään erilaisiksi tietotuotteiksi Aineistojen jakelu muille käyttäjille (lähinnä Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä YKR)

Ympäristöä ja yhdyskuntia kuvaavat paikkatietoaineistot SYKEssä FYYSINEN YMPÄRISTÖ Kallio- ja maaperä Rakennukset Asunnot Maankäyttö Pellot Vesistöt Väestö Kaupat Mökkimatkat Asuntokuntien autonomistus TOIMINNALLINEN YMPÄRISTÖ Julkiset palvelut Tie- ja Veden laatu Työmatkat rataverkko Pohjavesialueet Tulva-alueet Vesihuoltoverkostot Pilaantuneet maa-alueet Luonnon virkistysmahdollisuudet Kiinteistöt Meluselvitykset Asiointitutkimus SVT2011 Henkilöliikennetutkimuksen matka-aineisto Luonnonsuojelualueet MRL:n kaavat ja päätökset Asukasbarometri SUUNNITELTU, ARVOTETTU JA SUOJELTU YMPÄRISTÖ Kulttuuriympäristöt Maisema-alueet Luonnon virkistyskäyttöinventointi LVVI YKSILÖIDEN / ARJEN YMPÄRISTÖ JA KOKEMUKSET

Rakennetun ympäristön tietoaineistot ja järjestelmät INDIKAATTORI- JA TILASTOTIETO PAIKKATIETO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ, TOTEUTUNUT MAANKÄYTTÖ MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ELYSE Elinympäristön seurannan tietojärjestelmä Kaavoituksen seuranta YKR Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä VIRGIS Luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien paikkatietoaineisto Muut paikkatietoaineistot GISALU Alueellisten ympäristökeskusten paikkatietoaineistot kaavoituksesta ja luvista sekä kulttuuriympäristöstä Asemakaavan seurantalomakkeet Valtakunnallinen maakuntakaavapaikkatietokanta

Paikkatietojen moninaiset käyttömuodot Tiedon jalostaminen esimerkiksi aluerajauksiksi Seuranta ja raportointi Pohjatieto maankäytön suunnittelussa, ohjauksessa ja vaikutusten arvioinnissa Suunnittelumenetelmä / työkalu Selvitykset Lausunnot Oppaat Tutkimus Paikkatieto taustoittavana tietona Paikkatietoanalyyseihin perustuva tutkimus Paikkatiedon yhdistäminen muihin tietoaineistoihin ja analysointi yhdessä

Yhteistyö tietovarantojen hyödyntämisessä OM Väestörekisterikeskus Tilastokeskus Hallinto-oikeudet, KHO Museovirasto ja maakuntamuseot Tiehallinto ja tiepiirit JUHTA, JHS MMM VM TEM SM LVM OPM Valtiokonttori YM Maanmittauslaitos SYKEn yksiköt ARA Maankäytön suunnittelun kehittäminen Politiikkaohjelmiin liittyvät selvitykset Perusaineistot ja kehitystyö Tiedonvaihto Luokitukset, standardit Maankäytön ohjaus Raporttitietojen hyödyntäminen ELYt Seuranta ja selvitykset Työkalut ja välineet tietovarantojen käyttöön SYKEN ALUEIDENKÄYTÖN TIEDOT JA TOIMINNOT Tiedonkäyttötapojen kehittäminen Maakuntien liitot Kunnat Yhteiset tutkimushankkeet Maakäytön suunnittelu YTV Tiedon tuottamisyhteistyö Metsäkeskukset Tietoaineistojen luovuttaminen Tietoaineistojen kehittäminen Suurimmat kaupungit Yliopistot, Metsähallitus mm. HY, JY, TY, STAKES YTK METLA Aalto, TTY, JoY Kuluttajatutkimuskeskus VTT Muut oppilaitokset Nordregio Danmarks Miljøundersøgelser Kuntaliitto Aluearkkitehdit Maankäytön suunnittelun konsulttiyritykset Karttapalvelujen tuottajat Ulkoilujärjestöt Kaupan järjestöt Tiedotusvälineet Tieteelliset seurat

Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenne koostuu asuntojen, työpaikkojen, palvelujen ja viheralueiden muodostamasta fyysisestä ja toiminnallisesta kokonaisuudesta sekä niitä yhdistävistä verkostoista Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/11. SYKE (osittain Metla, MMM, MML, VRK). Tiehallinto/Digiroad 2006.

2. Tilastoruututiedot yhdyskuntarakenteen seurannassa ja tutkimuksessa YKR on SYKEn kehittämä paikkatietojärjestelmä, joka tarjoaa ajan ja paikan suhteen vertailukelpoista, valtakunnallisesti kattavaa tietoa yhdyskuntarakenteen eri elementeistä Ruutupohjainen (250 m x 250 m) tieto, joka on riippumatonta hallinnollisista aluerajoista (esim. kuntarajat) Pääasiallisena tietolähteenä Tilastokeskus, jonka lähtötiedot ovat eri rekistereistä Pitkän aikavälin (1980-2010) trenditietoa, joka osoittaa hitaankin muutoksen suunnan YKR soveltuu eri mittakaavan tarkasteluihin, mutta erityisesti kaupunkiseudun laajuisiin analyyseihin ja suunnitteluun Maksullinen aineisto, mutta melko laajassa käytössä YKR:n käytön edellytykset Oikeat kysymykset on osattava esittää Spatiaalinen ajattelutapa Sopivasti paikkatieto-osaamista 10

24.11.2011 YKR-kokonaisuuden osat TK:n ja SYKEn 250 m ruutuaineistoja vuosilta 1980-2010: Väestö Asuinhuoneistot Asuntokunnat Autonomistus Rakennukset Lomarakennukset Työmatkat Työpaikat Työvoima Maankäyttö ja -peite Ruututiedot Aluejaot Yhdyskuntarakenteen erilaiset aluejaot (1980-2010): Kaupunkiseudut Lievealueet Taajamat Kylät Pienkylät Harva maaseutuasutus Taajamien asuinalueet Maankäytön ja liikenteen vuorovaikutusvyöhykkeet Käyttöliittymät: YKR-Hertta GIS-käyttöliittymä Tietokantayhteydet Aineistojakelupalvel ut Työkalut Tavoitteet Kehittäminen, käyttö ja vaikuttavuus: Raportit Tutkimukset Kehityshankkeet Operatiivinen käyttö Suunnittelumenetelmät Yhteistyö Uudet sovellusalueet (mm. ilmastonmuutos)

Ruututiedon periaate YKR-aineistojen tiedot on poimittu 250 x 250 m kokoisilta ruuduilta Ne on sen jälkeen aggregoitu pistemäisiksi siten, että kunkin ruudun tiedot on liitetty ruudun keskipisteeseen.

24.11.2011 Tietojen laskeminen alueisiin Kuhunkin yhtenäiseen alueeseen voidaan summata sitä koskevia YKR-tietoja Tietoja voidaan hakea YKRaluejakojen perusteella, tai vapaasti

SYKEn 250 m x 250 m tilastoruutu Maankäyttö Rakennettua 2,8 ha Rakentamatonta 2,9 ha Vettä 0,9 ha Rakennuksia 9 Kerrosalaa 37 972 k-m 2 Asukkaita 284 Naisia 149 Miehiä 135 Eläkeikäisiä 35 % Asuinhuoneistoja 197 Asuntokuntia 165 Lapsiperheitä 8 % Autottomia 38 % Työpaikkoja Liike-elämän palvelut 572 Majoitus- ja ravitsemus 25 SYKEläisten keskimääräinen työmatka linnuntietä 15,8 km 14

Elinympäristön seurantajärjestelmä (ELYSE) Internetissä vapaasti saatavilla OIVApalvelun kautta rekisteröityneille käyttäjille: www.ymparisto.fi/oiva Sisältää rakennetun ympäristön ominaisuuksia ja elinympäristön laatua kuvaavia tilasto- ja indikaattoritietoja Pohjana mm. YKR-tiedot Tiedot hallinnollisilta alueilta sekä taajamista, asuinalueilta ja hajaasutusalueilta Sisältöteemat: väestö, rakennukset, asuminen, palvelut, liikenne, työpaikat ja työssäkäynti, maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Tulokset saatavilla taulukkoon, diagrammiin tai teemakartalle 15

YKR-taajama YKR-kylä YKR-pienkylä 24.11.2011 YKR-haja-asutus Asutuksen perusaluejako

Taajama-alueen luokittelu rakentamistehokkuuden mukaan

Asuinalueet 2010 18

Eri liikkumismuotoihin tukeutuvat yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Antti Rehunen, SYKE 24.11.2011 Kaupan yhdyskuntarakenteellisen sijainnin tarkastelutapoja 20

Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 24.11.2011 21

3. Erilaisten paikkatietoaineiston analysointi yhdessä Muutostarkastelut, alueiden uudelleen luokittelu, asutuksen ja eri toimintojen jakautuminen eri vyöhykkeille, toimintojen suuntautuminen, todennäköisyys, vaikutusalueet, mallintaminen Paikkatieto-ohjelmien spatiaalisten operaatioiden avulla Esim. alueiden valinta ominaisuuden perusteella, alueiden yhdistäminen, alueiden leikkaus toisilla alueilla, puskurointivyöhykkeet Tilastoruutu tarjoaa mahdollisuuden aineistojen yhdistämiseen ja tämän jälkeen pitemmälle meneviin analyyseihin Pistemäisen, viivamaiset ja aluemaiset aineistot voidaan muuttaa ruuduiksi ja tämän jälkeen analysoida yhdessä Ruututiedon tekninen käsittely tehokasta Ruutupohjaisia analyyseja mm. kustannusetäisyys, naapuriruutujen summaus tai keskiarvo, matemaattiset operaatiot, virtausten suunta ja valuma-alueet

23

24.11.2011 Kaupunkien ja maaseudun paikkatietopohjainen alueluokitus valmisteilla Lähtöaineistot Maankäyttö Maatalouden työpaikat Työssäkäynti kaupunkeihin Saavutettavuus Aluetyypit: Kaupunkien ydinalue Muu kaupunkialue Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus- vyöhyke Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 24

24.11.2011 Paikkatietopohjaiset työssäkäyntialueet valmisteilla 25

Työssäkäynti kaupunkiseudun keskukseen eri etäisyyksillä Helminen, Rita, Ristimäki & Kontio (2011). Commuting to the centre in different urban structures 26

Mökkimatkat: mökin omistajan asuinpaikan ja mökin välimatka 27

Kauppojen saavutettavuus Matkaetäisyys ruokakauppaan Vakituinen asutus saavutettavuusvyöhykkeillä Vapaa-ajan asutus saavutettavuusvyöhykkeillä Vakituisten asuntojen ja loma-asuntojen jakautuminen lähimpään päivitttäistavarakauppaan olevan etäisyyden mukaan 25 % 20 % 15 % 10 % Vakituiset asunnot Loma-asunnot 5 % 0 %

24.11.2011 Terveyskeskusten saavutettavuus 29

24.11.2011 30

Esimerkki: Lahden kaupungin yleiskaavavaihtoehtojen arviointi

4. Kysely- ja haastattelututkimusten vastausten liittäminen tilastoruutupohjaisiin aluejakoihin Vastausten geokoodaus eli paikantaminen osoitteen perusteella ja yhdistäminen muihin paikkatietoihin Tulosten ristiintaulukointi esimerkiksi aluetyypin ja vastaajan ominaisuuden mukaan tai vyöhykkeiden ja hallinnollisten alueiden välillä edellyttää suuria otoksia. Esimerkkejä sijaintiin liitetyistä kysely/haastattelututkimuksista, joista on hyödynnetty SYKEssä tai osana yhteistyöhankkeita Henkilöliikennetutkimus, Helsingin seudun laaja liikennetutkimus, Asukasbarometri, Vailla vakituisia asukkaita olevien asuinrakennusten tutkimus, Ranta-asukkaiden kokemukset vesien säännöstelystä. Suuri vaikutusaluetutkimus 2011 Virhetyyppejä ja ongelmia vastauskato, vastausharha, geokoodauksen ongelmat, puuttuvat tiedot 32

24.11.2011 Henkilöliikennetutkimukset (HLT) Valtakunnallinen HLT (LVM ja LiVi) sekä alueellisia tutkimuksia Tutkimuksissa kerätään yleensä yksipäiväisinä matkapäiväkirjoina tietoa vastaajien matkustuskäyttäytymisestä. matkojen lukumäärä, matkojen lähtö- ja määräpaikka sekä maantieteellisesti että paikkatyypiltään (esim. oma koti, työpaikka, vierailupaikka, liikuntapaikka), matkan kesto ja kulkutapa Laajat otoskoot ja vastausmäärät, HLT 2010-2011 noin 12 000 vastausta (vastauskato kuitenkin kasvava ongelma) Aineisto geokoodataan (lähtö- ja määräpaikkojen koordinaattien etsintä) Helsingin seudun laajan liikennetutkimuksen aineistoja on yhdistetty yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin Uusin HLT 2010-2011 julkaistaan vuoden 2012 keväällä ja se sisältää aiempaa kattavammin yhdyskuntarakenteen aluejakoihin ja vyöhykkeisiin liitettyjä tietoja 33

24.11.2011 Aluejako Pääkaupunkiseutu Intensiivisen raideliikenteen 0 400 000 800 000 1 200 000 107 800 1 004 800 Sisempi kehysalue 67 700 Ulompi kehysalue 92 200 Raideliikenteeseen tukeutuvat 73 300 Muut itsenäiset kaupunkiseudut 94 800 8 km Reuna-alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet 28 700 53 100 yhteensä 1 522 500 asukasta 8 km 8 km 4 km 40 km 30 km Kuva: Mika Ristimäki SYKE 34

Taneli Duunari-Työntekijäinen, SYKE 24.11.2011 Kuva: Mika Ristimäki SYKE 35

Kuva: Mika Ristimäki SYKE

Uudenmaan maaseutumais et alueet Reunaalueiden pienet kaupungit Muut itsenäiset kaupunkiseudut Raideliikenteesee n tukeutuvat kaupunkiseudut Ulompi kehysalue Sisempi kehysalue Intensiivisen raideliikenteen kehysalue Pääkaupunkiseutu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri vyöhykkeillä asuvan väestön kulkutapajakauma Aineisto: Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto, Mika Ristimäki SYKE pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut muut itsenäiset kaupunkiseudut reuna-alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet alakeskuksen intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen 13 % 10 % 10 % 48 % 32 % 32 % 27 % 26 % 9 % 18 % 14 % 13 % 15 % 13 % 7 % 7 % 24 % 8 % 19 % 8 % 32 % 13 % 21 % 24 % 15 % 12 % 13 % 12 % 9 % 12 % 10 % 5 % 26 % 9 % 21 % 20 % 9 % 10 % 4 % 11 % 5 % 10 % 6 % 3 % 5 % 18 % 11 % 14 % 8 % 24 % 16 % 13 % 35 % 34 % 46 % 55 % 41 % 53 % 53 % 65 % 65 % 73 % 58 % 64 % 62 % 70 % 70 % 74 % 59 % 62 % 67 % 70 % 75 % 39 % 14 % 41 % 21 % 22 % 19 % 16 % 55 % 55 % 15 % 14 % 12 % 8 % 67 % 72 % 44 % 10 % 40 % 20 % 20 % 19 % 18 % 12 % 14 % 12 % 8 % 64 % 61 % 58 % 67 % 13 % 4 % 74 % 34 % 14 % 50 % 17 % 22 % 57 % 15 % 8 % 74 % 7 % 13 % 76 % 33 % 13 % 49 % 23 % 12 % 58 % 20 % 9 % 65 % 15 % 4 % 73 % 15 % 7 % 19 % 6 % 2 % 5 % 5 % 6 % 14 % 4 % 3 % 13 % 3 % 2 % 12 % 9 % 4 % 7 % 5 % 7 % 8 % 6 % 6 % 8 % 4 % 8 % 10 % 9 % 9 % 4 % 6 % 7 % 8 % 1 % 4 % 5 % 3 % 6 % 4 % 5 % 11 % 6 % 9 % 2 % 3 % 4 % 4 % 5 % 1 % 5 % 8 % kävely polkupyörä henkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro

Uudenmaan maaseutumais et alueet Reunaalueiden pienet kaupungit Muut itsenäiset kaupunkiseudut Raideliikenteesee n tukeutuvat kaupunkiseudut Ulompi kehysalue Sisempi kehysalue Kehyskuntien intensiivisen raideliikenteen alue Pääkaupunkiseutu Eri vyöhykkeillä asuvan väestön suoritteet Aineisto: Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto, Mika Ristimäki SYKE pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut muut itsenäiset kaupunkiseudut reuna-alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet alakeskuksen intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 henkilökm/asukas, arkivrk 6,6 2,6 1,5 8,5 3,4 1,7 11,6 10,6 14,4 18,1 16,7 21,5 20,7 4,6 5,2 2,5 2,1 4,5 1,8 4,4 1,6 8,8 1,6 29,6 23,9 31,2 26,9 28,9 24,9 23,3 31,9 30,1 30,1 33,2 31,3 37,1 35,4 17,0 19,7 1,5 22,2 24,9 32,7 18,1 3,4 26,4 26,6 30,3 31,7 30,1 16,2 0,9 15,9 1,5 22,6 29,8 26,0 23,3 31,1 35,0 8,5 6,6 1,2 5,9 6,4 1,7 6,0 5,2 3,2 5,4 3,6 4,3 3,7 2,5 4,5 3,6 3,3 1,4 2,2 1,5 3,0 1,4 3,4 1,8 2,3 3,8 1,0 2,0 3,3 kävely polkupyörä henkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro

Uudenmaan maaseutumais et alueet Reunaalueiden pienet kaupungit Muut itsenäiset kaupunkiseudut Raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Ulompi kehysalue Sisempi kehysalue Kehyskuntien intensiivisen raideliikenteen alue Pääkaupunkiseutu Eri vyöhykkeillä asuvan väestön hiilidioksidipäästöt Aineisto: Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto, Mika Ristimäki SYKE pääkaupunkiseutu intensiivisen raideliikenteen kehysalue sisempi kehysalue ulompi kehysalue raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut muut itsenäiset kaupunkiseudut reuna-alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet alakeskuksen intensiivinen joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen hyvä joukkoliikennevyöhyke joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen taajaman ulkopuolinen joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 grammaa/hlö, arkivrk 1 000 1 200 1 600 1 500 1 800 2 200 2 000 2 500 2 400 3 300 2 700 3 500 3 100 3 300 3 000 2 700 3 600 3 400 3 300 3 600 3 600 4 200 4 000 1 900 2 100 2 400 2 700 3 500 2 100 2 900 2 900 3 400 3 400 3 400 1 800 1 800 2 500 3 300 2 800 2 700 3 400 3 900

Lapsiperheiden autollisuus pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla Pääkaupunkiseutu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 14 % 71 % 16 % alakeskuksen 27 % 54 % 19 % 33 % 56 % 12 % intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 14 % 71 % 15 % joukkoliikennevyöhyke 10 % 62 % 28 % 4 % 47 % 49 % Aineisto: Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto, Mika Ristimäki SYKE Muu Uusimaa ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 52 % 42 % 44 % 54 % hyvä joukkoliikennevyöhyke 54 % 43 % joukkoliikennevyöhyke taajaman ulkopuolinen 20 % 30 % 42 % 80 % 69 % 58 % ei autoa 1 auto enemmän kuin 1 auto

henkilökm/ henkilö (arkivrk) Asumistiheyden ja päivittäisen henkilöauto-suoritteen välinen yhteys alle 15 asukkaan/ha asukastiheyksillä henkilöautosuorite on selvästi suurempi kuin suuremmilla tiheyksillä 40 35 30 Aineisto: Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto, Mika Ristimäki SYKE 25 20 15 10 5 0 0 10 20 30 40 50 60 asukastiheys, asukasta/hehtaari 70 80 90 100 Pääkaupunkiseutu Intensiivisen raideliikenteen kehysalue Sisempi kehysalue Ulompi kehysalue Raideliikenteeseen tukeutuvat kaupunkiseudut Muut itsenäiset kaupunkiseudut Reuna-alueiden pienet kaupungit Uudenmaan maaseutumaiset alueet

24.11.2011 Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisten asuinympäristöjen laadusta Kohteena yli 10 000 asukkaan taajamien 15-74-vuotias väestö, n. 1 300 vastausta Toteutettu vuosina 1998, 2004 ja 2010 (julkistaminen 1/2012) Barometrin teemat: o o o o o o o Asuinympäristön laatu Palvelujen saatavuus Virkistys ja ulkoilu Liikkuminen ja liikenne Sosiaalinen ympäristö ja osallistuminen Ympäristöystävällisyys asumisvalinnoissa Arvosanat ja asumistoiveet Taustamuuttujina paikkatietopohjaisia aluerajaukset: o o o o o taajamat asuinalueet yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aluetehokkuus palveluiden saavutettavuusalueet. 42

24.11.2011 Paikkatietopohjaiset aluejaot taustamuuttujiksi 43

5. Tulevia kehityshankkeita SADe Rakennetun ympäristön tiedot: tieto- ja palautepalvelu Kansalainen Tarkkailija seuraa elinympäristöäsi ja ilmoittaa sinulle kun jotakin tapahtuu Harava osallistu elinympäristöösi liittyviin asioihin ja kerro mielipiteesi Liiteri näe millainen ympäristösi on, miten se muuttuu ja millaista muualla olisi Viranomainen välitä tietoa suunnitelmista tavoita asukkaat ja tee heidän avullaan parempia suunnitelmia käytä suunnittelussa parhaita aineistoja ja menetelmiä Yritys saa hankkeellesi näkyvyyttä toteuta hanketai aluekohtaisia kyselyjä, saa volyymia nosta ttehokkuutta ja kilpailukykyä, saa enemmän aikaan

SADe Harava kerro kokemuksia kartalla, inventoi alue